On sopeuduttava tilanteeseen

 

Taidenäyttelyni suunnittelu vatii sopeutumista tilanteeseen. Minä arvostan erittäin suuresti sitä, että taidenäyttelyni on osa Kirkko 750 vuotta ohjelmaa. Sen tulee näkyä myös taidenäyttelyssäni. Se aiheuttaa muutoksia taidenäyttelyni rakennesuunnitteluun. Lisäksi muutoksia aiheutta se positiivinen asia, että Rautiolaiset sukujuuret omaavien tohtorien määrä nousi 25:een. Lisäksi olen halunnut korostaa taidenäyttelyssäni rautiolaisten painonnostajien menestystä. Se on poikkeuksellisen suurta väkimäärän nähden ja muutoinkin , sillä arvokisamitalien määrä on n. 620. Eilenkin tuli yksi MM-kulta lisää. Pekka Torvi on Raution painnonnoston henkilöitymä ja siksi hän ansaitsee oman maalauksen taidenäyttelyyn.

Opettaja Osmo Tokolan maalamat maalaukset rautiolaisten sodasta on saatava paremmin esille ja siksi näyttelypöytien korkeutta on nostetta 75 cm:iin. Maalaukset tulevat näyttelypöytien etuseinään.

Taidenäyttelyseinien korkeutta on nostettava 255 cm:iin, jotta saadaan tohtoreiden muotokuvapiirrokset näyttävämmin esille taidenäyttelyssä. En ole saanut Kalajoen seurakunnalta vastausta pyytämiini asioihin. Nyt on tilanne se, että on tultava toimeen tilanteen kanssa. Aika ja resurssit eivät riitä enää laajemman näyttelyn toteuttamiseen. Siksi nykyinen näyttelytila on tehtävä sellaiseksi, että se sopii Kirkko 750 vuotta näyttelyksi.

KIRKKO 750 VUOTTA TAIDENÄYTTELYN ESITTELYPUHE

https://ahonblogi.blogspot.com/2026/05/kiitos-onnitteluista-juhlitaan.html

Raution tohtorit

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/03/raution-tohtorit.html

Kalajoen merkittävien rakennusten pienoismallit

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/kalajoen-merkittavien-rakennusten.html

Sankareita ja antisankareita

https://ahonblogi.blogspot.com/2026/05/sankareita-ja-antisankareita.html

Rautiolaisten matka jatkosotaan ja Petroskoin valtaukseen

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/05/keskipohjalaisten-ja-rautiolaisten.

Raution siirtolaisuudesta on tehty erittäin tarkat selvitykset Rautio-viikon isän opettaja Osmo Tokolan ansioista. Rautiosta siirtolaisiksi lähteneiden luettelon teki Raution kotiseutuyhdistyksen toimeksiannosta erityisopettaja Kaisu Ala-Pöntio os. Keskisipilä. Luettelo on tehty kirkonkirjoista. Kaikkiaan siirtolaisia on 889 nimeä. Eniten on Amerikkaan lähteneitä, joita luettelon mukaan on 619, Ruotsiin on mennyt 147 rautiolaista ja Kandaan 147 , Australisaan 21, Venäjälle 28 ja Afrikkaan yksi. Luetteosta käy ilmi siirtolaisksi läheteneen nimi, syntymävuosi, kohdemaa ja lähtövuosi. On todennäköistä, että tällaista lutteloa ei ole missään muussa kunnassa Suomessa. Siksi rautiolaiset voivat olla siitä ylpeitä, Luettelo löytyy Rautio-kirjasta.

Erkki Ahon näyttelyn esittelypuheenvuoro ja valokuvat

https://kalajoki-nayttely.blogspot.com/2010/05/erkki-ahon-nayttelyn.html

Kalajoki-näyttely

https://kalajoki-nayttely.blogspot.com/2010/

Tiistai 12.05.2026 Erkki Ahon puhutteleva taidenäyttely Raution Raatihuonella 29.06.2026 – 05.07.2026

https://ahonblogi.blogspot.com/2026/05/tiistai-12052026-erkki-ahon-puhuttuleva.html?m=1

TI 23.05.2023 Erkki Ahon elämä ja elämän työ

https://kalajokinen.blogspot.com/2023/05/ti-23052023-erkki-ahon-elama-ja-elaman.html?m=1

Erkki Aho

https://www.erkkiaho.com/blogit.html

https://www.blogger.com/profile/00295090684102203500

KIRKKO 750 VUOTTA TAIDENÄYTTELYN ESITTELYPUHE

Taiteilija Rositsa Tanchevan muotokuvamaalaus toimittaja Helena Petäistöstä.

29.06.-05.07.2026 Rautio Raatihuone. Taidenäyttely Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa esittelevä taidenäyttely Rautio-viikolla Rautiossa. Avajaiset 29.06.2026 klo 14.00. Helena Petäistö avaa taidenäyttelyn ja Keijo Nivala vastaa musiikista.

Raution tohtorit on avauspäivän 29.06. asia

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/03/raution-tohtorit.html

Raution tohtorit on kutsuttu taidenäyttelyn avajaisiin. Tiede-ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie on kutsuttu taidenäyttelyn avajaisiin ja Oulun piispa Jukka Keskitalo on kutsuttu taidenäyttelyn avajaisiin.

29.06.-05.07.2026, RautioTaidenäyttely Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa esittelevä taidenäyttely Rautio-viikolla Rautiossa. Avajaiset 29.06.2026 klo 14.00. Helena Petäistö avaa taidenäyttelyn ja Keijo Nivala vastaa musiikista.

Erkki Ahon esittelypuhe 29.06.2026 klo 14.00

Hyvät näyttelyvieraat,

Kun katsomme pientä, rauhallista maaseutupitäjää Vääräjoen varrella, emme ehkä heti arvaa, kuinka dramaattisia, syviä ja suuria tarinoita sen sielunmaisema kätkee sisäänsä. Mitä oikeastaan on rautiolaisuus? Se on ilmiö, joka hakee vertaistaan koko Suomen historiassa. Se on mielenlaatu, jossa yhdistyvät käsittämätön sitkeys, tiedon jano ja rohkeus astua maailmannäyttämölle.

Tämä taidenäyttely on syntynyt rautiolaisen identiteetin poikkeuksellisista palasista. Taidenäyttelyni on virallinen osa laajempaa Kalajoki 500 vuotta -juhlanäyttelyäni. Samalla se kytkeytyy osaksi vielä suurempaa eurooppalaista virtaa, sillä Oulu on tänä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki, ja tämä näyttely on mukana tässä upeassa kokonaisuudessa. Euroopan ja maailman kartalla Rautio on aina ollut kokoaan suurempi.

Tänä vuonna näyttelyllämme on vielä yksi erityisen arvokas ja historiallinen kytkös. Se on virallisesti hyväksytty osaksi Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin 750-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Vuonna 1276 perustettu tuomiokapituli loi pohjan suomalaiselle julkiselle hallinnolle, koulutukselle ja sivistykselle. Juhlavuoden valtakunnallinen teema on "Sydämen sivistystä vuodesta 1276". Kun mietimme tätä teemaa – sydämen sivistystä – huomaamme, että se resonoi täydellisesti rautiolaisen sielun ja historian kanssa. Rautiossa sivistys ei ole koskaan ollut vain kylmää tiedon keruuta, vaan se on ollut sydämen sivistystä: yhteisöstä huolehtimista, henkistä paloa ja syvää periaatteen lujuutta.

Tämä rautiolainen sydämen sivistys ja rohkeus on aina tähdännyt myös maailmalle. Rautiosta lähti kaikkiaan 889 siirtolaista – määrä, joka suhteessa senaikaiseen väkilukuun on valtakunnallisesti poikkeuksellisen suuri. Lähes jokaisesta talosta ja perheestä lähti joku maailmalle. Heistä 619 suuntasi Amerikkaan. Yksi näiden siirtolaisten jälkeläisistä, rautiolaistaustainen John Raymond Ylitalo, nousi aina Yhdysvaltain Suomen-suurlähettilääksi saakka. Kirjoissaan hän valottaa maailmanpolitiikan kulissintakaisia salaisuuksia Naton perustamisesta siihen mysteeriin, miksi USA jätti sodan julistamatta Suomelle.

Maailmalle on ponnistettu muutenkin kuin siirtolaisina. Tästä vahvasta eteenpäinpyrkimisestä ja menestyksestä kertoo näyttelyssäni oleva karikatyyrimaalaus Pekka Niskasta. Hän on loistava esimerkki rautiolaisista juurista ja siitä, miten täältä ponnistetaan huipulle. Hänen nimeään kantava yrityksensä laajeni Suomesta useisiin Euroopan maihin. Pekka Niska oli esimerkillinen työnantaja, joka valittiin Suomen parhaaksi työnantajaksi, koska hän piti aidosti huolta työntekijöistään ja palkitsi heitä jopa terveistä elintavoista. Ja löytyipä tästä monipuolisesta miehestä sellaistakin herkkyyttä ja taitoa, että hän voitti vakiotanssin Suomen mestaruuden.

Rautiolaisuus on myös henkistä viisautta ja periksiantamatonta tahtoa. Tästä pienestä pitäjästä on noussut peräti 25 tohtoria – akateeminen saavutus, joka on suhteessa asukaslukuun täysin omassa luokassaan. Täällä on aina janottu sivistystä ja totuutta. Siitä kertoo myös Sulevi Juholan tekemä, perinpohjainen Pähkinäsaaren rauhanrajan tutkimus, joka haastoi perinteisen historiankirjoituksen.

Tämän rautiolaisen sivistystahdon ja hengen suurena isähahmona loistaa opettaja Osmo Tokola – varsinainen Rautio-viikon isä. Hän oli äärettömän monipuolinen lahjakkuus: kotiseuturakas historiankirjoittaja, lehtimies, runoilija, säveltäjä, soittaja, taiteilija ja metsästäjä. Hän oli myös vaativa opettaja, joka opetti kokonaisille sukupolville elämän perusarvoja, musiikkia, runoutta ja kädentaitoja – hänen käsityötunneillaan oppilaat valmistivat jopa vaativia könninkelloja. Ehkä juuri se Tokolan istuttama periksiantamaton henki siivitti myös paikalliset painonnostajat saavuttamaan käsittämättömät, yli 600 arvokisamitalia. Mutta täällä osataan soittaa muutakin kuin rautaa, ja tästä on upeana osoituksena Ari Sihvonen, joka toi pitäjään SM-hopeaa niinkin herkästä, harvinaisesta ja uniikista taidosta kuin sahansoitosta.

Rautiolaiset arvostavat syvästi perintöään ja vahvaa arvomaailmaansa. Tästä meitä muistuttaa Raution viimeinen kansanedustaja, virsirunoilija Leonard Typpö. Minulla on ilo esitellä tässä näyttelyssä taiteilija Tanja Luukkosen tekemä herkkä muotokuvapiirros tästä arvostetusta vaikuttajasta.

Tämä oma perintö, itsenäisyys ja omat kirkkometsät ovat olleet rautiolaisille niin pyhiä, että niistä on oltu valmiita taistelemaan loppuun asti. Kun tuomiokapituli aikanaan halusi liittää rikkaan Raution seurakunnan Kalajokeen, rautiolaiset nousivat vastustamaan liitosta ennennäkemättömällä yhtenäisyydellä. Kerättiin noin 1400 nimen adressi – käytännössä jokainen kirjoitustaitoinen rautiolainen kirjoitti siihen nimensä. Vaikka tuomiokapituli lopulta päätti yhdistämisestä ja Helsingin hallinto-oikeus sen myöhemmin vahvisti, tämä taistelu jätti historiankirjoihin ikuisen merkin siitä, mitä rautiolainen yhteishenki tarkoittaa, kun omaa puolustetaan.

Tämä Typön ja muiden menneiden sukupolvien perintö ja arvomaailma näkyy yhä suoraan rautiolaisten jokapäiväisessä elämässä. Se näkyy tulevaisuudenuskona ja yhteisöllisyytenä. Rautionkylän ikärakenne onkin alhaisempi kuin Kalajoen muissa kylissä. Rautiossa asuu poikkeuksellisen aktiivisia ihmisiä, jotka ottavat vastuun omasta kotiseudustaan. Täällä on kyläläisten itse omistama kauppa ja oma koulu. Vanhuksista pidetään huolta: heille on rakennettu yksityinen vanhustentalo, koska rautiolaiset haluavat taata senioreilleen arvokkaan vanhuuden. Lapsista ja nuorista pidetään huolta: kyläyhdistys on hankkinut heille oman nuorisotalon. Ja täällä luodaan uutta yhteisvoimin – siitä osoituksena on vuosi sitten avattu luontopolku sekä nyt juuri Rautio-viikon perjantaina avattava uusi frisbeegolfrata.

Tämä sama tinkimättömyys ja luonnon kunnioitus näkyy myös siinä, mitä me täällä juomme. Raution vesi edustaa suomalaisen vesihuollon parasta A-luokkaa. Se on käsittelemätöntä, kemikaalitonta ja täysin luonnollista pohjavettä, joka kumpuaa suoraan harjujemme kätköistä. Samaan aikaan kun merkittävä osa suomalaisista juo kemiallisesti puhdistettua pintavettä tai kloorattua vettä, me saamme nauttia luonnon omasta täydellisyydestä. Se on elämänvoimaa puhtaimmillaan.

Mutta rautiolaisuus on myös mystiikkaa, historian synkimpiä polttopisteitä ja rajujakin koettelemuksia. Näyttelyssäni on mukana taiteilija Rositsa Tanchevan vaikuttava ja pysäyttävä maalaus Isosta vihasta Kalajoella. Se vie meidät ajassa taaksepäin kohtalokkaaseen talvipäivään, joulukuun 14. päivään vuonna 1714. Maalaus kuvaa hetkeä, jolloin venäläiset kasakat hyökkäävät Kalajoelle ja Rautioon vieden mukanaan peräti 264 alle 15-vuotiasta lasta. Tästä ryöstösaaliista Rautiosta vietiin 18 poikaa ja 2 tyttöä – haavoja, jotka jättivät syvät arvet sukupolvien muistiin. Ja naapurista, Alavieskasta, kasakat veivät yöllä suoraan miehensä vierestä kauniin Marketta Pekantytär Aniaksen. Tämä maalaus muistuttaa meitä siitä, mistä kaikesta täällä on jouduttu selviytymään.

Tämä seutu on aina kantanut uskomattomia selviytymistarinoita. Kuten everstiluutnantti Eino Takkusen legendaarinen kohtalo – mies, joka virallisesti kuoli kolme kertaa ja haudattiin kaksi kertaa, mutta palasi aina takaisin. Se on historian lehtien havinaa vanhassa pappilassa, Eljas Simojoen askelia ja paikka, joka tarjosi salaisen piilopaikan Arno Anthonille, Punaisen Valpon etsimälle henkilölle.

Ja se on myös kykyä seistä yhdessä rintamassa silloin, kun katastrofi uhkaa kotikylää. Heinä-elokuussa 2021 koettiin dramaattisia hetkiä, kun täällä riehui Kalajoen suuri metsäpalo. Se oli yksi koko vuosikymmenen laajimmista ja tuhoisimmista paloista Suomessa. Liekit nielivät yli 230 hehtaaria maata, ja se oli pääasiassa juuri tuon entisen Raution seurakunnan vanhaa metsää. Palon kestäessä yli kaksi piinaavaa viikkoa paikallisten rautiolaisten ja vapaaehtoisten talkoolaisten panos nousi elintärkeäksi. Kyläläisten muodostama talkooväki seisoi pelastuslaitoksen tukena yötä päivää pyörittäen muonitusta, huoltoa ja opastaen pelastajia maastossa. Se oli moderni osoitus siitä samasta periksiantamattomuudesta ja sydämen sivistystä ilmentävästä talkoohengestä, joka virtaa tämän kylän veressä.

Tämä maaperä kantaa vahvoja juuria. Täältä ne ulottuvat toimittaja Helena Petäistön kaltaisiin maailmankansalaisiin ja aina pääministeri Juha Sipilään saakka. Rautiosta ei ole vain lähdetty maailmalle – sieltä on ponnistettu vaikuttamaan maailman kulkuun.

Teoksissani ja valitsemissani näyttelytöissä olen pyrkinyt vangitsemaan tämän kaiken: siirtolaisten kaipauksen, Isonvihan synkät tragediat, historian mysteerit, akateemisen viisauden, kirkonmetsien syvän vihreyden, vahvat arvot ja sen peruskallion voiman, jolla on kohdattu niin historian murrokset, metsäpalot kuin nostettu rautaakin. Toivon, että löydätte näistä töistä palan Raution poikkeuksellista sielua.

Tämän päivän juhlassamme rautiolainen koodi herää eloon paitsi kuvataiteessa, myös sanoissa ja sävelissä. Saamme kunnian kuulla rautiolaiset sukujuuret omaavaa, meidät vuosikymmeniä maailman metropoleihin reportaaseillaan vienyttä toimittaja Helena Petäistöä, joka tulee avaamaan tämän näyttelyn virallisesti.

Ja kun puhuin hetki sitten Raution uskomattomasta 25 tohtorin määrästä ja vahvasta kulttuuriperinnöstä – meillä on täällä siitä elävä ruumiillistuma. Avajaismusiikista vastaa nimittäin rautiolainen tekniikan tohtori, musiikin moniottelija sekä Tango-Landolan ja Selvien Sävelten orkesterinjohtaja Keijo Nivala.

Teoksissani, tämän päivän puheissa ja näissä rautiolaisissa sävelissä kohtaavat rautiolainen sitkeys, sivistys ja se peruskallion voima, joka kantaa Vääräjoen rannoilta maailman ääriin.

Rooman valtiomies Marcus Porcius Cato vanhemmalla oli vakiolopetus hänen puheidensa päätteeksi aiheesta riippumatta. Niin on minullakin. Muutoin olen sitä mieltä, että yleishyödyllisiltä yhteisöiltä Kalajoella on poistettava kiinteistövero niin kuin on poistettu kaikissa muissakin lähikunnissa.

Toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi ja annan puheenvuoron eteenpäin. Ole hyvä Helena.

Raution vesi on parasta A-luokkaa. Se on käsittelemätöntä, kemikaalitonta ja täysin luonnollista pohjavettä

 

Ensi kesän helteillä tarvitaan rautiolaista ihmejuomaa eli puhdasta vettä. Voisiko rautiolainen vesi olla Raution kyläkaupan menestystuote. Tässä tietoja rautiolaisesta vedestä.

Raution vesi edustaa suomalaisen vesihuollon parasta A-luokkaa, koska se on käsittelemätöntä, kemikaalitonta ja täysin luonnollista pohjavettä, kun taas merkittävä osa suomalaisista juo kemiallisesti puhdistettua pintavettä tai kloorattua vettä.

Rautio: Vesi on 100 % luonnollista pohjavettä, joka suodattuu hiekkaharjujen läpi itsekseen. Mitään mekaanista pintaveden saostusta tai kemiallista esikäsittelyä ei tarvita.

Verrattuan esimerkiksi Helsingin veteen Helsinki: Jotta vesi pysyy mikrobiologisesti puhtaana matkallaan satoja kilometrejä pitkässä kaupunkiverkostossa, veteen lisätään loppuvaiheessa sidottua klooria eli klooriamiinia HSY:n selvityksen mukaan. Vaikka määrä on turvallinen ja pieni, herkimmät ihmiset huomaavat vedessä miedon kloorin tuoksun tai maun.

Vaikka molemmat täyttävät viralliset terveydelliset laatuvaatimukset täydellisesti, Raution vesi voittaa vertailun luonnollisuudessa ja maussa, koska siitä puuttuu kokonaan pintaveden kemiallinen muokkaus ja kloorin maku.

Kalajoen Raution alueen pohjavesivarat ja vedenhankinta kytkeytyvät keskeisesti alueen hiekkamuodostumiin ja alueelliseen tukkutason vesiyhtiöön. Raution kylän alueella ja sen läheisyydessä sijaitsee tärkeitä pohjavesialueita, joiden hoito ja hyödyntäminen ovat osa laajempaa Kalajoen alueen vesihuoltoa.

Alta löydät tiivistetyt ja keskeiset tiedot Raution pohjavesivaroista sekä niiden nykytilasta:

Keskeiset pohjavesialueet ja vedenottamot

• Hollannin pohjavesialue: Sijaitsee Raution alueella. Alueella on kolme ottamoa, joista käytössä ovat aktiivisesti muun muassa Kukkarokiven ja Riitalan vedenottamot. Merkittäviä uusia lisäveden saantimahdollisuuksia tällä alueella ei enää ole.

  Uusi-Somero: Alueen hyödynnettävissä olevat pohjavesivarat ovat jo täysimääräisesti käytössä. Lisäveden hankinta alueelta ei ole mahdollista, ja esimerkiksi viereisen Vanha-Someron pohjavedenottamon uudet lupahakemukset on hylätty.

Vesihuollon hallinta ja valvonta

• Vesikolmio Oy: Raution alueen pohjavedenottamot siirtyivät vesiyhtiö Vesikolmio Oy:n omistukseen vuonna 2003, kun se osti ne Raution vesiosuuskunnalta. Yhtiö toimittaa alueen talousveden ja tarkkailee pohjavesien pintoja säännöllisesti.

  Suojelusuunnitelma: Raution pohjavesialueet kuuluvat Kalajoen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman piiriin. Suunnitelman tarkoituksena on suojata pohjaveden laatua muun muassa maatalouden ja asutuksen riskitekijöiltä.

  Pohjavesipintojen seuranta: Voit seurata reaaliaikaisia tai päivitettyjä pohjaveden korkeustietoja suoraan Vesikolmio Oy:n pohjavesipinnat -sivulta, josta löytyy oma seurantaosionsa juuri Rautiolle.

https://www.vesikolmio.fi/pohjavesipinnat/

Minulla sivu ei auennut. En siis voinut seurata tilannetta.

Vesikolmio Oy ei lisää talousveteen lainkaan perinteisiä vedenpuhdistuskemikaaleja (kuten klooria) puhdistustarkoituksessa, sillä alueen luonnollinen pohjavesi on jo sellaisenaan poikkeuksellisen puhdasta ja juomakelpoista.

Veden laadun turvaamiseksi ja putkistojen suojaamiseksi veteen kohdistetaan kuitenkin kaksi käsittelyvaihetta Vesikolmio Oy:n pohjaveden laatu -sivun mukaan:

1. Kalkkikivi (Alkalointi)

• Mitä tehdään: Vesi johdetaan kaikilla ottamoilla luonnollisen kalkkikivisuodatuksen läpi, jolloin veteen liukenee hieman kalkkia.

  Miksi: Alueen pohjavesi on luonnostaan pehmeää ja hapanta. Kalkki nostaa veden pH-arvoa (tekee siitä emäksisempää), mikä parantaa sen makua ja estää tehokkaasti korroosiota eli putkistojen ja kiinteistöjen vesikalusteiden syöpymistä Nivalan Vesihuolto Oy.

2. UV-valodesinfiointi (Ei kemikaaleja)

• Mitä tehdään: Ennen kuin vesi pumpataan jakeluverkostoon, se kulkee UV-sterilaattorin läpi.Miksi: Voimakas ultraviolettivalo tuhoaa vedestä mahdolliset mikroskooppiset bakteerit ja virukset ilman, että veteen tarvitsee lisätä klooria tai muita kemikaaleja. Tämä varmistaa mikrobiologisen puhtauden täysin kemikaalivapaasti ja mauttomasti.

Veden kovuus Raution alueella

Kalajokilaakson ja Raution alueen pohjavedet ovat maaperän laadun vuoksi luonnostaan erittäin pehmeitä.

• Mitä pehmeys tarkoittaa: Vedessä on luonnostaan hyvin vähän kalsium- ja magnesiumsuoloja (eli kalkkia).

  Kalkkikivikäsittelyn vaikutus: Vaikka vesi johdetaan ottamoilla kalkkikivirouheen läpi pH-arvon nostamiseksi (alkalointi), vesi pysyy käsittelyn jälkeenkin kovuusasteikolla pehmeänä.

  Hyöty kotitalouksille: Koska vesi on pehmeää, pyykin- ja astianpesukoneissa ei tarvitse käyttää pehmennyssuoloja tai kalkinpoistoaineita. Myös pesuaineita riittää pienempi annostelumäärä, mikä säästää rahaa ja luontoa.

Miten UV-desinfiointi suojaa juomavettä?

UV-desinfiointi on moderni, fyysinen vedenpuhdistusmenetelmä, joka perustuu ultraviolettivalon (erityisesti UV-C-säteilyn) kykyyn tuhota mikrobeja ilman kemikaaleja.

• DNA:n rikkominen: Kun vesi virtaa voimakkaan UV-lampun ohi, valo tunkeutuu vedessä mahdollisesti olevien haitallisten mikroorganismien (kuten E. coli -bakteerien, virusten tai alkueläinten) soluseinien läpi. Valo vaurioittaa niiden DNA-rakennetta niin, että ne menettävät lisääntymiskykynsä ja muuttuvat vaarattomiksi.

  Teho vaikeisiin mikrobeihin: UV-valo tehoaa erinomaisesti myös sellaisiin sitkeisiin taudinaiheuttajiin (kuten Cryptosporidium ja Giardia), joihin perinteinen kloorikemikaali ei yksinään vaikuta helposti.

  Ei makumuutoksia: Koska UV-sterilaattori ei lisää veteen mitään ainetta, se ei muuta veden luonnollista raikasta makua, tuoksua tai väriä, eikä se synnytä veteen terveydelle haitallisia kemiallisia sivutuotteita.

Rautiolaisten on keskusteltava Valkean Veden kanssa siitä mahdollisuudesta, että vettä pullotettaisiin Rautiossa ja myytäisiin Raution kyläkaupassa. Se olisi erinomainen lisä kyläkaupan valikoimiin. Sitä voitaisiin myydä myös kauemmaksikin, jos Valkea Vesi sen sallisi. Valkean Veden tulisi vähentää Raution veden käyttöä nykyisestään ja antaa rautiolaiselle tuotekehitykselle tilaa antamalla mahdollisuuden rautiolaisen veden vähittäis- ja tukkukauppaan.

Olen tänään valmistellut taidenäyttelyäni Rautioon. Kävin kirjastossa monistamassa Raution tohtorien historiataulut. Huomenna käyn ostamassa kehykset niihin Jyskistä.

Olen halunnut varata näyttelytilaa taidenäyttelylleni Raution seurkuntakodista ja Raution kirkosta, mutta en ole vielä saanut vastausta. Olen käynyt Kalajoen kirkkoherranvirastossa jo useita kertoja ja lähettänyt asian johdosta sähköpostiviestejä.

Huomenna käyn tarkistamassa kalajokisessa kehysliikkeessä, jos maalaus olisi kehystetty.

On pakko sanoa, että olen hiukan huolestunut taidenäyttelyni markkinoinnista. Siksi minun tehtävä oma mainos, mikä levitetään kauppaliikkeisiin ilmoitustaululle. Lisäksi on aloitettava some-mainonta, koska taidenäyttelyn avaukseen on enää kuukausi.

Kävin tänään Rautiossa viemässä kukkia sukulaisteni haudoille.

Iloisia uutisia

 

Taiteilija Olga Markova-Orellin maalaus Raution kirkosta

Uudistin taidenäyttelyni esittelypuhetta, koska taidenäyttelyni on hyväksytty Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin 750-vuotisjuhlavuoden ohjelmaan

Vuonna 1276 perustettu tuomiokapituli loi pohjan suomalaiselle julkiselle hallinnolle, koulutukselle ja sivistykselle. Juhlavuoden valtakunnallinen teema on "Sydämen sivistystä vuodesta 1276". Tämä asia sopii erittäin hyvin rautiolaiseen arvomaailmaan. Olen siitä äärettömän iloinen ja onnellinen.

Hei Erkki,

 

kiitos näyttelysi tiedoista. Se sopii hyvin osaksi juhlavuoden ohjelmaa ja lisäsin sen nyt juhlavuoden tapahtumakalenteriin.

 

Mukavaa kevään jatkoa!

 

Ystävällisin terveisin

Karoliina Haapalehto

Projektikoordinaattori

Sydämen sivistystä jo 750 vuotta -hanke

 

Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli
p.  050 5358926
karoliina.haapalehto@evl.fi

 

Tässä alkuosaa esittelypuheestani

Esittelypuhe 29.06.2026 klo 14.00

Hyvät näyttelyvieraat,

Kun katsomme pientä, rauhallista maaseutupitäjää Vääräjoen varrella, emme ehkä heti arvaa, kuinka dramaattisia, syviä ja suuria tarinoita sen sielunmaisema kätkee sisäänsä. Mitä oikeastaan on rautiolaisuus? Se on ilmiö, joka hakee vertaistaan koko Suomen historiassa. Se on mielenlaatu, jossa yhdistyvät käsittämätön sitkeys, tiedon jano ja rohkeus astua maailmannäyttämölle.

Tämä taidenäyttely on syntynyt rautiolaisen identiteetin poikkeuksellisista palasista. Taidenäyttelyni on virallinen osa laajempaa Kalajoki 500 vuotta -juhlanäyttelyäni. Samalla se kytkeytyy osaksi vielä suurempaa eurooppalaista virtaa, sillä Oulu on tänä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki, ja tämä näyttely on mukana tässä upeassa kokonaisuudessa. Euroopan ja maailman kartalla Rautio on aina ollut kokoaan suurempi.

Tänä vuonna näyttelyllämme on vielä yksi erityisen arvokas ja historiallinen kytkös. Se on virallisesti hyväksytty osaksi Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin 750-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Vuonna 1276 perustettu tuomiokapituli loi pohjan suomalaiselle julkiselle hallinnolle, koulutukselle ja sivistykselle. Juhlavuoden valtakunnallinen teema on "Sydämen sivistystä vuodesta 1276". Kun mietimme tätä teemaa – sydämen sivistystä – huomaamme, että se resonoi täydellisesti rautiolaisen sielun ja historian kanssa. Rautiossa sivistys ei ole koskaan ollut vain kylmää tiedon keruuta, vaan se on ollut sydämen sivistystä: yhteisöstä huolehtimista, henkistä paloa ja syvää periaatteen lujuutta.

Tämä rautiolainen sydämen sivistys ja rohkeus on aina tähdännyt myös maailmalle. Rautiosta lähti kaikkiaan 889 siirtolaista – määrä, joka suhteessa senaikaiseen väkilukuun on valtakunnallisesti poikkeuksellisen suuri. Lähes jokaisesta talosta ja perheestä lähti joku maailmalle. Heistä 619 suuntasi Amerikkaan. Yksi näiden siirtolaisten jälkeläisistä, rautiolaistaustainen John Raymond Ylitalo, nousi aina Yhdysvaltain Suomen-suurlähettilääksi saakka. Kirjoissaan hän valottaa maailmanpolitiikan kulissintakaisia salaisuuksia Naton perustamisesta siihen mysteeriin, miksi USA jätti sodan julistamatta Suomelle.

Maailmalle on ponnistettu muutenkin kuin siirtolaisina. Tästä vahvasta eteenpäinpyrkimisestä ja menestyksestä kertoo näyttelyssäni oleva karikatyyrimaalaus Pekka Niskasta. Hän on loistava esimerkki rautiolaisista juurista ja siitä, miten täältä ponnistetaan huipulle. Hänen nimeään kantava yrityksensä laajeni Suomesta useisiin Euroopan maihin. Pekka Niska oli esimerkillinen työnantaja, joka valittiin Suomen parhaaksi työnantajaksi, koska hän piti aidosti huolta työntekijöistään ja palkitsi heitä jopa terveistä elintavoista. Ja löytyipä tästä monipuolisesta miehestä sellaistakin herkkyyttä ja taitoa, että hän voitti vakiotanssin Suomen mestaruuden.

Rautiolaisuus on myös henkistä viisautta ja periksiantamatonta tahtoa. Tästä pienestä pitäjästä on noussut peräti 24 tohtoria – akateeminen saavutus, joka on suhteessa asukaslukuun täysin omassa luokassaan. Täällä on aina janottu sivistystä ja totuutta. Siitä kertoo myös Sulevi Juholan tekemä, perinpohjainen Pähkinäsaaren rauhanrajan tutkimus, joka haastoi perinteisen historiankirjoituksen.

Vuonna 2026 vietämme sivistyksen, kulttuurin ja hallinnon 750-vuotisjuhlavuotta.

 

Taiteilija Markku Hakolan maalaus Kalajoen kirkosta

Olen tänään sadepäivänä ollut kotona ja miettynyt ensi kesän taidenäyttelyäni. Vuonna 2026 vietämme sivistyksen, kulttuurin ja hallinnon 750-vuotisjuhlavuotta. Vuonna 1276 perustettu Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli oli alku suomalaiselle julkiselle hallinnolle, koulutukselle ja sivistykselle.

Vaikka merkkivuosi kumpuaa Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin perustamisesta vuonna 1276, juhlavuosi on laajentunut koskemaan kaikkia Suomen hiippakuntia ja seurakuntia teemalla "Sydämen sivistystä vuodesta 1276".

Mielestäni Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa esittelevä taidenäyttelyni voisi olla osa sivistyksen, kulttuurin ja hallinnon 750-juhlavuotta. Olen tehnyt jo taidenäyttelyni esittelypuheenvuoron viittä vaille valmiiksi.

Tässä tietoa taidenäyttelystäni Rautio-viikolla Rautioassa 29.06.-05.07.2026

Kalajoen kirkkojen historiaa sekä Kalajoen käräjät

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/04/kalajoen-kirkkojen-historiaa-seka.html

Kalajoen seurakunnan historia Teuvo Tuorila

https://www.kalajoenseurakunta.fi/documents/d/www.kalajoenseurakunta.fi/kalajoen-seurakunta-500-v-historiikki

Uusimmat maalaukset taidenäyttelyssän

https://kalajoki-nayttely.blogspot.com/2026/04/uusimmat-maalaukset-taidenayttelyssani.html

Raution tohtorit ja muita rautiolaisia henkilöitä taidenäyttelyssäni

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/03/raution-tohtorit-ja-muita-rautiolaisia.html

Raution tohtorit on avauspäivän 29.06. asia

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/03/raution-tohtorit.html

• Haluan järjestää taidenäyttelyni Raution kirkkoon Rautio viikon ajaksi. Osa taidenäyttelyäni on sovittu Raution Raatihuoneelle , mikä on Raution kirkkoa vastapäätä. Näin saan koko laajan taidenäyttelyni lähes kokonaan kokonaan esille. Olen lähetynyt asiasta tiedustelun Turun arkkihiipakuntalle, Oulun hiippakunnalle ja Kalajoen kirkkoherranvirastoon.

Kävin katsomassa pienoisessa vesisaateessa K-Pallon ja No Starsin 1V-divioonan jalkapallo-ottelua. Tein siitä blogikirjoituksen.

K-Pallo – Np Stars 5-1

https://e-aho-urheilublog.blogspot.com/2026/05/k-pallo-no-stars-5-1.html

https://htphoto.1g.fi/kuvat/Jalkapallo/K-Pallo+vs+No+Stars+5-1+(1-0)/

Olen seurannut JHT:n Suomi-sarjan joukkueen kokoamista. GM Mika Siipola on tehnyt erinomaista työtä. Pidän enemmän kuin todennäköisenä, että viime kauden Suomisarjan toiseksi paras maalintekijä Jarno Palola tekee JHT:n kanssa pelaajasopimuksen lähitulevaisuudessa. Pidän toidennäköisenä, että JHT:n apuvalmentajaksi valitaan Tomi Gronoff. Pidän todennäköisenä, että Riku Tohila aloittaa kautensa JHT-paidassa.

Puolustuksessa tarvitaan vielä uusia nimiä. Toisaalta viime kauden joukkueesta Eetu Onikki on mielestäni yksi mahdollinen jatkaja.

Olen seurannut aikaisemmin JHT:n joukkueessa pelanneita ulkomaalaisia puolustajia.

Puolustaja Joshua Tetlow pelaa nyt Englannin maajoukkueessa MM-kisoissa ja hyvin pelasikin. Hän pelasi aikaisemmin JHT-paidassa. Puolustaja Emmet Powell pelasi JHT:paidassa kaudella 23-24-kaudella.

PE 22.05.2026 Olen jatkanut taidenäyttelyni valmistelua

 

Kuningas Kustaa Aadolf II, keisari Aleksanteri I ja kuningas Aadolf Fredrikin muotokuvat on maalannut taitielija Rosista Tancheva.

Taidenäyttelyssäni on Raution viimeisen kansanedustajan virsiruonoilija Leonard Typpön muotokuvapiirros, jonka on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen

Olen tänään jatkanut taidenäytteleyni valmistelua. Kävin Kalajoen kirkkoherranvirastossa sopimassa asioita. Kävin Kalajoen kirjastossa sopimassa asioita tekstien kopioinnista tohtoreiden muotokuvapiirroksiin liittyen ensi viikolla. Kehysliike oli kehystänyt kaksi maalausta ja ensi viikolla kehystetään vielä yksi maalaus. Olen tilannut Kansallisarkistosta pari tärkeää aineistoa koskien Raution historiaa. Olen tilannut vielä yhden karikatyyrimaalauksen, mikä valmistuu ennen taidenäyttelyni avausta. Olen varmistanut taidenäyttelyni rakentamiseen liittyvät asiat. Olen valmistellut taidenäyttelyni esittelypuheenvuoroa.

Olen lisäksi selvittänyt rautiolaisia asioita tekoälyn avulla. Rautiolaisuudelle on ominaista

1.suuri tohtorien määrä suhteessa väestön määrään

2.suuri siirtolaisuuden määrä suhteessa väestön määrään

3.erittäin suuri painonnoston arvokisamitalien määrä suhteessa väestön määrään

Neljäs asia on rautiolaisten väestön rakenne

Onko Raution nykyinen väestönrakenne poikkeava?

Kyllä on, sillä Kalajoen Raution taajaman ja entisen kunnan alueen väestönrakenteelle on tyypillistä poikkeuksellisen korkea lapsiperheiden ja nuorten osuus, mikä selittyy alueen vahvalla vanhoillislestadiolaisella herätysliikkeellä. [1, 2]

Vaikka Raution nykyinen väestörakenne heijastelee uskonnollisia perinteitä, se on kytköksissä myös laajempiin yhteiskunnallisiin trendeihin seuraavien ilmiöiden kautta:

Uskonnollisen taustan vaikutus väestöön

• Korkea syntyvyys ja suurperheet: Vanhoillislestadiolaisuudessa torjutaan perinteisesti syntyvyyden säännöstely. Tämän seurauksena Kalajoen ja Raution alueella on syntynyt huomattavasti enemmän lapsia tuhatta asukasta kohden kuin Suomessa keskimäärin.

• Nuori ikärakenne: Korkean lapsiluvun vuoksi väestön keski-ikä on pysynyt matalampana ja alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä merkittävästi korkeampana kuin monilla muilla Suomen maaseutualueilla.

• Paikallinen elinvoima: Monet Suomen maaseutukylät kärsivät vakavasta ukkoutumisesta ja väestökadosta. Rautio on puolestaan onnistunut säilyttämään elinvoimansa ja suuren lapsimääränsä ansiosta esimerkiksi oman kyläkoulunsa. Kylä valittiinkin Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi osoituksena tästä aktiivisuudesta. [1, 2, 3]

1. Kasvukeskukset (Keskusta ja Hiekkasärkät)

• Kehityksen suunta: Kasvava ja keskittyvä.

• Piirteet: Kalajoen keskustaajama on kunnan ainoa alue, jonka väkiluku on kasvanut tasaisen varmasti. Se imee asukkaita kunnan omista kylistä sekä naapurikunnista. Hiekkasärkkien alue puolestaan houkuttelee uusia asukkaita ja matkailijoita, mikä pitää alueen dynaamisena, joskin väestönvaihtuvuus on sesonkien mukaan suurta. [1]

2. Rautio (Omaleimainen maaseutukeskus)

• Kehityksen suunta: Vakaa ja elinvoimainen, lievästä rakennemuutoksesta huolimatta.

• Piirteet: Noin 600–1 000 asukkaan Rautio (taajamassa noin 380 asukasta) poikkeaa muiden sivukylien trendistä. Vaikka se sijaitsee kaukana merenrannasta ja keskustasta (n. 30 km), sen korkea syntyvyys on hidastanut väestön ikääntymistä ja pitänyt lapsiperheiden määrän korkeana. Rautio pystyy tarjoamaan edelleen omia peruspalveluita (kuten uuden kyläkoulun), mikä houkuttelee nuoria perheitä jäämään tai muuttamaan takaisin. [1, 2, 3, 4]

3. Taantuvat maaseutukylät ja liitosalueet (Esim. Himangan sivukylät ja Mehtäkylä)

• Kehityksen suunta: Voimakkaasti laskeva ja ukkoutuva.

• Piirteet: Kalajoen pienemmät maaseutukylät (kuten Mehtäkylä tai Vasankari) sekä vuonna 2010 liitetyn Himangan reuna-alueet kärsivät perinteisestä maaseudun rakennemuutoksesta. Niistä nuoret muuttavat työn ja opintojen perässä Kalajoen keskustaan tai suurempiin kaupunkeihin (kuten Ouluun tai Ylivieskaan). Näillä alueilla ei ole vastaavaa uskonnollista perherakennetta korjaamassa tilannetta, joten kuolleisuus ylittää syntyvyyden ja väestö ikääntyy nopeasti. [1, 2, 3]

---

Yhteenveto kylien välisistä eroista

Alue [1, 2, 3, 4, 5]	Väestötrendi	Ikärakenne	Vetovoimatekijä
Kalajoen keskusta	Kasvava	Monipuolinen, työikäiset	Palvelut, työpaikat, asuminen
Rautio	Vakaa / loivasti laskeva	Poikkeuksellisen nuori	Tiivis yhteisö, perinteet, koulu
Muut sivukylät	Voimakkaasti laskeva	Ukkoutuva, iäkäs	Luonnonrauha, edullinen asuminen

Ilman herätysliikkeen tuomaa korkeaa lapsilukua Rautio olisi todennäköisesti kokenut saman kohtalon kuin muut Suomen ja Kalajoen pienet maaseutukylät: koulun lakkauttamisen ja palveluiden nopean vetäytymisen keskustaan. [1]

Nykyiset muutostrendit

Vaikka Raution uskonnollinen tausta tekee sen väestörakenteesta edelleen poikkeuksellisen, ilmiö on murroksessa:

• Yleinen syntyvyyden lasku: Aluekehityksen seurantatietojen mukaan syntyvyys on 2020-luvulla laskenut huomattavasti myös kaikkein vahvimmilla lestadiolaisalueilla Pohjois-Pohjanmaalla.

• Perhekoon pieneneminen: Vaikka uskonnollisen yhteisön perhekoot ovat yhä Suomen keskiarvoa suurempia, myös herätysliikkeen sisällä perhekoot ovat nuorempien sukupolvien myötä muuttuneet maltillisemmiksi. [1, 2, 3]

Kalajoen ja valtakunnan erot väestörakenteessa

Kalajoen väestörakenne on pitkään poikennut edukseen tyypillisistä suomalaisista maaseutukaupungeista. Ero näkyy erityisesti nuorten ikäluokkien suuressa osuudessa:

• Nuorten osuus: Kalajoella alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on liikkunut noin 18–21 % tuntumassa. Koko Suomen keskiarvo saman ikäisille on valunut noin 15 prosentin tasolle.

• Luonnollinen väestönlisäys: Kun suurin osa Suomen kunnista kärsii siitä, että kuolleita on enemmän kuin syntyneitä, Kalajoki on 2020-luvulla raportoinut useana vuonna positiivista luonnollista väestönlisäystä eli syntyneitä on ollut enemmän kuin kuolleita.

• Polarisaatio kunnan sisällä: Vaikka kylät kuten Rautio säilyttävät nuoren rakenteensa, Kalajoen sisällä väestö keskittyy yhä enemmän keskustaajamaan. Pienemmät perinteiset maaseutukylät ilman vahvaa herätysliiketaustaa sen sijaan ukkoutuvat.