MA 20.04.2026 Kalajoki erottui muusta Suomesta

 

Taiteilija Markku Hakola on maalannut rovasti.kansanedustaja V:h. Kiviojan muorokuvan ja Jokelan pappilan.

Kansanedustaja V.H:Kivioja ja kieltolaki

Eilen blogisivuillani oli 5374 käyntiä. Tänään olen kirjoittanut seuraavat blogikirjoitukset

MA 20.04.2026 Ukrainan sota 1520.päivä

http://kalajoki-ploki.blogspot.com/2026/04/ma-20042026-ukrainan-sota-1520paiva.html

Ukrainan sodan luonne on muuttunut. Ukraina kärsii valtavia tappioita etulinjassa eikä pääse etenemään Ukrainan droonimuurin ansiosta. Ukraina on pystynyt tuhoamaan veänäläisten öljynjalostuspaikkoja ja tärkeitä teollisuuslaitoksia. Venäjällä ilmapiiri on muuttumassa entistä tyttymättömämmäksi Putinin toimintaan. On vain ajan kysymys milloin tilanne muuttuu kokonaan toisenlaiseksi. Ihmiset eivät jaksa tätä järjetöntä sotatoimintaa. Tilanne maailmallakin saattaa muuttua. Mitä Putin suunnittelee pysyäkseen vallassa? Jos venäläiset tietäsivät, Putin on järjestellyt itselleen n. 200 miljardin dollarin omaisuuden ja piilottanut sen Luxemburgilaisten yritysten käyttöön itseään ja lähisukulaisiaan varten monimutkaisilla yritysjärjestelyillä, niin suhtatuminen Valdimir Putiiniin kansan silmissä varmasti muuttuisi.

Vuosi 2022

https://suomenhistoriaa.blogspot.com/2026/04/vuosi-2022.html 

Olen etsinyt tietoja kieltolain ajasta Rahjan saaristossa. Olen käynyt Kalajoen kirjastossa etsimässä kirjoja tuon ajan tapahtumista. Luin kaksi kirjaa aiheesta. Toinen kirja Juha Maunun Pirtusota ja salakuljettajat oli erittäin perusteellinen teos tuosta ajasta. Kirjasta ei kuitenkaan löytynyt minkäänlaista mainintaa Rahjan saariston tapahtumista kieltolain aikana. Koska minulla ei ole resursseja hakea tietoja sen ajan käräjäoikeuksien pöytäkirjoista ja muista vastaavista lähteistä, niin käännyin tekoälyn puoleen. Juha Maunun kirjassa oli kartta kieltolain kansanäänestyksestä. Siinä kartassa Kalajoki loisti valkoisena erottuen muusta Suomesta. Raahen kaupungissa ja Kokkolan kaupungissa kieltolaista haluttiin luopua, Kalajoella haluttiin jatkaa.

Vuoden 1931 kansanäänestyksessä kieltolaista Kalajoki erottui selvästi muusta maasta äänestämällä voimakkaasti kieltolain jatkamisen puolesta.

Vaikka koko maan tasolla yli 70 % äänestäjistä kannatti kieltolain kumoamista, Kalajoella tilanne oli lähes päinvastainen. Tilastollisen päätoimiston julkaisema Suomen virallisen tilaston mukaan Kalajoen äänestystulos oli seuraava:

Kieltolain jatkaminen: Noin 67 % (779 ääntä)

Vain mietojen juomien salliminen: Noin1 % (14 ääntä)

Kieltolain kumoaminen (kaikki väkijuomat): Noin 32 % (368 ääntä)

Keskeisiä havaintoja Kalajoen tuloksesta:

• Maaseudun ja uskonnon vaikutus: Kalajoki kuului tuolloiseen Vaasan lääniin, jossa kieltolain kannatus oli muuta maata korkeampaa (keskimäärin 42 %). Erityisesti vahva herätysliikeperinne ja Maalaisliiton vaikutus lisäsivät kieltolain suosiota alueella.

  Vastavirtaan: Kalajoen tulos oli täysin päinvastainen kuin esimerkiksi Uudellamaalla, jossa jopa 81 % halusi kumota lain.

  Äänestysaktiivisuus Kalajoella annettiin yhteensä 1 161 hyväksyttyä ääntä. Koko maassa äänestysinto jäi melko alhaiseksi (44,4 %).

Kalajoelta tuohon aikaan oli kansanedustaja rovasti V.H. Kivioja, joka oli kieltolain voimakas kannattaja. V.H.Kivioja nautti kalajokisten suurta luottamusta. Hänellä oli merkittävä vaikutus Kalajoen ilmapiiriin ja ihmisten tuntoihin.

V.H. Kivioja toimi ansiokkaasti kansanedustajana vuosina 1929-1944. Hän oli maalaisliiton edustaja ja toimi koko kansanedustajakautensa lakivaliokunnan jäsenenä. Ensi töikseen hän kiinnitti huomiota kansanedustajien korkeisiin palkkoihin. Hän ei esitellyt aloitettaan kansanedustajien palkoista edustajatovereilleen ja joutui sen vuoksi eduskuntaryhmänsä ripitettäväksi. Eduskuntaryhmän mielestä Kivioja oli aloitteellaan saanut eduskuntatyön naurunalaiseksi ja näin halventanut eduskunnan arvoa. Vaikka V.H.:n aloite ei saanut kansanedustajien tukea niin hänellä oli kuitenkin kansan tuki takanaan. Kivioja oli myös tyytymätön kansanedustajien työn verkkaisuuteen. Hän ei hyväksynyt kansanedustajien laiskottelua. Hän vetosikin pappina Raamatun sanoihin: ”Työtä on tehtävä otsansa hiessä”. Mies oli myös suuren valiokunnan jäsen ja perustuslakivaliokunnassa varajäsen. V.H. ei kielloista huolimatta lakannut puuttumasta kansanedustajien palkkoihin. Taustalla lienee vaikuttanut pula-aika. Vihdoin Kiviojan aloite kansanedustajien palkoista sai eduskuntaryhmän yksimielisen kannatuksen ja se hyväksyttiin ilman keskustelua 24.11.1933.

Kivioja oli vahvasti kieltolain kannalla loppuun saakka. Eduskunnassa hilpeyttä herättäneessä puheenvuorossaan hän ehdotti, että väkijuomalain 93 §:n täytäntöönpanoasetukseen hallitus sisällyttäisi sellaisen pykälän, että tarjoilija sekoittaisi väkijuomat, esimerkiksi sillisalaattiin tai riisiryynipuuroon, koska on mahdollista, että laivassa matkustava asiakas tilaa aterian, mutta ei syö, vaan juo ainoastaan juoman.

Kansanedustaja Vilho Kiviojan aktiivisin kausi sijoittui vuosiin 1931-1935, jolloin hän käytti 277 puheenvuoroa.
Kiviojalle jäi eduskuntatyöstä aikaa muuhun. Niinpä hänellä oli 1930-luvulta alkaen keskiviikkoisin radion aamuhartausvuoro, mikä oli suora lähetys Vanhasta kirkosta. Rovasti piti myös iltahartauksia, usein juuri perjantaisin, jolloin hänellä oli tapana sisällyttää hartaukseen viestejä perheelleen. Niinpä hartausten jälkeen yleensä tiedettiin pääsikö V.H. viikonlopuksi kotiin.

Kalajokea käsittelevissä historian kirjoissa ei ole mitään mainintaan Rahjan saariston kieltolain aikaisista tapahtumista. En ole kuullut kenenkään kalajokisen mainitsevan mitään näistä asioista. On todennäköistä, että Kalajoella Rahjan saaristossa ei harjoitettu kieltolain vastaista toimintaa niin kuin esim. Pohjanlahden muissa paikoissa. Niistä ei ainakaan minulla ole mitään tietoa.

Olen tehnyt edelleen sukuselvitystyötäni. Sukupuussani on nyt 55336 nimeä. Huommaan, että olen ottanut erittäin suuren urakan tehtäväkseni, sillä tietoja eri lähteistä kerätessä en ole ollut riittävän huolellinen. Jos tietoähteessä on virheitä niin ne näkyvät myös minun teidoissani. Korjasin tänään n. 1000 virhettä. Vielä on paljon työtä jotta sukupuusta saadaan virheetön. Arvelen, että siihen menee aikaa n. 2 vuotta.

Minulla on vielä tekemättä Kalajoen historiaa vuodet 1996-2026. Ehkä tämän vuoden aikana saan koostettua aineistot eri lähteistä näihin vuosiin. Keskeiset lähteet ovat paikallislehdet ja Kalajoen kirjasto.