SU 10.01.2010

Päivän sää

Aamulla oli pakkasta – 9 C.

Tapahtumat

Jyväskylästä minulta tiedusteltiin Jukupark Oy:stä. Siksi annoin tiedustelijoille sähköpostitse seuraavan vastauksen:

Jukupark Oy on Kalajoella toimiva yritys, joka ei ole pyytänyt Kalajoen kaupungilta takauksia eikä Kalajoen kaupungilla ole yrityksen toiminnasta mitään kielteistä sanottavaa.
Yrityksen omistajat ovat Claes Kristiannsson (syntynyt 1947) ja hänen kauppatieteen maisteri-poikansa Stephan Kristiansson (* 1969) sekä vuonna eMBA Hannu Hellman (*1960).
Leikillisesti voidaan sanoa, että kysymyksessä ovat isä, poika ja pyhä henki.

Henkilöt ovat alansa todellisia ammattilaisia. Siitä kertoo heidän taustansa. Stephan Kristiansson on toiminut Puuhamaa Oy:n toimitusjohtajana. Tervakosken Puuhamaa sijaitsee noin 20 km Hämeenlinnasta etelään. Konserni on rakentunut Tervakosken Puuhamaana tunnetun huvipuiston. Puuhamaan perustivat Jouko Dufva, Claes Kristiansson ja Erkki Mattila vuonna 1983. He muodostavat yhtiön hallituksen.

Puuhamaan nimellä aloitettu toiminta toi Suomeen uusia ajatuksia huvipuistomaailmaan. Kaikki toiminta oli asiakkaan käytössä yhdellä sisäänpääsymaksulla. Toiminta perustui lasten ja vanhempien yhdessä tekemiseen, johon tarjottiin erilaisia mahdollisuuksia. Omien eväiden mukaantuonti oli sallittua ja autolle oli varattu parkkipaikka alueen sisäpuolelta. Portit avattiin kesällä 1984 ja ensimmäisenä sesonkina asiakkaita oli 52.000.

Vuonna 1988 yhtiö toteutti osakeannin, jonka jälkeen se listautui Helsingin pörssin OTC-listalle vuonna 1989.
Visulahden Matkailukeskuksena tunnettu, Mikkelin kaupungin perustama matkailuyritys ostettiin Puuhamaan tytäryhtiöksi vuonna 1990.

Seuraava konsernin laajentuminen tapahtui vuonna 1992, kun Espooseen rakennettu vesipuisto Serena siirtyi Puuhamaan tekemällä kaupalla sen tytäryhtiöksi. Pohjoismaiden suurin aina trooppisen lämmin vesihuvipuisto pitää sisällään niin paljon tekemistä ja kokeilemista, että innokkaimmille vesipedoilla kokopäivälippukaan ei aina tunnu riittävän.

Hannu Hellman on toiminut samaan konserniin kuuluvassa Vaasan Tropiclandiassa toimitusjohtajana. Tropiclandia kylpylän yhteyteen on rakennettu suuri ulkovesipuistoalue, jossa on hurjia vesiliukumäkiä, iso lasten toiminta-allas ja auringonottoalueet terasseineen. Space Boat - vesiliukumäessä lasketaan ja pyöritään pienellä kumiveneellä suppilossa.

Puuharyhmä Oyj konserni muodostuu emoyhtiöstä ja liiketoimintaa eri paikkakunnilla harjoittavista tytäryhtiöistä; Tervakosken Puuhamaa Oy Janakkalassa, Visulahden Matkailu Oy Mikkelissä, Espoon Matkailukiinteistöt Oy / vesipuisto Serena Espoossa sekä Wasalandia Oy ja siihen kuuluva Tropiclandia Vaasassa sekä konserniin kuuluvista kiinteistöyhtiöistä.

Puuhamaa myytiin

Tiedostusvälineistä saimme lukea 2.3.2007 Puuhamaan myynnistä. Wasalandian, Puuhamaan ja Visulahden omistava, pörssinoteerattu, Puuhamaa konserni on vaihtanut omistajaa. Yrityksen pääomistajat ovat myyneet osakkeensa espanjalaiselle Aspro Ocio yritykselle, joka omistaa 27 vesipuistoa ympäri Eurooppaa. Yli 25 miljoonan euron arvoisen kaupan seurauksena Aspron omistusosuus on ylittänyt 75% rajan. Aspron puistoja löytyy mm. Espanjasta, Ranskasta, Portugalista, Sveitsistä ja Englannista. Espanjalaisyhtiön liikevaihto vuonna 2006 oli 130 miljoonaa euroa.

Millaiset suunnitelmat Jukupark Oy:llä?

Kalajoen valtuustoryhmille suljettujen ovien takana pidetyssä informaatiotilaisuudessa 18.2.2008 Jukupark Oy:n edustajat kertoivat investoivansa alueelle ensimmäisenä vuotena 1,5 miljoonalla eurolla ja viiden vuoden kuluessa 2,5 miljoonalla eurolla. Kävijätavoite ensimmäisenä vuonna on 50 000 kävijää. Liikevaihtotavoite on miljoona euroa. Markkinointiin käytetään 100 000 euroa Vesipuiston investoinnit käynnistyvät toukokuussa ja ne on tarkoitus saada valmiiksi heinäkuun ensimmäiseen päivään mennessä 2008. Ensimmäiseksi investoidaan suuret vesiliukumäet, joita on seitsemän. Vesipuisto työllistää kesän aikana 30-40 henkilöä. Jukupark Oy tekee tiivistä yhteistyötä Kalajoen Hiekkasärkät Oy ja muiden yritysten kanssa.

Kävijätavoite ensimmäisenä vuonna on 50 000 kävijää. Liikevaihtotavoite on miljoona euroa. Markkinointiin käytetään 100 000 euroa Vesipuiston investoinnit käynnistyvät toukokuussa 2008 ja ne on tarkoitus saada valmiiksi heinäkuuhun mennessä.

Yhtiö jatkaa Kalajoella toimintaansa eikä sen toiminnasta ole kielteistä sanottavaa. Kalajoen kaupunki on erittäin tyytyväinen yhtiön toimintaan. Yhtiön taustoissa ei ainakaan Kalajoen toimintojen osalla ole mitään negatiivista kerrottavaa.

Kalajoella 10.01.2010 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

Minulta on puhelimitse tiedusteltu Hiekkasärkät Oy:n pelastamisesta konkurssilta. Tässä on vastaukseni:

Kalajoen kaupunginjohdon ja aikaisemmin Kalajoen kunnanjohdon "oma yritys" Kalajoen Hiekkasärkät Oy pelastettiin tiistaina 26.2.2008 konkurssilta Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöksellä. Tämä yhtiö on pelastettu konkurssilta jo useita kertoja aikaisemmin historiansa aikana.

Pelastava kiinteistökauppa

Kalajoen kunta myi 15.10.1982 Tuomimaja-nimisen tilan Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle 675 000 markalla. Tällöin ostajana ja myyjänä oli käytännössä sama persoona. Nyt tuo sama maa-alue ollaan ostamassa takaisin hintaan 1 500 000 euroa. Kalajoen kaupungin budjetissa ei ole mitenkään varauduttu tällaiseen summaan. Kauppa tehdään ohi budjetin. Onko tämä hyvää hallintotapaa?
Miksei kellekään kerrota suoraan ja rehellisesti, että tällä kaupalla halutaan pelastaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy konkurssilta?
Kaupunginvaltuuston esityslistan mukaan Kalajoen kaupunginhallitus on käsitellyt kiinteistöjen ostamista Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltä.

Esityslistassa lukee:
Kaupunginhallitus
18.2.2008 § 43 Hiekkasärkät Oy:n liiketoimintojen uudelleen järjestelyjen yhteydessä on Jukumaan toiminnolle tulossa uusi yrittäjä Jukupark Oy. Liiketoimintojen supistuessa on tarpeen saada myös vastuita pienemmiksi. Liiketoimintojen uudelleen järjestelyssä on sovittu, että Hiekkasärkät Oy myy omistamiaan kiinteistöjä Kalajoen kaupungille seuraavasti;
1) Tuomitaverna RN:o 3:321 (2,4960 ha), rakennuksineen (Dyyni –hotelli ja asuntolarakennus) ja liittymineen ja Tuomirinne RN:o 3:511 (0,9830 ha), yhteensä = 1.500.000 euroa (kauppahinnasta on rakennusten ja liittymien osuus 348.000 euroa ja maapohjan osuus 1.152.000 euroa)
2) Jako-osuus RN:o 72:1 (0,0 ha) = 5.886 euroa
Tilalla Jako-osuus RN:o 72:1 on 0,02000 –osuutta Etelänkylän jako- ja kalastuskunnan yhteisiin maa- ja vesialueisiin sekä koskiin,
3) Leirintä RN:o 3:213 (0,1310 ha), = 7.034 euroa
Leirintä –niminen tila RN:o 3:213 on virheellisesti luovutettu 1.8.2007 allekirjoitetulla vaihtokirjalla Kalajoen Etelänkylän jako- ja kalastuskunnalle.
Yhteensä = 1.512.920 euroa

Maanmittausteknikko: kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kalajoen kaupunki ostaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltä tilat Tuomitaverna RN:o 3:321 (2,4960 ha), rakennuksineen (Dyyni – hotelli ja asuntolarakennus) ja liittymineen, Tuomirinne RN:o 3:511 (0,9830 ha), Jako-osuus RN:o 72:1 (0,0 ha) ja Leirintä RN:o 3:213 (0,1310 ha), Kalajoen kaupungin Etelänkylässä (karttaliite 1:2000). Kauppahinta on miljoonaviisisataakaksitoistatuhattayhdeksänsataakaksikymmentä
(1.512.920,00) euroa.

Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy maanmittausteknikon esityksen.
ja esittää lisäksi, että valtuusto myöntää tarkoitukseen (1.500.000) euron investointimäärärahan muutoksena vuoden 2008 talousarvioon ja että valtuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen nostamaan (1.500.000) euroa lainaa oston rahoittamiseksi. Kaupunginhallitus voi purkaa sijoituksia vastaavalla summalla lainanoton vaihtoehtona, mikäli se harkitsee rahoitusmarkkinatilanteen huomioiden sen kaupungille edullisemmaksi.
Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin.
Tapani Ojala ja Raili Myllylä poistuivat esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi.

Konkurssilta pelastaminen

Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n liiketoiminnat on yksityistetty ja jäljelle on jäänyt vain vuokralaisena toimiminen Kalajoen kaupungin omistamassa kylpylä-ja uimahallikiinteistössä. Samalla yhtiön toimitusjohtajan työt ovat vähentyneet siinä määrin, että tehtävää voidaan verrata kesällä opettajan ja talvella sisävesilaivan kapteenin tehtävään.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy:llä on velkaa reilusti yli 2 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan tulot eivät riitäneet velkojen lyhentämiseen ja korkojen maksuun. Siksi oli myytävä omaisuutta, jotta toimintaa voidaan jatkaa ja konkurssi välttää. Kun Kalajoen kaupunki osti Hiekkasärkät Oy:lta takaisin maa-alueet, jotka se aikanaan lähes lahjoitti yhtiölle, niin Hiekkasärkät Oy:n konkurssi voitiin välttää.

Kalajoen matkailun värikkäät vaiheet ja alati muuttuvat yrityskuviot saattavat sekoittaa monen valtuutetunkin ajatuksenjuoksua. Miten matkailuasiat todellisuudessa ovat? Millaisia yrityksiä siellä toimii ja miten ne toimivat?

Yhteenveto matkailuyrityksistä ja niiden liikesuhteista

Kalajoen kaupunki omistaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä 90 prosenttia. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Kalajoen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Tapani Ojala. Yhtiön hallituksen jäsenenä toimi Kalajoen valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä. Nyt Raili Myllylä on yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:llä ei ole kovin paljon tulonmuodostusta, mutta sillä on velkaa reilusti yli kaksi miljoonaa euroa. Velkojen 2 077 000 eurossa on Kalajoen kaupungin takaus.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy omistaa 80 prosenttia Kiinteistöyhtiö Kalajoen kylpylähotelli Oy:stä. Loput 20 prosenttia omistaa hotellia pyörittävä yritys Kalajoen kylpylähotelli Sani Oy, jossa omistajina ovat 1/3 osalla Minna Kamunen, 1/3 osalla Pekka Kamunen ja 1/3 kehitysyhtiö Nordia. Kiinteistöyhtiö Kalajoen kylpylähotelli Oy:n osakepääoma on 400 000 euroa. Yhtiöllä on lainaa kohtuullisesti ja 1 350 000 eurossa on Kalajoen kaupungin takaus.

Ennen nimenmuutosta Kiinteistöyhtiö Kalajoen kylpylähotelli Oy:n nimi oli Kalajoki Stocking Estate Oy. Tämän yrityksen nimi oli aikaisemmin Paratiisikylpylä Oy. Yritys jäi paperiyhtiöksi, kun Kalajoen silloinen kunta otti vastattavakseen Paratiisikylpylän 27,2 miljoonan markan korkeakorkoiset lainat ja pelasti näin kylpyläyhtiön ja sen emoyhtiön Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n konkurssilta. Nykyisin Kalajoen kaupunki omistaa kylpyläkiinteistön ja uimahallin, joissa Kalajoen Hiekkasärkät Oy toimii vuokralaisena ja maksaa tilojen käytöstä nimellistä vuokraa. Kalajoen Hiekkasärkät Oy kerää tästä liiketoiminnasta tuotot ja Kalajoen kaupunki maksaa kiinteät ja muut kulut. Liikeidea on tältä osin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n kannalta ajateltuna erinomainen. Muussa mielessä nurinkurinen.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy on vuokrannut Kalajoen kaupungilta JukuJukumaan alueen ja on maksanut siitä vuokraa vuodessa 1000 euroa. Kalajoen kaupunki on vuokraamassa Jukujukumaan aluetta Jukupark Oy:lle, mutta vuokratulot menevät Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Menettely on perustuslain 6 §:n vastainen, koska menettely asettaa muu kalajokiset yritykset eriarvoiseen asemaan. Olen aivan varma, että moni kalajokinen yritys olisi valmis vastaanottamaan Kalajoen kaupungin maa-alueita lähes ilmaiseksi ja vuokraamaan alueet edelleen ottaen tällaisesta vuokratulot itselleen.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy omistaa Kalajoen matkailuhotellin, jossa vuorkalaisena on ravintola Dyyni, jonka omistavat Hanna Saari ja Aulis Yppärilä. Vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2015. Liiketoimintojen uudelleen järjestely -esityksen mukaan maa-alue ja kiinteistö siirtyvät Kalajoen kaupungille. Dyynin maksamat vuokratulot kuuluvat luonnollisesti silloin Kalajoen kaupungille, eikä Hiekkasärkät Oy:lle. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että vuokratulot menevät edelleen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle, vaikka Kalajoen kaupunki omistaa maa-alueet ja kiinteistöt. Näin voidaan turvata johtaville luottamushenkilöille hallituspaikat kunnallisessa matkailuyhtiössä.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n viime vuoden (2009) tulos on reilusti tappiollinen. Yrityksen olisi pitänyt esittää Kalajoen kaupungin päättäjille toimenpidesuunnitelma miten tappiokierre katkaistaan. Tilintarkastajien olisi pitänyt puuttua yhtiön taloudelliseen tilanteeseen. Miksi tilintarkastajat ovat sokeita yhtiön taloudellisen tilan suhteen? Johtuuko asia siitä, että tilitarkastustoimisto on valittu erikoisella tavalla?

Kävin katsomassa C-poikien II-divisioonan ottelun Raahe-Kiekkoa vastaan. Jari Nergin valmentama joukkue voitti sarjan kakkosena olevan Raahe-Kiekon numeroin 6-1. Kalajoella jääkiekkovalmennus on kenties parhaimmalla tasolla kautta aikain. Nyt olisi tärkeää varmistaa päävalmentaja Jan Jaskon toiminta Kalajoella myös tulevina vuosina. Tulokset puhuvat Jan Jaskon jatkopestin puolesta.

Kävin katsomassa Suomi-sarjan karsintasarjan pelin JHT – Ahmat. JHT oli selkeästi parempi numeroin 10-5.

Uutiset

Timo Ruotsalainen on valittu Kalajokiseudun uudeksi päätoimittajaksi. Hän on toiminut aikaisemmin muun muassa Warkauden lehden päätoimittajana.

Ruotsinkielisen lestadiolaisjohtajan ympärille kasvoi sisäpiiri. Piirin sisällä saarnaaja käytti 1970–80-luvuilla jatkuvasti seksuaalisesti hyväkseen 11 lapsenlastaan, kaikki poikia. Pietarsaaren poliisi vahvistaa arvion uhrien lukumäärästä, vaikka rikoksen vanheneminen estää poliisitutkinnan aloittamisen.

Seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäillään ykkösdivisioonassa pelaavan helsinkiläisen seuran koripallojunioreiden valmentajaa. Hän on syntynyt 1979 ja hyväksikäytön kohde on vuonna 1993 syntynyt tyttöjunioripelaaja, joka on ollut kyseisen valmentajan valmennettava. Valmentaja on toiminut myös nuorten maajoukkuevalmennustehtävissä. Asia tulee esille 15.2.2010 käräjäoikeudessa.

Lehtileikkeet

Ensimmäinen lehtileike käsittelee professori Jorma Viikarin haastattelua. Viikarin mukaan selpelvaltimokuolleisuus nousee Suomessa taas, jos ylipainoa ei saada kuriin.

Toinen lehtileike käsittelee Kalajoen Osuuspankkia. Artikkelissa pohditaan Himangan Osuuspankin ja Kalajoen Osuuspankin toimintaa yhdistyneessä kunnassa. Fuusiosta ei ole keskusteltu.

Kolmas lehtileike käsittelee Himangan seurakunnan historiaa.

Televisiosta katsottua

Katselin aamulla Avara luonto-sarjasta Isojen kissojen yön.

TOUR DE SKI, LOPPUTULOKSET
1. Justyna Kowalczyk POL
2. Petra Majdic SLO + 19,6
3. Arianna Follis ITA +1.12,1
4. Aino-Kaisa Saarinen FIN +1.34,7
5. Kristin Steira NOR +2.08,0
6. Riitta-Liisa Roponen FIN +2.27,0
7. Olga Savialova RUS +3.21,1
8. Marianna Longa ITA +3.33,5
9. Alena Sidko RUS +3.54,9
10. Katrin Zeller GER +4.47,1
11. Marthe Kristoffersen NOR +5.04,5
12. Jevgenia Medvedeva RUS +5.11,9
13. Julia Tshekaleva RUS +5.20,8
14. Olga Stshutshkina RUS +5.30,8
15. Riikka Sarasoja FIN +5.43,9

Terveys ja liikunta

Paino 103,8, verenpaine 168/102, lepopulssi 54. Jumppa 30 minuttia, crosstrainer 20 minuuttia.
Loppukevennys

Mikä on poliisiauton määritelmä?
-Torvi katolla ja kaksi sisällä.

Opettaja tarkisti poissaolovihkoa ja huomasi ekaluokkalaisella Pekalla olevan hurja määrä selittämättömiä poissaoloja opetuksesta.
-Voi, voi, Pekka, mitähän sinustakin tulee isona?, opettaja tuskaili.
-Kansanedustaja, Pekka kuittasi.

Mitä on oikea urheiluhenki?
-Otetaan dopingia ja jännitetään käykö käry.

Milloin tietää olleensa kauan naimisissa?
-Kun vaimossa ei ole muuta kiinteää kuin kulut ja miehessä ei muuta jäykkää kuin asenne.