KE 18.02.2026 Lain kolmas käyttö, Suomen EY-jäsenhakemus

Olen sopinut ulosottomiehen kanssa, että ulosottoasiani käsitellään kärjäoikeudessa ja käräjäoikeuden päätöstä noudatetaan ulosotossa. Minä joudun pyytämään, että käräjäoikeus määrää minulle asianajajan asian käsittelyä varten käräjäoikeudessa. Minä en saa itse hankittua asianajajaa, sillä oikeustieteen tohtori Kari Uoti kieltäytyi kohteliaasti toimeksiannostani. Ylivieskan oikeusaputoimisto on kieltäynyt tekemästä asiassani tuomioiden purkuhakemusta korkeimmalle oikeudelle ja muutoinkin avustamasta minua. Hankin Ruotsista asianajajan, jolla on asianajo-oikeudet Suomessa. Ylivieskan oikeusapuotoimisto kieltäytyi maksamasta hänelle asianajopalkkioita Suomen valtion varoista. Suomen Asianajajaliitosta en ole saanut asianajajaa. Eduskunnan oikeusasiamies yrittää estää asian käsittelyn käräjäoikeudessa. Siksi Oulun käräjoikeus joutuu määräämään minulle asianajajan. Silloin paljastuu kaikki asiat. Valtiopetos ja ulosotto pitävät rikokset avoimena. Mikään rikos ei ole vanhentunut. Taidenäyttelyni ja blogini kertovat totuuden asioista. Taidenäyttelyssäni on muotokuvapiirrokset ja karikatyyrimaalaukset rikollisista sekä historiataulut, joissa kerrotaan heidän rikoksensa ja historiataulut myös niistä asiakirjoitsta, jotka paljastavat heidän rikoksensa.

Harkitsen yhteydenottoa SRK:n johtohenkilöihin, koska niin moni lestadiolainen virkamies ja poliitikko on toiminut asioissani lain vastaisesti ja heitä on syytä epäillä rikoksista. Heitä on myös syytä epäillä lain vastaisuukksista Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston sulkemisasiassa.

SRK:n johtokunnan puheenjohtaja Valde Palola, valde.palola(at)srk.fi, 040 5846 343 Toimitusneuvoston puheenjohtaja Olli Lohi, olli.lohi(at)srk.fi, 044 7570 056

Vanhoillislestadiolaisuus

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhoillislestadiolaisuus

Wikipedian mukaan lestadiolaisuuden lain käyttö: Lain kolmas käyttö: Vanhoillislestadiolaisuudessa on aina erotettu hengellinen laki ja evankeliumi selkeästi toisistaan. Laki on jumalattomille tarkoitettu "kurittaja Kristuksen tykö" ja evankeliumi on "Jumalan voima jokaiselle sen uskovalle autuudeksi".[87] Oppia lain kolmannesta käytöstä ei vanhoillislestadiolaisuudessa ole koskaan hyväksytty.

Nyt on helpompi ymmärtää miksi lestadiolaiset poliisit, syyttäjät ja tuomarit sekä virkamiehet ja poliitikot voivat tehdä vapaasti rikoksia. He pyytävät syntinsä anteeksi aina seuraavissa seuroissa.

Erinomainen esimerkki lestadiolaisten poliisien, syyttäjä ja tuomareiden lain kolmannesta käytöstä on teatterioikeudenkäynti, jossa minut tuomittiin 5 kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. Tuomio muutettiin ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi.

Olen seurannut tänään olympialaisia. Olen tänään tehnyt sukuselvitystä. Nyt on sukupuussani 17001 nimeä.

Olen kirjoittanut tänänään seuraavat blogikirjoitukset:

Kurlaa suolavedellä, syö Emmental-juustoa, tuolijumppa

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2026/02/kurlaa-suolavedella-syo-emmemtal.html

TI 17.02.2026 Olympialaiset Milano/Cortina

https://urheilunhistoria.blogspot.com/2026/02/ti-17022026-olympialaiset-milanocortina.html

KE 18.02.2026 Ukrainan sota 1456.päivä

https://kalajoki-ploki.blogspot.com/2026/02/ke-18022026-ukrainan-sota-1456paiva.html

SUOMEN EY-JÄSENYYSHAKEMUS

https://www.jormajaakkola.fi/jasenyyshakemus

MITÄ SUOMEN JÄSENYYSHAKEMUS MERKITSI?

Vastaus:

Dokumenttien mukaan Suomen oli jo jäsenyyshakemuksessa, siis jo etukäteen, hyväksyttävä silloinen EY:n säädöstö ja myös päämäärä, joka oli kirjoitettu 9.12.1991 julkaistuun Maastrichtin sopimukseen - liittovaltiosopimukseen.

EY-/EU-jäsenyyshakemus merkitsi Suomen Hallitusmuodon 1. ja 2. pykälien vastaista jäsenyyttä. Jäsenyys hyväksytettiin eduskunnassa jo 18.3.1992 järjestetyllä "KYLLÄ vastaan KYLLÄ" -äänestysnäytelmällä, vain hallituksen luottamuslauseäänestyksellä.

Jo jäsenyyshakemus olisi pitänyt käsitellä lakiesityksenä perustuslain muutoksia varten säädetyllä vaikeutetulla Valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n edellyttämällä tavalla.

Suomen jäsenyysprosessiin liittyy joukko valtiohallinnon salaisia asiakirjoja. Päätöksenteon avoimuus on demokratian perusta.

Tapahtui valtiopetos, rikos, joka ei vanhene. Valtiopetoksen seurauksena Suomi on joutunut taloudessaan komission tarkkailuluokalle.

Onneksi valtiopetoksella tehty jäsenyys on mitätön: Suomi ei valtiosääntöoikeudellisesti ole EU:n jäsen.

Saatteeksi

Yksi päiväys - 27.2.1992 - Ulkoministeriön Eurooppa-tiedotuksen kirjastoissa jakamassa EY-materiaalissa käynnisti tutkimukseni Suomen EY-jäsenyyshakemuksesta. Dokumenttiaineisto, joka jäsenyyden hakemiseen liittyy on massiivinen, joten tässä selvityksessäni on lukijalla paljon sisäistämistä.

Päiväyksen 27.2.1992 asioiden penkomisesta selvisi, että Suomen valtiojohdon toiminta ei jäsenyyshakemuksen hyväksymisessä ja jättämisessä ollut demokraattista eikä avointa.

Suomen hallitus oli torstaina 27.2.1992 pitänyt iltakoulun kokouksen, joka koski EY-jäsenyyden pikaista hakemista. Kokouksen pöytäkirja määrättiin osittain salaiseksi ja kokouksessa käsitelty Ulkoministeriön muistio määrättiin salaiseksi.

Iltakoulussa 27.2.1992 käsitelty Suomen EY-jäsenyyshakemus toimitettiin erikoispostina heti perjantaina 28.2.1992 Suomen Portugalin suurlähettilään toimesta puheenjohtajamaa Portugalin ulkoministerille. Heti maanantaina ja tiistaina (2.-3.1992) oli koolla EY:n ulkoministerien ministerineuvoston kokous, joten hakemuksen jättämisellä oli kiire. Tästä huippukokouksesta eivät Suomen julkiset asiakirjat mainitse. Sen sijaan Nykypäivä-lehti 7.2. kertoi, että EY:n ulkoministerikokous on koolla 2.-3. maaliskuuta 1992 ja että jäsenyyshakemuksen jättämisen ehdottomana takarajana pidetään maaliskuun alkua.

Jäsenyyden hakeminen toteutettiin Hallitusmuodon 33 §:n mukaan ulkopolitiikasta määränneen, siis määränneen, presidentti Mauno Koiviston toiveen mukaisesti. Koivisto antoi pääministeri Aholle ohjeet jo 20.12.1991.

Hallituksen EY-hakemuksen varaslähdölle oli saatava eduskunnan siunaus hallituksen luottamuslauseäänestyksellä - hallituksen EY-toimintalinjasta.

Erikoista on, että hallituksen luottamuslauseäänestyksessä 18.3.1992 ei äänestetty ollenkaan jäsenyyshakemuksen jättämisestä, vaan hallituksen EY-toimintalinjasta.

Presidentti Koiviston tahto jäsenyyshakemuksen jättämiseen toteutettiin sosiaalidemokraattien käsikirjoittamalla eduskunnan äänestysnäytelmällä, jossa vastakkain oli hallituksen KYLLÄ vastaan sosiaalidemokraattien KYLLÄ.

Kansanedustajista 32 äänesti tyhjää, sillä vaihtoehtoa äänestää epäluottamusta hallituksen EY-toimintalinjalle ei ollut!
Onko vaihtoehdottomuus demokratiaa?
Keskustan kansanedustajat äänestivät hallituksen EY-toimintalinjalle luottamusta, koska se sisälsi maatalouden reunaehdot. Kukaan heistä ei tiennyt, ettei minkäänlaisia reunaehtoja tulisi koskaan edes olemaan.

Milloin Suomen yhdentymisprosessi EY:hyn alkoi?
Vastaus:
Jo vuonna 1982 - presidentti Koiviston tultua presidentiksi, sillä Koivisto on sanonut vuoden 1994 valtiopäivien avajaisissa 8.2.1994:

"Tultuani valituksi presidentin tehtävään olin ilmoittanut pyrkiväni kehittämään valtiosääntömme parlamentaarisia piirteitä. Tämä olikin toteutunut.”

Koivisto valittiin presidentiksi tammikuussa 1982 ja ensimmäinen presidenttikausi alkoi 27.1.1982.

Kalevi Sorsa vahvistaa kirjoissaan presidentti Koiviston toiminnan perustuslain uudistamiseksi:

Kirjassa "UUSI ITSENÄISYYS", 1992, sivulla 53:

”Viime vuosien uudistushankkeet, erityisesti siirtyminen enemmistöparlamentarismiin, harkittavina olevat sosiaaliset ja sivistykselliset kansalaisoikeudet, ovat niin radikaaleja uudistuksia, että niiden toteuduttua on tarpeen hankkia kokemuksia uudistusten toimivuudesta - samalla kun hallitusmuotoon tehdään Euroopan integraation vaatimat muutokset . ”

Kirjassa "Muistikuvia, mielikuvia", 1995 sivuilla 114-115:

”Ilmeisin kantava linja Koiviston toiminnassa on mielestäni ollut Suomen hallitusmuodon parlamentarisoiminen.”

Siis hallitusmuotoon tehtiin Euroopan integraation vaatimat muutokset!
Presidentti ei ole lainsäätäjä, vaan lain vahvistaja!

Ensimmäinen valtiosääntökomitea kyseistä "hallitusmuodon parlamentarisoimista" eli Sorsan mainitsemia hallitusmuotoon tehtäviä "Euroopan integraation vaatimia muutoksia" varten nimitettiin jo 22.3.1989 eli viisi päivää 17.3.1989 tapahtuneen revalvaation jälkeen.
Komiteanmietintö 1990:7 "Perustuslaki ja valtiontalous" julkaistiin 1.6.1990.
Komitea on laatinut ehdotuksen hallitusmuodon VI luvun kokonaisuudistukseksi
ja tarvittaviksi valtiopäiväjärjestyksen muutoksiksi.
Mietinnössä oli myös "Liite: Myöhemmin julkaistaan kansainvälinen vertailu eri maiden perustuslakien valtion taloutta koskevista säännöksistä" .

Komitea valmisteli määrävähemmistösäädösten purkamista eli tietä ETA- ja EY-jäsenyyden hyväksymiseen eduskunnassa vain 2/3 enemmistöllä Valtiopäiväjerjestyksen 67 §:ään kirjoitetun 5/6 kiireellisyysenemmistövaatimuksen sijaan.

Toisen valtiosääntökomitean (Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamistoimikunta) asettamispäivä oli 21.9.1989 ja mietinnön KOMITEANMIETINTÖ 1990:37 julkaisupäivämäärä oli 8.11.1990.
Komitean tehtävänä oli selvittää "Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden valtionsisäiseen voimaansaattamiseen liittyvät oikeudelliset ongelmat ja tehdä ehdotus niiden poistamiseksi".

Kolmas valtiosääntökomitea oli oikeusministeri Hannele Pokan omin päin (hallitusohjelman mukaan) perustama komitea, jonka omin päin perustamisesta presidentti Koivisto oli hyvin nyreissään Pokalle.
Pokan komitean asettamispäivä oli 19.6.1991 ja mietintö
"KOMITEANMIETINTÖ 1992: 2": ULKOPOLITIIKKA JA KANSAINVÄLISET ASIAT, Päätöksentekomenettelyn uudistamistarve" julkaistiin 21.1.1992.

Neljännen valtiosääntökomitean perustaminen oli luonnoksena esillä iltakoulun kokouksessa 27.2.1992, siis samassa kokouksessa, jossa jäsenyyshakemus käsiteltiin.

Kysymyksessä on
"KOMITEANMIETINTÖ 1992:23 VALTIOSÄÄNTÖKOMITEA 1992:n II OSAMIETINTÖ ETA-sopimuksesta aiheutuvat järjestelyt"

Tämä jo neljäs komiteamietintö oli jatkomietintö Pokan perustaman komitean mietinnölle. Iltakoulussa käsitellyn komitean asettamispäivä on 5.3.1992 ja mietinnön julkaisupäivämäärä on 18.6.1992.

Sitaatti mietinnön tiivistelmästä:

"Komitea on selvittänyt, miten ETA-sopimus vaikuttaa eduskunnan, tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulkopoliittisiin ja kansainvälisiä asioita koskeviin valtaoikeuksiin sekä niihin liittyviin päätöksentekojärjestelmiin ja työnjakoon.

Komitea on esittänyt muutoksia ja lisäyksiä Suomen Hallitusmuotoon, valtiopäiväjärjestykseen."

Ensimmäistä kertaa tuo luonnos, jo neljännen komitean perustamiseksi, oli ollut käsiteltävänä asiakirjana "VALTIONEUVOSTON KANSLIA MUISTIO Luonnos 14.2.1992".

Perustettavan valtiosääntökomitean tehtäväksi tuli ensisijaisesti selvittää, miten eduskunta tulee käsittelemmän EY:n neuvoston asetukset.
Nimittäin EY-neuvoston asetuksista ei eduskunta, eikä minkään muunkaan maan parlamentti, saa edes äänestää, sillä ne tulevat voimaan jäsenyden velvoitteina!
Suomi otti komiteamietinnössä selvitetyn "Tanskan mallin".
Niinpä EY-asetuksen eduskuntakäsittelyä varten tehtiin Hallitusmuodon 33 §:ään lisäys a ja Valtiopäiväjärjestyksen 54 §:ään lisäykset a, b ja c. Kohtaa a käytettiin (Laki 10.12.1993/1117 ) neuvoston asetuksen eduskuntakäsittelyyn ETA-jäsenyydessä. Laki päivitettin 31.12.1994 (Laki 31.12.1993/1551), jolloin Valtiopäiväjärtjesksen 54 §:ään tuli lisäyskohdat a, b, c, d, e ja f.

Noista iltakoulun kokouksessa 27.2.1992 käsitellyn, 5.3.1992 asetettavan komitean ehdottamista perustuslain muutoksista kerron osoitteessa Perustuslain muutosten historia

Kerron myös valtiosääntökomiteoista, joten klikkaa sininen linkki Valtiosääntökomiteat

On erikoista, että suunnitelma "...hallitusmuotoon tehdään Euroopan integraation vaatimat muutokset" EY-neuvoston asetusten eduskuntakäsitttelyä varten oli hallituksen käsiteltävänä jo ennen jäsenyyshakemuksen jättämistä eli 14.2.1992.
Jäsenyyden hyväksymistä siis pidettiin varmana, koska Euroopan integraation vaatimia muutoksia oltiin jo etukäteen suunnittelemassa Suomen hallitusmuotoon.

Euroopan integraation vaatimat muutokset hallitusmuotoon olivat perustuslain "parlamentarisointia", jota presidentti Koivisto tarkoitti puheessaan valtiopäivien avajaisissa 8.2.1994.

Jo ennen ensimmäisen valtiosääntökomitean nimittämistä (22.2.1989) oli Antti Kuosmanen saanut UM:n deskivirkamiehen tehtävän EY:ssä jo vuonna 1984.
Myös René Nyberg oli jo vuonna 1983 nimitetty kolmeksi vuodeksi UM:n virkamieheksi Brysseliin, lähetystöön, jossa hänen ainoana tehtävänään oli seurata, mitä NATO:ssa tapahtuu. Asiakirjoista ilmenee, että Nato hoitaa EY:n/EU:n puolustuksen.
Kuunnelkaa videolta Nybergin haastattelu kohdasta 0.41 kohtaan 1.30. Klikkaa sininen linkki René Nybergin haastattelu

dellä olevat asiat kertovat, että presidentti Koiviston toiminta oli suunnitelmallista.

Edellä kerroin myös, että Hallitusmuodon 33 §:n valtuuksin presidentti Koivisto määräsi ulkopolitiikasta, siis määräsi.

Myös tulevan Maastrichtin sopimukseen kuuluneen raha- ja talouspolitiikan Koivisto katsoi kuuluvan ulkopolitiikkaan.
EMU:n (EU:n talous- ja rahaunionin) eli yhteisen rahan seurauksia Suomen tulevaan talouteen ei edes selvitetty.

Jäsenyyshakemuksen valmisteluun liittyvä eräs UM:n Kauppapoliittisen osaston 6.2.1992 kokouksen muistiinpano, joka kertoo näin:

4. Taustapapereista keskusteltiin seuraavasti:

Talouspolitiikka. Todettiin, että VM:ssä laaditut kaksi muistiota eivät vastaa kysymykseen siitä, mitä Suomelle seuraisi siitä, että mentäisiin mukaan EMU:un ja millä edellytyksillä voitaisiin jäädä sen ulkopuolelle, jos sitä haluttaisiin. VM:ltä pyydetään uusi muistio.

Kokouksessa olivat läsnä pääministeri Aho sekä ministerit Salolainen, Väyrynen, Norrback, Kanerva ja Kankaanniemi. Virkamiehistä mukana olivat Sundbäck, Satuli, Laajava, Kosonen, Härmälä ja Väisänen. Muistio oli merkitty luottamukselliseksi.

Asiakirjoista ei löydy VM:ltä pyydettyä muistiota.

Ainoa selvitys, jonka olen löytänyt on VATT:n selvitys:

SUOMI EUROOPAN YHTEISÖN JÄSENEKSI?
Taloudelliset vaikutukset

VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS
Helsinki 1992
VATT-julkaisuja 5

Julkaisu on päivätty 7.1.1992. Selvityksen esipuheessa lukee:

ESIPUHE

Ulkominisrteriö pyysi 7.10.1991 Valtion taloudellista tutkimuskeskusta (VATT) laatimaan 15.11.1991 mennessä selvityksen Euroopan yhteisön (EY) mahdolkisen jäsenyyden vaikutuksista Suomelle. Tässä selvityksessä tuli ottaa huomioon ne erot, joita jäsenys toisi mukanaan verrattuna Euroopan talousaluesopimukseen (ETA-sopimus). Ulkoministeriö pyysi selvitystä seuraavilta alueilta:

a. Taloudelliset vaikutukset (kokonaisvaltainen selvitys, jossa olisivat mukana vaikutukset taloudelliseen kasvuun, ulkomaankauppaan, hintarakenteeseen, yritysten sijoittumiseen jne.)

b. Maatalous, mukaan luettua kalastus

c. Verotus

Esipuheessa lukee myös:

Samoissa kansissa tämän EY:n jäsenyyden taloudellisia vaikutuksia Suomelle kuvaavan raportin kanssa saatetaan julkisuuteen myö  mainitut kaksi muuta raporttia. Nämä kolme raporttia on luonnosvaiheessa marrakuussa 1991 toimitettu ulkoasianministeriölle.

Mitkä ovat nuo "mainitut kaksi muuta raporttia"? Se ei alkupuheesta käy ilmi.
Kaikesta päätellen jäi kokonaan selvittämättä, mitä Suomelle seuraisi siitä, että mentäisiin mukaan talous- ja rahaliittoon.

Klikkaa sininen linkki VTT:n selvitys .

VTT:n selvitysluonnos oli siis jo marraskuussa 1991 Ulkoministeriössä valtiosihteeri Martti Ahtisaren johtaman selvitystyöryhmän tausta-aineistona.

Presidentti Koivisto sai selvityksen 16.12.1991. Kerron siitä myöhemmin. Ilta-Sanomat (A.-P. Pietilä) uutisoi selvityksestä lauantaina 21.12.1991, otsikko ja teksti:

"Salainen raportti tukee Suomen EY-jäsenyyttä
Vain viisi ministeriä tuntee selvityksen

Ulkoministeriön laatima salainen selvitys tukee Suomen EY-jäsenyyttä. Toistaiseksi vain neljä ministeriä pääministerin ja presidentin lisäksi tuntevat raportin sisällön. Pääministeri Esko Aho (kesk.) kieltäytyi eilen jyrkästi antamasta tietoja selvityksestä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle."

Toinen sitaatti, joka on tämän päivän tilanteen ennustava, on uutisen sivulta A 11:

"Valtiontaloudelle EY-jäsenyys aiheuttaisi myös suuria rahoitusongelmia. Rajojen avautuminen ja tavaroiden vapaa liikkuvuus kaikkien jäsenmaiden kesken merkitsisi tulli- ja valmisteverotuottojen tuntuvaa vähentymistä. Valtion tulot laskisivat noin kymmeneksellä eli 17-20 miljardia markkaa vuodessa. Tämä aiheuttaisi suuria paineita niin valtion kuin kuntataloudenkin supistamiselle. Esille nousisi myös sosiaaliturvan rahoittaminen omavastuuperiaatteella. ”

Siis jo vuonna 1991 oli tiedossa Suomen valtion talousongelmat ja sosiaaliturvan rahoittaminen omavastuuperiaatteella.

Suomen Pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen on kirjoittanut kirjaan "Pitkä linja Mauno Koivisto Valtiomies ja vaikuttaja" näin:

”Koiviston talouspoliittisessa ajattelussa – ja erityisesti sen kansainvälisessä ja rakennepoliittisessa ulottuvuudessa – olivat jo 1970-luvulla sisällä kaikki ne piirteet, joille itse asiassa EY-integraatio ja Maastrichtin sopimus rahaunionin osalta pitkälti rakentuu .”

Pääministeri Esko Aho on kirjoittanut kyseiseen kirjaan näin:

”Mauno Koiviston määrätietoisen otteen ansiosta Suomen valtiollinen järjestelmä on hyvin valmistautunut kohtaamaan myös edessä olevat kansalliset ja kansainväliset muutospaineet.”

Nyt Suomi on ennen näkemättömissä taloudellisissa vaikeuksissa.
Olemme komission tarkkailuluokalla.
Työttömyysaste on EU:n korkein.
Vientiteollisuus siirtyy ulkomaille.

Taustalla on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Presidentti Koiviston kuoltua valtiopetoksesta vastaa silloinen pääministeri Esko Aho.

Esko Aho on saatettava valtakunnanoikeuteen.

Kokemäen Jalonojalla 16.2.2026.

Jorma Jaakkola
Kokoomuksen jäsen numero 69267
044-230 2707