Aurinko nousee 05.03 ja aurinko laskee 21.53, Päivän pituus on 16 tuntia 50 minuuttia. Päivän lämpötila on +15C – 19C. Melko pilvistä ja poutaa. Iltapäivällä sadekuuroja. Tuulen suunta lännestä 3-4m/s.
Terveystilanteeni Paino 97.2 kg , Veren sokeri 7.1 Verenpaine 127/79 ja pulssi 60..Nukuin viime yönä 8 tuntia 41 minuuttia.
Kävin katsomassa JHT:n edustusjoukkueen harjoituksia. Ihan kaikki pelaajat eivät olleet mukana, mutta Riku Tohila oli. Myös Robert Pukalovic oli paikalla.
https://www.eliteprospects.com/player/476211/riku-tohila
Rikulla ei ole vielä sopimusta ja siksi hän harjoittelee JHT:n mukana.
JHT;n joukkue ei ole vielä valmis, mutta ensimmäinen harjoitusottelu Raahe-Kiekkoa vastaan pelataan jo keskiviikkona 13.06.2025 Raahessa. Minun käsitykseni mukaan JHT tarvitsee vielä 6-8 pelaajaa jotta on myös särkymävaraa.
Kävin Raution koululla. Koululla on todettu hometta. Siksi koulun toiseen kerrokseen meno oli estetty. Mielestäni koulun homeasia on selvitettävä perusteellisesti.
Rauotiolaisia sukujuuria omaava hometohtori on Timo Murtoniemi. Hän on Pentti Murtoniemen poika. Pentin isä Vilho on minun isoserkku.
Turku
Timo Murtoniemi
Aluejohtaja,
FT
Rakennusterveysasiantuntija
046
850 5088
Pätevyydet
Rakennusten
lämpökuvaaja (Eurofins)
Rakennusterveysasiantuntija
(Eurofins)
Työhygienian ja teknisen asiantuntijan pätevyys
(STM)
Sisäilma-asiantuntija (Eurofins)
Asbesti- ja
haitta-aineasiantuntija (Eurofins)
Muotokuvapiirroksen tohtori Timo Murtoniemesta on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen
Raution, Kalajoen ja Suomen historiaan liityy Pr-talojen historia.
'
Maalauksen PR-Teollisuus Oy:n toiminnasta on maalannut taiteilija Olga Markova- Orell.
PR-talojen historian olen kirjoittanut pdf-muotoon:
Linkki aukeaa googlessa
Olen kirjoittanut asiat myös blogiini nettikirja
https://valtuustoaloite.blogspot.com/
Tässä muotokuvapiirroksia PR-talojen historiaan liittyvistä henkilöistä. Muotokuvapiirrokset on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen.
Maailma on muuttunut näistä ajoista vai onko?
Stalin: absoluuttisen vallan paradoksi ja terrori
https://www.youtube.com/watch?v=s0VXHdrPNeI&t=433s
Rajantakaiset kylämme 149 videoa
https://www.youtube.com/watch?v=Ms0fc2Fg95I&list=PLX_-vT8HvOZqwzbXCW9OMP-hkHwuIpqMo
Suomen sotakorvaukset
https://www.youtube.com/watch?v=5wuO1SnPwQI&t=52s
Kun Jatkosota päättyi Moskovassa syyskuussa 1944 solmittuun Välirauhansopimukseen oli Suomella edessä kovien sotakorvausten suorittaminen. Aiemmin tehdyissä rauhantunnusteluissa Neuvostoliiton vaatimat summat olivat olleet paitsi kohtuuttomat mutta myös samalla mahdottomat suorittaa. Nyt vaadittu summa oli pienentynyt mutta silti kysymys kuului ”miten niistä voisi suoriutua”. Tässä jaksossa perehdymme Suomen sotakorvauksiin.
Lukusuositus
& lähteet: ► Rauhansopimus Suomen kanssa
https://www.finlex.fi/fi/valtiosopimu...
► Suomen
sotakorvaukset olivat arvoltaan 226 miljoonaa dollaria
https://seura.fi/ilmiot/historia/suom...
► Suomi
oli nääntyä sotakorvaustaakan alla - Samalla saatiin
metalliteollisuus nousuun https://seura.fi/ilmiot/historia/suom...
Katso
myös mielenkiintoinen: ► STRIKE THE TRUTH Website:
http://www.strikethetruth.com
Instagram:
/ strikethetruth
Suomen sotakorvaukset 1944–1952
https://www.youtube.com/watch?v=jj1mfLdKndE&t=257s
Toinen maailmansota tuli Suomelle kalliiksi: kansalaisia kuoli 96 000, yli sata tuhatta oli invalidina, 400 000 siirtolaiselle piti löytää asumus sekä elanto ja osa maasta oli pommitusten jäljiltä huonossa tilassa. 10 % valtion pinta-alasta oltiin menetetty Neuvostoliitolle, ja luovutetuille alueille jäi merkittävä osa teollisuudesta ja maataloudesta. Tämän ja muiden rauhansopimusten ehtojen lisäksi Suomi määrättiin maksamaan Neuvostoliitolle 300 miljoonan dollarin sotakorvaukset, joka oli väkilukuun suhteutettuna suurempi määrä kuin Saksalle ensimmäisen maailmansodan jälkeen määrätyt korvaukset. Neuvostoliitto, joka oli itsekin jälleenrakennuksen tarpeessa, ei kuitenkaan halunnut korvauksia käteisenä, vaan ne piti suorittaa erilaisina teollisuudentuotteina. Niinpä Suomi valmisti kahdeksan vuoden ajan entiselle viholliselleen mm. junia, laivoja, koneita ja puutaloja. Viimeinen sotakorvausjuna ylitti itärajan syksyllä 1952, ja niin oli Suomi ainoana toisen maailmansodan häviäjävaltiona maksanut sotavelkansa. Lähteet: Eloranta, Jari, et al. "Suomen Rakennehistoria: Näkökulmia Muutokseen Ja Jatkuvuuteen (1400–2000)". Helsinki: Osuuskunta Vastapaino, 2018. Kuisma, Markku. "Suomen Poliittinen Taloushistoria 1000–2000". Helsinki: Siltala, 2009. Aihesanat: sotakorvaukset,välirauhansopimus,jatkosota,toinen maailmansota,300 miljoonaa dollaria,sotakorvaustuotteet,teollisuus,suomen teollistuminen,1940-luku,vaaran vuodet,sotakorvausjuna,tehtaat,1952,helsingin olympialaiset,1944
Pariisin rauhasopimus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pariisin_rauhansopimus_(1947)
Asetus Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton, Yhdistyneen Kuningaskunnan, Austraalian, Etelä-Afrikan Unionin, Intian, Kanadan, Tsekkoslovakian, Ukrainan Sosialistisen Neuvostotasavallan, Uuden Seelannin sekä Valko-Venäjän Sosialistisen Neuvostotasavallan välisen rauhansopimuksen voimaansaattamisesta.
https://www.finlex.fi/fi/valtiosopimukset/sopimussarja/1947/20
Pariisin rauhansopimus 1946
Suomen sotakorvaukset olivat arvoltaan 226 miljoonaa dollaria – Itärajan yli kulki 345 000 junanvaunullista, viimeinen juna lähti syyskuussa 1952
https://seura.fi/ilmiot/historia/suomen-sotakorvaukset-olivat-arvoltaan-226-miljoonaa-dollaria/
Stalin painostaa Suomen YYA-sopimusneuvotteluihin
https://www.youtube.com/watch?v=xtNoN3ufPaI&t=261s
Kun Suomi oli tehnyt loppullisen rauhan, eli allekirjoittanut Pariisin rauhansopimuksen vuonna 1947 Valvontakomissio poistui maasta. Jo samana syksynä Neuvostoliitto teki seuraavan siirtonsa. Pääministeri Mauno Pekkala puhui ohi suunsa (tarkoituksellisesti) esittäessään Molotoville presidentti Paasikivenkin ääneen usein lausutun kannan siitä, että sodan syttyessä Suomen alueelta ei toimittaisi Nevostoliittoa vastaan, pikemminkin päinvastoin. Paasikivi oli kuitenkin kieltänyt poliitikkoja puhumasta asiasta venäläisten kanssa. Pian Stalin alkoikin painostaa tulevia itäblokin maita ja Suomea tahtonaan vakiinnuttaa Neuvostoliiton edut alueilla. Tämä johti usein kahdenvälisiin ”turvallisuussopimuksiin” jotka kavensivat tai veivät kokonaan maan suvereeniteetin. Tässä jaksossa puhumme siitä polusta joka johti Suomen YYA-sopimusneuvotteluihin Moskovaan keväällä 1948.
Lukusuositus
& lähteet: ► Vaaran vuodet: Suomen selviytymisstrategia
1944-1950 (2008) – Jukka Seppinen ► Paasikivi ja YYA-sopimus
https://jkpaasikivi.fi/book/valtiomie...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirtov%C3%A4ki
https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/historia/hi4/ssj/ea
Evakkojen asuttaminen
https://sodanmuisti.fi/2024/04/26/evakkojen-asuttaminen/
Karjalaisten sijoittuminen
https://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm
Siirtoväen sijoittaminen
https://www.karjalanliitto.fi/karjalaisuus/siirtokarjalaisuus/asutustoiminta/siirtovaki.html
Siirtoväen sijoittuminen maanhankintalainen (MHL) 1945 mukaan
https://www.luovutettukarjala.fi/historia/2020sijoitus_kaikki_lopullinenV3_30122020.pdf
Lapin jälleenrakentaminen sodan jälkeen oli valtava urakka, jossa Lapin asukkaat palasivat raunioituneisiin kotiseutuihinsa ja aloittivat työn tuhotun tilanteen korjaamiseksi. Rakentaminen oli haastavaa, sillä pulaa oli kaikesta ja rakennustarvikkeiden saanti sekä kuljetus olivat vaikeita
Lappi sodan jälkeen
Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka. Kun väki palasi Lapin sodan jälkeen evakkoreissultaan, oli kotiseutu raunioina.
Viimeiset saksalaiset poistuivat Norjan puolelle huhtikuussa 1945. Välittömästi tämän jälkeen Ruotsiin ja Pohjanmaalle evakuoidut Lapin asukkaat alkoivat palailla kotiseudulleen.
Osa asukkaista halusi kotiin niin innokkaasti, että palasi sinne ilman viranomaisten lupaa. Kun maa oli raunioina ja kun karjaa ei ehditty vielä tuoda takaisin, paikoitellen nähtiin suoranaista nälkää.
Puutetta oli kaikesta. Niinpä jälleenrakentamisessa höydynnettiin myös rauniokasoista löytyvä jäte, erityisesti romurauta.
Vuonna 1946 tallennetussa filmissä kuvataan Lapin nousua raunioista. Filmin äänityksessä on paikoitellen säröjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti