keskiviikko 13. elokuuta 2025

TO 14.08.2025 Taidenäyttelyni pysyvä oikea paikka on Kalajoen kaupungnkirjasto

Aurinko nousee kello 05.09 ja aurinko laskee 21.46. Päivän pituus 16 tuntia 37 minuuttia. Päivän lämpötila +14C - + 22 C. Melko pilivistä ja poutaa. Tuuli lounaasta 3 m/s.


Terveystilanteeni Paino 98.0 kg, Veren sokeri 7.0, Verenpaine 126/76 ja pulssi 58.


YLEISURHEILU OULU


YLEISURHEILU


N seiväs


1. Elina Lampela 460

2. Saga Andersson 455 PB

3. Wilma Murto 445

4. Nuppu Willman 405 PB


Wilma Murto kilpaili kauden ensimmäisessä kisassaan lyhyemmällä

vauhdilla kuin tavallisesti.


Keihäs, M

1. Toni Keränen 81,46

2. Eemil Porvari 80,19

3. Edis Matusevicius LTU 79,10

4. Lassi Etelätalo 76,44


N 400 m aidat

1. Marie-Frederique Poulin CAN 56,74

2. Heidi Salminen 57,66

3. Essi Niskala 57,70 PB


M pituus

1. Kristian Pulli 797 +3,5

2. Kalle Salminen 769 +0,3

3. Eetu Jokela 744


N keihäs

1. Aoi Murakami JPN 55,15

2. Vivian Suominen 53,57


M 100 m

1. Gift Leotlela RSA 10,02

2. Udodi Onwuzurike NGR 10,09 SB

3. Riku Illukka 10,36 SB


5000 m, M

1. Seth O'Donnell AUS 13.18,48

2. Tuomas Heikkilä 13.40,79 PB

3. Mika Kotiranta 13.45,71 SB

4 Eemil Helander 13.47,02


100 m, N

1. Talitha Diggs USA 11,20

2. Lotta Kemppinen 11,25

3. Ann Marii Kivikas EST 11,43

4. Emma Tainio 11,57 PB

5. Aino Pulkkinen 11,61 SB


Kolmiloikka, N

1. Senni Salminen 13,62

2. Akari Funada JPN 13,43


1500 m, M

1. Anthony Camerieri USA 3.37,19 PB

3. Joonas Rinne 3.40,67

  1. Leonard Marken 3.41,24 PB



JHT pelasi odotuksia paremmin, vaikka joukkueesta olivat poissa Mäkitalon veljekset. Joukkue näytti mihin se pystyy. Oman kylän pojat.

Raahe-Kiekko – JHT 1-3

https://e-aho-urheilublog.blogspot.com/



Kalajoen kirjastoon oli tullut uusi työntekijä. Hän otti yhteyttä minuun ja tuli käymään katsomassa taidenäyttelyäni. Hän halusi sen esille Kalajoen kirjastoon. Katsoimme yhdessä paikan taidenäyttelylle. Taidenäyttely mahtuu Kalajoen kirjastoon, jos vain halua on. Minulla on Kalajoen kaupungilta 2500 euron määräraha, jonka käytän näyttelykalusteiden valmistamiseen tämän vuoden aikana. Kalajoen kirjasto on oikea paikka Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa esittelevälle taidenäyttelylle. Taidenäyttely on niin korkeatasoinen, ettei sellaista ole koskaan Kalajoella nähty eikä muillakaan paikkakunnilla Suomessa. On käsittämätöntä, että kaksi ihmistä on voinut estää taidenäyttelyni esittelemisen kalajokisille Kalajoella ja Kalajoen kirjastossa. Kalajoki 500 taidenäyttely voidaan toteuttaa jo tämän vuoden puolella, jos järjestetään toinen paikka jo sovittuille taidenäyttelyille, muutoin toteutus jää ensi vuoden toukokuuhun. Nyt on otettava järki käteen ja on ryhdyttävä sellaisiin toimiin, että taidenäyttely Kalajoki 500 vuotta voidaan toteuttaa kirjastossa tämän Kalajoki 500 juhlavuoden aikana. Näyttelykalusteeni mahdollistavat tämän asian. Kalajoki 500 taidenäyttelyn pysyvä ja lopullinen paikka tulee olla Kalajoen kaupunginkirjasto. Kalajoen kirjaston uusi työntekijä oivalsi tämän asian ensi näkemältä. 180 maaalusta, mutokuvaa ja muotokuva- piirrosta sekä 24 rakennusten pienoismallia historiikkeineen kuuluvat Kalajoen kaupunginkirjastoon, jossa ne ovat kalajokisten ja vierailijoiden sekä ennekaikkea Kalajoen koulujen oppilaiden nähtävänä. Näin he voivat oppia kotiseutunsa ja Suomen historiasta asioita konkreettisella tavalla. He voivat olla todella ylpeitä Kalajoesta ja Kalajoen historiasta. Nyt on kysymys Kalajoen päättäjien toiminnasta. Mikä on tärkeää ja Kalajoen edun mukaista toimintaa?


Kalajoen kirkko maalaus taiteilija Markku Hakola, maalauksen koko 75cmx85cm

Isoviha Kalajoella maalaus taiteilija Rositsa Tancheva

Jokelan pappilan pinoismalli puuseppä Leo Takalo


Blogieni poistaminen on käsitykseni mukaan tiettyjen ihmisten toimintaa, jolla halutaan vaikeuttaa toimintaani ja estää totuuden paljastaminen. Minun toimintani on perustuslain ja ihmisoikeussopimusten mukaista. Blogger toiminta on perustuslain ja ihmiskoikeussopimusten vastaista kun se vetoaa tiettyjen henkilöiden pyynnöstä yhteisön sääntöihin. En halua julkistaa heidän nimiään. Toivon, että he itse kertovat toimintansa syyt.



Olen tehnyt sukututkimusta ja isoäitini kautta olen Calamnius-sukua ja Sursillin sukua. Mielenkiinnosta kartoitin keitä tunnettuja henkilöitä kuuluu Sursillin sukuun. Tunnettuja Sursillin suvun henkilöitä ovat


Arkkitehdit

Yrjö Aulis Uramo Blomstedt s.28.07.1906 Jyväskylä k.21.12.1979 Espoo arkkitehti. Arkkitehtina Yrjö Blomstedt piirsi lukuisia jugendtyylisiä rakennuksia, jotka antoivat piirteensä kasvavalle Jyväskylän kaupungille.

Sigurd Frosterus s.04.06.1876 Asikkala, k.02.03.1956 Helsinki, arkkitehti. Vuodesta 1902 vuoteen 1904 Frosteruksella oli Gustaf Strengellin kanssa yhteinen arkkitehtitoimisto, jossa he suunnittelivat muun muassa presidentin virka-asuntona ja sittemmin Urho Kekkosen museona tunnetun huvilan, Tamminiemen.

- Gottlieb Eliel Saarinen s.20.08.1873 Rantasalmi, k.01.07.1950.

Kansainvälisesti tunnettu arkkitehti ja professori. Hänen tunnetuin työnsä on Helsingin Rautatieasema.

- Eero Saarinen s.20.08.1910 Kirkkonummi, k. 01.09.1961 Ann Arbor Michigan USA. Eero on Eliel Saarisen poika. Eero Saarisen tunnettuja töitä ovat Washington-Dallas-lentoasema, Gateway Arch St.Louis Missouri, General Motosrs tekninen keskus, TWA Flight Center New York, CBS-televisioyhtiön päämaja Black Rock, IBM-toimistorakennus Rochester Minnesota jne.

-Toivo Robert Tikkanen s.15.04.1888 Rooma Italia, k.01.10.1947 Helsink, ampuja ja olympiamitalisti, arkkitehti. Hän on suomalainen arkkitehti, joka oli nuorena myös ampuja ja olympiamitalisti. Hän voitti vuosien 1920 ja 1924 kesäolympialaisista kolme mitalia. Kirjailija ja piirtäjä Henrik Tikkanen (1924–1984) oli hänen poikansa.


Urheiijat

Mica Sebastian Bogislaus Hohenthal, s. 05.11.1984 Mora, Ruotsi, entinen F3 ja F2-sarjan ruotsalaiskuljettaja

Keijo Erik "Keke" Rosberg, s. 06.12.1948 Solna, Ruotsi, Formula 1:n ensimmäinen suomalainen maailmanmestari 1982

Nico Erik Rosberg, s. 27.06.1985 Wiesbaden, Hessen, Saksa, F1 mestari 2016

Klaes Karppinen s.09.10.1907 Iisalmi k. 24.01.1992 Klaes "Klaus" Karppinen oli kilpahiihtäjä, olympiavoittaja ja viisinkertainen maailmanmestari. Karppinen kuului Suomen viestijoukkueeseen, joka voitti olympiakultaa Garmisch-Partenkirchenissa 1936. Samojen kisojen 50 kilometrillä hän sijoittui viidenneksi.

Lauri Gummerus-Pihkala, s. 05.01.1888 Pihtipudas, k. 10.05.1981 Helsinki, Urheiluprofessori. Lauri ”Tahko” Pihkala oli suomalainen yleisurheilija ja monipuolinen urheiluvaikuttaja. Pihkalan vaikutus suomalaisessa urheiluelämässä on näkynyt olympiaurheilusta kansanliikuntaan ja liikuntakasvatukseen, ja erityisen merkittävä vaikutus hänellä oli maastohiihtoon

Marja Putkisto, Mitchell, s. 16.12.1959 Helsinki, merkonomi, liikuntaekspertti. Method Putkiston keksijä. Marja Kristiina Putkisto-Mitchell on suomalainen Method Putkisto menetelmän kehittäjä, kehon- ja liikkeenhallinnan asiantuntija, Method Putkisto Instituutin perustaja, ohjaaja ja kouluttaja, tuottaja ja kirjailija.


Kirjailijat

Eino Leino kansallisruonoilija Syntyi: 6. heinäkuuta 1878, Paltamo

Kuoli: 10. tammikuuta 1926, Tuusula. Eino Leino oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko. Leinon laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto sisälsi runoutta, romaaneja, näytelmiä, esseitä ja lehtipakinoita sekä suomennoksia ulkomaisesta kirjallisuudesta. Leino luetaan Suomen merkittävimpiin kirjailijoihin

- Juhani Aho, s. 11.09.1861 Lapinlahti, Väärnin Pappila, k. 08.08.1921. Suomen kansalliskirjailija Juhani ”Jussi” Aho oli ensimmäisiä suomeksi pitkän uran tehneitä ammattikirjailijoita. Hänen kirjailijanuransa kesti nelisenkymmentä vuotta. Ahon tuotannosta mainitaan usein hänen kirjoittamansa novellit, lastut, ja niissä ja muussa lyhytproosassa hän oli parhaimmillaan. Juha, Rautatie, Panu. Lastuja

Ilmari Kianto s. 07.05.1874 Pulkkila, k. 27.04.1970 Helsinki, kirjailija

Ilmari Kianto oli yksi 1900-luvun alkupuoliskon huomattavimmista suomalaisista kirjailijoista. Kiannon kirjailijanura kesti yli 60 vuotta, jona aikana hän kirjoitti kuutisenkymmentä kirjaa. Hänen maineensa perustuu kuitenkin lähes kokonaan hänen kahteen köyhälistöromaaniinsa Punainen viiva ja Ryysyrannan Jooseppi

Teuvo Pakkala (alun perin Teodor Oskar Johaninpoika Frosterus)

s. 09.04.1862 Oulu, k. 07.05.1925 Kuopio, toimittaja, kääntäjä, kirjailija. Kirjoittanut lukuisia kirjoja ja novellikokoelmisa sekä näytelmiä, joista tunnetuin on Tukkijoella.

Zacharias "Sakari" Zachriksenpoika Topelius , s. 14.01.1818 Uusikaarlepyy, Kuddnäs, k. 12.03.1898 Björkudden huvilassaan Sipoossa, kirjailija, runoilija, valtioneuvos. Zachris Topeliuksen laajaan tuotantoon sisältyy mm. satukokoelmia, historiallisia romaaneja, runoja, näytelmiä, oppikirjoja ja virsirunoja. Hän kirjoitti teoksensa ruotsiksi, mutta niitä alettiin suomentaa jo 1848 ja niitä on käännetty myös mm. tanskaksi, englanniksi, saksaksi, islanniksi, ranskaksi, viroksi ja venäjäksi.

Anni Swan s. 04.01.1875 Helsinki, k. 24.03.1958 Helsinki, lasten- ja nuortenkirjailija, suomentaja. Anni Emilia Swan oli suomalainen kirjailija. Swan kirjoitti useita lasten- ja nuortenkirjoja, toimitti lapsille tarkoitettuja lehtiä ja toimi suomentajana. Swania pidetään suomalaisen tyttökirjallisuuden luojana. Hän kirjoitti myös poikakirjoja. Swanin puoliso oli runoilija ja professori Otto Manninen

Nina af Enehjelm, tietokirjailija ja toimittaja. Hän on kirjoittanut väitöskirjan misseistä, ja hänen muiden teostensa joukossa on Armi Kuuselaa käsittelevä Armi Kuusela: myytti, julkkis ja supertähti. Hän on myös entinen malli, manageri ja tiedotuspäällikkö.

- Märta Eleonora Tikkanen s. 03.04.1935 Helsinki, kirjailija. Tikkasen tuotantoa leimaa vahvasti henkilökohtaisen elämän käyttäminen kirjallisuuden aineksina. Useissa pienemmissä teoksissaan Tikkanen on käyttänyt nimimerkkiä Mishagal ("Idän tyttö"). Hän kirjoitti kymmeniä kirjoja.

- Sami Garam s. 31.10.1967 Helsinki, keittiömestari, kirjailija. Sami Karolus Garam on suomalainen kokki ja kirjailija. Hän asuu Helsingissä. Garam on tunnettu televisio- ja radiokanavilla esitetyistä ruokaohjelmista, joissa hän esiintyy, sekä useista ”stadinnoksista” eli Helsingin puhekielelle käännetyistä kirjoista. Stadintajan ura alkoi Aku Ankan käännöskilpailun voitosta

- Saima Rauha Maria Harmaja, s. 08.05.1913 Helsinki, k. 21.04.1937 Helsinki, kirjailija, runoilija. Saima Rauha Maria Harmaja oli suomalainen kirjailija ja runoilija. Harmaja tunnetaan elämää ja kuolemaa kuvaavista tunteikkaista runoistaan, traagisesta elämäntarinastaan ja varhaisesta kuolemastaan

- Peter Lorentz "Petsky" Mickwitz, s. 05.04.1964 Helsinki, kirjailija. Peter Mickwitz (s. 1964) on arvostettu suomenruotsalainen kirjailija, kääntäjä ja taiteilijaprofessori. Esikoisrunokokoelma i ljuset ilmestyi vuonna 1991 (Söderströms). Sen jälkeen Mickwitz on julkaissut yli kymmenen teosta, niin runoutta kuin lyhytproosaa.

Pentti Ilmari Saarikoski s. 02.09.1937 Impilahti, k. 24.08.1983 Joensuu, runoilija, kirjailija. Sotavuosien jälkeen hän asui Helsingissä, kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1954 ja opiskeli Helsingin yliopistossa Rooman ja Kreikan kirjallisuutta, estetiikkaa ja kansanrunoutta.

Pentti Saarikoski on henkilökuvaltaan tunnetuimpia 1960- ja 1970-luvun suomalaisia runoilijoita. Läpimurtoteos Mitä tapahtuu todella?(1962) muodostui esikuvalliseksi 1960-luvun suomalaiselle lyriikalle. Saarikoski kuoli 24.8.1983 Joensuussa.

Sirkka Marjatta Garam o.s. Saarikoski, s. 4.5.1939 Impilahti , k 10.5.2018 , oli suomalainen kirjailija, joka kirjoitti tieto- ja muistelmakirjoja sekä kolumneja. Hän oli kirjailija Pentti Saarikosken sisko ja Sami Garamin äiti. Hän oli naimisissa unkarin-suomalaisen sellotaitelija Karoly Garamin kanssa.

- Jon Harald (Joni)Skiftesvik, s. 26.07.1948 Haukipudas, kirjailija. Jon Harald Skiftesvik on suomalainen kirjailija. Hänet tunnetaan monipuolisena kirjoittajana ja etenkin taitavana novellistina. Hänellä on erittäin laaja tuotanto, johon sisältyy romaanien ja novellien lisäksi muun muassa näytelmiä, radiokuunnelmia, tietokirjoja, dramatisointeja ja antologioita.

- Pentti Linkola kirjailija s. 7. joulukuuta 1932, Helsinki, k- 5. huhtikuuta 2020 Sääsmäki. Kaarlo Pentti Linkola oli suomalainen kirjailija, radikaali syväekologinen ympäristöfilosofi, toisinajattelija, kehityskriitikko, luonnonsuojelija, ornitologi, kalastaja ja esseisti. Linkola oli Suomen tunnetuin syväekologisen ajattelusuuntauksen edustaja

Kerstin Bergroth näytelmäkirjailija.s. 24. tammikuuta 1886,Viipuri , Venäjä k. 24. tammikuuta 1975, Helsinki. Kersti Solveig Bergroth oli suomalainen kirjailija, joka nykyään muistetaan parhaiten karjalanmurteella kirjoitetuista näytelmistä Anu ja Mikko sekä Kuparsaare Antti. Hänen kirjailijanuransa oli harvinaisen pitkä, yli 60 vuotta

-Onni Palaste s. 27.12.1917 Kiuruvesi k.01.07.2009 Helsinki. Onni Palaste oli tuottelias suomalainen sotakirjailija, genressään yksi maan tunnetuimmista. Hänen tuotantoonsa kuuluu 19 teosta. Palaste oli koulutukseltaan liikuntaneuvoja. Hän kilpaili Suomen-mestaruustasolla uinnissa, hiihdossa ja yhdistetyssä ja osallistui Lahden maailanmestaruushiihtoihin yhdistetyssä 1938. Hän oli Vuokatin urheiluopiston ensimmäinen johtaja vuosina 1946–1954, jolloin hän asui Sotkamossa

- Frans Mikael Franzen runoilija. s. 9. helmikuuta 1772, Oulu, k. 14. elokuuta 1847, Härnösand Ruotsi , Hautapaikka St. Clara Klerk, Tukholma Ruotsi Frans Mikael Franzén oli suomalainen runoilija, kirkonmies, Härnösandin piispa, professori ja akateemikko

- Reino Palmroth kirjailija s. 2. huhtikuuta 1906, Ruovesi. k. 2. toukokuuta 1992 Helsinki Hänet tunnettiin erityisesti nimimerkeillään Palle ja Reino Hirviseppä, joista ensimmäistä hän käytti sanoittaessaan muun muassa kupletteja ja poliittisesti kantaa ottavia lauluja, jälkimmäistä taas kirjailija- ja runoilijanimenä sekä erilaisissa vakavamielisemmissä teoksissa. Palmroth on suomalaisen iskelmä- ja lauluperinteen merkkihahmoja

  • Aili Somersalo,kirjailija s. 2. kesäkuuta 1887, Tampere, k. 16. syyskuuta 1957, Tampere Aili Maria Somersalo oli suomalainen kirjailija, jonka tuotantoon kuului satuja, nuortenkirjoja ja historiallisia romaaneja. Hän käytti kirjailijanimiä Aune Sarkanen ja Eileen Summers. Somersalon vanhemmat olivat kauppaneuvos Arthur Sommer ja Lydia Johansson.

Taidemaalarit

Pekka Halonen s. 23.9.1865 Lapinlahti. k. 1.12.1933 Pekka Halonen oli suomalainen taidemaalari ja professori. Hänet tunnetaan etenkin talvista luontoa ja lumista metsää kuvaavista maisemamaalauksista. Hän on maalannut myös alttaritauluja. Halonen opiskeli Pariisissa muun muassa Paul Gauguinin johdolla, ja sai vaikutteita japanilaisista puupiirroksista. Hän taidesuuntaus oli realismi.

Tyko Sallinen s. 14.3.1879 Nurmes k. 18.9. 1995 Helsinki Tyko Konstantin Sallinen oli suomalainen ekspressionistinen taidemaalari. Hän oli Suomen 1900-luvun alun taiteen murroskauden näkyvimpiä ja määräävimpiä hahmoja. Sallinen oli suomalaisten ekspressionistien itseoikeutettu henkinen johtaja, ja hänen ympärilleen syntyi Marraskuun ryhmä vuonna 1916


Kuvanveistäjät

Carl Wilhelm (Ville)Wallgren, kuvanveistäjä. s. 15. joulukuuta 1855 Porvoo, k. 13. lokakuuta 1940 Helsinki. Carl Wilhelm ”Ville” Vallgren oli suomalainen kuvanveistäjä ja taide-elämän keskeinen hahmo, joka työskenteli pitkään Pariisissa. Vallgrenin tunnetuin teos on Havis Amanda Helsingin Kauppatorilla.


Kuvataiteiliat

Georg Henrik Tikkanen, s. 09.09.1924 Helsinki, k. 19.05.1984, Espoo.

Georg Henrik Tikkanen oli suomenruotsalainen kirjailija ja taiteilija. Hän toimi pakinoitsijana ja piirtäjänä Hufvudstadsbladetissa 1947–1967, minkä jälkeen hän työskenteli Helsingin Sanomissa 1967–1984.


Musiikki

Jean Sibelius Johan Christian Julius (Jean, Janne), s. 08.12.1865 Hämeenlinna, k. 20.09.1957 Järvenpää, Ainola, säveltäjä. Johan Christian Julius ”Jean” Sibelius oli suomalainen myöhäisromantiikan taidemusiikin säveltäjä. Hänen kansallisromanttinen musiikkinsa oli tärkeässä osassa Suomen kansallisen identiteetin muodostumisessa. Sibelius on kansainvälisesti tunnetuin ja esitetyin suomalainen säveltäjä.

Ahti Sonninen säveltäjä s. 11. heinäkuuta 1914, Kuopio k. 28. heinäkuuta 1984 Helsinki. Sonnisen läpimurtoteos oli 1952 valmistunut baletti Pessi ja Illusia. Yrjö Kokon kirjaan perustuvan baletin tilasi alfons Almi balettikiertuettaan varten. Myöhemmin balettia esittivät myös Suomalainen Ooppera (nyk. Suomen Kansallisooppera) ja Tukholman Kuninkaallinen Ooppera. Esitysmääriltään Pessi ja Illusia on menestynein suomalainen baletti. Sitä esitettiin vuosina 1952–1955 noin 150 kertaa, ja siitä tehtiin myös televisioversio. Sonninen on säveltänyt myös baletit Ruususolmu (1956) ja SE (1972), radio-oopperan Merenkuninkaan tytär (1949), ja kaksi muuta oopperaa: suomalaiskansallisen "rituaalioopperan" Karhunpeijaiset (1968) sekä meriaiheisen Haavruuvan (1971)

- Aino Achté, s. 23.04.1876 Helsinki, k. 08.08.1944 Vihti, oopperalaulaja. Aino Ackté, Pariisin-vuosiinsa saakka Achté oli ensimmäinen suomalainen kansainvälinen oopperatähti ja suomalaisen oopperan uranuurtajia. Hän työskenteli kotimaansa lisäksi muun muassa Pariisin ja New Yorkin maailmankuuluilla oopperanäyttämöillä

Margaret Darling Maria Kilpinen os. Alfthan,, s. 25.05.1896 Helsinki, k. 24.08.1965, Hän oli suomalainen pianotaiteilija. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1918 säveltäjä Yrjö Kilpinen, jonka sävellyksiä hän esitti ja myös levytti. Margaret Kilpistä on luonnehdittu "hienostuneeksi pianistiksi, joka ainutlaatuisen innostuneesti on syventynyt miehensä säveltuotantoon ja sen tulkitsemiseen". Hän on esittänyt myös Yrjö Kilpisen kamarimusiikkia ja esiintynyt orkesterien solistina. Pianon lisäksi hän on soittanut cembaloa niin radiossa kuin konserteissakin.

- Jussi Jalas kapellimestari Armas Jussi Veikko Blomstedt-Jalas , s. 27.06.1908 Jyväskylä, k. 11.10.1985 Helsinki, suomalainen kapellimestari Armas Jussi Veikko Jalas oli suomalainen kapellimestari. Hän toimi muun muassa Suomen Kansallisteatterin ja Suomen Kansallisoopperan kapellimestarina. Jalas opetti Sibelius-Akatemian kapellimestariluokkaa vuosina 1945–1965. Hän levytti myös pianistina

Kim Borg , s. 07.08.1919 Helsinki, k. 28.04.2000 Humleback, Tanska, oopperalaulaja. Kim Borg oli suomalainen oopperalaulaja ja lauluprofessori. Borgia pidetään yhtenä aikansa arvostetuimmista suomalaistaiteilijoista. Borg valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1946, mutta sen jälkeen hän keskittyi laulu- ja musiikkiopintoihin Sibelius-Akatemiassa

Nils Petri Bogislaus Hohenthal, s. 11.03.1946 Helsinki, k 23.02.2005 Helsinki, trubaduuri, muusikko, säveltäjä ja sovittaja. Nils Petri Bogislaus Hohenthal oli suomalainen trubaduuri, muusikko, säveltäjä ja sovittaja. Hänen pääinstrumenttinsa oli kitara. Solo ry myönsi Hohenthalille vuonna 1994 mestaritrubaduurin arvon hänen ansioistaan suomalaisen trubaduurikulttuurin esiintuojana ja edistäjänä

Inka Minna Kuoppamäki, Auhagen, s. 09.05.1966 Helsinki, laulaja. Sähäkkä Inka Auhagen tunnettiin 1990-luvulla Suomessa tyttönimellään Inka Kuoppamäki tai artistina pelkästään nimellä Inka. Hänen artistiuransa Suomessa oli hyvässä nousukiidossa 90-luvun loppupuolella. Levytyssopimus oli tehty kesällä 1995, jonka jälkeen hänen biisinsä alkoivat nousta listoille ja keikkoja riitti.

Jukka Kuoppamäki , s. 01.09.1942 Helsinki, laulaja, säveltäjä, pastori

Jukka Kuoppamäki on suomalainen laulaja, säveltäjä, sanoittaja, lauluntekijä, äänitetuottaja ja pappi. Hän on kirjoittanut noin 2 000 musiikkikappaletta, joissa yleisiä aiheita ovat rakkaus, Suomi ja kaipaus

Rauno Väinämö Lehtinen s. 07.04.1932 Tampere, säveltäjä, kapellimestari. k. 01.05.2006 Helsinki Rauno Väinämö Lehtinen oli suomalainen kapellimestari, muusikko ja säveltäjä, Lehtisen tunnettuja sävellyksiä ovat ”Toiset meistä”, ”Muistan kesän”, ”On hetki”, ”Muuttuvat laulut”, ”Kolibri” ja Suomen euroviisumenestys ”Tom tom tom”. Lehtisen läpimurto muusikkona tapahtui tamperelaisessa Sini-Pojat-yhtyeessä.

Ilkka "Danny"Lipsanen, s. 24.09.1942 Pori, laulaja, artisti. Danny on suomalainen laulaja, yrittäjä ja musiikkineuvos. Hänen levyjään on myyty noin 600 000 kappaletta. Dannyn kuuluisimpia levytyksiä ovat ”East Virginia”, ”Kauan”, ”Piilopaikka”, ”Vähän ennen kyyneleitä”, ”Kesäkatu”, ”Tuuliviiri”, ”Kuusamo”, ”Tahdon olla sulle hellä” ja ”Tämä taivas, tämä maa”.

Eric Gustaf Oskarsson Melartin, s. 07.02.1875 Käkisalmen maalaiskunta, Viipuri, k. 14.02.1935 Helsinki, säveltäjä, professori 1919. Merkittäviä teoksia ovat muun muassa kuusi sinfoniaa, Jalmari Finnen librettoon sävelletty ooppera Aino, ensimmäinen suomalainen baletti Sininen helmi, viulukonsertto, Marjatta sopraanolle ja orkesterille, neljä jousikvartettoa, jousitrio sekä pianoteokset Surullinen puutarha ja Fantasia apocaliptica. Melartin sävelsi myös joitakin iskelmiä oopperalaulaja Ture Aralle nimimerkillä Eero Mela. Melartinin esitetyin sävellys on epäilemättä juhlamarssi musiikista näytelmään Prinsessa Ruusunen, joka on Suomen suosituin häämarssi.

Lauri Pietari Porra , s. 13.12.1977 Helsinki, basisti, säveltäjä. Yhtyeet: Stratovarius, Ben Granfelt Band, Emma Salokoski Ensemble, Kotipelto, Crazy World ja Warmen. Lauri Porra on suomalainen säveltäjä ja muusikko. Hänen orkesteriteoksiaan ovat esittäneet mm. Radion sinfoniaorkesteri, Sinfonia Lahti, Turun filharmoninen orkesteri, Trondheim Symphony Orchestra sekä New Bedford Symphony Orchestra USA:ssa.

Erik Thomas Tawaststjerna s. 08.06.1951, fil. tri, pianisti, tunnettu wieniläisklassikkojen esittäjänä. Erik Werner Tawaststjerna oli suomalainen musiikintutkija, pianisti ja kriitikko, joka työskenteli Helsingin yliopiston musiikkitieteen professorina sekä Helsingin Sanomien musiikkikriitikkona. Hänet tunnetaan parhaiten Jean Sibeliuksen tutkijana ja viisiosaisen Sibelius-elämäkerran kirjoittajana.

Erik WernerTawaststjerna, s. 10.10.1916 Mikkeli, k. 22.01.1993 Helsinki, musiikintutkija ja pianisti, Helsingin yliopiston musiikkitieteen professori 1960. Erik Werner Tawaststjerna oli suomalainen musiikintutkija, pianisti ja kriitikko, joka työskenteli Helsingin yliopiston musiikkitieteen professorina sekä Helsingin Sanomien musiikkikriitikkona. Hänet tunnetaan parhaiten Jean Sibeliuksen tutkijana ja viisiosaisen Sibelius-elämäkerran kirjoittajana.

Jorma Ilmari Weneskoski , s. 15.10.1929 Helsinki, k. 15.08.2006 Helsinki, jazzmuusikko ja manageri. Weneskoski syntyi musikaaliseen perheeseen: hänen isänsä Ilmari Weneskoskioli kapellimestari ja äiti Gerda Weneskoski pianisti-säestäjä. Hän perusti ensimmäisen tanssiorkesterinsa 15-vuotiaana, opiskeli bassonsoittoa Sibelius – Akatemiassa ja otti yksityistunteja sellonsoitossa. 1950-luvun alussa hän valmistui ekonomiksi ja hyödynsi opintojaan perustaessaan oman ohjelmatoimiston, Weneskoski-tuotannon.

Weneskosken mukaan nimettiin 1960-luvun suosittu yhtye Jormas, jonka managerina Weneskoski toimi. Jormasin lisäksi hänen manageritalliinsa kuuluivat 1960-luvun huippunimet Topmost, Roosters, Anita Hirvonen, Anneli Sari ja Koivistolaiset. 1960-luvulla hänen tanssiyhtyeeseensä kuuluivat muiden muassa saksofonisti Paavo Partti, pianisti Christer Sandell ja rumpali Matti Oiling.

Itse Weneskoski soitti lähinnä jazzia kontrabassolla, ja suunnitteli keikkoja vielä kesäksi 2006. Hän kuoli pitkälliseen sairauteen 76-vuotiaana Helsingissä. Weneskosken viimeinen leposija on Hetaniemen hautausmaan Taitelijanmäellä.

Carola Christina von Standertskjöld, s. 23.03.1941 Helsinki, k. 12.11.1997 Kirkkonummi, laulaja. Carola Christina Standertskjöld-Liemola oli 1960-luvun suosituimpia suomalaisia laulajia. Hän esitti jazzahtavaa iskelmämusiikkia, jossa oli usein myös blues- ja soul-vaikutteita.

Asser Fagerstöm,muusikko s. 27. heinäkuuta 1912, Helsinki k. 6. lokakuuta 1990, Helsinki , Asser Fagerström oli suomalainen muusikko, kustantaja ja toimittaja. Muusikkona hän toimi pianistina, hanuristina, säveltäjänä, sovittajana ja kapellimestarina. Fagerström vaikutti muun muassa kokoonpanoissa Dallapé, Ramblers ja Rion tanssiorkesteri


Presidentit

K.j.Ståhlberg , presidentti s. 28. tammikuuta 1865, Suomussalmi k. 22. syyskuuta 1952 Helsinki. Kaarlo Juho Ståhlberg oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti

P.E. Svinhufvud , presidntti s. 15. joulukuuta 1861, Sääksmäki k. 29. helmikuuta 1944 Taavetti. Pehr Evind Svinhufvud oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.

Mannerheim Carl Gustaf Emil , s. 04.06.1867 Louhisaaren kartano, k. 27.01.1951 Lausanne, Sveitsi (Kantonsspital in Lausanne), marsalkka, Suomen presidentti vuosina 1944-46

Tarja Halonen, presidentti s. 24. joulukuuta 1943 Kallio, Helsinki Tarja Kaarina Halonen on suomalainen poliitikko. Hän toimi Suomen tasavallan 11. presidenttinä ja ensimmäisenä naispuolisena valtionpäämiehenä vuosina 2000–2012. Hän astui virkaan 1. maaliskuuta 2000, ja hänet valittiin uudelleen presidentiksi vuonna 2006


Pääministerit ja kansanedustaajat

- Lipponen Paavo, s. 1941 Turtola, nykyinen Pello, pääministeri Paavo Tapio Lipponen on suomalainen poliitikko ja energiateollisuuden konsultti. Lipponen oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtaja vuosina 1993–2005 ja toimi Suomen pääministerinä vuosina 1995–2003 johtaen kahta peräkkäistä täyden vaalikauden istunutta hallitusta

- Juha Sipilä , pääministeri s. 25. huhtikuuta 1961 Veteli Juha Petri Sipilä on suomalainen poliitikko, liikemies ja yritysjohtaja, joka toimi Suomen pääministerinä vuosina 2015–2019. Sipilä on toiminut kansanedustajana vuodesta 2011 ja keskustan puheenjohtajana vuosina 2012–2019. Sipilä oli myös Kempeleen kunnanvaltuuston jäsen vuosina 2013–2017

Esko Aho pääministeri s. 20. toukokuuta 1954 Veteli, poliitikko. Esko Tapani Aho on suomalainen keskustalainen poliitikko. Hän toimi Suomen pääministerinä vuosina 1991–1995. Kansanedustajana Aho toimi vuosina 1983–2003 ja Keskustan puheenjohtajana vuosina 1990–2002. Aho oli Tarja Halosen vastaehdokkaana vuoden 2000 presidentinvaalien toisella kierroksella. Esko Ahon hallitus teki SSP-sopimuuksen neljän ostajapankin kanssa. Markkinoilta poistettiin kymmeniä tuhansia yrityksiä. Seuraukksena oli yli 10 000 yrittäjän itsemurha.

- Lauri Ingman teologian tohtori, s. 30. kesäkuuta 1868 Teuva k. 25. lokakuuta 1934 Turku Lars Johannes Ingman oli suomalainen Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori, arkkipiispa ja kokoomuslainen poliitikko, joka oli kaksi kertaa Suomen pääministerinä

- Paavo Väyrynen s.2.9.1946 Kemi Paavo Matti Väyrynen on suomalainen poliitikko, joka edustaa Keskustaa. Hän on toiminut kansanedustajana viidellä eri vuosikymmenellä ja on ollut useita kertoja ministerinä. Paavo Väyrysen ministerinura alkoi vuonna 1975, jolloin hän aloitti opetusministerinä Miettusen II hallituksessa. Tämän jälkeen Väyrynen on työskennellyt Miettusen III hallituksessa, Sorsan II hallituksessa, Koiviston II hallituksessa, Sorsan IV hallituksessa, Ahon hallituksessa ja Vanhasen II hallituksessa. Kiviniemen hallituksessa Paavo Väyrynen on toiminut ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä 22. kesäkuuta lähtien.

- Kauno Kleemola eduskunnan puhemies s. 5. heinäkuuta 1906

k. 12. maaliskuuta 1965 Kannus. Kauno Antero Kleemola oli suomalainen maanviljelijä ja maalaisliittolainen poliitikko Kälviältä. Hän oli eduskunnan puhemies 1962–1965 ja ministeri Kekkosen hallituksissa. Kauno Kleemola valmistui 1927 ylioppilaaksi, 1932 agronomiksi ja 1932 maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi.

J.V. Snellman, s. 12. toukokuuta 1806, Tukholma Ruotsi , k. 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi. Johan Vilhelm Snellman oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Hän vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon.

Yrjo Yrjö-Koskinen senaattori s. 10. joulukuuta 1830, Vaasa k- 13. marraskuuta 1903 Helsinki. Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen oli suomalainen vapaaherra, senaattori, professori, historioitsija, vanhasuomalainen suomalaisuusmies ja Suomalaisen puolueen puheenjohtaja J. V. Snellmanin jälkeen. Yrjö-Koskisen toiminta jakautuu kolmeen vaiheeseen

- Rolf Witting merentutkija s. 30. syyskuuta 1879 Viipuri, Venäjä k. 11. lokakuuta 1944 Porvoo. Rolf Johan Witting oli suomalainen merentutkija ja Ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikko. Witting toimi Suomen ulkoministerinä välirauhan aikana ja jatkosodan alkupuolella vuosina 1940–1943.

- Nils Meinander, RKP:n kansanedustaja, s. 4. elokuuta 1910 , k. 3. heinäkuuta 1985 Helsinki Meinander valmistui filosofian tohtoriksi 1950. Ennen varsinaista poliittista uraansa Meinander toimi Pohjoismaisen yhdyspankin virkailijana (1929–1934), RKP:n keskushallituksen yliasiamiehenä (1934–1936), Hufvustadsbladetin toimittajana (1937–1942), Åbo Akademin opettajana (1942–1944) ja Valtion tiedotusaitoksen apulaispäällikkönä (1943–1944).

Lisäksi hän toimi presidentin valitsijamiehenä vuonna 1950. Hän työskenteli 1945–1950 Svenska handelshögskolanin kansataloustieteen opettajana, 1950–1953 dosenttina ja 1953–1973 professorina. Vuosina 1950–1953 hän toimi lisäksi Suoomen Pankin taloustieteellisessä tutkimuslaitoksessa. Vuodesta 1970 hän palveli Taloudellisen tutkimuskeskuksen johtajana.

- Alexander Frey, senaattori elokuvaohjaelokuvaohjaaja, s.7. Kesäkuuta 1877, Vehkalahti k. 28. marraskuuta 1945, Alexander Frey oli suomalainen lakimies, pankinjohtaja ja Ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikko, joka toimi muun muassa kansanedustajana, senaattorina ja Tarton rauhanvaltuuskunnan jäsenenä

- Paavo Arhinmäki, kansanedustaja s. 13. joulukuuta 1976 Helsinki Paavo Erkki Arhinmäki on suomalainen vasemmistoliiton poliitikko. Hän toimi kansanedustajana 2007–2021, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajana 2019–2021, puolueensa puheenjohtajana vuosina 2009–2016 ja kulttuuri- ja urheiluministerinä vuosina 2011–2014.

- Pekka Haavisto, kansanedustaja, ministeri Pekka Olavi Haavisto (s.23 maaliskuuta 1958 Helsinki on suomalainen poliitikko , joka on Suomen ulkoministeri, Vihreän liiiton kansanedustaja ja entinen puheenjohtaja. Haavisto on toiminut kansanedustajana vuosina 1987–1995 ja uudelleen vuodesta 2007. Hän oli ympäristö- ja kehtysyhteistyö Lipposen I hallituksessa 1995–1999 sekä kehitysministeri Kataisen ja Stubbin 2013–2014. Haavisto nimitettiin Suomen ulkoministeriksi 6. kesäkuuta 2019.

Matti Kalevi Louekoski, s. Oulu, pankinjohtaja, varatuomari

- Osmo Heikki Kristian Soininvaara, s. 02.09.1951 Helsinki, valtiot.kand, ministeri, kaupunginvaltuutettu. Osmo Heikki Kristian Soininvaara on suomalainen poliitikko ja tietokirjailija. Hän on ollut vihreiden kansanedustaja viisi vaalikautta vuosina 1987–1991, 1995–2007 ja 2011–2015 ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1985

- Christoffer Taxell, poliitikko s.14. Helmikuuta 1948 , Lars Evald Christoffer Taxell on suomenruotsalainen yritysjohtaja, poliitikko ja Åbo Akademin entinen kansleri. Suomessa hänet tunnetaan ruotsinkielisen politiikan, talouden ja kulttuurin harmaana eminenssinä

  • Georg Carl Casimir Ehrnrooth s. 27.07.1926 Lahti, lakitieteen lisensiaatti, varatuomari k. 17. lokakuuta 2010, Helsinki Georg Carl Casimir Ehrnrooth oli suomenruotsalainen lakitieteen lisensiaatti, varatuomari ja asianajaja sekä kansanedustaja

Muita merkkihenkilöitä

- Jaakko Rauramo, vuorineuvos s. 27. marraskuuta 1941 Jaakko Kaarle Mauno Rauramo on suomalainen diplomi-insinööri ja vuorineuvos. Hän oli Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtaja 1984–1999 ja hallituksen puheenjohtaja 1999–2001 sekä Sanoman hallituksen puheenjohtaja 2001–2013. Rauramo oli yhtiön palveluksessa vuodesta 1966 lähtien.

- Lauri J.Kivekäs, vuorineuvos, s. 7. heinäkuuta 1903,Juankoski k. 12. helmikuuta 1998 Lauri Jaakko Jooseppi Kivekäs oli suomalainen varatuomari, yritysjohtaja, vuorineuvos ja Suomen Työnantajain Keskusliiton puheenjohtaja. Hän oli kauppa- ja teollisuusministeri ammattiministerinä

- Paavo Honkajuuri vuorineuvos s. 26. marraskuuta 1914 Helsinki k. 15. maaliskuuta 2001 Helsinki Paavo Mikko Honkajuuri oli suomalainen teollisuusjohtaja, koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän sai vuorineuvoksen arvon 1961. Hän oli Rauma-Raahe Oy:n pääinsinööri vuodesta 1943, toimitusjohtaja 1948–1951 ja Rauma-Repola Oy:n pääjohtaja vuosina 1951-1981. Hänen isänsä oli pääjohtaja Mauri Honkajuuri.

- Vihtori Kosola, s. 28.7.1884, k. 14.12.1936, poliitikko, Lapualaisjohtaja, Iisakki Vihtori Iisakinpoika Kosola oli suomalainen talonpoika ja aktivisti, joka toimi 1930-luvulla oikeistoradikaalin ja antikommunistisen Lapuan liikkeen johtajana ja keulakuvana sekä sen seuraajaksi perustetun Isänmaallisen kansanliikkeen puheenjohtajana vuosina 1932–1936

- Pentti Iisalo, s. 08.01.1920 Toijala, k. 30.10.2008 Lahti, Mannerheim-ristin ritari, Keijo Pentti Iisalo oli Mannerheim-ristin ritari numero 16 ja samalla ensimmäinen vänrikki, joka nimitettiin ritariksi. Pentti Iisalon vanhemmat olivat rautatievirkamies Jaakko Antero Iisalo ja Siiri Aino. Perheessä oli kuusi lasta, neljä poikaa ja kaksi tyttöä.

- Virkkunen Matti Samuli, s. 28.07.1908 , k. 11.07.1980 , varatuomari. KOP:n pääjohtaja, ulkoasiainministeriön osastopäällikkö

Urheilu Matti Samuli Virkkunen oli suomalainen varatuomari, Kansallis-Osake-Pankin pitkäaikaisin pääjohtaja ja ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osaston päällikkö. Virkkunen oli kokoomuksen asettama Urho Kekkosen vastaehdokas presidentinvaaleissa 1968. Hän kampanjoi ”suomalaisen elämänmuodon ylläpitäjänä”

- Carl Erik,Creutz s. 14.06.1911 Padasjoki, k. 05.06.2000 Helsinki, kreivi, Yleisradion pitkäaikainen radiokuuluttaja Carl-Erik Creutz oli suomalainen radiotoimittaja ja Yleisradion pitkäaikainen radiokuuluttaja, joka oli tunnettu huolitellusta puhetavastaan.

Jukka Ilmari Kajava (ent. Cajanus), s. 25.02.1943 Oulu, k. 15.05.2005 Berliini, Saksa, teatterikriitikko ja televisioarvostelija. Jukka Ilmari Kajava oli tunnetuimpia suomalaisia teatterikriitikoita ja televisioarvostelijoita

- Armi Kuusela, s. 20.8.1934, Miss Universum v. 1952 Armi Helena Kuusela-Williams on suomalainen missi, julkisuuden henkilö ja ensimmäinen Miss Universum ja Suomen Neito -kilpailujen voittaja vuonna 1952. Tavallisen suomalaisen nousu kansainväliseen julkisuuteen aiheutti Suomessa olympiavuonna kohun

- Ismo Leikola, s. 22.01.1979 Jyväskylä stand-up koomikko, maailman hauskin mies 2014. Ismo Mikael Leikola on suomalainen stand up -koomikko, muusikko, kirjailija, käsikirjoittaja ja tubettaja. Vuonna 2014 hänet valittiin Maailman hauskimmaksi ihmiseksi. Leikola on Suomen kansainvälisesti menestynein koomikko

- Juhani Linnoinen, s. 1933, DI, Oy Saab-Valmet Ab:n pitkäaikainen toimitusjohtaja. Juhani Linnoista on luonnehdittu suomalaisen henkilöautoteollisuuden isäksi, joka sitkeydellään ja innovatiivisella otteellaan luotsasi Uudenkaupungin autotehdasta niin sen kasvun ja kukoistuksen kuin suurten muutostenkin aikana. Hänen asiantuntemuksensa ja kykynsä luoda suhteita auttoivat, kun neuvoteltiin sekä kotimaassa että kansainvälisesti suomalaisen autotuotannon tulevaisuudesta. Vanhan ajan patruunana Linnoinen kantoi huolta myös lähiympäristön hyvinvoinnista.

- Litvanen Eeva näyttelijä s.25. Helmikuuta 1944 Lappenranta. Eeva Riitta Orvokki Litmanen on suomalainen näyttelijä. Litmanen on runonlaulaja Larin Parasken jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa. Paraske, joka oli etniseltä taustaltaan inkerikko, oli Litmasen isoisän äidinäiti. Vuosina 1976–1996 Litmanen oli naimisissa näyttelijä Kari Franckin kanssa

Linus Benedict Torvalds, s. 28.12.1969 Helsinki, Linux käyttöjärjestelmän kehittäjä. Linus Benedict Torvalds kuuntele ääntämys on amerikansuomalainen tietotekniikan asiantuntija, ohjelmoija ja hakkeri, joka aloitti 1990-luvulla Linux-käyttöjärjestelmäytimen kehittämisen ja on edelleen sen projektikoordinaattori.

- Janne Virkkunen, s. 8.12.1948 Helsinki, eläkkeelle jäänyt Helsingin Sanomien päätoimittaja. Janne Virkkunen on suomalainen toimittaja, joka toimi Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana vuosina 1991–2010.

- Edwin Laine elokuvaohjaaja, s. 13. heinäkuuta 1905 Iisalmi, k. 18.marraskuuta 1989 Helsinki Edvin Armas Laine oli Suomen tunnetuimpia teatteri- ja elo­kuva­ohjaajia. Laineen ohjaama elokuva Tuntematon sotilas on yli­voimaisesti kaikkien aikojen katsotuin elo­kuva Suomessa

- Yrjö Reinhold Blomstedt historioitsija s. 5. maaliskuuta 1926, Helsinki k. 13. huhtikuuta 1994 Helsinki Yrjö Reinhold Emanuel Blomstedt oli suomalainen historioitsija, koulutukseltaan filosofian tohtori 1958. Hän osallistui ylioppilaspolitiikkaan. Hän oli 1960–1964 Suomen historian dosentti Helsingin yliopistossa ja hoiti 1964–1974 oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professuuria.

- Mikko Juva professori s. 22. marraskuuta 1918 Suomi k. 1. tammikuuta 2004 Turku. Mikko Einar Juva oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa ja yliopistomies, oppiarvoltaan teologian ja filosofian tohtori. Hän loi poikkeuksellisen laaja-alaisen uran sekä yliopiston ja kirkon että valtakunnanpolitiikan palveluksessa.

Elmo E. Kaila jääkäriliikkeen värväri, s. 6. helmikuuta 1888 k. 16. toukokuuta 1935 Helsinki Elmo Edvard Kaila oli suomalainen valkoinen aktivisti ja Sota-arkiston hoitaja, joka tunnetaan Akateemisen Karjala-Seuran puheenjohtajana ja salaseura Vihan veljien johtajana. Kailalla oli tärkeä osa Suomen itsenäisyyden alkuvuosien politiikassa vaikka hän ei ollutkaan näkyvästi esillä julkisuudessa.

- Arno Hannus ministeri ja kansliapällikkö, s. 10. lokakuuta 1920 , k. 23. heinäkuuta 2020. Arno Viktor Gustaf Hannus oli suomalainen juristi, joka toimi sisäasiainministerinä Lehdon virkamieshallituksessa vuosina 1963–1964 ja sisäasiainministeriön kansliapäällikkönä vuosina 1963–1984. Hän oli varatuomari. Hannus kehitti erityisesti hallintoa niin kuntatasolla kuin valtakunnankin tasolla

- Eero Böök, shakin suurmestari, s. 9. helmikuuta 1910 Helsinki, k. 7. tammikuuta 1990 Helsinki Eero Einar Böök oli yksi Suomen menestyksekkäimmistä shakinpelaajista. Böökille myönnettiin vuonna 1930 viidentenä suomalaisena shakkimestarin arvonimi. Vuonna 1949 hän sai kunnian olla ensimmäinen suomalainen kansainvälinen mestari ja myöhemmin 1984 hänelle myönnettiin shakin korkein arvonimi, suurmestari.

- Jörn Donner s. 5. helmikuuta 1933 Helsinki k. 30. tammikuuta 2020, Meilahden sairaala Helsinki Jörn Johan Donner oli suomalainen kirjailija, elokuvaohjaaja, elokuvatuottaja, poliitikko ja diplomaatti.

- Heikki Waris, professori Heikki Tapio Waris (vuoteen 1924 Warén; s. 25. lokakuuta1901 Helsinki k. 10. marraskuuta 1989 Espoo oli suomalainen sosiaalipolitiikan professori,akatemikko ja sosiaalimnisteri von Fieantin virkamieshallituksessa vuosina 1957–1958.

- Gustav von Hertzen vuorineuvos s. 1930 , k. 2013 Helsinki Ernst Gustav Henningsson von Hertzen oli suomalainen teollisuusmies, vuorineuvos, kirjailija ja filosofi. Hän on talousliberalismin aatetta edistävän Libera-säätiön perustajia. Von Hertzen loi uransa elintarviketeollisuuden parissa, ja hän toimi useissa talouselämän johtotehtävissä.

- Nils Ludvig Arppe teollisuusmies, s. 19. joulukuuta 1803 Kitee k. 9. joulukuuta 1861 Värtsilä Nils Ludvig Arppe oli suomalainen teollisuusmies, joka omisti muun muassa Värtsilän, Utran ja Puhoksen sahat sekä Värtsilän ja Möhkön rautaruukit ja Ilajankosken ja Käenkosken harkkohytit Pohjois-Karjalassa. Arppen vanhemmat olivat laamanni Nils Arppe ja hänen ensimmäinen puolisonsa Margareta Sofia Wegelius

- Pekka Kuusi valtiotieteen tohtori s. 9. heinäkuuta 1917, Helsinki k. 25. toukokuuta 1989 Helsinki Pekka Juhana Kuusi oli suomalainen tutkija ja yhteiskuntapoliitikko sekä Alkon pääjohtaja. Hänen pääjohtajakaudellaan aloitettiin kampanjointi viinan korvaamiseksi viinillä suomalaisessa alkoholikulttuurissa. Kuusen sosiaalipolitiikan keskeinen sanoma oli, että sosiaaliset tulonsiirrot tukivat talouskasvua

- Matti Kuusi kansanrunouden tutkija s. 25. maaliskuuta 1914 Helsinki k. 16. tammikuuta 1998 Helsinki Matti Akseli Kuusi oli suomalainen kansanrunoudentutkija ja Helsingin yliopiston professori 1959–1977 sekä akateemikko vuodesta 1985. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1950 kertovan kansanrunouden tutkimuksella Sampo-eepos, tutki suomalaisten muinaisrunojen syntyä tyylianalyysin avulla ja sananparsia

- Gösta Stenman filosofi ja, taiteenkeräilijä, s. 13. syyskuuta 1888

k. 19. maaliskuuta 1947 Tukholman suomalainen seurakunta. Gösta Stenman oli merkittävä suomalainen taidekauppias, taiteenkeräilijä ja mesenaatti. Ennen taidekauppiaan uraa Stenman työskenteli toimittajana ja perusti oman uutistoimiston.

- Ernst Palmen historiantutkija, s. 22. huhtikuuta 1916 Helsinki, k. 1. huhtikuuta 1991 Helsinki .Ernst Philip Palmén oli suomalainen eläintieteilijä. Palmén toimi 1955–1978 Helsingin yliopiston eläintieteen professorina. Hän toimi Helsingin yliopiston rehtorina vuosina 1973–1978 ja kanslerina vuosina 1978–1983. Hän kuului vapaaherralliseen Palménin sukuun

Isoäitini ja isoisäni Emelina s. Kukko ja Matti Aho - taiteilija Rositsa Tanchevan maalaus

Isosisäni ja isoäitini Eino Perttula ja Hanna os. Niskakangas - taiteilija Rositsa Tanchevan maalau

Isäni Martti Aho - taiteilija Rositsa Tanchevan maalaus

Äitini Saimi Aho os. Perttula ja kotitaloni Aho - taiteilija Markku Hakolan maalaus

Hääkuva Eila os. Isokääntä ja Erkki Aho, maalaus taiteilija Rositsa Tancheva

Lapsemme - maalaus taiteilija Rositsa Tancheva















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti