torstai 4. syyskuuta 2025

PE 05.09.2025 Pyydän apua


Taiteilija Tanja Luukkosen muotokuvapiirros Erkki Ahosta

Taiteilija Rositsa Tancheva karikatyyrimaalaus Erkki Ahosta ja taidenäyttelystä.

Taiteilija Tanja Luukkosen maalaus Haavoitettu Enkeli. Maalaus kuvaa Erkki Ahon kohtelua Kalajoella. Alkuperäinen maalaus on taiteilija Hugo Simbergin maalaus vuodelta 1903.


Aurinko nousi aamulla kello 06.10 ja laskee kello 20.27. Päivän pituus 14 tuntia 11 minuuttia. Päivän lämpötila +15 C - +20 C. Puolipilvistä ja poutaa. Tuulen suunta etelän ja lounaan väliltä. Tuulen voimakkuus 4 m/s.


Terveystietoni Paino 97.0 kg. Verensokeri 8.0. Verenpaine 118/69 ja pulssi 66.


Kalajoki 500 taidenäyttelyni esittelee Raution , Kalajoen ja Suomen historiaa vuodesta 1323 tähän päivään saakka korkeatasoiseen taiteen ja mittavan historiatiedon avulla. Taidenäyttelyssä on noin 180 maalausta, muotokuvaa ja muotokuvapiirrosta sekä yli 200 historiatalua, joihin olen kirjoittanut historiatiedot.


Olen tehnyt yli 30 vuoden työn koostaessani taidenäyttelyä ja taidenäyttelyni arvo on noin 120 000 euroa. Olen kirjoittanut vuodesta 2010 lähtien Kalajoki-näyttely -blogia, jossa kerron taidenäyttelsytä.

https://kalajoki-nayttely.blogspot.com/


Olen kirjoittanut Kalajoen historia-blogia vuodesta 2008 lähtien.

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/


Olen järjestänyt Kalajoki-taidenäyttelyjä vuonna 2014

https://kalajoki-nayttely.blogspot.com/2014/12/erkki-ahon-kalajoki-nayttely.html


Olen jäärjestänyt Kalajoki-taidenäyttelyn vuonna 2016

https://kalajoki-nayttely.blogspot.com/2016/08/kalajoki-nayttely-etappi-kirppiksella.html

Olen maksanut näyttelytilojen vuokran itse ja olen ollut esittelemässä taidenäyttelyäni harrastustyönä aamusta iltaan. Pyysin Kalajoen kaupungin apua taidenäyttelyni ylläpitämiseen, mutta Kalajoen kaupungin vastaus oli, ettei se avusta tällaista taidenäyttelyä, koska se ei ole tilannut tällaista taidenäyttelyä.


Olen tehnyt nettiin taidenäyttelyn virtuaalisen esittelyn Erkki Ahon blogiin, mutta blogi poistettiin yhteisösääntöjen vastaisena. Olen onnistunut kopioimaan muistitikulle netistä poistetun Erkki Ahon blogin.

https://kalajokinen.blogspot.com/2025/01/?m=0

Kalajoen kaupunginjohto ja Kalajoki 500 juhlavuoden puheenjohtaja ovat olleet tietoisia Kalajoki 500 taidenäyttelystäni. Kalajoen 500 juhlavuoden toimikunta ei ole huomioinut taidenäyttelyäni mitenkään Kalajoki 500-juhlavuonna, Kalajoen elinkeinojohtaja teki kuitenkin päätöksen tukea Kalajoki-näyttelyä 2500 euron summalla. Päätöksen mukaan minun pitää ensin maksaa näyttelykustannukset ja sen jälkeen laskuttaa näyttelykustannuksista Kalajoen kaupunkia. Koska olen ulosotossa, niin tehtävä tuntui mahdottomalta. Löysin asiaan ratkaisun ja sovin taidenäyttelyn Kohtaamispaikka loistoon. Valitettavasti terveydentilani oli niin heikko, että lääkäri suositteli taidenäyttelyn perumista. Lisäksi taidenäyttelytilojen vuokrakin olisi ollut ”markkinhintainen” koska Kalajoen kaupunki eikä Kalajoen seurakuntakaan olisi tukenut eurollakaan Kalajoki 500 taidenäyttelyn ylläpitämistä. Lisäksi en olisi jaksanut esitellä taidenäyttelyä sekä organisoida taidenäyttelyn markkinointia.


Kalajoen kirjastoon tuli uusi työntekijä, joka otti minuun yhteyttä. Hän halusi taidenäyttelyni esille Kalajoen kirjastoon. Hän kävi asunnollani tutustumassa taidenäyttelyyni ja sovittiin taidenäyttelyn pitämisestä Kalajoen kirjastossa 01.06.2026-31.07.2026. Kävin mittaamassa Kalajoen kirjaston tilat ja taidenäyttely sopii Kalajoen kirjaston tiloihin suunnittelemiini näyttelypöytiin ja näyttelyseiniin. Minulle oli kuitenkin yllätys se, että minulle luvattiin vain pieni osa kirjaston tiloista taidenäyttelyni esittelyä varten. Otin yhteyttä Kalajoen kaupungin elinkeinojohtajaan asiassa, mutta hän ei ole vastannut.


Kalajoen kaupunki on suhtautnnut minuun ja toimintaani Kalajoella syrjivästi jo vuodesta 1983 lähtien. Kerron siitä blogissani Kalajoen Hiekkasärkillä on kiehtova ja monivaiheinen historia osa 2

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/kalajoen-hiekkasarkilla-on-kiehtova-ja_11.html


Kalajoen kaupunki on tietoinen taidenäyttelyn korkeasta tasosta ja historiatietojoen runsaudesta sekä taideteosten määrästä. Kalajoen kaupunki on suhtautunut minuun ja taidenäyttelyyni syrjivästi. Syrjiminen on alkanut jo yli 40 vuotta sitten ja jatkuu yhä. Kalajoki 500 taidenäyttelyä ei ole huomioitu mitenkään Kalajoki 500 juhlavuoden toimikunnan toimesta eikä se ole mukana Kalajoen osiossa kun Oulun kaupunki on Euroopan kulttuuripääkaupnkina vuonna 2026.


Kalajoen kaupunginjohtajan johtamistavasta kertovat tiedotusvälineet seuraavaa

Piittaamattomuutta ja paskahousuksi nimittelyä? Osa valtuutetuista haluaa erottaa kaupunginjohtajan Kalajoella

Aloitteentekijöiden mielestä Jukka Puoskari on esittänyt toistuvaa piittaamattomuutta lakia ja kunnan hallintosäännöksiä kohtaan. Kaupunginjohtaja kiistää haukkuneensa kaupungin virkamiehiä paskahousuiksi.

Jukka Puoskari on johtanut Kalajokea vuodesta 2000.

Avaa kuvien katselu

Jukka Puoskari on johtanut Kalajokea vuodesta 2000. Kuva: Yle

  • Iina Kluukeri, 

  • Ari Vihanta

25.9.2018 11:33Päivitetty 25.9.2018 15:38

Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella on jätetty valtuustoaloite kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin erottamiseksi. Aloitteen on allekirjoittanut kahdeksan valtuutettua ja kolme varavaltuutettua. Valtuustossa on 35 jäsentä.

Erottamisvaatimusta perustellaan luottamuspulalla. Allekirjoittajien mukaan kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on esittänyt toistuvaa piittaamattomuutta lakia ja kunnan hallintosäännöksiä kohtaan. He väittävät, ettei Puoskari ole tuonut esille kaikkia päätöksenteon kannalta keskeisiä tietoja. Toisaalta hänen väitetään antaneen päätöksenteon pohjaksi vääriä tietoja.

  • Kaupunginjohtajan johtamistapa ei vastaa käsitystämme hyvästä johtamisesta ja esimiestyöstä. Useaan kertaan toistunut piittaamattomuus on syönyt luottamuksen, sanoo aloitteentekijä Sami Salmu.

Epäasiallista käytöstä ja alaisten haukkumista

Kalajoen kaupungin työntekijät ovat kertoneet luottamushenkilöille painostavasta ilmapiiristä ja kaupunginjohtajan toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä.

Valtuutettujen saamien tietojen mukaan Puoskari on kohdellut epäasiallisesti sekä työntekijöitä että luottamushenkilöitä.

Hän on myös puhunut halventavasti muun muassa viranomaisista. Ääriesimerkkinä on tapaus, jossa Puoskari haukkui kaupunginhallituksen kokouksessa kaupungin virkamiehiä paskahousuiksi.

Toisessa kokouksessa kaupunginjohtajan väitetään arvostelleen Ely-keskuksen toimintaa kirosanoilla.

Aloitteentekijät ovat koonneet epäluottamukseen johtaneet asiat 12 kohdan listaksi.

Epäasiallisen käytöksen lisäksi valtuutetuille on herännyt epäilys, että kaupunginjohtaja on ollut esteellinen ja vaikuttanut epäasiallisesti poliittiseen harkintaan kaupungin ja Ruukki Engineering Oy:n välisessä konepajakiinteistökaupassa.

Allekirjoittaneet arvostelevat myös tärkeisiin asioihin liittyvää tiedonsaantia heikoksi. Heidän mukaansa taustatietoja tuodaan pöytään vasta viime hetkellä.

Esimerkiksi koulujen sisäilmatilanteen pahenemisesta luottamushenkilöt kokevat saaneensa tietoa liian usein vasta lasten vanhemmilta.



Luottamuspula syntynyt tällä valtuustokaudella

Jukka Puoskari on johtanut Kalajokea koko 2000-luvun ajan.

Aloitteentekijä Sami Salmu on valittu valtuustoon sitoutumattomana vihreiden listalta. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on ensimmäisen kauden kansanedustaja Hanna Halmeenpää (vihr.). Kolmatta kauttaan Kalajoen valtuustossa istuvan Halmeenpää pitää tilannetta kestämättömänä.

Emme voi hyväksyä toimintatapaa, jossa kaupunginjohtaja pitää asiattomia puhutteluja työntekijöille ja kohtelee halventavasti alaisiaan, kommentoi Halmeenpää aloitteentekijöiden lehdistötiedotteessa.

Muut allekirjoittajat ovat vihreiden ja keskustan riveistä, joukossa on myös perussuomalaisten varavaltuutettu.

Puoskari ei ole korjannut näitä ongelmaksi koettuja asioita, kun on saanut ne tietoonsa. Vaikea oli löytää muita ratkaisuja kuin aloitteen tekeminen, sanoo Sami Salmu.

Salmun mukaan luottamuspula on syntynyt tämän valtuustokauden aikana. Aloitteentekijät esittävät, että valtuusto asettaisi kuntalain mukaisen tilapäisen valiokunnan valmistelemaan Puoskarin erottamista.


Aloite ei ollut kaupunginjohtajalle täysi yllätys

Aivan täytenä yllätyksenä valtuustoaloite ei Jukka Puoskarille tullut. Aloitteen takana on hänen mukaansa henkilöitä, jotka ovat kerran aikaisemminkin ottaneet epäluottamuksen esille.

Tietenkin on hieman yllättävää, että kun on kohtuu pitkään toiminut kaupunginjohtajana ja saanut aika hyvää palautetta siitä, mitä Kalajoella on tapahtunut ja miten kaupunkia on johdettu, niin aika lyhyessä ajassa herännyt sellainen ajatus, ettei luottamusta ole.

Väitetystä epäasiallisesta käytöksestä Puoskarilla on eri näkymys. Hän on kuitenkin valmis käymään asioita läpi päätöksentekijöiden kanssa.

Meillä on hyvä henkilöstö, eikä heitä ole syytä haukkua. Totta kai esimiehen tehtäviin kuuluu antaa palautettakin, mutta asiat asioina. Paskahousuksi nimittely ei pidä paikansa, Puoskari kiistää.

Puoskari on varatuomari, ja koulutustaustaansa vasten hän on yllättynyt etenkin väitteestä, ettei kunnioittaisi lakia tai kaupungin hallintosääntöä.

Sitten on joitakin tulkinnanvaraisia kysymyksiä, joista voi olla eri näkemyksiä. Se on ihan tavanomaista hallinnossa. Aloitteeseen pitää tietenkin suhtautua nöyrästi ja katsoa, onko se useammankin mielipide.

Valtuutettujen halusta erottaa kaupunginjohtaja uutisoi ensimmäisenä KP24.fi.

Juttua täydennetty kello 13.40: Lisätty yksityiskohtaisia tietoja 12 kohdan listasta, jonka aloitteentekijät ovat koonneet. Samalla muutettu otsikko.

Juttua korjattu 14.55: Halmeenpää on ensimmäisen kauden kansanedustaja, ei kolmannen, kuten jutussa ensin luki. Kalajoen valtuustossa hän istuu kolmatta kauttaan.

Juttuun lisätty kello 15:38 Puoskarin kommentti väitettyyn epäasialliseen käytökseen


Pyysin poliisia tutkimaan ketkä ovat syyllistyneet syrjintääni Kalajoella. Syrjintä on kestänyt nyt jo yli 40 vuotta.Haluan taidenäyttelyni esille Kalajoen kirjastoon Kalajoki 500 juhlavuonna koska siellä on riittävästi tilaa, mutta tahtoa puuttuu päättäjiltä. Haluan, että syrjinnälleni tehdään loppu. Vaadin syyllisille lain mukaisia rangaistuksia ja vahingonkorvauksia. Pyysin poliisia selvittämään myös syrjinnän syyt ja sekä sen, miten tämä syrjintä Kalajoella on ollut mahdollista.



Olen kääntynyt Euroopan Unionin oikeuskomissaarin puoleen.


Miksi Kalajokiseutu ei vastaa minulle? Miksi Kalajoen elinkenojohtaja ei vastaa minulle? Miksi oikeuskansleri ei vastaa minulle? Miksi valtakunnansyyttäjä ei vastaa minulle? Miksi keskusrikospoliisi ei vastaa minulle? Miksi Oulun poliisi ei vastaa minulle? Miksi pääministeri ei vastaa minulle? Miksi valtionvarainministeri ei vastaa minulle? Miksi oikeusministeri ei vastaa minulle? Miksi sisäministeri ei vastaa minulle? Miksi sosiaali-je terveysministeri ei vastaa minulle?


Olen päättänyt kääntyä Euroopan oikeuskomissaarin Michael McGrathin puoleen!





cab-mcgrath-contact@ec.europa.eu



Euroopan Unionin oikeuskomissaari Michael McGrath


Pyydän Euroopan Unionin apua seuraavassa asiassa.

Presidentti Urho Kekkosen aikana 1970-luvulla Suomen valtion taloudellista asemaa parannettiin devalvaatioiden avulla. Kun Suomen tasavallan presidentiksi valittiin Mauno Koivisto vuonna 1982, niin Suomen valtion talouspolitiikan linja muuttui. Suomi ei käyttänyt enää devalvaatioita kilpailukykynsä parantamiseksi. Rahamarkkinat vapautettiin kilpailulle ja korkosäännöstelystä luovuttiin vuonna 1986. Tämä virheellinen talouspolitiikka johti Suomen syvään taloudelliseen lamaan 1990-luvun alussa. Taloudellista lamaa syvensi Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan väheneminen dramaattisesti.


Suomi jätti EY-jäsenhakemuksen 18.03.1992. Suomen pankit olivat erittäin huonossa kunnossa, eikä ne täyttäneet EY-jäsenyysehtoja. Presidentti Mauno Koivisto päätti, että pankit pelastetaan. Siksi hän kutsui tasavallan presidentinlinnaan oikeuslaitoksen edustajia 06.05.1992. Tilaisuutta kutsutaan Koiviston konklaaviksi. Siellä päätettiin, että pankki voittaa ylemmissä oikeusasteissa. Näin puututtiin riippumattoman oikeuslaitoksen toimintaan, mikä on valtiopetos. Valtiopetos ei vanhene koskaan.


Käytännössä asia toteutettiin Esko Ahon hallituksen ja neljän ostajapankin välisellä sopimuksella 14.10.1993, Sopimuksessa sovittiin, että Säästöpankit poistetaan markkinoilta ja säästöpankkien omaisuus siirretään 4 ostajapankin varallisuudeksi. Samalla sovittiin, että markkinoilta poistetaan tiettyjen alojen ylikapasiteetti sekä sovittiin yritysten kaatamisperusteet. Markkinoilta poistettiin n.48 000 yritystä. Kaikki yrittäjät eivät kestäneet Suomen valtion rikollista toimintaa, vaan yli 10 000 yrittäjää teki itsemurhan.


Yritykseni oli yksi noista yrityksistä, mikä tuhottiin Suomen valtion toimesta. Poliisi ei tutki asioita, oikeus ei ota käsiteltäväkseen ja laillisuusvalvonta ei näe asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan. En ole saanut oikeutta Suomessa eikä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa yli 30 vuoteen vaikka pystyn todistamaan, että olen syytön ja Suomen valtio on syyllinen. Suomi estää asian käsittelyn Euroopan oikeustuomioistuimessa ja Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.


Olen kärsinyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta valtavat taloudelliset vahingot ja hirvittävät henkiset kärsimykset. Suomen valtion minulle aiheuttama taloudellinen vahinko on yli 200 miljoonaa euroa. Suomi ei ole oikeusvaltio, koska Suomessa en voi saada oikeutta. Pyydän Euroopan Unioinin apua, koska Suomen poliisi kieltäytyy tutkimasta asioita ja oikeus kieltäytyy käsittelemästä asioita. Suomen valtion ministerit kieltäytyvät vastaamasta minulle ja kieltäytyvät keskustelemasta minun kanssani asiasta. Valtiopetos ei vanhene koskaan. Olen joutunut olemaan ulosoton kohteena yli 30 vuotta ja minut on tuomittu oikeuden väärillä päätöksillä vankeusrangaistuksiin. Kysymys on ihmisoikeusrikoksista.


Kalajoki 01.09.2025

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

86100 Kalajoki

Finland


PS. 1. Minulla on todistusaineistona asiakirjat ns. Koiviston konklaavista 06.05.1992 , valtiopetos

  1. Minulla on todistusaineistona Esko Ahon hallituksen ja 4 ostajapankin välinen sopimus 14.10.1993 valtiopetoksen toteutus

  2. Minulla on todistusaineiston yritykseni PR-Teollisuus OY:n rikollisen konkurssin asiakirjat. Olen kirjoittanut asioista kirjan jossa on selostukset asioista ja siihen kopioitu asiakirjat, jotka todistavat Suomen valtion rikollisen toiminnan

  3. Netistä löytyy hakusanalla Erkki Ahon blogit selostukset ja todistusaineistot blogeistani Nettikirja ja Pankkikriisi sekä videot suomenkielisenä.



TO 04.09.2025 Ruoka-asioita ja nettiasioita

Bloggeri ilmoittaa, että jokin tieto blogikirjoituksessani olisi virheellinen. Korjaisin jos tietäisin mikä tieto on virheellinen. Haluan asialle perustelut.


Aurinko nousi aamulla 06.13 ja laskee kello 20.31. Päivän pituus on 14 tuntia 18 minuuttia. Päivän lämpötila on + 15 C- + 20 C. Tuulen suunta on etelästä 4 m(s.


Terveystietoni Paino 98.0 kg. Verensokeri 8.0. Verenpaine 123/75 pulssi 63.

Ostin Azerbeidzanilaista granaattiomenamehua.

- Granaattiomenan kukilla on antimikrobisia ominaisuuksia, jotka ovat hyviä yleiselle suun terveydelle. Ne voivat myös hoitaa ientulehdusta.

- Granaattiomena huolehtii sydämen terveydestä.

Säännöllinen granaattiomenan nauttiminen auttaa hallitsemaan verenpainetta, mikä vähentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Lisäksi granaattiomenan runsas antioksidanttipitoisuus estää verihyytymien muodostumista.


- Vähentää tulehdusta.

Granaattiomenalla on voimakkaita anti-inflammatorisia ominaisuuksia, jotka nopeuttavat tulehdusprosessien regressiota ja ovat tehokkaita myös kroonisessa tulehduksessa.


- Saa ihon hehkumaan.

Granaattiomena lisää kollageenin tuotantoa ihossa, mikä puolestaan ​​parantaa ihon elastisuutta tehden ihosta sileämmän ja nuorekkaamman. Lisäksi granaattiomenan antioksidantit auttavat suojaamaan ihoa vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta pitäen sen terveenä ja säteilevänä.


- Parantaa muistia.

Useiden tutkimusten mukaan granaattiomenan säännöllinen käyttö auttaa parantamaan sekä visuaalista että sanallista muistia, ja siitä on apua myös Alzheimerin taudissa.


- Suojaa kehoa infektioilta.

Granaattiomenan kasviyhdisteet suojaavat haitallisilta mikro-organismeilta estämällä infektioita. Granaattiomena voi olla hyödyllinen myös hiivojen sekä jalka- ja iensairauksien hoidossa.


- Siitä on apua anemiassa.

Granaattiomenan korkea C-vitamiinipitoisuus saa hedelmän sisältämän raudan imeytymään helposti elimistöön, mikä tekee granaattiomenasta todella tehokkaan apulaisen anemiassa.


- Tarjoaa suojaa syöpää vastaan.

Granaattiomenan flavonoidit pystyvät neutraloimaan syöpää aiheuttavia vapaita radikaaleja, mikä vähentää sairauksien riskiä.


Ostin K-SuperMarketista tuorepuristettua appelsiinimehua. Tuorepuristettu appelsiinimehu puristetaan tuoreista appelsiineista. Piristävä lasillinen sisältää kaikki vitamiinit, kivennäisaineet ja antioksidantit, mitä tuoreessa hedelmässäkin on.



Ravintosisältöper

100 ml

Määrittelemätön

Energia

193 kJ 46 kcal

Rasva

0,1 g

josta tyydyttynyttä

0,1 g

Hiilihydraatit

10 g

josta sokereita

10 g

Proteiini

0,6 g

Suola

0,01 g

Ravitsemukselliset ominaisuudet

  • Ei lisättyä sokeria


Appelsiinin ominaisuudet

  • Voimakas antioksidantti: appelsiinit koostuvat C-vitamiinista, flavonoideista ja beetakaroteenista, jotka yhdessä toimivat voimakkaana antioksidanttina joka auttaa puhdistamaan kehoa ja ehkäisee muun muassa verisuoni-, sydän– ja rappeutumissairauksia sekä syöpää.

  • Runsaasti C-vitamiinia: C-vitamiinilla on todella tärkeä rooli kehossa koska se auttaa muun muassa kollageenin, luiden, hampaiden ja punasolujen muodostuksessa. Se lisää raudan imeytymistä ja lisää vastustuskykyä tulehduksiin.

  • Helpottaa stressiä ja masennusta: sitrushedelmien happo tekee appelsiinista hyvän apulaisen taistelemaan stressiä ja masennusta vastaan sen suuren vitamiinimäärän ja hivenaineiden vuoksi.

  • Puhdistava: Appelsiineilla on ominaisuuksia, jotka auttavat poistamaan aineita, joita keho ei ole metaboloinut ja jotka ovat jääneet hautumaan tiettyihin elimiin. Niillä on myös desinfioiva ja puhdistava ominaisuus, joka hoitaa kehosi terveyttä.

  • Parantaa ruoansulatuselimistöä: appelsiineissa on magnesiumia, mineraalia joka liittyy suoliston toimintaan, hermoihin ja lihaksiin. Se toimii ikään kuin “kipulääkkeenä” vatsakipuun. Lisäksi se desinfioi ja hävittää kertyneitä jäämiä ja helpottaa ruoansulatusta.

  • Auttaa raudan imeytymistä: C-vitamiini lisää huomattavasti raudan imeytymistä, mikä auttaa varsinkin niitä ihmisiä jotka kärsivät anemiasta.

  • Edistää hyvää kolesterolitasoa: sen suuren C-vitamiinimäärän, flavonoidien, beetakaroteenien ja kuidun vuoksi appelsiini on hyvä taistelemaan huonoa kolesterolia vastaan.

  • Hoitaa ihosi terveyttä: appelsiineilla on todella terveellisiä ominaisuuksia iho lle, koska ne auttavat pitämään sen kosteutettuna ja terveenä.Ne ovat hyviä uudistamaan ihoa ja korjaamaan vahingoittuneita kudoksia.



Tein porkkanaraastetta. Porkkanan terveysvaikutukset ovat seuraavat:


1. Kehon pH-arvo – Ruokavaliomme koostuu happamista elintarvikkeista kuten lihasta ja maitotuotteista, jotka happamoittavat samalla kehon pH-arvoa. Porkkana puolestaan sisältää runsaasti emäksisiä ainesosia, minkä ansiosta se tasapainottaa happo-emästasapainoa kehossamme.

2. Anemia – Porkkanan molekyylirakenne muistuttaa hyvin paljon hemoglobiinin molekyylirakennetta. Tämän ansiosta porkkana tukee hemoglobiinin tuotantoa kehossa. Lisäksi karoteeni auttaa pitämään verensokerin tasaisena.

3. Ikääntyminen – Porkkanassa on runsaasti C-vitamiinia, joka edistää kollageenin tuotantoa. Kollageeni on proteiini joka pitää yllä ihon elastisuutta ja notkeutta sekä ehkäisee ryppyjen syntymistä. Myös beetakaroteeni muuttuu kehossa A-vitamiiniksi, joka hidastaa ikääntymisen merkkejä iholla.

4. Antiseptisyys – Porkkanassa on hyvät antiseptiset eli bakteereja tuhoavat ominaisuudet, minkä takia se parantaa vastustuskykyä.

5. Verisuonet – Kalium, jota porkkanassa on runsaasti, tekee verisuonista elastisemmat ja parantaa verenkiertoa.

6. Verenpaine – Kalium auttaa myös verenpaineen tasapainottamisessa. Lisäksi porkkanassa havaittu kumariini, joka on luonnossa esiintyvä aromaattinen yhdiste, tukee verenpaineen hallintaa ja suojelee sydämen terveyttä.

7. Anti-karsinogeenisyys – Anti-karsinogeeninen tarkoittaa syövän vastaista. Porkkanan sisältämät polyasetyleeni antioksidantit sekä falcarinol-yhdiste auttavat syövän ehkäisemisessä. Tutkimuksissa etenkin falcarinolin on huomattu hidastavan syöpäsolujen kasvua.

8. Kalsium – Porkkanoissa on runsaasti kalsiumia, joka on tärkeä aine luuston ja hampaiden kehitykselle.

9. Sydän – Tutkimukset osoittavat, että porkkanan erilaiset karoteenien yhdistelmät kuten betakaroteeni, alphakaroteeni sekä rasvaliukoinen karoteeni luteiini auttavat sydäntautien torjunnassa. Porkkana pienentää kolesterolitasoja, sillä sen vesiliukoiset kuidut sitovat sappihappoa ja siten poistavat kolesterolia kehosta.

10. Tukkoisuus – Porkkanamehun vitamiinit ja koostunut laimentavat tehokkaasti ruumiin eritteitä korvien, nenän ja kurkun alueelta. Tämä auttaa nenän tukkoisuuden, poskiontelontulehduksen sekä keuhkoputkien limaisuuden välttämisessä.

11. Diabetes– Porkkanan karotenoidit säätelevät insuliini- ja glukoositasoja sekä tasaavat verensokerin vaihteluita.

12. Suun terveys – Porkkanan karkean koostumuksen ansiosta se ikään kuin kaapii pois plakkia ja ruoan tähteitä hampaiden pinnalta. Lisäksi sen kova rakenne ärsyttää ikeniä vahvistaen niitä. Porkkanan parantaa myös syljen tuotantoa, mikä vähentää haitallisia bakteereja suussa.

13. Detox-vaikutukset – Porkkanan A-vitamiini auttaa maksaa puhdistamaan kehoa myrkyistä. Lisäksi se poistaa rasva- ja sappikertymistä maksasta. Porkkanan veteen liukenevat kuidut puhdistavat myös paksusuolen bakteerikantaa.

14. Ruoansulatus – Kuiturikas porkkana parantaa suolen toimintaa, edistää ruoansulatusta, tehostaa painonpudotusta ja helpottaa ummetusta.

15. Keuhkot – Keuhkolaajentuma eli emfyseema aiheuttaa vahinkoa keuhkorakkuloissa. Tämä aiheuttaa happivajetta. Porkkanan syöminen lievittää tupakoinnin aiheuttamia keuhkolaajentuman oireita.

16. Näkökyky – Betakaroteeni, luteiini ja zeaxanthiini-karotenoidi suojaavat silmää ja pimeänäkökykyä. Lisäksi ne ehkäisevät hajataittoa, korkeaa silmänpainetta, ja kaihin muodostumista.

17. Hedelmällisyys – Hedelmällisyyden puute johtuu osittain tärkeiden ravintoaineiden ja entsyymien puutoksesta ruokavaliossa. Porkkananmehun nauttiminen säännöllisesti ravitsee kehoa ja tehostaa hedelmällisyyttä.

18. Hiusten lähtö – Porkkanan C- ja E-vitamiinit tehostavat päänahan verenkiertoa, ja näin edistävät hiusten kasvua skeä ehkäisevät harmaantumista.

19. Paraneminen – Porkkanassa on paljon tulehduksia torjuvia aineita, jotka helpottavat oloa esimerkiksi kärsittäessä niveltulehduksista. Lisäksi etenkin raaka porkkana tehostaa haavojen paranemista.

20. Immuunijärjestelmä – Porkkanassa on paljon antiseptisia ja antibakteerisia ominaisuuksia, jotka vahvistavat immuunijärjestelmää ja vastustuskykyä. Porkkana on myös erinomainen C-vitamiinin lähde ja tehostaa valkosolujen tuotantoa veressä. Valkosolut ovat immuunijärjestelmän perusta.

21. Kuukautiset – Porkkananmehu sisältää kasviperäistä naishormonia, joka helpottaa kuukautiskipuja, vähentää kuukautisvuodon määrää ja helpottaa vaihdevuosien tuntemuksia.

22. Imettäminen – Porkkana tarjoaa hyötyjä myös imettäville äideille. Se parantaa maidon laatua ja lisää maidon tuotannon määrää. Porkkanan positiiviset vaikutukset äidinmaitoon on havaittu etenkin ensimmäisinä synnytyksen jälkeisinä päivinä.

23. Raskauden aikana – Porkkana auttaa sikiön kehityksessä ja vähentää infektio- sekä keskenmenoriskiä. Etenkin raskauden viimeisen kolmanneksen aikana porkkanamehun nauttiminen ehkäisee sikiön keltataudin riskiä.

24. Iho-ongelmat – Porkkanan antioksidantit, karotenoidit, A-vitamiini ja C-vitamiini ravitsevat tehokkaasti ihoa, ja ehkäisevät hilseilyä ja ihottumaa sekä korjaavat arpia ja auringonpolttamia. Lisäksi kalium auttaa pitämään ihon kosteutettuna.

25. Lapset – Lasillinen porkkanamehua aamulla viikon ajan auttaa torjumaan lapsilla yleisiä kihomatoja.



Tein kreikkalaista salaattia. Siihen tulee tomaattia, tuorekurkkua, salaattijuustoa, oliiveja, punasipulia, paprikaa ja mustapippuria, oreganoa, omenaviinietikkaa ja Saarioisten tomaatti chilisalaatinkastiketta.



Teen huomenna ukrainalaista borch-keittoa kattilallisen ja sitä riittää useaksi päiväksi. Se on mielestäni yksi terveellisimmistä keitoista.


Huomenna käyn ostamassa Halpa-Hallista hernekeittoa tarjoushintaan 1 euro/tölkki. Kolme per talous. Hernekeitto on hyvä vaihtoehto välillä. Jalostajan perinteinen hernekeitto on nopeasti valmistuva maistuva arkiruoka. Pidä aina kaapissa muutama purkki hernekeittoa, jottei nälkä yllätä!

Ainesosat:
Vesi, herne, sianliha, silava ja suola. Lihapitoisuus 4 %, lihaa ja lihaan verrattavia valmistusaineita yht. 6 %. Suolapitoisuus nautintavalmiissa tuotteessa 0,7 %.


Ravintosisältö / 100 g:
Energia: 126 kcal 529 kj
Rasva: 4 g
josta tyydyttynyttä: 1,3 g
Hiilihydraatit: 15 g
josta sokeria: 0,6 g
Ravintokuitu: 3,2 g
Proteiini: 6,1 g
Suola: 0,99 g
Laktoosi: 0,01 g



Ostin myös sika/nautalihapurkkeja 5kpl/10 eurolla. Ainesosat

Vesi, sianliha (alkuperä: Suomi), kamara, naudanliha (alkuperä: useat EU-maat), silava, muunneltu maissitärkkelys, naudan sydän, SOIJAPROTEIINI, suola, stabilointiaine (E450), mausteuutteet, arominvahvenne (E621), hapettumisenestoaine (E315), rapsiöljy, aromit, säilöntäaine (natriumnitriitti). Lihapitoisuus 50 %, lihaa ja lihaan verrattavia valmistusaineita yhteensä 60 %. Sianlihaa 70 %, naudanlihaa 30 %.


Ravintosisältö

g/100g

Energiaa kJ

1090

Energiaa kcal

260

Rasvaa

18

josta tyydyttyneitä rasvahappoja

5,5

Hiilihydraatteja

5,5

joista sokereita

0,2

Proteiineja

20

Suolaa

1,9

Kuitua

-

Laktoosia


Sian- ja naudanlihavalmiste on kypsää lihaa, joka sopii sellaisenaan esimerkiksi voileiville, patoihin, keittoihin, hampurilaisiin ja kastikkeisiin. Laktoositon, gluteeniton. Pakkauskoko 400 g.

Hernekeitto ja sikanautasäilyke ovat prosessoituja tuotteita ja siksi ne eivät ole terveyden kannalta parhaita mahdollisia ruokia, mutta ne ovat kukkarolle sopivia tuotteita.


Ostin Annabelle perunoita. Ruokaperuna Annabelle 1kg. Mukulat ovat pitkänomaisia, napapäätä kohti suippenevia ja hiukan kaareutuvia. Kuori ohut ja sileä, pinta tasainen, matalasilmuinen. Kuoren väri ja malto kummatkin ovat voimakkaan keltaisia. Annabellessä on melko voimakas, aavistuksen makea, pehmeän kermainen perunan maku. Peruna pysyy keitettäessä hyvin koossa eikä se tummu tai harmaannu keitettynä. Annebelle on loistava lisäkeperuna ja toimii erittäin hyvin myös keitoissa, paistinperunana tai lohkoperunoissa. Erittäin suosittu ja herkullinen!


Nettiasioita


Tein sopimuksen Elisan kanssa puheliliittymästä kahden vuoden määräajaksi. Hinta on 17.99 euroa kuukausi alkaen 03.12.2025.Sopimus Elisan kanssa on määräaikainen ja hinta pysyy koko ajan muuttumattomana koko kahden vuoden ajan. Telialla minulla olisi puhelinliittymän hinta olisi noussut 27.34 euroon kuukaudessa 03.02.2026 alkaen. Siksi vaihdoin Elisaan.


Telian kanssa minulla oli suuria vaikeuksia digiboxin laskutusten kanssa, koska minä en suostunut käyttämään Minun Teliaani. Telia siirsi laskutuksia sen johdosta perintäyhtiö Sergelin kautta maksettavaksi. Siksi Tein sopimuksen Elisan kanssa. Elisa laskuttaa ensimmäisen laskun tekstiviestillä ja sen jälkeen siirrytään suoravelotussysteemiin pankin kanssa. Minulla on nyt kolmen kuukauden ajan sopimus Telian ja Elisan kanssa digiboxin käytöstä, mutta Elisa korvaa asian, koska siirryn Elisan asiakkaaksi. Siis käytännössä maksan enää Elisalle Digiboxin käytöstä. Elisa korvaa Telialle maksettavan osuuden kolmen kuukauden ajalta. Sopimus on määräaikainen ja hinta ei nouse kahden vuoden aikana.

Telian kanssa joudun jatkamaan nettisopimusta, koska sopimus on määräaikainen 03.12.2026 saakka.



keskiviikko 3. syyskuuta 2025

KE 03.09.2025 Unen merkitys sekä muistitikut


Aamulla aurinko nousi kello 06.10 ja laskee kello 20.35. Päivän pituus 14 tuntia 25 minuuttia. Päivän lämpötila +11 -+17 C. Pilvistä ja poutaa. Tuulen suunta kaakosta 5-6m/s. Illalla mahdollisesti sadekuuroja.


Terveystilanteeni Paino 97.7 kg. Verensokeri 8.0. Verenpaine 128/78 pulssi 67. Seuraan myös unen määrää ja laatua. Viime yönä nukuin 7 tuntia 45 minuuttia. Unesta 06 tuntia 08 minuuttia oli kevyttä unta , 28 minuuttia syvää unta ja 01 tunti 09 minuuttia REM-unta.


REM-uni tarkoittaa vilke- eli REM-unta, joka on unen yksi vaihe, jossa aivot ovat aktiivisia ja silmät liikkuvat nopeasti luomien alla (rapid eye movements, REM). Tämän vaiheen aikana nähdään yleensä värikkäimmät ja mielikuvituksellisimmat unet, ja aivot käsittelevät ja järjestävät tietoa ja muistoja päivän tapahtumista. Keho on REM-unen aikana tilapäisesti halvaantunut, mikä estää fyysisiä reaktioita ja unien toteuttamista, ja sen riittävä määrä on tärkeää mielialan säätelylle ja oppimiselle.

Aikuisen yöunesta noin puolet on kevyttä unta, mutta tarkkaa määrää voi olla vaikea arvioida, sillä unen vaiheet ovat yksilöllisiä. Kevyt uni eli <span style="text-decoration:underline;">non-REM vaiheet</span> (N1 ja N2) alkaa unen alussa, ja sen aikana keho alkaa palautua, syke ja hengitys hidastuvat ja ihminen reagoi ulkoisiin ääniin enää satunnaisesti.


Syvän unen merkitys on sen kehoa ja aivoja elvyttävässä ja puhdistavassa roolissa. Tämän univaiheen aikana aivojen energiavarastot täydentyvät, solut korjaantuvat ja valveilla kertyneet kuona-aineet poistuvat aivoista glymfaattisen kierron avulla. Syvä uni on myös keskeistä muistojen ja tiedon käsittelyssä, sillä se auttaa siirtämään tietoa lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin.


Uni on aivojen makrotila, jonka aikana yhteys ympäristöön katkeaa ja EEG:ssä ilmenee valvetilaan verrattuna laajoja ja pienitaajuisia aaltoja. Aivokuoren toiminta ei siis sammu kuten vaikkapa anestesiassa vaan siinä esiintyy erittäin vilkkaita vaiheita. Esimerkiksi vilke- eli REM-unen aikana tämä toiminta on yhtä vilkasta kuin valveessakin, vain yhteys ympäristöön puuttuu. Uni vaikuttaa myös muun kehon kuin vain aivojen toimintaan. Uni reagoi herkästi sekä elämäntilanteisiin että sairauksiin. Useimpiin sairaustiloihin sekä stressiin, henkisiin traumoihin ja väsymysoireyhtymään liittyy unen häiriöitä. Voitaisiinko unta ajatella elimistöä yleisesti suojaavana tilana, joka toimii stressin vastapainona ja samalla sairauksilta suojaavana tekijänä?


Unen rakenne ja säätely

Aivot käyvät yöunen aikana aktiivisesti läpi unisyklin toisensa jälkeen (kuva 1A). Autonomisen hermoston toiminta vaihtelee unen eri vaiheiden aikana. Non-REM-unen (NREM) vaiheiden aikana sympaattisen hermoston toiminta vähenee ja on vähimmillään syvässä unessa. Sen sijaan REM- eli vilkeunessa se aktivoituu ja irrottautuu ulkoisesta kontrollista siten, että sydämen syketaajuus ja verenpaine vaihtelevat ilman fysiologista virikettä. Unen puutteen jälkeen ilmenee sympaattisen hermoston yliaktiivisuutta normaalisti nukkuneisiin verrattuna (Porkka-Heiskanen ja Stenberg 1991 ja 2008).


Myös geenien ilmentymisprofiili on erilainen uni- ja valvetilassa eri aivoalueilla. Valvetilassa ilmentyy etenkin aivojen suureen energian tarpeeseen, eksitatoriseen hermosoluvälitykseen, transkriptionaaliseen aktiivisuuteen ja muovautuvuuteen liittyviä geenejä. Unessa ilmentyvät geenit liittyvät taasen solukalvoliikenteeseen ja solukalvojen ylläpitoon sekä neuraalista muovautuvuutta täydentäviin mekanismeihin (Cirelli ym. 2004). Aivosähkötutkimukset osoittavat, kuinka päiväsaikainen oppiminen lisää ja motorinen passiivisuus (esimerkiksi raajan immobilisaatio) vähentää seuraavana yönä syvän unen hidasaaltoaktiivisuutta vastaavilla aivokuorialueilla (Huber ym. 2004 ja 2006). Unella onkin tärkeä tehtävä hermosoluverkostojen ylläpidossa, muistissa ja oppimisessa.


Unelle on ominaista sen homeostaattinen säätely: mitä pidempään valvotaan, sitä pidempi ja syvempi on valvetta seuraava uni eli korvausuni (Borbely 1982) (kuva 1B ja C). Myös korvausuneen liittyy geenien ilmentymisen muutoksia. Aivojen eri alueet, etenkin aivorungon monoaminergiset ja aivosillan kolinergiset tumakkeet sekä etuaivojen basaaliosa, osallistuvat unen vaiheisiin aktiivisesti. Vuorokausirytmin säätely tapahtuu hypotalamuksen suprakiasmaattisessa tumakkeessa näköhermoristeyksen yläpuolelle, jonne on silmän verkkokalvosta suora hermoratayhteys. Kirkas auringonvalo tahdistaa näin sisäisen rytmimme ulkoisiin olosuhteisiin sopivaksi (Stenberg ja Porkka-Heiskanen 1990, Partonen 2004). Tämän ns. sirkadiaanisen kellon joustavuus vaihtelee yksilöittäin ja on osin geneettisesti määrittynyt (Koskenvuo ym. 2007, Gottlieb ym. 2007). Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä joustamattomammin hänen sirkadiaaninen kellonsa tikittää. Geenien ilmentyminen vaihtelee sirkadiaanisen rytmin mukaan, ja useilla hormoneilla, kuten stressivasteeseen liittyvällä kortisolilla, on oma vuorokausirytminsä. Kortisolin erityksen maksimi ajoittuu aamuyöhön ja varhaiseen aamuun. Eräiden kokeiden mukaan kortisoli toimii myös luonnon omana herätyskellona (Åkerstedt 2002).


Stressin vaikutus uneen

Onnistunut, elvyttävä uni on siis tarkan säätelyn alainen aivotoimintojen kokonaisuus. Jo pelkästään se, että tällainen monimutkainen toimintojen kooste on kehittynyt ja säilynyt eri lajien evoluutiossa, antaa aihetta olettaa, että kyseessä on elimistön hyvinvoinnin kannalta keskeinen prosessi. Nykyihminen pyrkii irrottautumaan normaalista vuorokausirytmistä, ja kiireen ja aistien ylistimulaation leimaama elämäntapa kuormittaa aivojamme yhä enemmän. Huolimatta ympäri vuorokauden toimivasta yhteiskunnasta unta tarvitaan kuitenkin yhtä paljon kuin ennenkin, ellei enemmän.


Yksi fysiologisen stressireaktion osa on vireyden lisääntyminen, joka mikä on tarkoituksenmukaista valppautta reaktiivisuutta vaativissa tilanteissa (Korkeila, tässä numerossa). Kaikki stressiakselin molekyylit, kortikotropiini (ACTH) ja sen vapauttajahormoni (CRH) ja kortisoli kuten myös noradrenaliini ja adrenaliini, lisäävät vireyttä (Stenberg ja Porkka-Heiskanen 1990). Sen sijaan ACTH:n hajoamistuotteet edistävät unta (Chastrette ym. 1990). Täten stressireaktioon sisältyy toipuminen lisääntyneen unen avulla. Jos stressi kroonistuu ja sitä ylläpitävien molekyylien määrä kehossa säilyy suurena, unta edistävät molekyylit eivät pystykään lisäämään unta ja unen määrä pysyy vähäisenä. Tällöin nukahtaminen tai unessa pysyminen hankaloituvat, kun valvetta ylläpitävät molekyylit pitävät myös aivokuoren vireänä. Näin päädytään krooniseen stressiin liittyvään unettomuuteen. Se on nykyään yksi tärkeimmistä unettomuuden sysitä - ellei jopa tärkein - työikäisillä (Morin 2003)


Unen katkonaisuuteen on todettu liittyvän useita erilaisia fysiologisia ilmiöitä, jotka heijastavat elimistön lisääntynyttä stressivastetta. Katkonaista yöunta seuraavana aamuna on todettu suurentuneita veren kortisolipitoisuuksia, syketaajuuden kasvua, verenpaineen nousua ja erilaisia rasva-aineenvaihduntaan liittyviä muutoksia. Väsymysoireyhtymää sairastavien unen pituus on normaali, mutta sen rakenne on häiriintynyt siten, että univiive on pidentynyt, syvä uni vähentynyt ja uni kokonaisuudessaan katkonaista (Ekstedt ym. 2006). Nämä havainnot viittaavat siihen, että uni on keskeinen tekijä väsymysoireyhtymän ja mahdollisesti myös muiden stressiin liittyvien häiriöiden synnyssä. Stressi ja unen häiriytymisherkkyys voivat olla myös toisiaan vahvistavia mekanismeja. Suomalaisessa tutkimuksessa todettiin, että herkästi stressaantuvilla miehillä on tuoreiden elämänkriisien yhteydessä subjektiivisen unihäiriön riski on tuntuvasti lisääntynyt (Vahtera ym. 2007).


Valveillaolon aikainen stressi heijastuu seuraavan yön unen laatuun. Jo ajatus seuraavan päivän stressistä muuttaa unen rakennetta. Tällöin syvä uni vähenee ja unen laatu koetaan heikommaksi (Kecklund ym. 1997). Työstressistä kärsivien yöuni on katkonaista eikä olo tunnu levänneeltä aamulla heräämisen jälkeen (Ekstedt ym. 2004).


Uni ja somaattiset sairaudet

Sekä akuutti yhtämittaisesta valvomisesta aiheutuva että osittainen kasautuva univaje vaikuttavat haitallisesti aivojen ja muun elimistön toimintaan. Äärimmillään unen puute voi johtaa elimistön homeostaasin romahtamiseen ja kuolemaan. Jos koe-eläintä estetään nukkumasta noin kahden viikon ajan, se kuolee (Rechtschaffen ym. 1983). Ihmisillä tunnetaan harvinainen familiaalinen fataali insomnia, kuolemaan johtava vaikea unettomuus (Medori ym. 1992). Lievempiä unen ongelmia on todettu lukuisissa kehon ja mielen sairauksissa, joihin on epidemiologisten tutkimusten perusteella liitetty myös stressaavien elämäntapahtumien vaikutus.


Sepelvaltimotauti. Lyhentyneen uniajan on osoitettu lisäävän sepelvaltimotaudin riskiä (Ayas ym. 2003). Ilmiön mekanismia ei tunneta tarkkaan. Tiedetään kuitenkin, että unen puute suurentaa C-reaktiivisen proteiinin pitoisuutta, joka taasen on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä (Meier-Ewert ym. 2004). Maksan CRP-synteesiä säätelevät sytokiinit lisääntyvät unen puutteessa. Muista mahdollisista mekanismeista mainittakoon unen puutteeseen liittyvät verisuonen sisäkerroksen solujen tuottaman endoteliinin lisääntyminen, sympaattisen hermoston aktivaatio, kohonnut verenpaine ja metaboliset muutokset, joita käsitellään jäljempänä enemmän (Wolk ym. 2005).


Infektiosairaudet. Unen puute aiheuttaa muutoksia myös immuunivasteeseen. Näyttää siltä, että reaktio on kaksivaiheinen: akuutti unen puute käynnistää immuunivasteen ja saattaa jopa vahvistaa sitä, kun taas krooninen unen puute heikentää sitä.

Sekä eläin- että ihmiskokeissa on todettu sytokiinien (mm. interleukiini 1b:n ja tuumorinekroositekijä alfan) suurentuneita pitoisuuksia unen puutteen jälkeen (Everson ym. 2005, Irwin ym. 2006). Molemmat edellä mainitut sytokiinit lisäävät myös syvää unta, mikä antaa ainakin osittaisen selityksen sille, miksi useisiin infektioihin liittyy lisääntynyt unen tarve (Bryant ym. 2004).

Hepatiitti A- (Lange ym. 2003) ja influenssarokotevasteiden (Spiegel ym. 2002) on todettu heikentyneen unen puutteessa verrattuna normaalin unenjälkeiseen tilanteeseen.


Unen puutteesta kärsivillä vuorotyöläisillä on todettu tulehdussairauksien lisääntyneen (Mohren ym. 2002). On kuitenkin syytä muistaa, että vuorotyöhön liittyy unen puutteen lisäksi muitakin rasitteita, kuten epäterveellinen ravitsemus tai liikunnan vähentyminen (Härmä ym. 2006).


Viimeaikaiset tutkimukset ovat myös osoittaneet, kuinka unen puute herättää varhaisen puolustusreaktion. Tämä koostuu mm. sytokiinien, indusoituvan typpioksidisyntaasin (iNOS) ja lämpösokkiproteiinien lisääntyneestä synteesistä ja proteiinien puutteellisesta laskostumisesta. Varhaisvaste kertoo, että eliö kokee itsensä uhatuksi ja asettuu hälytysvalmiuteen. Kun uhka tarkentuu esimerkiksi bakteerihyökkäykseksi, immuunijärjestelmä käynnistyy täydellä teholla. Myös stressi voi käynnistää varhaisvasteen.


Unen puute lisää sytokiinien saperoniproteiinin BiP:n ja lämpösokkiproteiinien määrää (Terao ym. 2003, Naidoo ym. 2005). Omien tutkimustemme mukaan se käynnistää myös typpioksidin runsaan tuotannon indusoimalla iNOS:n synteesiä (Kalinchuk ym. 2006). Tätä entsyymiä ei ole normaalisti elimistössä, mutta sen määrä lisääntyy nopeasti esimerkiksi tulehduksen yhteydessä. Mikä merkitys tällä unen puutteen käynnistämällä tulehdusreaktiolla on ihmisen terveydelle, jää selvitettäväksi tulevilla tutkimuksilla.

Uni on häiriintynyt myös useissa kroonisissa tulehdussairauksissa, kuten reumassa, fibromyalgiassa ja kroonisessa väsymysoireyhtymässä, mikä voisi selittyä suurentuneiden sytokiinipitoisuuksien kautta (Majde ja Krueger 2005).

Metaboliset sairaudet. Useat epidemiologiset tutkimukset osoittavat lyhyen uniajan ja kroonisen univajeen altistavan metabolisille sairauksille, tyypin 2 diabetekselle, keskivartalolihavuudelle, kolesterolimuutoksille ja kohonneelle verenpaineelle (Knutson ym. 2007, Wolk ja Somers 2007, Räikkönen ym. tässä numerossa). Unen puute vähentää glukoosinsietoa. Tämä todettiin esimerkiksi terveillä nuorilla miehillä, joiden yöuni rajoitettiin neljään tuntiin viiden vuorokauden ajaksi (Spiegel ym. 1999). Terveiden koehenkilöiden syvän unen häirintä ilman, että kokonaisuniaika väheni, johti Tasalin ym. (2008) tutkimuksessa vähentyneeseen insuliiniherkkkyyteen, johon ei kuitenkaan liittynyt kompensatorista insuliinin eritystä. Sympaattisen tonuksen vahvistuminen selittää todennäköisesti ainakin osin tämän havainnon. Veren kortisolipitoisuudet eivät tutkituilla muuttuneet. Pitkittyneeseen valveeseen liittyvä ruokahalua säätelevien hormonien tasapainon muutos ruokahalua lisäävään suuntaan sekä energiapitoisten ruokien maistuminen aiheuttanevat osaltaan lyhyeen uneen liittyvää lihomista (Spiegel ym. 2004).


Uniapneaan, johon liittyy elvyttävän unen vajetta, on todettu yhdistyvän CRP-pitoisuuden ja valkosolujen pinnalla olevien adheesiomolekyylien pitoisuuksien muutoksia sekä merkkejä oksidatiivisesta stressistä osana tulehdusreaktiota (Shamsuzzaman ym. 2002).

Unen pituus ja kuolleisuus. Yöunen optimaalinen pituus vaihtelee iän mukaan, ja aikuisella se on 7 - 8 tuntia vuorokaudessa. Suomalaisessa tutkimuksessa todettiin, kuinka tavallista pidempi tai lyhyempi yöuni lisää merkitsevästi kuolleisuutta sekä miehillä että naisilla (Hublin ym. 2007). Yhteys säilyi, vaikka analyyseissä huomioitiin useita somaattiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavia sekoittavia tekijöitä kuten ylipaino, tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta, tyytyväisyys elämään ja koettu unen laatu. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös ulkomaisissa tutkimuksissa. Lyhyeen uneen liittyvistä riskitekijöistä on jo runsaasti tietoa, mutta miksi pitkä uni lyhentää elinikää, on toistaiseksi hämärän peitossa.


Uni ja psykiatriset sairaudet

Erityisesti psyykkisissä sairauksissa näkyy unen ja sairauden vastavuoroinen keskinäinen vaikutus: toisaalta on syitä olettaa, että unen puute altistaa psyyken sairauksille, ja toisaalta kaikkiin psyykkisiin sairauksiin liittyy unen muutoksia. On mahdollista, että sairaus ja unen muutokset ruokkivat toisiaan muodostaen pahenevien oireiden noidankehän.


Masennus. Meta-analyysissä, jossa vertailtiin unideprivaatiokokeissa saatuja tuloksia, mielialan lasku oli pysyvin eri tutkimuksissa esiin tuleva löydös (Pilcher ja Huffcut 1996). Jo yhden yön valvominen laskee mielialaa. Depressiopotilailla esiintyy nukahtamisen vaikeuden lisäksi unen rakenteellisia muutoksia: unen katkonaisuutta tai varhaista aamuyön heräilyä. Aivosähkötutkimuksessa heillä todetaan syvän unen vähenemistä, ja toiminnalliset kuvantamistutkimukset osoittavat aivojen etuosissa aineenvaihdunnan vähentymistä terveisiin verrattuna (Nofzinger 2004). Oma tutkimuksemme suomalaisessa kaksosaineistossa tukee ajatusta siitä, että subjektiivisesti koettu unen heikko laatu on syysuhteessa myöhempään masennukseen. Stressaavan elämäntilanteen vaikutus depressio-oireiden synnyssä tunnetaan hyvin. Tuloksemme tukevat ajatusta siitä, että unen heikentynyt laatu voisi olla tätä tapahtumasarjaa välittävä keskeinen mekanismi eikä ainoastaan viaton - joskin harmillinen – oheisilmiö.


Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla uni-valverytmin häiriintyminen on yksi tavallisimpia maniaa edeltäviä oireita (Jackson ym. 2003). Myös normaalin mielialan aikana bipolaaripotilaiden vuorokausirytmi on epävakaa (Jones ym. 2005) ja herkkä ympäristön vaikutuksille (Hakkarainen ym. 2003). Useat bipolaarihäiriön hoidossa käytetyt mielialaa tasaavat lääkkeet, kuten litium, vakauttavat sirkadiaanista rytmiä. Nuorten polysomnografisissa tutkimuksissa on todettu myöhemmin bipolaarihäiriöön sairastuvilla unen rakenteen muutoksia, kuten unen lisääntynyt ensimmäinen vaihe ja vähentynyt unentarve (Geller ym. 2002). Näyttäisi siis siltä, että unen ja vuorokausirytmin rakenteen poikkeavuudet ja häiriytymisherkkyys ovat vahvasti kytköksissä bipolaarihäiriön biologiseen tautimekanismiin.


Skitsofrenia.Unihäiriöt ovat tyypillisiä skitsofreniapotilaille. Heillä ilmenee etenkin nukahtamisen vaikeutta ja yöllistä heräilyä. Lisäksi syvä uni on vähentynyt (Monti ja Monti 2005). Nämä unen ja vuorokausirytmin häiriöt heijastanevat keskushermoston toiminnan yleistä häiriötä eivätkä siten välttämättä ole syysuhteessa itse sairausprosessiin. On kuitenkin huomattava, että elvyttävän unen heikentyminen vähentää päiväsaikaista vireyttä ja keskittymiskykyä ja saattaa siten merkittävästi vaikeuttaa potilaiden oireita.


Persoonallisuus- ja ahdistuneisuushäiriöt. Suomalaisessa tutkimuksessa todettiin, kuinka epäsosiaaliseen persoonallisuuteen liittyy lisääntynyt syvä uni (Lindberg ym. 2003). Ahdistuneisuushäiriöstä kärsivillä esiintyy taasen tyypillistä nukahtamisvaikeutta. Esimerkiksi paniikkihäiriöpotilailla unen latenssi on pidentynyt, ja osalla potilaista ilmenee yöllisiä paniikkikohtauksia, mikä voi liittyä mantelitumakkeen suhteelliseen liikatoimintaan NREM-unen aikana. Unen rakenne on kuitenkin yleensä normaali (Papadimitriou ja Linkowski 2005).

Traumaperäinen stressihäiriö. Joskus erityisen traumaattinen elämäntapahtuma voi johtaa pitkittyneeseen ahdistuneisuusoireiluun, ns. traumaperäiseen stressihäiriöön. Siihen liittyy usein toistuvia ja ahdistavia painajaisunia traumatapahtumista sekä muita unen häiriöitä, joiden ajatellaan liittyvän elimistön vahvistuneeseen vireyteen. Painajaisunien esiintyminen voi viitata siihen, että vilkeunen kompensaatiokyky ei ole riittävä psykologisessa toipumisprosessissa (Rotenberg 2004). Ilmiön neurobiologisena mekanismina arvellaan olevan tunteiden säätelyyn liittyvän mantelitumakkeen liikatoiminta ja mediaalisen etuaivokuoren vajaatoiminta unen eri vaiheissa. Tämä johtaa aivorungon vireyttä ylläpitävien noradrenergisten ja serotoninergisten tumakkeiden aktiivisuuden lisääntymiseen unen aikana (Germain ym. 2007). Tässä mielessä onkin kiinnostavaa, että näitä hermojärjestelmiä hillitsevistä lääkeaineista adrenergisia alfa1-reseptoreita salpaavasta pratsosiinista ja 5-HT2A-reseptoreita salpaavasta nefatsodonista on lupaavaa näyttöä traumaperäiseen stressihäiriöön liittyvien unihäiriöiden hoidossa (Davis ym. 2000, Raskind ym. 2003).


Lopuksi

Uni on keskeinen mekanismi stressistä toipumisessa. Sen epäonnistuminen johtaa krooniseen univajeeseen ja erilaisiin somaattisiin ja psykiatrisiin sairauksiin. Vielä on epävarmaa, johtuvatko sairaudet pitkittyneen stressireaktion suorista elinvaikutuksista vai stressiin kytköksissä olevasta unen puutteesta. Nykytiedon perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että unen puutteella on oma, itsenäinen vaikutuksensa stressiin liittyvien sairauksien synnyssä (kuva 2). Siksi unen häiriöt tulee tunnistaa mahdollisimman varhain ja niiden asianmukaiseen hoitoon on syytä kiinnittää erityistä huomiota kliinisessä työssä.


TIINA PAUNIO, LT, dosentti, erikoislääkäri
Kansanterveyslaitos, molekyylilääketieteen osasto


Ostin Veikko Perttulalta savusiikaa

Savukala on terveellistä sen sisältämien proteiinien, vitamiinien ja kivennäisaineiden, kuten B-vitamiinien, D-vitamiinien, seleenin ja raudan vuoksi, jotka ovat hyödyllisiä terveydelle. Savukala sisältää runsaasti terveellisiä rasvoja ja proteiineja, jotka ovat tärkeitä sydämen terveydelle. Savukala sisältää monia tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita, kuten B-vitamiineja, D-vitamiineja, seleeniä ja rautaa.

Veikolle suuret kiitokset erinomaisesti savustetuista tuotteista ja hyvästä palvelusta.


Tässä on muistitikku, johon on tallennettu

1.Erkki Ahon blogi

  1. oikeustoimi ja poliisiblogi

  2. 'politiikkablogi


Nämä blogit poistettiin yhteisösääntöjen vastaisena blogeistani.




Tälle muistitikulle on tallennettu salaiseksi julistettu SSP-sopimus, mikä sovittiin Esko Ahon hallituksen ja neljän ostajapankin välillä. Sopimus sisältää säästöpankkien markkinoilta poistamisen sekä tiettyjen alojen ylikapasiteetin poistamisen markkinoilta ja niiden kaatamisperusteet. Markkinoilta poistettiin n. 48 000 yritystä ja niiden omaisuus ja yrittäjien omaisuus laitettiin pankkien taseisiin turvaamaan pankkien vakavaraisuus ja EY-jäsenyyskelpoisuus. SSP-sopimus on salaiseksi julistettu.


Valmentaja Björn Lindgren

Kävin katsomassa JHT:n harjoituksia. Mukana oli täydet neljä kentällistä. Harjoitukset olivat hyvät. JHT:llä on hyvä ja osaava valmentaja. JHT:llä on hyvät maalivahdit. JHT:n kentälliset ovat nyt hyvät. Riku Tohila oli myös mukana. En tavannut joukkueen johtaja Mika Siipolaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että JHT tarvitsee vielä 2 mestistason puolustajaa sekä keskushyökkäjän ja laitahyökkääjän. Joukkueessa täytyy olla ”särkymisvaraa”.