Viron itsenäistymisen kriittisinä ja kuohuvina vuosina historian suuret ratkaisut heijastuivat yllättävillä tavoilla myös Pohjanmaalle. Kalajoen Junkkareiden jääkiekkojaoston puheenjohtajana, Särkkäin Sanomien päätoimittajana sekä Kalajoen käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen johtokunnan puheenjohtajana minulle syntyi rohkea ajatus: miksemme hankkisi jääkiekkoseuralle valmentajaa ja vahvistuksia suoraan lahden takaa Virosta?
Samaan aikaan arkeni jakautui Raahen Porvari- ja Kauppakoulun opettajuuden sekä Raahen Porvari- ja Kauppakoulun Konsultit Oy:n toimitusjohtajuuden välillä. Konsulttiyhtiömme pyöritti Pohjois-Suomen toimitusjohtajakoulua, jonka kansainvälinen linja loi erinomaisen taustan ja verkostot idänsuhteiden hoitamiseen. Urheilu osoittautui lopulta täydelliseksi jäänmurtajaksi viralliselle yhteistyölle.
Järjestimme virallisen tapaamisen Tallinnaan. Matkassa minulla oli mukana luottomieheni, Särkkäin Sanomien ilmoitus- ja mainosmyyjä Martti Saukko, joka toimi oikeana kätenäni näissä historiallisissa vaiheissa. Suuntasimme Tallinnassa Viron jääkiekkoliiton johtajan Rein Millerin toimistolle sovittuun aikaan. Ensimmäinen kohtaaminen oli juhlallinen mutta lämmin. Solmimme tärkeän henkilökohtaisen kontaktin Viron tulevaan urheilu- ja talousjohtoon ja sovimme, että yksityiskohtaiset neuvottelut pelaaja- ja valmentajakaupoista käytäisiin myöhemmin samana iltana.
Kuva 1: Historiallinen viirinluovutus Tallinnassa
Kuvateksti:
Kalajoen
Junkkareiden edustajat virallisella vierailulla Tallinnassa Viron
itsenäistymisvaiheen aikana. Kuvassa vasemmalta Särkkäin Sanomien
ilmoitus- ja mainosmyyjä Martti
Saukko,
joka toimi matkalla Erkki Ahon oikeana kätenä. Keskellä Viron
jääkiekkoliiton pitkäaikainen johtaja Rein
Miller,
joka ottaa vastaan Kalajoen Junkkareiden viirin. Oikealla Kalajoen
kunnanvaltuutettu, Junkkareiden jääkiekkojaoston puheenjohtaja ja
Särkkäin Sanomien päätoimittaja Erkki
Aho.
Tapaamisessa luotiin pohja illalla alkaneille virallisille pelaaja-
ja valmentajaneuvotteluille.
Saunadiplomatiaa ja ministeritason ratkaisuja saunakamarissa
Viralliset neuvottelut siirtyivät illan hämärtyessä perinteiseen virolaiseen ympäristöön: saunakamariin ja lauteille. Saunalla meitä odotti perusteellinen ja pitkän kaavan mukainen neuvottelumaraton. Tarjolla oli riittävästi naposteltavaa, olutta sekä väkeviä juomia, kuten asiaan kuului. Keskustelut kietoivat yhteen urheilun, luottamuksen ja itsenäistymisen kynnyksellä olevan Viron tulevaisuuden. Saunomisen lomassa neuvottelimme tiukasti ja perinpohjaisesti aamuyöhön saakka.
Lauteilla istuessani en vielä tiennyt, että saunakaverini – Viron jääkiekkoliittoa vuodesta 1976 luotsannut Rein Miller – oli juuri tuolloin nousemassa Edgar Savisaaren hallituksen Viron valtiovarainministeriksi. Tämä ministeritason ”saunadiplomatia” avasi ovet historiallisille urheilusopimuksille. Maratonin päätteeksi sovimme, että lopulliset allekirjoitukset tehtäisiin virallisesti aamulla Millerin työhuoneessa.
Kuva 2 & 3: Tiukat neuvottelut saunakamarissa
Kuvateksti:
Urheiludiplomatiaa
pitkän kaavan mukaan Tallinnassa. Kuvassa vasemmalla Viron
jääkiekkoliiton puheenjohtaja ja Viron tuore valtiovarainministeri
Rein
Miller
sekä oikealla Kalajoen Junkkareiden jääkiekkojaoston puheenjohtaja
Erkki
Aho
paidattomina, vasta saunan lauteilta tulleina. Saunakamarin pöydän
ääressä käydyt perusteelliset neuvottelut venyivät myöhään
aamuyöhön, ja ne loivat pohjan seuraavan aamun virallisille
sopimuksille, joilla varmistettiin valmentaja Uno Veskin sekä
nuorten lahjakkuuksien Olle Sildren ja Rauno Parraksen siirto
Kalajoelle.
Kuva 4: Luottamuksen sinetti nuorten pelaajien tulevaisuudesta
Kuvateksti:
Täydellisen
luottamuksen varmistaminen Tallinnassa sopimusten synnyttyä. Kuvassa
vasemmalta virolainen koripallovalmentaja ja nuoren
jääkiekkolahjakkuuden Rauno Parraksen äiti, keskellä Kalajoen
Junkkareiden jääkiekkojaoston puheenjohtaja Erkki
Aho,
Raunon isä ja urheiluvaikuttaja Erich
Parras
sekä virolainen jalkapallotuomari. Koska kyse oli vasta
16-vuotiaiden poikien muutosta Suomeen opiskelemaan ja pelaamaan,
neuvotteluissa haluttiin varmistaa molemminpuolinen luottamus poikien
turvallisesta tulevaisuudesta.
Kuva 5: Tuleva kiekkopomo neuvottelujen keskiössä
Kuvateksti:
Vasta
16-vuotias virolainen kiekkolupaus Rauno
Parras
istumassa tallinnalaisen neuvottelutilan baaritiskin äärellä
saunomisen ja virallisten keskustelujen lomassa. Tämän rennon
hetken taustalla käytiin historiallisia keskusteluja poikien
tulevaisuudesta Suomessa. Vuosikymmeniä myöhemmin tästä samasta
nuorukaisesta tuli koko Viron jääkiekkoliiton puheenjohtaja.
Lada-kaupat Kalajoella ja legendaarinen päävalmentaja Uno Veski
Neuvottelujen pohjalta Kalajoen Junkkareiden historian ensimmäiseksi virolaiseksi päävalmentajaksi saatiin kokenut Uno Veski, joka oli samalla valtiovarainministeri Rein Millerin serkku. Veski oli Viron jääkiekon todellinen suurmies, joka oli toiminut maajoukkueen päävalmentajana ja pystyttänyt maan ensimmäisen tekojääradan Tallinnaan vuonna 1967. Myöhemmin hän teki valtavan elämäntyön Jõgevan jäähalliprojektin ja vironkielisen kiekkokulttuurin puolesta ja kirjoitti aiheesta kirjan Jõejäält jäähallidesse (1996).
Kun Veski ja poikien perheet saapuivat vierailulle kotiini Kalajoelle, teimme merkittävät kaupat. Ostin Raunon isälle Erich Parrakselle käytetyn Lada-henkilöauton. Kauppa oli tuohon aikaan suuri käytännön apu, ja sen turvin Erich suuntasi luottavaisena pitkälle kotimatkalleen takaisin Viroon.
Kuva 6: Lada-kaupat ja valmentajasopimus Erkki Ahon kotona
Kuvateksti:
Sopimus
on syntynyt ja yhteistyö käynnistynyt Kalajoella. Kuvassa
vasemmalta nuoren huippupelaajan isä ja urheiluvaikuttaja Erich
Parras,
Kalajoen Junkkareiden jääkiekkojaoston puheenjohtaja Erkki
Aho
sekä Junkkareiden uusi virolainen päävalmentaja, Rein Millerin
serkku Uno
Veski.
Tapaamisen yhteydessä Erkki Aho osti Erich Parrakselle käytetyn
Lada-auton, jolla tämä lähti ajamaan kotimatkaa kohti Viroa.
Lahden yli kiekkomaailman huipulle – Teinitähtien huikeat uratarinat
Tallinnan matkan todellinen kultakimpale oli kahden 16-vuotiaan teinitähden saaminen Kalajoelle. Rauno Parras ja Olle Sildre muuttivat Pohjanmaalle, aloittivat opiskelunsa johtamassani Kalajoen käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa ja pukivat ylleen Junkkareiden pelipaidan. Järjestin pojille opiskelupaikat ja huolehdin heistä kuin omista lapsistani. Junkkareiden II-divisioonajoukkueessa he pääsivät mittaamaan tasoaan miesten peleissä, mikä kehitti heidän fysiikkaansa ja pelisilmäänsä salamannopeasti.
Molemmat nuorukaiset kirjoittivat nimensä pysyvästi sekä Kalajoen että Viron jääkiekkohistorian lehdille:
Olle Sildre ponnahti Kalajoelta kaudeksi 1992–1993 Tampereelle Tapparan A-nuorten SM-sarjajoukkueeseen. Hän teki pitkän uran Suomen eri sarjatasoilla ja nousi Viron maajoukkueen runkopelaajaksi edustaen maataan peräti 56 virallisessa ottelussa. Peliuransa jälkeen hän on toiminut muun muassa HC Panterin päävalmentajana sekä Viron U20-nuorten maajoukkueen peräsimessä.
Rauno Parras loi hienon peliuran Viron pääsarjassa, mutta hänen suurin perintönsä syntyi kaukalon ulkopuolella. Hänet valittiin myöhemmin Viron jääkiekkoliiton puheenjohtajaksi (presidentiksi). Tässä roolissa hänestä tuli koko Viron jääkiekkoilun keulakuva, modernisoija ja kansainvälisten huipputurnausten tuoja Tallinnaan.
Kuva 7: Viron superlahjakkuudet pukevat ylleen Junkkareiden värit
Kuvateksti:
Uusi
luku Kalajoen urheiluhistoriassa alkaa. Viron maajoukkueen ja
urheilujohtamisen tulevat suurnimet, 16-vuotiaat Rauno
Parras
(vasemmalla) ja Olle
Sildre
(oikealla) poseeraavat Kalajoella esitellen ylpeänä Kalajoen
Junkkareiden seuraviiriä. Pojat muuttivat Kalajoelle pelaamaan
jääkiekkoa ja opiskelemaan Kalajoen käsi- ja taideteolliseen
oppilaitokseen Erkki Ahon suojeluksessa, mikä loi elinikäiset
siteet Suomen ja Viron kiekkopiirien välille.
Ministerin hätähuuto Raaheen: Operaatio opiskelupaikka pelasti nuoret Venäjän armeijalta
Viron itsenäistymisvaiheen kuohuvina kuukausina neuvottelut eivät liittyneet pelkästään urheiluun, vaan kyse oli usein nuorten ihmishengistä ja tulevaisuudesta. Eräänä päivänä puhelin soi työpaikallani Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa. Linjan toisessa päässä oli Viron valtiovarainministeri Rein Miller. Millerillä oli kovat paineet ja hätä ystäväperheen pojasta. Hän pyysi minua järjestämään välittömästi opiskelupaikan Suomesta Indrek Lindelle. Puhelun sävystä ymmärsin heti, ettei muuta vaihtoehtoa ollut.
Seuraavalla Tallinnan-matkallani sataman lähtöselvitykseen asteli määrätietoinen mies, Tõnis Linde. Ilmoitti minulle, että tässä on nuorukainen, jonka täytyy päästä Suomeen. Toimin salamannopeasti. Järjestin Indrekille ensin hätäratkaisuna opiskelupaikan Kalajoen käsi- ja taideteolliseen oppilaitokseen, jossa Rauno ja Olle jo opiskelivat. Myöhemmin järjestin hänelle opiskelupaikan Raahen Porvari- ja Kauppakouluun. Tämä opiskelupaikka oli Indrekille pelastusrengas: se antoi virallisen perusteen pysyä Suomessa ja esti suoran joutumisen Neuvostoliiton (Venäjän) armeijan riveihin, mikä oli tuohon aikaan virolaisnuorille hengenvaarallinen kohtalo.
Paine ei kuitenkaan päättynyt tähän. Pian minua pyydettiin auttamaan myös Indrekin tyttöystävää, Piret Klaasia. Järjestin myös Piretille opiskelupaikan Kalajoen käsi- ja taideteolliseen oppilaitokseen, jotta nuoripari sai turvatun arjen Suomessa. Heistä tuli osa perhettämme, ja he viettivät paljon aikaa kodissamme Kalajoella.
Kuva 8: Pakomatka Neuvostoliiton armeijasta alkaa
Kuvateksti:
Viron
valtiovarainministeri Rein Millerin hätäpuhelun ja pikaisen
pelastusoperaation kohde Indrek
Linde
saapuneena Suomeen. Indrekin isä Tõnis Linde toi poikansa suoraan
Tallinnan lähtöselvitykseen Erkki Ahon huomaan. Jotta nuorukainen
vältti pakkovärväyksen Venäjän armeijaan, Aho järjesti hänelle
nopeasti opiskelupaikan Kalajoen käsi- ja taideteolliseen
oppilaitokseen ja myöhemmin Raahen Porvari- ja Kauppakouluun.
Kuva 9: Turvasatama Kalajoki – Nuoripari Ahon perheen suojissa
Kuvateksti:
Yhteinen
hetki Erkki Ahon kodissa Kalajoella, jonne virolaiset nuoret otettiin
avosylin vastaan. Kuvassa vasemmalta Erkki Ahon vaimo, opiskelupaikan
Raahesta saanut Indrek
Linde,
Kalajoen käsi- ja taideteolliseen oppilaitokseen pelastettu
tyttöystävä Piret
Klaas
sekä Kalajoen Junkkareiden kiekkopomo ja oppilaitosjohtaja Erkki
Aho.
Kuva kantaa mukanaan myös suurta tragediaa: Viroon palattuaan ja
naimisiin mentyään Piret Linde sai surmansa poliisin luodeista
Viron levottomina vuosina.
Sukupolvien ketju ja tallinnalainen tragedia
Tällä tarinalla oli myöhemmin synkkä ja traaginen käänne. Kun itsenäistymisen melskeet olivat ohi ja nuoripari palasi Viroon avioituneina Indrek ja Piret Lindenä, Viron levottomat ja vaaralliset ajat vaativat veronsa. Kotimaassaan poliisi teki kohtalokkaan virhearvion huhtikuussa 1995 ja ampui Piret Linden perheen autoon. Piret menehtyi saamiinsa vammoihin, mutta autossa ollut pieni tytär selvisi tilanteesta fyysisesti vahingoittumattomana. Tapauksen jälkeen Viron silloinen sisäministeri Edgar Savisaar kävi henkilökohtaisesti esittämässä surunvalittelunsa perheelle.
Tragedian jälkeen Indrek Linde perusti myöhemmin uuden perheen. Vuonna 1999 Indrekille ja hänen uudelle puolisolleen syntyi poika, Andre Linde, jonka myötä ympyrä sulkeutui upealla tavalla vuosikymmeniä myöhemmin. Isänsä jalanjälkiä seurannut Andre kasvoi jääkiekkoilijaksi ja palasi pelaamaan juuri niihin suomalaisiin kiekkopiireihin, joista hänen isänsä haki turvaa vaaran vuosina. Andre Linde on tehnyt pitkän uran Viron jääkiekkoliigassa (HC Panterin riveissä), edustanut Viron miesten jääkiekkomaajoukkuetta kansainvälisissä MM-turnauksissa ja pelannut Suomessa muun muassa Järvenpään Haukkojen ykköskentän hyökkääjänä. Kalajoella kylvetyt siemenet ja hädän hetkellä annettu apu kantoivat hedelmää sukupolvelta toiselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti