maanantai 22. syyskuuta 2025

TI 23.09.2025 Tietoa eri asioista

 

Aamulla aurinko nousi 07.08 ja laskee illalla 19.23 Päivän pituus on 12 tuntia 15 minuuttia. Päivän lämpötila on +5C -+0´9C. Päivä on melkein selkeä ja poutaa. Illalla ajoittaista sadetta. Tuulen suunta on luoteesta 7 m/s.

https://www.foreca.fi/Finland/Kalajoki/details/20250923


Terveystietoni: Paino 97.5 kg , Veren sokeri 9.0 Verenpaine 124/80 ja pulssi 63

Unen laatu: syvä uni 31 min, kevyt uni 3 t 47 min ja REM-uni 10 min.


Terveellinen ruoka

Sain eilen luumuja. Muutama sana luumujen terveellisyydestä.

Luumut edistävät ruoansulatusta kuitujen ja sorbitolin avulla, vahvistavat luustoa erityisesti K-vitamiinin ja muiden ravintoaineiden voimin, sekä tarjoavat iälle ja elimistölle tärkeitä antioksidantteja, kuten A-vitamiinia, B6-vitamiinia, kaliumia ja mangaania, jotka suojaavat soluja hapettumisstressiltä. Lisäksi luumut ovat vähäkalorisia ja vähärasvaisia, mikä tekee niistä terveellisen välipalan.

Luumujen syöminen on tehokas ja luonnollinen tapa torjua ummetusta. Luumujen sisältämät ravintokuidut tehostavat suoliston toimintaa ja pitävät ummetuksen oireet loitolla.

Luumujen sisältämä kalium auttaa alentamaan verenpainetta. Violetin värin aiheuttavat antosyaanit puolestaan alentavat syöpäsairauksien riskiä.

Luumujen antioksidantit ja antosyaanit tekevät hyvää myös aivoille. Niiden on todettu hidastavan muun muassa Alzheimerin taudin etenemistä.

Luumujen alhainen glykeeminen indeksi takaa sen, että luumujen syönti ei nosta verensokeria niin rajusti kuin esimerkiksi sokeripitoiset välipalat.

Luumut sopivat vähäkalorisina hedelminä myös painonhallintaan. Kuitupitoinen luumu on loistava välipala, joka sisältää vaivaiset 30 kilokaloria. Luumuja voi ostaa ympäri vuoden kaupasta.


Marjat ovat terveellisiä. Minulla on pakastin täynnä marjoja. Minulla on mansikoita, vadelmia, mustikoita, punaviinimarjoja, mustaviinimarjoja ja puolukoita. Minä haluan vielä aroniamarjoja, hilloja ja tyrnejä.


Tyrni on erittäin terveellinen ja ravintorikas marja, joka sisältää runsaasti C- ja E-vitamiinia, A-vitamiinin esiasteita (karotenoideja), monipuolisia rasvahappoja (omega-3, -6, -7, -9), kuitua sekä mineraaleja kuten kaliumia, magnesiumia ja kalsiumia. Tyrni vahvistaa immuunijärjestelmää, tukee ihon ja limakalvojen terveyttä, edistää sydän- ja verisuoniterveyttä sekä auttaa ruoansulatusta ja alentamaan kolesterolia. Sen antioksidantit suojaavat soluja ja vähentävät tulehdusta kehossa.


Aroniamarja on erittäin terveellinen marja, joka sisältää paljon vitamiineja (C, E, B-ryhmä), kivennäisaineita sekä etenkin valtavan määrän antioksidantteja, erityisesti fenoliyhdisteitä ja antosyaaneja, joilla on terveyshyötyjä. Nämä yhdisteet suojaavat soluja, voivat auttaa alentamaan verenpainetta ja kolesterolia sekä ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja. Marja-aroniaa onkin pidetty jopa suomalaisen ruokavalion parhaimpana polyfenolien lähteenä.


Hilla (lakka) on erittäin ravinteikas marja, joka tukee vastustuskykyä C-vitamiininsa ja A-vitamiinin karotenoidimuodon ansiosta. Sen marjat ovat hyvä kuitujen ja antioksidanttien lähde, tukien ruoansulatusta ja suojaamalla soluja. Hillan ellagitanniinit voivat estää haitallisten bakteerien kasvua.Runsaasti kuitua sisältävä hilla edistää ruoansulatusta ja tasaa verensokerin vaihtelua. Hillan siemenet sisältävät hyödyllisiä omega-3- ja omega-6-rasvahappoja, jotka edistävät sydämen terveyttä.

Hillan siemenkuorista eristetyt ellagitanniinit voivat estää haitallisten bakteerien, kuten sairaalabakteerien ja suolistopatogeenien, kasvua.

Suomen valtion talouden parantaminen – näin yksinkertaista se on


  1. Maahanmuutto maksaa Suomen veronmaksajille 10,5 miljardia euroa vuodessa. Kustannuksia voidaan säästää jos vain halutaan. On tehtävä päätös, että Suomen perustuslaki koskee vain Suomen kansalaisia.

  2. Julkinen talous on Suomessa liian raskas. Kustannuksia voidaan säästää, jos vain halutaan. Suomessa on nyt 309 kuntaa. Suomalaiset eivät tarvitse virkamiehiä vaan palveluita. Siksi 309 kunnasta tulee muodostaa 100 palvelualuetta. Näin säästetään merkittävä määrä palkka- ym. muita julkisen sektorin kuluja.

  3. SOTE-kulut muodostavat erittäin suuren kuluerän. Kuluja voidaan säästää, jos vain halutaan. Lakkautetaan hyvinvointialueet ja siirretään erikoissairaanhoito valtion kustannettavaksi. Perusterveydenhuollosta ja sairaalaverkon ylläpitamisestä vastaisivat palvelualueet. Purran ei tarvitse leikata, vaan purkaa hyvinvointialueet ja väliportaan hallinto.

  4. Merkittävästä osasta yritystukia ja verotukia voidaan luopua.

  5. Veronkierto ja veroparatiisien käyttö estetään ja lopetetaan.

  6. Otetaan huomioon yhteiskunnallinen kehitys paremmin ja ennenkaikkea tietotekniikan kehittyminen ja tekoälyn läpimurto.



Mielenkiintoisia videoita ja muuta tietoa

    Katsokaa Tero Ojanperän videoita.

    Silo AI:n +600 miljoonan exit ja tekoälyn tulevaisuus | Tero Ojanperä | Ilmiö #78

https://www.youtube.com/watch?v=ESqvRMSpYCw

    Tekoälyn vallankumous

    https://www.finlandiakirja.fi/fi/tero-ojanpera-tekoalyn-vallankumous-k-0079457?gad_source=2&gad_campaignid=22287632576&gclid=Cj0KCQjwxL7GBhDXARIsAGOcmIMfxirsoz1pxUkQNOg0tNXFy0MYCpchQXSncsvpVoYNa_awsRn0gcUaAs3DEALw_wcB


Tero Ojanperä

https://www.youtube.com/shorts/uNP74_IpMIM


Tero Ojanperä

https://www.youtube.com/shorts/jWxHv8vgiOk


Tero Ojanperä

https://www.youtube.com/shorts/6Jp7V4J_nyM

Tero Ojanperä

https://www.youtube.com/shorts/8duV_Ngkh1M


Tero Ojanperä

https://www.youtube.com/shorts/_a3TQTR_e-0


Tero Ojanperä

https://www.youtube.com/shorts/MlpGAhqi490


Korvataanko meidät tekoälyagenteilla | Tero Ojanperä | Part 2

https://www.youtube.com/watch?v=XGZAq2lNzHw


Sun henkilötiedot

https://www.facebook.com/reel/1676102399771901

    Arvostan virolaisten luovuutta. Näitä ideoita esittelee erittäin hyvin Henna Mikkilä sivuillaan ja videoillaan. https://sooloiluja.com/


Tallinnatärpit kogukonna looja Henna Mikkilä: aitäh Eestile, olen nüüd suur spaa-fänn!

https://www.youtube.com/watch?v=BZI4A6FPpnw


https://www.facebook.com/sooloiluja/videos/539823988850131


https://www.facebook.com/sooloiluja/videos/1082050920573662


https://www.facebook.com/sooloiluja/videos/1012547017519005

    https://www.facebook.com/sooloiluja/videos/633167809524742


    https://www.facebook.com/watch?v=1835214780684100



    Ken osaa vironkieltä, niin katsokaa lääkäri Sergey Saadin videoita. Niistä oppii paljon.

    #9 Dr. Sergey Saadi - Pikk Covid, Kolesterool, Keto dieet https://www.youtube.com/watch?v=9kw3Eax1Mhk

Kurkum põletike, liigesevaevuste, psoriaasi ja südame probleemide leevendamiseks | Dr. Sergey Saadi

https://www.youtube.com/watch?v=4PPaSCHyWeE


Fruktoos mahlades, jookides ja magusates puuviljades tõstab kehakaalu | Dr. Sergey Saadi

https://www.youtube.com/watch?v=cBwcO2wTVEU


3 valet arstilt (kolesterool, loomsed rasvad südame jaoks, süsivesikud aju jaoks) | Dr Sergey Saadi

https://www.youtube.com/watch?v=cWB117H8cg8


Millal süüa, et kaalust alla võtta? | Dr. Sergey Saadi

https://www.youtube.com/watch?v=a7OjGyclKEM


2min Dr Sergey Saadi-ga. Taimsed õlid on kahjulikud, aga või ja rasv on kasulikud!

https://www.youtube.com/watch?v=QNoiaSYTnNE


Muuttuko tekoäly superälyksi?

https://www.facebook.com/reel/755110817412714


Tänään vietetään potilasturvallisuuspäivää: Children in Focus.

Tänään 17. päivä. Maailman terveysjärjestö viettää syyskuussa potilasturvallisuuspäivää. 2025. Vuoden kampanjan teemana on "Turvallista apua jokaiselle vastasyntyneelle ja lapselle" (slogan: "Potilasturvallisuus alusta alkaen! ”). Tämä korostaa lasten erityistä alttiutta vaaralliseen sairaanhoitoon liittyville riskeille ja haitoille. Tänä päivänä keskustellaan yleensä lääketieteellisten virheiden ehkäisystä, sairaalainfektioista ja muista tapauksista. Mutta riittääkö se, että todella suojelee potilaita - etenkin pienimpiä? Valitettavasti nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä ei ole läheskään täysin turvallinen kaikille ikäryhmille, ja suurimmat vaarat ovat usein itse lääketieteen piirissä.

Periaate "Älä vahingoita" on lääketieteen perusta, mutta todellisuus osoittaa, että potilaat kärsivät merkittäviä mutta väistämättömiä vahinkoja maailmanlaajuisesti. Arvioiden mukaan yksi kymmenestä potilaasta kärsii terveysvaurioista sairaanhoidossa ja yli kolme miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain turvattoman hoidon vuoksi. Matala- ja keskituloisissa maissa jopa 4 potilaasta sadasta kuolee terveydenhuollon vaurioihin. Noin puolet tällaisista tapauksista olisi voitu estää. Tyypilliset syyt:

1. Lääkkeisiin liittyviä virheitä.

2. Kirurgisia virheitä.

3. Tulehduksia sairaalassa.

4. Diagnostiikkavirheitä ja muita tapauksia.

Jopa lapset joita yritämme suojella eniten kärsivät lääketieteellisten virheiden takia. Tutkimukset osoittavat, että lastentautien hoidossa haittatapahtumat ovat tärkeä kuolinsyy ja komplikaatiot lapsilla. Joka vuosi tuhansien lasten kuolemat sairaaloissa liittyvät lääketieteellisiin haittoihin, joista vähintään 60 prosenttia katsotaan estettäviksi. Lasten erityinen haavoittuvuus johtuu muun muassa lääkeannoksen laskemisesta painon mukaan ja oireiden rajallisesta kuvailukyvystä.

Valitettavasti monissa tapauksissa raportointi- ja ennaltaehkäisyjärjestelmät eivät tee tehtäväänsä. Lukuisat tapaukset eivät koskaan päädy virallisiin tilastoihin tai laatujärjestelmään.

Esimerkiksi terveydenhuollon työntekijät raportoivat vain pienen osan (keskimäärin vain 14% !!! ) onnettomuuksista - mikä tarkoittaa sitä, että suurin osa sairaaloissa tapahtuvista tapahtumista jää rekisteröimättä. Mitä vakavampi seuraus, sitä epätodennäköisemmin tapausta dokumentoidaan: vain pieni osa kuolemaan tai pysyvään työkyvyttömyyteen johtaneista tapahtumista ilmoitetaan - amerikkalaisten tietojen mukaan vain 11 prosenttia rekisteröidään, loput 80 prosenttia jää kirjaamatta. Tärkeimpiä syitä ovat se, että tilannetta ei tunnisteta virheeksi, vakaumus siitä, että "näin tapahtuu usein", tai oletus, että joku muu ilmoittaa asiasta.

Ei ole ihme, että monista maista (Viro ei ole poikkeus) puuttuu edelleen pakollisten ja systemaattisten komplikaatioiden rekisteröintikulttuuri - sitä ei opeteta eikä kannusteta, ja ajanpuute haittaa sitä. Tuloksena on turvallisuusindikaattorit, jotka rauhoittavat järjestelmää, mutta eivät suojaa potilasta.

Ei ole ihme, että riippumattomat asiantuntijat kutsuvat iatrogeeniseksi (lääketieteelliseksi) vaurioksi yhdeksi yleisimmistä kuolinsyistä. Analyysi osoittaa, että virheet hoidossa ja hoidossa voivat olla kolmas kuolinsyy, joka vaatii satoja tuhansia ihmishenkiä vuosittain – enemmän kuin useita kroonisia sairauksia.

Tämä on selvä varoitus: järjestelmästä, jonka on parannettava, on itsessään tullut riskitekijä.

Potilasturvallisuuspäivän aikana kannattaa kysyä: Miltä me oikeasti suojelemme potilaitamme? Onko se vain kaatumisia ja väärää annostelua varten - vai vanhentuneita hoitoperiaatteita, jotka aiheuttavat pitkäaikaisia vahinkoja?

Nykylääketiede on edistynyt vaikuttavasti akuuttien sairauksien (traumat, sydänkohtaukset, infektiot) hoidossa - täällä pelastetaan ihmishenkiä joka päivä. Vallitseva malli on kuitenkin vaikeuksissa kroonisten sairauksien osalta: järjestelmä keskittyy pääasiassa oireiden lievittämiseen, ei syiden poistamiseen. Elämäntapa, ruokavalio ja ympäristötekijät julistetaan tärkeiksi, mutta käytännössä niihin kiinnitetään vain vähän huomiota. Ennaltaehkäisy maksaa vain pienen osan terveydenhuollon kokonaiskustannuksista.

Samaan aikaan tieteellinen tieto on sama: suurin osa kroonisista sairauksista on ehkäistävissä, jos ne vaikuttavat syihin. Arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia sydän- ja verisuonitaudeista ja 2. diabetestyyppi ja vähintään 40 prosenttia syöpätapauksista tulisi ehkäistä, jos vaaratekijät (tupakka, ruokavalio, vähemmän liikkumista, liiallinen alkoholinkulutus, krooninen stressi, ympäristövaikutukset) olisivat hallinnassa. Kuitenkin perinteinen lääketiede puuttuu usein peliin vasta kun tauti on jo kehittynyt - ja lähinnä farmakologisin keinoin. Näin kroonisten sairauksien epidemia jatkuu, lääkäreiden ja klinikoiden määrän kasvusta huolimatta.

Erityisen huolestuttavaa on, että krooniset sairaudet nuortuvat. Aiemmin vanhuksille yleisinä pidetyt häiriöt ovat yhä enemmän nuorten ja keski-ikäisten ongelma. Esimerkiksi Yhdysvaltojen tietojen mukaan kuudella kymmenestä nuoresta aikuisesta (18–34-vuotiaasta) on jo vähintään yksi krooninen sairaus; myös useiden kroonisten sairauksien esiintyvyys on lisääntynyt. Asiantuntijat viittaavat suoraan elämäntapoihin: väärä ruokavalio, lihavuus, vähemmän liikuntaa ja muita muokkaavia tekijöitä.

Saman suunnan näyttää onkologia. Nuorten syöpätapausten määrä kasvaa monissa maissa 1-2 prosenttia vuodessa. Ennusteen mukaan 50-vuotiaiden syöpätapausten määrä voi olla 2030. vuoden ajan (verrattuna vuoteen 2019. vuodessa) kasvaa noin kolmanneksella lisää. Syyt eivät ole mystisiä, vaan liittyvät muutoksiin ruokavaliossa, ympäristössä ja käyttäytymisessä: liikalihavuuteen ja vähäiseen liikuntaan perustuva krooninen tulehdus, ultraprosessoidut ruoat, myrkyllisten aineiden vaikutus ja paljon muuta.

Toisin sanoen nykyinen lapsisukupolvi kohtaa aikuisina ennennäkemättömän kroonisten sairauksien ja syövän taakan, jos suuntaa ei muuteta.

Kaikki edellä mainitut viittaavat yksinkertaiseen totuuteen: potilaan turvallisuus ei rajoitu vain steriileihin välineisiin ja oikeanlaisen lääkkeen antamiseen. Potilasturvallisuus alkaa jo kauan ennen sairaalaa – jotta henkilöstä ei tule kroonista potilasta ennenaikaisesti. Lapsen kohdalla ei riitä, että varmistetaan kanyylien laittaminen osastolle oikeaan aikaan; tärkeämpää on, että hän kasvaa terveenä ilman tarvetta diabetekseen, verenpainetautiin tai onkologiahoitoon jo varhaisessa iässä.

Tämä vaatii radikaalia paradigman muutosta. Reaktiivisen hoidon tulee siirtyä kohti ennaltaehkäisevää järjestelmää.

"Elämäntapalääketiede" – kroonisten sairauksien ehkäisy ja hoito ruokavalion, liikunnan, stressinhallinnan, tapojen ja vaarallisten ympäristömuutosten avulla – tarjoaa vahvan vaihtoehdon. On yhä enemmän näyttöä siitä, että tämä lähestymistapa ei ainoastaan ehkäise, vaan voi jopa kääntää tiettyjen sairauksien kulun. Nykyisin se on kuitenkin usein edelleen virallisen lääketieteen reuna-alueilla harrastajille.

Tavanomaisen lääketieteen on luovuttava vanhentuneesta dogmasta, että oireiden lievitys riittää ja että akuutti/hätäapu on aina tärkein. Ensilääketiede on tietysti korvaamaton - liikenneonnettomuutta ei kukaan paranna ruokavaliolla. Mutta pillerit eivät korvaa terveellisiä tapoja kansakunnan pitkäaikaiselle terveydelle. Lääkäreiden kutsut "syö paremmin ja liiku enemmän" jäävät tyhjiksi, jos järjestelmä ei tee siitä todellista prioriteettia. Kunhan ennaltaehkäisy on pääosin paperilla ja rahoitus ja tavoitteet sijoittuvat muualle, niin tilastoista katsotaan mihin tämä menee.

Potilasturvallisuuspäivän yhteydessä, erityisesti lasten kohdalla, on tärkeää ymmärtää: paras tapa suojella tulevia potilaslapsia on muuttaa itse terveydenhuoltojärjestelmää. Lapsia tulee suojella paitsi harvinaisilta yksittäisiltä virheiltä, myös systeemisiltä lähestymistapavirheiltä, jotka johtavat siihen, että lapsemme sairastuvat 30-vuotiaana. -40. vanhoihin tauteihin, joita nähtiin 60-luvulla. -70. elämän vuosina.

Nykypäivän laatu- ja turvallisuusjärjestelmissä keskitytään pääasiassa varmistamaan, ettei terveydenhuolto aiheuta välitöntä vahinkoa. Se on tarpeellista, mutta ei tarpeeksi. Todellista potilasturvallisuutta pitää mitata sillä, miten harvoin ihmiset sairastuvat vakavasti kroonisesti. Valitettavasti "turvallisuusstandardit" suojaavat usein laitoksia epämukavilta kysymyksiltä (monimutkaisilta protokollilta, byrokratiasta raportoivalta) eikä potilailta sairauksilta. \

On aika järjestää prioriteetit kokonaan uusiksi.

2020. Vuosina syntyneet lapset ansaitsevat kasvaa terveenä, eikä heidän tarvitse automaattisesti jäädä pysyviksi potilaiksi diabetes- tai onkologian klinikoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen terveydenhuollon päätöksen on käytävä läpi tarkistuskysymys: parantaako se terveyttä pitkällä aikavälillä?

Lääkäreitä tulee kouluttaa paitsi reseptien kirjoittamiseen, myös terveiden tapojen ohjaajiksi. Maiden tulee investoida paitsi uusiin leikkauslohkoihin myös julkiseen terveyskoulutukseen, terveellisen ruoan saatavuuteen päiväkodista ja koulusta sekä liikkumista ja mielen hyvinvointia edistävään ympäristöön.

Potilasturvallisuuspäivä muistuttaa, että kuka tahansa voi tulla potilaaksi – lapset ovat erityisen haavoittuvaisia. Velvollisuutemme on tehdä kaikkemme, jotta terveydenhuoltojärjestelmä ei petä heidän luottamustaan. Tämä tarkoittaa tiukkaa laadunvalvontaa, rehellistä virheistä raportointia ja - erittäin tärkeää - siirtymistä "palon sammuttamisesta" seurausten syiden estämiseksi. Ilman tällaista käänettä kauniit sanat turvallisuudesta jäävät tyhjiksi iskulauseeksi.

Pienen potilaan turvallisuudesta tänään puhuttaessa on tunnustettava: suurimmat terveydelle vaarat eivät useinkaan ole kotioven takana, vaan itse lääketieteellisessä mallissa. Jos opimme ennaltaehkäisemään sairauksia, emme loputtomasti "paikkailemaan" niitä, niin me todella suojelemme lapsiamme. Muuten jokainen seuraava potilasturvallisuuspäivä muistuttaa meitä uusista surullisista, mutta vältettävistä luvuista.

Siksi vaadimme ja toteutamme muutoksia. Potilasturvallisuus alkaa järjestelmän muuttamisesta - tulevaisuutemme ja lastemme tulevaisuuden kannalta.

Tämä on investointi, joka kannattaa moninkertaisesti: terveisiin ihmisiin, jotka luottavat lääketieteeseen, sekä luottamuksen arvoiseen lääketieteeseen.

Tohtori Sergey Saadi



Kalajoen keskustan kehittäminen



Tehdään kaavan muutos. Ventelän alue tehdään entisenlaiseksi eli kolmen rakennuksen pihapiiriksi. Torialue kaavoitetaan Katveen ja Pizzeria Mamma Leonen tonteilla. Ne ovat yhteydessä Ventelän pihapiiriin. Tästä saadaan pieni torialue, jota voidaan käyttää Kalajoen keskustan torina.


Miten turvataan suomalaisten oikeudensaanti?



Suomen oikeuslaitos on hidas ja kallis rikollisen hallinnon jatke. Jotta suomalaiset saisivat oikeutta, niin Suomeen pitää perustaa perustuslakituomioistuin, jollain jo muissa maissa on.

Perustuslakituomioistuin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslakituomioistuin

Sen lisäksi Suomessa tulisi olla kaksiportainen oikeusjärjestelmä eli käräjäoikeudet ja hovioikeudet. Hallinto-oikeudet, korkein oikeus ja nykyisen kaltainen laillisuusvalvonta voitaisiin lakkauttaa. Oikeudenkäyntimenettelyä tulee keventää merkittävästi.


Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston sulkeminen


Lääkäri Untamo Soraston muotokuvan ja lääkäritalon on maalannut taiteilija Markku Hakola

Kalajoen terveyskeskuksen vuodeostolla oli 46 vuodepaikkaa. Kuka päätti ja millaisilla perusteilla, että vuodepaikkojen määrä lasketaan 25:een vaikka tarve oli 46 paikkaa. Mitä seurauksia tällä päätöksellä oli? Otettiinko laskelmissa huomioon mitä vaikutuksia päätöksellä oli Kalajoen ja lähiseudun sairaalapalveluihi. Siis mitä olivat syyt ja seuraukset. Mikä olivat perustelut. Käsittääkseni ainoa perustelu oli se, että 25 paikkaa aiheuttaa Pohteelle Kalajoen terveyskeskuksessa vähemmän kuluja kuin 46 paikkaa. Tämä on kestämätön perustelu.

Tämän jälkeen vuodepaikkojen määrä putosi 20:een ja sen jälkeen 0:aan. Vuodepaikat siirrettiin Nivalan terveyskeskukseen. Pohteen laskelmat on tehty virheellisesti ja väärillä tiedoilla. Vuodeosaston sulkeminen on tehty lain vastaisesti eli hallintolain 31§:n ja 45 §:n vastaisesti. Poliisi ei ymmärätnyt asiasta sen enempää kuiin sika tuulimyllystä. Minä epäilen asiassa myös poliittista ohjausta. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että poliittiset tahot ovat Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston sulkemisen takana. Miksi Pohjois-Pohjanmaan hallinto-oikeus viivyttelee asian ratkaisemisessa?


Ainakin kaksi sutta Kalajoen alueella

Eri havaintojen perusteella Kalajoen alueella liikkuu ainakin kaksi sutta. Nähty Pikäsenkylällä. Yksi susi Vasankarin suunnalla. Maaralousministeri Sari Essayah kertoo omilla sivuillaan seuraavaa:

Tulen esittämään suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista 1.1.2026 kiintiömetsästyksellä, joka toteutetaan lakimuutoksen myötä asetuksella. Suden liitesiirron toimeenpaneva lakiesitys on valmis ja haluaisin sen pian lausunnoille hallitusryhmien tuella.

Virkatyöryhmän ehdotus valkoposkihanhien ja merimetsojen poikkeuslupien käsittelystä ja vahinkojen korvaamisesta valmistui Mietinnössä ehdotetaan metsästyslakia ja luonnonsuojelulakia muutettavaksi siten, että merimetso ja valkoposkihanhi olisivat edelleen luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettuja, mutta lajien rauhoituksesta poikettaisiin jatkossa metsästyslain perusteella.

Poikkeuslupien käsittely siirrettäisiin Suomen riistakeskukselle. Valkoposkihanhien vahinkojen korvaaminen ja vahinkojen estämisen rahoitus säilyisivät edelleen ympäristöhallinnolla.

Ehdotuksen pohjalta turvattaisiin varmimmin korvaukset maanviljelijöille.

Poikkeusluvalla tai ilmoitusmenettelyssä saaliiksi saadun valkoposkihanhen ja merimetson hallussapito ja hyödyntäminen mahdollistettaisiin lukuun ottamatta kaupallista hyödyntämistä.


sunnuntai 21. syyskuuta 2025

MA 22.09.2025 Raution historiaa ja Kalajoki-videoita

 

Aamulla aurinko nousi kello 07.05 ja laskee kello 19.26. Päivän pituus 12 tuntia 21 minuuttia. Päivän lämpötila +9C - +10C. Päivä on melko pilvinen ja ajoittaista sadetta. Tuulen suunta lännestä 6-8 m/s.

https://www.foreca.fi/Finland/Kalajoki/details/20250922


Terveystietoni: paino 97.7 kg, verensokeri 8.9. Vereanpaine 127/79 ja pulssi 56.

Unen laatu: syvä uni 34 min, kevyt uni 4 tuntia 04 min REM-uni 41 minuuttia..


Kalajoki


Kalajoki MTB | Siiponjoen luontopolku

https://www.youtube.com/watch?v=Ulp5Iqns4GE&t=71s


Terveisiä Kalajoelta - Taianomainen Siiponjoki mutkittelee merelle

https://www.youtube.com/watch?v=dfnWzD36cEc&t=131s


Siiponjoen perhereitti ja Pleunan taukopaikka

https://www.youtube.com/watch?v=Mf0UksZjGE0


Terveisiä Kalajoelta - Rahjan Saaristo meloen

https://www.youtube.com/watch?v=uWX0L-Pc8bE&t=129s


Retkimelonta Hevoskariin

https://www.youtube.com/watch?v=JkSJl-mWEn4&t=108s


Kallankari. Merikalastusta Pohjanmaan kalastajakylässä vuonna 1938

https://www.youtube.com/watch?v=0unVlaN7DoM&t=271s


Eero Naskali & Mauri Front: Nahkiainen (1986)

https://www.youtube.com/watch?v=aAjDUHKzBPM


Merta ja hiekkaa - Kalajoen kuntavideo 1986

https://www.youtube.com/watch?v=l9ss0Ih7jEo&t=346s


Junkkarit Hockey Team - inserttejä 90-luvulta

https://www.youtube.com/watch?v=E-IzT55uapg&t=46s


Kalajoki - ympäri vuoden 2012

https://www.youtube.com/watch?v=pzu_KDRJbXI


Seikkailupuisto Pakka Kalajoki esittelyvideo 2020

https://www.youtube.com/watch?v=v76PR8BmTTE


Kalajoen keskusta

https://www.youtube.com/watch?v=xXmviGrmSRo


Raution Luontoreitistö

https://www.youtube.com/watch?v=Ld-xrS9NTl0


MAISTIAISIA: MuuSuomi tarina: Raution kyläkauppa pelastui kun toimeen tartuttiin

https://www.youtube.com/watch?v=92FL0ijgQDo&t=211s


Iltamat Rautiossa 1991

https://www.youtube.com/watch?v=5OmjPKTtR-k


Nuoruusmuistoja Rautiossa

https://www.youtube.com/watch?v=65CaMLlidok


Kisallit kesällä, Rautio1998

https://www.youtube.com/watch?v=qQmmE5wxf4M


Tango-Landola, 50-vuotiskonsertti Rautiossa 2017

https://www.youtube.com/watch?v=7oLlZyYIFZw&t=411s


Tango-Landolan 50-vuotisjuhlakonsertti Rautiossa kesällä 2017, osa 2

https://www.youtube.com/watch?v=ou1AelUT7qc&t=5s


Tango-Landolan 50-vuotiskonsertti, osa 3

https://www.youtube.com/watch?v=9q5Nb3vPlUk


Raution NS-talon jäähyväisiltamat teemalla "Rakkauslaulut muistetaan"

https://www.youtube.com/watch?v=HwbFUnpgfoo



Raution Nuorisoseura 100 vuotta vuonna 2008


Raution Nuorisoseura oli aikanaan tärkeä ja keskeinen tekijä rautiolaisuuden ylläpitämisessä, vuorovaikutuksessa ja hengen luomisessa.






























Raution Nuorisoseura on perustettu vuonna 1908. Seuran pöytäkirjat ja asiapaperit ovat hävinneet vuosilta 1908-1919. Siksi seuran alkutaipaleen historia perustuu Effi Räihän, Emil Räihän ja Eeli Keskikukon muistitietoihin. Heidän mukaansa perustetun seuran toimintaan kuuluivat erilaiset kilpailut kuten esimeksiksi juoksu- ja hiihtokilpailut. Myös riihessä pidetyt tanssit olivat yleisiä. Myös piirileikkitoimintaa harrastettiin. Yksi tälläinen piirileikkikenttä sijaitsi Hauträmeellä, Kannukseen menevän tien varressa. Toinen sellainen oli Peurakosken luona jokirannassa.

Vääräjoen yli oli rakennettu useita siltoja. Ne olivat myös tavallisia leikki- ja tanssipaikkoja. Kun tulva vei Niemelän sillan niin uutta siltaa rakennettaessa piti ottaa huomioon, että sillanniskat ovat sellaiset, että ne kestävät nuorten "rytkytyksen".

Ensimmäinen toimitalo

Kun nuorisoseuralle ei ollut alkuvuosina omaa toimitaloa, niin hyväntahtoiesti annettiin silloinen lukkarin puustelli, nykyinen kotiseutumusea nuorisoseuran käyttöön. Puustelissa, mikä alkujaan oli vanha ruotusotamiehen torppa, pidettiin ohjelmallisia iltamia ja piirileikkejä sekä tanssejakin. Puustellin suuri tupa soveltui juhlasaliksi. Tämän ajan nuorison vetäjänä olivat muun muassa 
Jussi RäihäJalmari Verronen ja Joonas Koivusipilä.
Pian toiminnan alettua ryhdyttiin puuhaamaan omaa toimitaloa. Kun innostus erilaiseen nuorisoseuratoimintaan oli suuri. 1910-luvun alussa ostettiin Eemil Päivärrinnalta tyypillinen pieni maalaistalo nuorisoseuralle. Tästä talosta kunnostettiin talkoovoimin toimitalo. Sen toiseen päähän rakennettiin näyttämö. Talon pihalla pidettiin nuorisoseuran ensimmäiset urheilukilpailut. Vuoden 1916 kilpailuista on säilynyt tulosluettelo. Lajiena oli kuula, pituus ja 100m. Vuodesta 1917 lähtien pöytäkirjat ovat säilyneet. Niistä ilmenee että nuorisoseuran toiminta on ollut erittäinvilkasta. Vuonna 1917 esitettiin omalla seurantalolla peräti kahdeksan näytelmää: 22.4. Rakkauden hellän hoivaan, 20.5. Naimailmoitus, 1.7. Emännän salaisuudet, 2.9. Kun pitäjään tuli uusi pappi, 23.9. Syiden kirous, 21.10. Muistamaton, 18.11. Murtovaaralaiset ja 25.11. Uusi pastori. Muita näytelmiä toiminnan alkuvuosina olivat : Surkeasti petetty, Miljoona-arpa, Oikeata maahenkeä, Teiväs, Pirkkalan valtias, Oman kodin orren alla, Huhtikunna Manta, Kylän kellot, Äidin muisto, Kiusallinen palvelija, Kaskoon Tuomaan sairaua, Suutarin mökillä, Kuka nyt vävyksi, Luulojen uhri, Toppakaffi. Nämä näytelmät esitettiin vuoden 1924 loppuun mennessä.
Järejestys seuralla on ollut hyvä. Mitään mainittavampia häiriöitä ei ole tapahtunut. Myös taloudellinen tilanne on ollut hyvä.

August Suomala ja toinen toimitalo

August Suomala vaikutti seuran alkuaikoinva voimakkaasti seuran toimintaan. Hän toimi seuran esimiehenä. Hän piti iltamissa esitelmän aiheesta nuorison käyttäytyminen. Seuralle hankittiin lainakirjasto ja urkuharmooni. Ensimmäisen toimitalon yhteydessä pidettiin puffettia eli ravintolaa. Urheilu ja liikunta sisällytettiin alun alkaen nuorisoseuran toimintaa mukaan. Varsinkin kesäjuhlien ohjelmiin kuului aina urheilukilpailut.
Raution ensimmäinen nuorisoseuran talo oli toiminnassa vuosina 1915-1918. Talo todettiin liian pieneksi ja niinp se myytiin huutokaupassa 10.1.1918. Tästä talosta rakennettiin Vuorion talo. Uutta taloa varten hankittiin piirustukset Kokkolasta. Talo rakennettiin laudasta. Puutavaraa saatiin suureksi osaksi talkoovoimin hankittua. Rakennustöissä olivat 
Heikki Perttula, Nikodeemus Rantatalo, Antti Perttula, Antti Sipilä, Oskari Perttula ja valvojana Aukusti Saari. Uusi toimitalo oli komea ja asianmukainen. Avajaiset pidettiin 27-28.7.1918.
Oli selvää, että uusi toimitalo antoi intoa seuran työhön. Urheilutoiminta lisääntyi muun muassa pyöräilyllä. Talvella järjestettiin hiihtokilpailuja. Tässä uudessa toimitalossa nähtiin ensimmäiset elokuvat Rautiossa. Elokuva näytettiin eräässä suojeluskunnan tilaisuudessa. Elokuva oli mustavalkoinen eikä ääntä ollut mukana. Elokuvaprojektoria veivattiin käsin.
Tämä toimitalo paloi tuhkaksi syystalvella 1924.
Tässä välivaiheessa vuokrattiin 
Paanasen Pentiltä kasi isoa tupaa nuorisoseuran käyttöön.

Kolmas toimitalo

Maaliskuun 25 päivänä 1927 pidettiin nuorisoseuran yleinen kokous. Tämä oli eräänlainen hätäkokous, jossa oli mukana myös keskusseuran kokous. Otettiin harkittavaksi nuorisoseuran lopettaminen. Päätettiin kuitenkin, että hankitaan kylän isäntiä takaamaan lainaa ja ostetaan jonkin sopiva rakennus nuorisoseuran toimitaloksi. Valittiin uusi johtokunta ja siihen kuuluivat puheenjohtaja 
Väinö Haapakoski, sihteeri Armas Räihä, sekä jäseninä Jalmari Niemonen, AugustSuomala, Hellin Verronen, Jonas Takussaari, Arvi Mäenpää, Hilma Verronen, Joona Mustasaari ja Emil Räihä. Kului vain kuukausi aikaa, kun sillä oli esitettävään sopiva talo seuran uudeksi toimitaloksi. Huhtikuun 22 päivänä 1927 tehtiin kauppakirja, jossa nuorisoseura osti Eino Perttulan omistaman asuinrakennuksen Raution kiskonkylässä. Taloa kunnostettiin jonkin verran ja toiseen päätyyn rakennettiin näyttämötilat. Talon piha-aluie oli laaja ja sitä voitiin käyttää juhla- ja urheilukenttänä. Pihalle rakennettiin yli 100 metrin juoksurata ja siinä voitiin juosta urheilukilpailujen 100 metrin ja 110 metrin aitajuoksut.

Nuorisoseuran taloudellinen tilanne oli tuohon aikaan hyvin vaikea. Pankki ryhtyi vaatimaan lainanlyhennyksiä eikä siihen ollut rahaa. Johtokunta teki päätöksen, että jokainen johtokunnan jäsen hankki yhden lisätakaajan. Takaajat saatiinkin. Näin seuran toiminta jatkui. 1920- ja 1930-luku oli urheiluinnostuksen aikaa. Vuosittain käytiin seuraottelu Tyngän raittiusseuran kanssa. Rautiolaisista urheilijoista tältä ajalta on mainittava 
Kaarlo Verronen, Viljo Polvi, Väinö Haapakoski, Väinö Perttula, Pauli Niskakangas, Eino Taipale, Väinö Haapakoski, Jalmari ja Sulo Niemonen, Heino Verronen ja Jaakko TokolaArmas Petäjistöstä kehittyi aikansa huippu-urheilija. Hän siirtyi Helsinkiin ja osallistui muun muassa vuoden 1932 Los Angelesin olympiavalintoihin. Petäistö hävisi pituushypyssä Martti Tolamolle eikä tullut näinollen valituksi olympiaedustajaksi.

Taloudellista tilannetta yritettiin kaikin keinoin kohentaa. Vuonna 1928 järjestettiin koko maan laajuiset arpajaiset. Arpoja myytiin 40 000 kappaletta. Seuralehti Oras ilemstyi näinä aikoina ahkerasti.
Kolmas seurantalo eli Perttula paloi syyskuun alussa vuonna 1947. Seurantalossa ei ollut vakuutuksia. Palon jälkeen toiminta jatkui suojeluskunnan talossa. Vuonna 1949 seuralle hankittiin oma lippu, jonka suunnitteli opettaja 
Osmo Tokola.

Neljäs toimitalo

Uuden toimitalon piirustukset tilattiin Aadolf Männistöltä. Vuonna 1950 solmittiin urakkasopimus, Rakentajina olivat 
Kalle Sipilä, Reino Keskisipilä, Pentti Okkonen ja Jorma Lyly. Urakkasumma oli 200 000 markkaa. Lopulliset kustannukset olivat 230 000 markkaa. Puutavara saatiin kerättyä taloista. Monet talojen isännät ottiavat osansa hoitaakseen seuran velkoja 10 vuoden ajan ja useimmat hoitivat oman osansa hienosti. Eemil Räihä maksoi peräti 60 000 markkaa. Seura korvasi myöhemmin hänelle 18 000 markkaa.

Seuralle pyrittiin hankkimaan rahaa kioskitoiminnalla ja keräämällä seuran pihalle propeseja, jotka talkoilla parkattiin ja saatiin näin myyntiin. Uusi toimitalo otettiin käyttöön marraskuussa 1951. Se pani jälleen seuran toimintaan vauhtia. Uusi ajanmukainen seurantalo soveltui monenlaisien tilaisuuksien järjestämiseen. Elokuun 7-8. päivinä 1954 pidettiin seuralla maakunnalliset kruunuhäät. Kesällä 1964 pidettiin Rautiossa Keski-Pohjanmaan maanviljelysseuran toimesta ja Raution maamiesseurojen järjestämä maatalousnäyttely. Nuorisoseuran kenttä ja toimitalo olivat näyttelytilojen keskuksena.

Nuorisoseuran taloa korjattiin

Kesällä 1968 suoritettiin talossa perusteellinen korjaus. Juhlasalin näyttämö purettiin ja liitettiin salin osaksi. Sisäänkulu muutettiin jokipuoli päähän, johon rakennettiin eteinen, varasto ja ulkokäymälät. Suurentunut sali mahdollisti lentopallon pelaamisen. Erilaista jumppaa harrastettiin sekä ajalle ominaista bingo-toimintaa.

Vuonna 1968 vietettiin seuran 60-vuotisjuhlia. Juhlapuhujana oli kansanopistonjohtaja 
Antti Tuomi-Nikula. Näinä vuosina seuran talous näyttää kehittyneen hyvään suuntaan. Vuosina 1969-1970 taloa laajennettiin ja tetiin jatke maantiepuoli päähän, rakennettiin ravintolasiipi pihan puoelle sekä rakennettiin sisävessat, rakennettiin vahtimestarille oma asunto sekä laitettiin öljykeskuslämmitys. Myös kalusto ajanmukaistettiin. Seuran vahvasta taloudesta kertoo se, että seuralla oli varaa lainata rahaa Hirvikosken kurssikeskukselle.
Vuonna 1972 seuralle hankittiin puhelin, televisio ja ajanmukaiset siivousvälineet. Vuonna 1977 hankittiin oma pienoisbussi, joka oli etupäässä pallolujaoston käytössä. Vuonna 1971 Raution Kisailijat liittyivät alaosastona Raution Nuorisoseuraan. Seuran toimesta rakennettiin valaistu hiihtolatu. Vuonna 1971 Raution Nuorisoseuran joukkue 
Erkki Aho, Antero Murtoniemi ja Pauli Väliverronen voitti nuorisoseurojen valtakunnallisen tietokilpailun Seinäjoella. Seuran toimesta pidettiin useana kesänä maauimalaa sekä talvisin luistinrataa.

Raution Nuorisoseura vietti 70-vuotispäiviään 26.11.1978. Juhlapuhujana oli juhlassa päätoimittaja 
Pentti Pulakka. Juhlavuoden kunniaksi päätettiin hankkia seuralle oma viiri. Viiri hyväksyttiin vuonna 1984 ja se oli opettaja Osmo Tokolan suunnitelema.

Vuonna 1986 kaluston hankinta saatiin suoritettua siten, että kerättiin rahaa ja puutavaraa, joka tuotti yhtensä 30.100 markkaa. Kyläläisten anteliaisuus ja myötätunto seuraa kohtaan on ollut kiitettävää. Tämä positiivinen asenne on sitä kuuluisaa rautionalisuutta. Nuorisoseuralla remontointiin vuoden 1987 aikana suihkut, wc:t ja saunat. kevään aikana järjestettiin perinteinen pääsiäiskokko, jolla myytiin makkaraa ja arvoja sekä trullit esiintyivät. Kesällä järjestettiin Rautio-päiville erilaisia kilpailuja. Vetävin tapahtuma on ollut Nuorisoseuran järjestämät iltamat, jossa esitetiin 
Eino Takkusen näytelmä "Ilta Kalankaalla". Eino Takkusen näytelmiä esitettiin nuorisoseuralla kymmenen vuoden ajan 1987-1996. Näytelmistä voidaan mainita Kalakankaan iltoja, Perttulankosken vonkamiehet, Vääränjoen varsilta, Kultaakin kalliimpi, Pirttijärven puolukat. Vuonna 1987 nuorisoseuran järjestämiin tapahtumiin osallistui 10 680 henkeä. Vuoden 1988 talousarvion loppusumma oli 239 000 markkaa. Vuonna 1988 esitettiin Tapani Typön Kultaa Rautiossa ja vuonna 2005 Pauli Porasen Jussiniemen urakka sekä vuosina 2006-2007 Hengen taistelu.

Vuonna 1989 seuran piha asfaltoitiin ja rakennettiin tenniskentät. Vuonna 1992 lattiat ja ravintola remontiin. Vuonna 1993 suoritettiin seuran talon ulkomaalaus ja ölypoltin uusittiin. Vuona 1994 salin seinät maalattiin. Vuonna 1998 pantiin alulle korjaussuunnitelmat LVI-töiden ja keittiön osalta. Vuonna 2004 suoritettiin kahvion laajennus. Vuonna 2005 otettiin käyttöön voimatilat ja varaston muutostyöt. Raution Kisailijoiden painnonnostajat käyttävät nuorisoseuran taloa harjoitus-ja kilpailupaikkanaan. He voittaneet lähes 200 SM-mitalia painnonnostossa ja Raution Kisailijat on yksi Suomen johtavista painnonostoseuroista. Vuonna 2006 suoritettiin asunnonremontti ja 2008 keittiöremontti.

Musikkitoiminnasta

Seuran alkuaikoina musiikista vastasi 
Sanfrid Jeremianpoika Suomala eli Sepän Santtu, joka oli musiikin ihmelapsi. Hän soitti viulua, mutta pelasi tupakanhokista pistosahaan saakka. Hän sävelsi monia pelimannikappaleita. Santtu kuoli jo 29-vuotiaana kehkotautiin.
Onni Aukusti Sipilälle seura osti hanurin, jonka hän maksoi soitoillaan. Hän kiersi ympäri maata soittomatkoillaan. Onni kaatui 22-vuotiaan talvisodassa Summan taistelussa. Toivo Isokangasta nuorisoseura käytti monet vuodet soittajana. Hän esiintyi veljensä kanssa. Hanurinsoittajina toimivat myös Frans Päivärinta ja Nestori Hirvelä. Tango-Landola orkesteri perustettiin vuonna 1967. Yhtyeeseen kuuluivat Keijo Nivala hanuri, Vesa Kinnunen basso, Tuomo Hämäläinen kitara, Leo Kinnunen laulu ja Esko Puutio rummut. Tästä orkesterista on ollut suurta iloa niin Raution Nuorisoseuralle kuin koko Keski-Pohjanmaan alueelle sekä laajemmallekin.

Sadan vuoden aikana seuralla on ollut 53 puheenjohtajaa, sihteeri, johtokunnat ja muut jaostot sekä toimintaryhmät. Talossa on toimintaa ympäri vuoden.Bingo on joka sunnuntai. Raution Nuorisoseura on kylän toiminnan keskipiste. Se on nuorisokeskus, liikuntakeskus, viihdekeskus ja kulttuurikeskus.

Raution Nuorisoseuran esimiehinä ovat toimineet:

1910-luvulla: Jussi Räihä (muistitiedon mukaan), Jalmari Verronen (muistitiedon mukaan), Antti Kangas (pöytäkirjan mukaan), August Suomala, Aukusti Kangas, Aarne Yliverronen, Henrik Raatikainen.

1920-luvulla: Jalmari Niemonen, Aukusti Mustasaari, Leonard Sipilä, Veikko Himanka, Väinö Verronen, Armas Räihä, Väinö Korhonen, Aukusti Taipale, Väinö Haapakoski

1930-luvulla: Reino Niemelä, Viljo Tokola, Mikael Yliverronnen, Valfrid Pahkala, Niilo Sipilä, Mikko Haapakangas, Viljo Polvi, Heino Ainali, Artturi Tokola, Eino Taipale

1940-luvulla: Arvi Mäenpää, Arvo Karhulahti, Auli Sämpi, Armas Isokangas

1950-luvulla: Erkki Sorvari, Oskari Salmi, Martti Kivisaari, Augusti Suomala, Voitto Perttula, Olavi Helaala, Reijo Eskola

1960-luvulla: Väinö Mäenpää, Erkki Kivisaari, Esko Mäenpää, Eero Päivärinta, Erkki Mustasaari, Veikko Mustasaari, Kaija haapakoski, Aimo Mäntylä, Esko Kinnunen

1970-luvulla: Esko Kinnunen, Antti Ojala, Raimo Pärkkä, Tarmo Räihä (puheenjohtajuus 8 vuotta)

1980-luvulla: Tarmo Räihä, Reijo Peltonen, Kalervo Hihnala, Vilho Hihnala, Ritva Vuorio

1990-luvulla: Ritva Vuorio, Sauli Ahonen, Salme Koivusipilä, Marketta Mikkonen

2000-luvulla: Aulikki Ahonen, Anne-Mari-Sämpi, Anu Linnala, Tuomo Hihnala, Seppo Hihnala.

Raution Nuorisoseuran 100-vuotisjuhlassa Hermanni arvonimen sai Alpo Murtoniemi ja Hermanskan arvonimen Eila Mäntylä. Raution Nuorisoseuran 100-vuotisjuhlassa juhlapuhujana oli ministeri Paavo Väyrynen.


Suomisarjan jääkiekkoa

SUOMI-SARJA 21.9.


LeKi - SaPKo 4-2 (2-0,1-1,1-1)

55.23 4-2 Hölli (Kaihua)


RaaheK - Hunters 3-8 (2-3,1-4,0-1)

58.04 3-8 Hyypiä (Kyttälä,Määttä) yv


Muik Hoc- Riemu 8-4 (1-2,4-2,3-0)

59.04 8-4 Kramer (Mannil)


PEPO HC - Titaanit 6-2 (1-1,2-1,3-0)

    1. 6-2 Lehmusoksa (Laitinen,Pir) yv


Sarjatilanne


Muik Hocke 4 3 0 1 0 16- 10 10

LeKi 3 3 0 0 0 19- 5 9

Haukat 4 3 0 0 1 23- 15 9

Virkiä 3 2 0 0 1 14- 10 6

SaPKo 4 2 0 0 2 17- 14 6

S-Kiekko 4 2 0 0 2 20- 23 6

FPS 3 1 1 0 1 13- 7 5

RaaheK 4 1 1 0 2 10- 17 5

Hunters 3 1 0 1 1 11- 10 4

Laser HT 3 1 0 0 2 10- 10 3

JHT 4 1 0 0 3 15- 18 3

PEPO HC 3 1 0 0 2 12- 16 3

Riemu 4 1 0 0 3 15- 23 3

Titaanit 4 1 0 0 3 8- 25 3


Runkosarjassa pelataan 34 kierrosta.


Seuraavat ottelut


24.9.

Hunters - Haukat 18.30

Titaanit - SaPKo 18.30


26.9.

S-Kiekko - Laser HT 18.30

Titaanit - Hunters 18.30

SaPKo - JHT 18.30

Haukat - LeKi 18.50

Muik Hockey - Virkiä 19.00


27.9.

LeKi - RaaheK 17.00

PEPO HC - JHT 17.00

FPS - Riemu 17.00


28.9.

Riemu - RaaheK 12.00

Hunters - JHT 16.00


JHT:llä on viikonloppuna kolme ottelua. Toivottavasti kaikki pelaajat ovat terveenä ensi viikonloppuna. Mielestäni JHT tarvitsee vielä joukkueeseen ainakin kaksi pelaajaa – puolustajan ja hyökkäjän. Viikonloppu on äärettömän tärkeä JHT:lle. JHT:n pelaajarosteri on tällä hetkellä sarjan pienin.


Muotokuvapiiroksen Erkki Ahosta on piirtänyt taiteilija Tanja Luukkonen.


Olen huolissani Suomen oikeusvaltiotilanteesta.


Karikatyyrimaalauksen presidentti Mauno Koivistosta on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva.


Isänmaan ryöstäjät

https://mekansa.fi/wp-content/uploads/2021/07/Isanmaanryostajat.pdf


Jakso 1: Jukka Davidsson - 90-luvun lama ja sen aiheuttajat

https://www.youtube.com/watch?v=Dbd_q_0CHIY&t=111s


KOIVISTON KONKLAAVI

https://www.jormajaakkola.fi/koiviston-konklaavi


SSP-sopimus

https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY&t=263s