.jpg)
Aurinko nousi kello 06.33 ja laskee kello 20.06 Päivän pituus on
13 tuntia 33 minuuttia. Päivän lämpötila on +13C - +21 C. Selkeää ja poutaa. Tuulen suunta on kaakosta 5-6m/s.
Terveystietoni: Paino 98.0 kg , verensokeri 10.0 , Verenpaine 119/75 ja pulssi 67.
Lähetin Kajos ry:lle viestin
Hei, olen saanut sen vaikutelman, että Kajos ry on etsinyt näyttelytiloja jo pitemmän aikaa Kalajoelta. Otin asian puheeksi Pia Nuoralan kanssa, kun keskustelin hänen kanssaan taideasioista. Hän kertoi, että asia ei ole hänen päätettävissään ja pyysi ottamaan yhteyttä hänen esimiehiin. Nyt halua tietää mitä Kajos Ry on tenyt asiassa, Jos mahdollista niin pyrin auttamaan asian etenemisessä, Pyydän vastausta mahdollisimman pian. Onko asia vielä ajankohtainen?
t.Erkki Aho
Tämä asia on mennyt kehitys-ja valmennuspäällikkö Juha Isolehdon ja kulttuurisihteeri Anita Ohtamaan valmisteltavaksi ja esitettäväksi sivistys- ja kulttuurilautakunnalle. Lähetän tämän myös tiedoksi sivitys- ja kultturilautakunnan puheenjohtajalle Risto Tilukselle ja toiselle esittelijälle Anna-Maria Pelolle.
Toimenpideohjelmani elokuvatoiminnan aktivoimiseksi Kalajoella
Kävin eilen keskustelemassa elokuvayrittäjä Marko Annalan kanssa elokuvatoimintaa koskevasta taantumasta ja kävijämäärien laskusta sekä niistä toimenpiteitä mitä voitaisiin tehdä tilanteen korjaamiseksi.
Mainonnan osalta tilannetta parantavia asioita on
A4-kokoinen seinämainos mahdollisimman moneen kauppaa muistuttamaan Kino-Virta-elokuvista. Netissä on jo omat sivut
Kauppakeskuksen seinään oma valomainos. Sen voisi Kalajoen kaupunki maksaa, koska elokuvatoiminta on Kalajoen kaupungille imagoasia.
Kalajoen kaupunki on toiminut esimerkillisesti henkilöstöään kohtaan. Kalajoen kaupungin henkilöstö oli vuoden 2023 lopussa 519 työntekijää, joista 387 oli vakinaisia ja 132 määräaikaisia. Kalajoen kaupungilla on henkilöstöetu. He pääsevät elokuviin 3.50 euron hinnalla. Kalajoen kaupungin työntekijät on aktivoitava aktiivisiksi elokuvaedun käyttäjiksi.
Voitaisiin lähestyä myös lähialueen muita kuntia ja kaupunkeja jos he voisivat myöntää henkilöstöilleen samanlaisen edun. Etuun voisi kuulua myös kylpylä SaniFanin käyttö samalla hinnalla sekä Kalajoen kuntosalien käytto samalla hinnalla. Markkinoinnin voisi hoitaa Kalajoen kaupungin markkinointiorganisaatio.
Kalajoen elokuvista voisi olla mainos ja kertomus neljä kertaa vuodessa ilmestyvässä Kalajoen kaupunkilehdessä.
Kalajoen ja lähialueen koulujen opetussuunnitelmaan tulisi lisätä kulttuurin osuuteen elokuvissa käynti. Koulujen oppilaat käyvät uimassa kylpylä SaniFanissa. Miksi ohjelmassa ei voisi olla kirjastossa ja elokuvissa käynti. On syytä lähestyä Kalajoen ja lähialueen kouluja ja opettajia. Kultuurietu voisi olla esimerkiksi Kalajoen lukion ja Jedu Arteman vetovoimatekijä. Tulevaisuudessa lukioiden välinen kilpailu kiristyy ja pienemmiltä lukioilta poistetaan valtion apuja. Lukioiden määrä tulee vähenemään merkittävästi. Silloin erilaiset edut ovat kilpailutekijöitä. Jos Kalajoen lukion ja Jedu Arteman oppilaat voisivat käydä elokuvissa 3.50 eurolla, Kalajoen kuntosaleissa ja Kalajoen SaniFanissa 3.50 euron hinnalla, niin se olisi melkoinen vetovoimatekijä molemmille oppilaitoksille. Tämän markkinointitehtävän voisi hoitaa Kalajoen kaupungin markkinointiorganisaatio.
Kalajoen kaupungin eläkeläiset voivat käydä SaniFanissa uimassa 3.50 euron hinnalla ja he voivat käyttää Kalajoen kuntosaleja 3.50 euron hinnalla. Tähän voitaisiin lisätä elokuvaetuus 3.50 euron hinnalla. Kalajoella on 4114 eläkeläistä. Kalajoella on hyvä asua. Kalajoki on 5 tähden kaupunki.
Ammattiliitot voisivat tarjota jäsenilleen kultturietuna elokuvissa käyntejä. Se voi olla haastavampi tehtävä toteuttaa.
Eri yritykset ja järjestöt voisivat ostaa henkilöstöilleen sekä asiakkailleen elokuvanäytöksiä. Esimerkiksi pankit ja suuremmat yritykset sekä paikalliset yhdistykset. Tämän markkinoinnin voisi hoitaa Kalajoen kaupungin markkinointiorganisaatio.
Suuri yleisö voisi jakaa esim. facebookin kautta elokuvamainoksia ja tietoja tulevista elokuvista.
Minä voin omilla blogisivuilla muistuttaa ja informoida lukijoita Kalajoen elokuvista.
Paikallislehti Kalajokiseutu voisi kantaa oman kortensa kekoon laittamalla näkyvästi esille ajantasaiset tiedot viikon/kuukauden elokuvista.
Uskon, että näillä toimenpiteillä Kalajoen elouvatoiminta nousee uudelleen entisiin käyntimääriin ja ylikin siitä. Näillä toimenpiteillä on tarkoitus lisätä kävijöiden määrää elokuvissa. Yrittäjä maksaa vuokraa elokuvan esitystiloista. Kalajoen kaupungilla on halutessaan mahdollisuus laskea tilapäisesti esitystilojen vuokraa jolloin kustannukset alenevat.
Valtuuston puheenjohtaja Miika Heikkilä, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eija Pakala,kehitys- ja valmennuspäällikkö Juha Isolehto elinkeinojohtaja Miia Himanka
Hei,
Minulla on Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa käsittelevä taidenäyttely, jossa on 180 maalausta, muotokuvaa ja muotokuvapiirrosta sekä 24 rakennusten pienoismallia ja yli 200 historiataulua. Taidenäyttely kertoo Kalajoen historiasta vuodesta 1323 tähän päivään saakka asioita taiteen ja historiatietojen valossa. Se on Kalajoki 500 taidenäyttely, jonka tekemiseen olenkäyttänyt aikaa yli 30 vuotta ja sen arvo on n.120 000 euroa.
Taidenäyttely on korkeatasoisin taidenäyttely mitä Kalajoella koskaan on pidetty. Historiatiedoiltaan se on vertaansa vaikka koko Suomsessa.
Taidenäyttelyyn olen suunnitellut omat pöytä- ja seinäkalusteet ja niiden rakentamiseen olen saanut Kalajoen kaupungin 2500 euron määrärahan. Olen saanut sovittua taidenäyttelyn pitämisen Kalajoen kirjastoon ensi vuonna vaikka näyttely olisi valmis pystytettäväksi jo tänä juhlavuonna 2025, Taidenäyttelyn ajankohta on 01.06.- 31.07.26.
Miksi taidenäyttelyni ei ole Kalajoen osiossa, kun ensi vuonna Oulu on EU:n kulttuuripääkaupunki?
Minä ihmettelen Kalajoen kaupungin toimintaa asiassa. Käytännössähän minä lahjoitan 120 000 euron taidenäyttelyn Kalajoen kaupungille, kun minä annan taidenäyttelyni pysyvästi Kalajoen kaupungin tiloihin nähtäväksi. Miksi taidenäyttely ei kelpaa Kalajoen kaupungille?
Erkki Aho
Minä rakennan tai ystäväni rakentaa taidenäyttelyn pöydät ja näyttelyseinät valmiiksi Kalajoen kaupungin myöntämällä 2500 euron määrärahalla. Olen ilmoittanut asiasta elinkeinojohtajalle, joka teki päätöksen asiasta. Olen tehnyt tarkan suunnitelman näyttelypöydistä ja näyttelyseinistä. Vielä on runsaasti ongelmia ratkaistavana. Missä näyttelypöydät ja näyttelyseinät valmistetaan ja säilytetään, koska ne eivät asuntooni mahdu? Joudun vuokraamaan jostakin valmistuspaikan ja säilytyspaikan. Näyttelyseinät ja näyttelypöydät joudun viemään kirjastoon pääovesta, koska Virtasaliin ei ole omaa hissiä. Joudun viemään ne yleisöhissillä tai portaita pitkin. On melkoinen urakka 75-vuotiaalle miehelle, kun vielä pitää vieda 180 maalausta, muotokuvaa, muotokuvapiirrosta sekä 24 rakennusten pienoismallia ja yli 200 historiataulua. Ne sinoitettava näyttelypöydille ja näyttelyseiniin oikeille paikoille tekemäni suunnitelman mukaan. Työ vie näyttelyajasta useita päiviä ehkä yhden viikon. Näyttelyn purkaminen vie aikaa toisen viikon. Näyttelyn purkaminen on valtava operaatio. Ajatelkaa ihmiset onko tässä mitään järkeä? Minä haluan taidenäyttelylleni pysyvän ja lopullisen paikan. Kalajoen kirjastossa on riittävästi tilaa, mutta sitä ei haluta antaa käyttööni. Käytännössä minä lahjoitan kalajokisille ja Kalajoen kaupungille yli 30 vuoden työn ja n.120 000 euron erittäin korkeatasoisen taidenäyttelyn ja erittäin laajat Raution, Kaöajoen ja Suomen historiatiedot, mutta Kalajoen kaupunkin kieltäytyy vastaanottamasta ”lahjoistusta”. Lisäksi minä maksan näyttelyvakuutukset ja vastaan taidenäyttelyn kehittämisestä elämäni loppuun asti, koska taidenäyttely on yritykseni omaisuutta. Taidenäyttelystä ei aiheudu näinollen kuluja Kalajoen kaupungille. Kalajoen kaupungin tarvitsee vain antaa taidenäyttelytilat käyttöön Kalajonen kirjastossa, jossa on riittävästi tilaa taidenäyttelylle tekemällä pieniä järjestelyjä. Kysymys on siis tahdosta ja halusta ratkaista asia järkevällä tavalla.
Lähetin tämän sähköpostiviestin Euroopan Unionin komissiolle kirjoitussuojattuna sähköpostiviestinä. EU-komissio ilmoitti minulle, että asiani käsitellään kolmen päivän kuluessa ja antoi sähköpostissaan käsittelynumeron. Minä halusin kopioida tuon sähköpostiviestin, mutta en huomannut, että sekin oli kirjoitussuojattu sähköpostiviesti ja tietokoneeni meni ”tilttiin”. Jouduin kääntymään ”tietokonetohtorin” puoleen jotta sain tietokoneeni jälleen toimimaan. Odotan nyt EU:n vastausta tähän sähköpostiviestiin kolmen päivän kuluessa. Viitenumero on 6519671.
cab-mcgrath-contact@ec.europa.eu
European Union Justice Commissioner Michael McGrath
I would like to ask for the European Union's assistance in the following matter.
During the 1970s, under President Urho Kekkonen, the economic position of the Finnish state was improved through devaluations. When Mauno Koivisto was elected President of the Republic of Finland in 1982, the economic policy of the Finnish state changed.
Finland no longer used devaluations to improve its competitiveness. The money market was liberalized and interest rate regulations were abandoned in 1986. This erroneous economic policy led to a deep economic recession in Finland in the early 1990s. The economic recession was deepened by a dramatic decrease in trade between Finland and the Soviet Union.
Finland submitted its application for EC membership on 18 March 1992. Finnish banks were in very poor condition and did not meet the EC membership criteria. President Mauno Koivisto decided that the banks would be saved. That is why he invited representatives of the judiciary to the Presidential Palace on 6 May 1992. The event is called the Koivisto Conclave. It was decided there that the bank would win in the higher courts. This was an interference in the activities of the independent judiciary, which is treason. Treason never expires.
In practice, the matter was implemented by an agreement between Esko Aho's government and the four buyer banks on 14 October 1993. The agreement agreed that the savings banks would be removed from the market and the assets of the savings banks would be transferred to the assets of the four buyer banks. At the same time, it was agreed that overcapacity in certain sectors would be removed from the market and the criteria for the liquidation of companies were agreed upon. Approximately 48,000 companies were removed from the market. Not all entrepreneurs could withstand the criminal activities of the Finnish state, and over 10,000 entrepreneurs committed suicide.
Kalajoki 01.09.2025
Erkki Aho
Merenojantie 9 B 16
85100 Kalajoki Finland
PS. 1. as evidence, documents from the so-called Koivisto's conclave 06.05.1992,
treason the original is the evidence of the agreement between Esko Aho's government and 4 buyer banks 14.10.1993,
the implementation of treason the value is the evidence of the criminal bankruptcy of my company PR-Teollisuus OY.
I have written a book on the case with reports and copied documents that prove the criminal activities of the Finnish state
On the Internet, you can find reports and evidence from my blogs Nettikirja and Pankkikriisi as well as videos in Finnish by searching for Erkki Aho's blogs.
Kalajoella on ravitsemus – ja kahvipaikkoja enemmän kuin tarpeeksi. Siksi on todennäköistä, että syksyn kuluessa osa ravitsemus- ja kahvipaikoista huomaa, ettei ole asiakkaita tarpeeksi ja ettei ole toimintaedellyyksiä jatkaa. En vielä kerro havainnoistani tarkemmin.
Kommentti: Susijengi teki uskomattomalla tavalla historiaa – turha pelko murskaksi, kulisseissa upeaa apua
Susijengi teki uskomattomalla tavalla suomalaista palloiluhistoriaa kukistamalla näytöstyyliin Georgian pistein 93–79. Suomi eteni ensimmäistä kertaa EM-kisojen mitalipeleihin dramaattisesti.
PUOLIVÄLIERÄT
Suomi - Georgia 93-79 (28-15, 29-25, 14-22, 22-17) Jantunen 19/5 Mamukelash 22/4 Markkanen 17/6 Sanadze 19/5 Salin 14/7 Shengelia 18/4 Nkamhoua 8/4 Valtonen 8/3 Muurinen 7/2 Little 3/3 Grandison 2/2 Gustavson 0/1
PUOLIVÄLIERÄT
Turkki - Puola 91-77
Liettua - Kreikka 76-87
Suomi - Georgia 93-79
Saksa - Slovenia 99-91
VÄLIERÄT / 12.9.
Turkki - Kreikka
Suomi - GER/SLO
LOPPUOTTELU / 14.9.
SUOMEN KISAJOUKKUE
Miro Little
Sasu Salin
Oliver Nkamhoua
Mikael Jantunen
Elias Valtonen
Alexander Madsen
Edon Maxhuni
Lauri Markkanen
Miikka Muurinen
Andre Gustavson
Jacob Grandison
Ilari Seppälä
Jääkiekon Suomisarja alkaa
JÄÄKIEKKO SUOMI-SARJA
11.9.
Riemu - SaPKo 18.30
12.9.
RaaheK - JHT 18.30
S-Kiekko - Virkiä 18.30
FPS - Titaanit 18.30
13.9.
Virkiä - RaaheK 15.00
JHT - Haukat 16.00
Hunters - FPS 16.00
Muik Hockey - Laser HT 16.00
LeKi - S-Kiekko 17.00
Titaanit - Riemu 17.00
SaPKo - PEPO HC 17.00
14.9.
Muik Hockey - Haukat 16.00
Raahe-Kiekkoon kaksi uutta pelaajaa
Patrik Jääskeläinen
https://www.eliteprospects.com/player/320782/patrik-jaaskelainen
Paavo Hiltunen
https://www.eliteprospects.com/player/638642/paavo-hiltunen
Tilastojen mukaan uudet pelaajat eivät ole todennäköisesti vahvistuksia vaan täydennyksiä.
Maahanmuuton kustannukset ovat järkyttävän suuret
Professori: "Maahanmuuton kustannukset jopa 900 000€ per tulija" (Vesa Kanniainen) | Puheenaihe 614
https://www.youtube.com/watch?v=_mHH2pM_qMo
Ketkä hyötyvät maahanmuutosta?
https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/ketka-hyotyvat-maahanmuutosta/
Matti Viren: Miksi maahanmuuton todellisia kustannuksia ei lasketa? | Keijocast #79
https://www.youtube.com/watch?v=i3PlNuIepjo
Maahanmuuton kustannukset 10 miljaardia. Miksi siitä vaietaan?Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Maahanmuuton aiheuttamat tulkkauskustannukset ovat räjähtäneet käsiin viime vuosien aikana, Vuonna 2020 kustannukset olivat käräjäoikeuksille 1,29 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 3,83 miljoonaa euroa. Nousua oli hulppeat 197 %. Suurin osa noususta näkyy pääkaupunkiseudulla, mutta myös monissa kunnissa kustannukset kasvoivat maahanmuuton määrän noustessa. Lisäksi tulkkauksen hintalappu poliisille on kasvanut vuosien 2020–2023 aikana 1,35 miljoonasta 2,23 miljoonaan. Tulkkaukset maksavat 50-150 euroa jokaiselta tunnilta.
– Laajemmassa skaalassa maahanmuuton kustannukset ovat olleet Suomelle ja Euroopalle massiivisia. Hollantilaisen tutkimuksen mukaan vuosien 1995–2019 välisenä aikana koko maahanmuuton hinta Alankomaille oli lähes 400 miljardia euroa. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén teki karkean arvion, jonka mukaan Suomessa maahanmuuton hintalappu olisi 10,5 miljardia vuodessa peilaten hollantilaistutkimuksen tuloksiin. Virenin mukaan valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen pitäisi selvittää maahanmuuton todelliset kustannukset Suomessa.
Maahanmuuton kustannuksia ei mitata vain rahassa
Maahanmuuton kustannukset ovat selkeästi suuremmat kuin niiden mukanaan tuomat hyödyt.
Vieraskielisten osuus Kelan maksamasta toimeentulotuesta kasvoi edelleen – Purra: ”Tarvitsemme tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ja kansalaisuusperusteisen sosiaaliturvan”
Vieraskielisten Kela-tuensaajien määrä kasvoi taas. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa kanavillaan esille jo aiemmin ehdottamansa mallin kansalaisuusperusteisesta sosiaaliturvasta.
Iltalehden tuore artikkeli kertoo hälyttäviä lukuja vieraskielisten osuudesta Kelan tukien saajina.
Kelan Iltalehdelle toimittamien tietojen mukaan vieraskielisten osuus Kelan maksamasta toimeentulotuesta oli viime vuonna 29,5 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 25,8 prosenttia. Kehitys on samanlaista eräissä muissakin tukimuodoissa, eli vieraskielisten osuus tuensaajista kasvaa.
Pääkaupunkiseudulla merkittävä osa tuensaajista vieraskielisiä
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa, että tilanteeseen on vastattava tiukalla maahanmuuttopolitiikalla sekä tiukoilla kansalaisuuden vaatimuksilla.
Kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva - Askel kohti kestävää maahanmuuttoa
https://www.youtube.com/watch?v=7eTWFpcKio0
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti