Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe 2026
https://areena.yle.fi/1-76659475
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on pitänyt virkakautensa toisen uudenvuodenpuheen.
Kello 12 alkanut puhe televisioitiin Yle TV 1:ssä suorana lähetyksenä Presidentinlinnasta. Voit katsoa puheen kokonaisuudessaan tästä linkistä.
Ylen analyysi puheesta on hyvä
Tasavallan presidentti aloitti puheensa pohtimalla mennyttä.
– Vuodenvaihde antaa mahdollisuuden pysähtyä. Miettiä, mitä tuli tehtyä, tai mitä jäi tekemättä. Missä tuli onnistumisia, missä on parannettavaa.
Stubb kertoi kokemuksistaan vuoden 2025 varrella; tapaamisista, joissa hän omien sanojensa mukaan on kohdannut paljon hienoja ihmisiä.
– Kohtaamiset vahvistivat uskoani, että meillä ei ole hätää.
Hän uskoo, että tänä vuonna suomalaiset pärjäävät vielä paremmin, ja muistutti jokaisen velvollisuudesta.
Jokaisen suomalaisen panoksella on merkitystä. Sinun. Minun. Meidän.
Kolme tavoitetta
Stubb muistutti, että Suomi on monen mielestä mallimaa, josta kannattaa olla ylpeitä. Hän kehui avointa ja toimivaa yhteiskuntaa, koulutusta ja kokonaisturvallisuutta.
Stubbin mukaan kaiken takana on suomalainen yhteisöllisyys.
– Sivistys, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, toisen kunnioittaminen ja vapaus ovat keskeisiä osia suomalaisuutta.
Hän ehdotti, että rauha, kasvu ja välittäminen olisivat Suomelle kolme tavoitetta tänä vuonna.
Rauhan tavoite
Ensin tasavallan presidentti puhui rauhasta. Hän muistutti, että me suomalaiset olemme rauhanrakentajia, ja että panostamme tarvitaan.
– Menneenä vuotena olimme Suomena kokoamme suurempi.
Tavoitteena oli Stubbin mukaan maksimoida Suomen vaikutusvalta maailmalla ja pääpaino oli Ukrainan tukemisessa sekä kumppanuuksissa liittolaisten kanssa.
Hänen mukaansa Suomi kykeni vaikuttamaan meneillään olevaan maailman murrokseen ja teki työtä kansainvälisen yhteistyön sekä rauhan eteen.
Rauhantyö on Stubbin mukaan väsymätöntä edelleen, kun Venäjä on käynyt hyökkäyssotaansa Ukrainassa pian neljä vuotta.
Rauhan hän sanoi olevan lähempänä kuin koskaan, mutta on varauduttava, etteivät kaikki rauhansopimuksen osat tule vastaamaan oikeudentajuamme.
– Teemme kuitenkin kaikkemme sen eteen, että Ukrainan itsenäisyys, suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus säilyvät.
Venäjä-suhteen Stubb sanoi muuttuneen pysyvästi.
Suhteesta Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan
Stubb sanoi ulkopolitiikan olevan täynnä harmaan sävyjä. Suomen on nähtävä maailma sellaisena kuin se on, eikä vain sellaisena kuin sen haluaisi olevan.
Myös suhde Yhdysvaltoihin on murroksessa.
Yhteistyö esimerkiksi jäänmurtajakaupoissa tai puolustusyhteistyössä on arvokasta, mutta aina ei olla samaa mieltä.
– Suomen läheisimmät ystävät tulevat Pohjoismaista ja Euroopasta. Pohjoismaiden välistä yhteistyötä on tiivistettävä, Stubb sanoo.
Myös Euroopan yhteistyötä on edelleen tiivistettävä, sillä Stubbin mukaan molempien kohdalla on kyse Suomen arvoista ja intresseistä.
– Suomen turvallisuus perustuu vahvaan puolustukseen sekä Nato- ja EU-jäsenyyteen.
Stubbin mukaan Euroopan on otettava enemmän vastuuta omasta tulevaisuudestaan.
Hän muistutti myös yhteistyön merkityksestä laajemmin Euroopan ulkopuolella.
– Maailman suuria haasteita ei ratkaista vain eurooppalaisten tai samanmielisten kesken.
Kasvun tavoite
Stubb puhui toisesta tavoitteesta eli kasvusta.
Hän sanoi olevansa huolissaan Suomen julkisen talouden tilasta ja peräänkuulutti pitkäjänteisyyttä sen hoidossa.
– Laaja parlamentaarinen sopu velkajarrusta oli esimerkki vastuullisesta päätöksestä, joka luo luottamusta talouteen.
Stubb uskoo, että edellytykset kestävän kasvun tielle ovat olemassa. On panostettava enemmän osaamiseen, tutkimukseen ja koulutukseen.
Kasvu vaatii Stubbin mukaan uskallusta ja kovaa työtä. On huolehdittava siitä, että Suomi pysyy houkuttelevana maana investoinneille ja osaaville ihmisille.
Stubb listasi Suomen vahvuuksia kasvussa. Niitä ovat hänen mukaansa tietoverkot, kvanttiteknologia ja kriittiset mineraalit.
Myös vienti on keskeisiä kasvun lähteitä. EU-jäsenyys tuo Stubbin mukaan vakautta talouteen, jota geopolitiikka myllertää.
Stubb sanoi jatkavansa viennin edistämistä maailmalla.
Hänen mukaansa Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa.
– Kyse on siitä, miten kykenemme yhteiskuntana sopeutumaan tähän uuteen todellisuuteen.
Ilmastonmuutos on otettava vakavasti. Se on Stubbin mukaan eksistentiaalinen kysymys.
Maat, jotka ottavat ilmastonmuutoksen vakavasti, tulevat saamaan etulyöntiaseman.
Kolmas tavoite eli välittäminen
Stubb siirtyi kolmanteen tavoitteeseen eli välittämiseen.
Hän muistutti Suomen edelleen olevan maailman onnellisin kansa. Silti tehtävää riittää.
– Meidän on pystyttävä parempaan, hän sanoi.
Yhteiskunnan tehtävä on tasavallan presidentin mukaan tukea niitä, jotka eivät syystä tai toisesta kykene löytämään paikkaansa yhteiskunnassa.
– Meidän kanssaihmisten tehtävä on välittää ja auttaa ihmistä, joka on avun tarpeessa.
Stubb pohti, mitä välittäminen on. Hänen mukaansa se on tunnustuksen antamista lähimmäiselle. Sitä tarvitsee jokainen.
Kun maailma ympärillämme näyttäytyy äärimmäisen vakavana, on sen rinnalle löydettävä iloa.
– Muuten kuihdumme ja kyynistymme. Usein tuo ilo löytyy ystävistä, työtovereista ja uteliaasta tekemisestä, Stubb sanoo.
Hän muistutti myös kulttuurin merkityksestä. Ihmisen kyky kuvitella on synnyttänyt paljon kaunista ja myös merkittäviä keksintöjä.
Rauhan, kasvun ja välittämisen vuosi on yhteistyötäR
Stubb muistutti, että demokratiaa on vaalittava joka päivä eikä hyvinvointi synny tyhjästä. Sekä yksilön että yhteiskunnan on tehtävä työtä sen eteen.
Katsetta ei pidä painaa maahan kriisien keskellä.
Stubbin mukaan Suomella on kaikki menestymisen edellytykset ja suomalaisuudesta on oltava ylpeitä.
– Rauhan, kasvun ja välittämisen vuosi tehdään yhdessä, hän sanoi.
Lopuksi Stubb toivotti kaikille onnellista ja merkityksellistä uutta vuotta sekä Jumalan siunausta.
Erkin kommentit puheesta: Olisin kaivannut puheeseen muutaman tarkennuksen koskien maahanmuuttoa, ilmastopolitiikkaa ja Suomen asemaa maailman kartalla sekä oikeudenumaisuutta.
Suomeen tulevan työperäisen maahanmuuton tulee olla taloudellisesti hyödyllistä.
Suomen osuus maailman fossiilisista hiilidioksidipäästöistä on pieni, noin 0,1–0,13 % (vuosina 2019–2021), mutta silti merkittävä kotimaisessa kontekstissa, jossa suurin päästölähde on energiasektori (noin 72 %), jota seuraavat maatalous (n. 14 %) ja teollisuus (n. 11 %), kun taas maankäyttö voi olla nettopäästölähde. Vaikka Suomen osuus globaalisti on pieni, on päästöjen vähentäminen tärkeää ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Suomi näkyy pitkänomaisena maana Euraasian mantereen pohjoisosassa, Itämeren itäpuolella. Suomella on maarajaa Venäjän kanssa idässä, Norjan kanssa pohjoisessa ja Ruotsin kanssa lännessä. Lisäksi sillä on merirajaa Viron kanssa Suomenlahden yli. Suomi on pinta-alaltaan Euroopan kuudenneksi suurin maa. Suomen itärajan pituus Venäjän kanssa on virallisesti 1 343,6 kilometriä, mikä on pisin EU:n ja Venäjän välinen raja ja sisältää maa-, järvi-, joki- ja merialueita. "Keep your friends close, but your enemies closer" eli "Pidä ystävät lähellä, mutta viholliset lähempänä", toteaa Michael Corleone elokuvassa Kummisetä II. Sanonta tulee vastaan tämän tästä niin suomalaisessa kuin kansainvälisessäkin keskustelussa. Siis on hyvä pitää mielessä Suomen maantieteellinen asema.
Suomi on palautettava takaisin oikeusvaltioksi. Suomessa toimii selkeä virkamafia. Katso Jorma Jaakkolan kotisivut https://www.jormajaakkola.fi/
KOIVISTON KONKLAAVI
Koiviston konklaavi romutti Hallitusmuodon 2 §:ään kirjoitetun vallan kolmijaon, Suomen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen.
Konklaavilla on myös oma merkityksensä Suomen talouden heikkenemiseen jo vuonna 1992.
Presidentti Koivisto järjesti Linnassa 6.5.1992 korkeille oikeusoppineille oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden, jota keskustelumuistion salaamisen vuoksi kutsutaan Koiviston konklaaviksi . Presidentti Tarja Halonen päätti Koiviston pyynnöstä salata konklaavin asiakirjat syksyllä 2002.
Konklaavissaan presidentti Koivisto puuttui riippumattoman Korkeimman oikeuden ratkaisuun eli Koivisto rikkoi Hallitusmuodon 2 §:ään kirjoitettua vallan kolmijakoa. Koiviston mielestä Korkein oikeus oli tehnyt väärän ratkaisun - velallisen hyväksi, pankin tappioksi.
Myös Koiviston konklaavi liittyy - laittomalla tavalla - EU-jäsenyyden ehtojen täyttämiseen:
Konklaavin seurauksena kymmeniä tuhansia yrityksiä saatettiin ilman omaa syytä konkurssiin, jotta ETA-sopimuksen liitteisiin kirjoitettu Suomea koskeva määräys saatiin toteutettua: Suomen pankkien vakavaraisuus saatiin nostettua EY:n vaatimalle 8 %:n tasolle 1.1.1995 mennessä!
ETA-sopimuksen liitteisiin kirjoitetun määräyksen toteuttamisella konkurssiin saatetut yrittäjät uhrattiin EU-jäsenyyden alttarilla!
Hyvä kysymys on: Mitä konkursseista seurasi Suomen taloudelle?
Valtiojohdon päätöksenteon avoimuus on demokratian perusta.
Julkisen hallinnon asiakirjojen salaaminen vie pohjan demokratialta.
Valtiopetokset on vaadittava käsiteltäviksi valtakunnanoikeudessa.
En syytä, enkä tuomitse, sillä syyttäminen on syyttäjän ja tuomitseminen on tuomareiden tehtävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti