LA 07.08.2010

Päivän sää

Lämpötila aamulla klo 6 oli +11C, päivällä + 25 C

Tapahtumat

Tänään minulla oli ohjelmassa latotanssit,mitkä järjestettiin Ojalan Karin konehallilla. Musiikista vastasi Leijat-yhtye ja muusta tarjoilusta Marko Santapakan yritys. Sää oli lämmin. Yöllä klo 01.00 oli lämpötila +19 C. Tunnelma oli kuin etelän lomakohteissa. Tansseihin saavuttiin monenlaisilla kulkuneuvoilla kuten kuvista näkyy. Paikalla suomalaiseen kulttuuriin oli tutustumassa myös kaksi serbityttöä, jotka opiskelevat eläinlääkäreiksi ja he ovat lyhyen työhön tutustumisjakson Kari Ojalan tilalla. Latotanssit olivat erittäin onnistuneet ja paikalla oli runsaasti väkeä.

Jos rikostutkinnassa päädytään siihen, että Perussuomalaisten Oulun piirin ehdokasasettelu on tapahtunut syrjintää käyttäen, niin silloin ehdokasasettelu on saatu aikaan rikoksen avulla. Kaikki me tiedämme, että rikoksen avulla tehty oikeustoimi on mitätön ja pätemätön. Näin ollen on suuri vaara, että Perussuomalaisten Oulun vaalipiirin ehdokasasettelu mitätöidään ja samalla perussuomalaisten Oulun vaalipiirin ehdokkaat eivät voi osallistua eduskuntavaaleihin. Nyt on puolueen puoluehallituksen otettava ensi viikonvaihteessa kantaa Perussuomalaisten Oulun piirin toimintaan, koska kysymys on puolueen edusta ja julkikuvasta. Minulle on muodostunut vakaa käsitys siitä, että piirisihteeri Paula Jukan ja piirin puheenjohtajan Ahti Moilasen toiminta ei ole puolueen edun mukaista eikä myöskään tämän päivän yleisesti hyväksyttyjen tapojen ja arvojen mukaista toimintaa. Juka, Moilanen ja eräät muut tietävät, että ainoa keino estää valintani kansanedustajaksi on estää kansanedustajaehdokkuuteni rikollisin keinoin.

Uutiset

Erkki Rintalan kirjoitus Helsingin Sanomissa 6.8.2010 (Rintala on entinen Vaasan hovioikeuden presidentti).

Suomea ei voi sanoa eturivin oikeusvaltioksi

Euroopan neuvoston vaatimukset kunnollisesta oikeudenkäytöstä eivät toteudu Suomessa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on toistuvasti tuominnut Suomen maksamaan kansalaisilleen hyvityssakkoja oikeudenkäyttövirheistä. Virheet ja niistä saadut tuomiot lisääntyvät huolestuttavasti. Euroopan neuvoston (EN) jäsenvaltion kansalainen voi tehdä EIT:lle valituksen, jos tuntee oikeuttaan loukatun. Edellytyksenä on, että kansallinen oikeustie on käyty loppuun eli korkein oikeus on joko hylännyt valituslupapyynnön tai sinetöinyt oikeudenloukkauksen tuomiollaan.
Suomi liittyi Euroopan neuvostoon vuonna l989, Euroopan talousalueeseen Etaan vuonna l994 ja Euroopan unioniin vuonna l995. Näiden jäsenyyksien myötä eurooppaoikeuden periaatteista ja ylikansallisten tuomioistuinten ennakkoratkaisuista tuli Suomea sitovaa oikeutta. Tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuus sai uusia painotuksia ja ulottuvuuksia. Tuomiovallan yhteiskunnallinen merkitys muuttui ja kasvoi.

Samaan aikaan valmisteltiin hallituksen esitystä uudeksi perustuslaiksi (HE 1/l998). Sen yleisperusteluissa edellä mainittu, Suomen valtiollista suvereniteettia vahvasti rajoittanut muutos jätettiin täysin vaille huomiota. Kahden erilaisen oikeudenkäyttöjärjestelmän, kansallisen ja ylikansallisen, sovittaminen yhteen jätettiin tietoisesti tekemättä. Poliittinen enemmistö ei vielä silloin halunnut avoimesti tunnustaa, että EU:n jäsenyys rajoittaa suvereniteettia. Lakivaliokunnan vähemmistön eriävissä lausunnoissa asia tulee selvästi esille.
Pahinta on kuitenkin, että olemme jättäneet toteuttamatta suurimman osan niistä suosituksista, jotka EN on antanut kunnollisen oikeudenkäytön takeiksi. Merkittävimmät koskevat tuomareiden ammatillista koulutusta ja tuomioistuinten hallintoa.

EU:ssa lakimiestutkinto on harmonisoitu juristin yleistutkinnoksi. Sitä ei ole mukautettu minkään erityisen ammatin tarpeisiin, vaan ammatillinen koulutus on annettava yleistutkinnon jälkeen. Sitä varten on perustettu eurooppalainen yhteistyöverkko. Verkko valvoo koulutuksen yhdenmukaisuutta, jotta ammatilliset tutkinnot olisivat kelvollisia kaikissa jäsenmaissa.
EN:n mukaan oikeudellisten ratkaisujen laatu riippuu eniten tuomareiden pätevyydestä. Jäsenvaltioiden on jatkokoulutettava tuomareitaan heidän koko virkauransa ajan. Aivan erityisesti tuomarit ovat velvollisia pitämään tietonsa ja taitonsa ajan tasalla jatkuvasti kehittyvässä oikeuskäytännössä, joka perustuu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ennakkopäätöksiin. Juuri tämä on suomalaisten tuomareiden akilleenkantapää. Myös lakienglantia pitäisi osata.
EU:n ja EN:n edellyttämä ammatillinen koulutus puuttuu Suomesta kokonaan. Suomessa tuomarit jakavat oikeutta yleistutkinnolla, jossa niin sanotut tuomariaineet voivat olla hyvinkin vaatimattomassa osassa. Esimerkiksi keskeisessä prosessioikeudessa tuomarilla saattaa olla alin mahdollinen arvosana. Oikeuslähdeopin opetus on tuomarinvirkaa ajatellen lapsenkengissä.

Ruotsissa ammatillisesta koulutuksesta huolehtivat Göteborgin ja Lundin tuomariakatemiat. Lunds Domarakademi tekee tiivistä yhteistyötä Lundin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ja Lundin käräjäoikeuden kanssa. Jos meillä esittää tiedekunnille aloitteellisuutta jatkokoulutuksen järjestämiseksi, saa vastaukseksi, etteivät tiedekunnat ole ammattikorkeakouluja.
Saksassa opilliset vaatimukset ovat erityisen suuret. Yliopistotutkinnon jälkeen on suoritettava erityinen tutkinto, ja vain sen läpäisseet voivat pyrkiä tuomarinuralle. Tuomareiden jatkuva koulutus on järjestetty instituutioissa, jotka opettavat muun muassa eurooppaoikeutta. Tuomareiden asemasta sekä oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään osavaltioittain erityisissä tuomarilaeissa. Vastaava laki olisi meilläkin välttämätön, varsinkin jos liian pitkistä oikeudenkäyntiajoista halutaan eroon.

Tuomareiden riippumattomuus ja omaehtoinen oikeudenkäytön laadun kehittäminen edellyttävät tuomioistuinten hallinnollista itsenäisyyttä. Periaate on vahvistettu monin kansainvälisin sopimuksin. Meillä periaate tarkoittaa, että tuomioistuinten hallinto olisi erotettava valtioneuvostosta ja oikeusministeriöstä. Siihen oikeusministerimme, puoluekannasta riippumatta, eivät ole suostuneet.
Kaikissa muissa Pohjoismaissa tuomioistuinhallinto on kansainvälisten sopimusten mukaisesti erotettu poliittisista hallintoelimistä riippumattomaksi, tuomarivetoiseksi asiantuntijahallinnoksi.

Ylikansallisten tuomioistuinten oikeudentulkintojen nykyistä parempi seuraaminen vaatii kolmea asiaa: Ensinnäkin perustuslakia on korjattava niin, että se tukee kansallisen oikeutemme sovittamista ylikansalliseen oikeuteen ja tunnustaa jälkimmäisen sitovuuden. Toiseksi tuomioistuinhallinto on muutettava pohjoismaisten mallien mukaiseksi riippumattomaksi asiantuntijahallinnoksi. Kolmanneksi EU:n ja EN:n edellyttämä tuomareiden ammatillinen koulutus on vihdoin toteutettava.
Pahinta EIT:n tuomitsemissa hyvityssakoissa ei ole, että ne suistavat maatamme oikeusvaltioiden takariviin. Suurimpia kärsijöitä ovat ihmiset, joiden oikeutta on loukattu. Loukkauksella voi olla vakavia henkisiä tai aineellisia vaikutuksia koko loppuelämään.
Katso http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2010/08/takarivin-oikeusvaltio.html


Ote Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoituksesta 6.8.2010:

”Suuressa osassa maata uhattuna ei ole luonto, vaan ihmisasutuksen säilyminen.”

Ympäristöhallinnon into kiristää maaseutualueiden rakentamisen pelisääntöjä on selvästi kasvussa. Ympäristöministeriön virkamieseliitin säätelyhalu voidaan jo laskea valtion kiinteäksi omaisuudeksi, mutta tällä hallituskaudella se on saanut tuekseen myös asialle otollisen ministerin Jan Vapaavuoren (kok.).
Asumisesta ja kaavoituksesta vastaava ministeri on toistuvasti vaatinut rakentamisen keskittämistä olemassa oleviin keskuksiin ja niiden läheisyyteen. Harvaan asutulle maaseudulle ei saisi nousta sen paremmin asuntoja kuin liikerakennuksiakaan. Hyvän tarkoituksen vakava puute on siinä, että niin ympäristöministeriön kuin ministeri Vapaavuorenkin kannanotot kertovat kovin suppeasta Suomi-tuntemuksesta. Näköalaksi riittää se, miltä asiat Helsingin hallintokortteleista katsoen näyttävät.
Ympäristöministeriön tehtäviin kuuluu kehittää ja ohjata maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta. Käytännön päätökset näissä asioissa tehdään, tai ainakin pitäisi tehdä kunnissa.
Suora vallankäytön linja kulkee kuitenkin ministeriöstä ely-keskusten kautta yksittäisiin kuntiin. Ely-keskukset valvovat, että kuntien kaavoitus noudattaa valtakunnallisia tavoitteita. Näin paikallistasollakin valtaa ovat ottaneet keskushallinnon alaisuudessa toimivat ely-keskusten ympäristöosastot.
Helsinkiläiseen city-vihreyteen kuuluu keskeisenä ajatus, että maalla asuva ihminen on lähtökohtaisesti ympäristöongelma. Tämän ajatuksen sisäistämisestä Vapaavuori sai äskettäin palkinnon Suomen luonnonsuojeluliitolta.
Asuntoministerin salkusta onkin tullut helsinkiläiselle Vapaavuorelle poliittinen kultakaivos. Hän voi samalla kertaa edistää kotikaupunkinsa kasvua ja osoittaa vahvasti kokoomuksen uutta vihreää sävyä.
Keskushallinnon hyväntahtoinen ympäristöajattelu aiheuttaa jo nykyisellään vaikeuksia maakuntien asukkaille. Yhä useammin asukkaat ja elinkeinot jäävät toiseksi, kun päätöksenteon toiseen vaakakuppiin nostetaan ympäristöasiat.
Näin siitä huolimatta, että suuressa osassa maata uhattuna ei ole niinkään luonto, vaan ihmisasutuksen säilyminen.

Lehtileikkeet lehtileikekirjaani

Ensimmäinen lehtileike: Ehdokkaita kriisikunniksi 14. Mukana myös Alavieska. Toinen lehtileike: Haaveena elämä Suomessa. Serbialaiset eläinlääkäreiksi valmistuvat naiset töissä Kalajoella. Kolmas lehtileike sisältää Kalevan kisojen tuloksia.

Televisiosta katsottua

Katsoin aamulla Rauli Virtasen mielenkiintoisen dokumentin Sisua Suezilta Kongoon. Dokumentissa kerrottiin Suomen YK:n rauhanturvatoiminnan arjesta ja Nato yhteistyöstä.

Katsoin Kalevan kisoja Kajaanista.

Terveys ja liikunta

Paino101.0 kg, verenpaine 164/96, lepopulssi 51, kävely 9 km/262 km, pyöräily 56 km/1738 km, uinti 1000m /28 500m

Loppukevennys

Kaksi suomenruotsalaista oli saanut kutsun kertausharjoituksiin. Vääpeli kysyi heidän nimiään. – Förstår inte, sanoi ensimmäinen. – Jaaha, seuraava, sanoi vääpeli. – Förstår inte, sanoi toinenkin. – Vai niin, siis veljeksiä, totesi vääpeli.

Kuulemme aarian oopperasta Hevosmiehet aamukusella, säestää Kusenko, laulaa Anna Tulla.

Kustavilainen isäntä soitti Turun viinakauppaan saadakseen nopeasti olutta. Hän kysyi myyjältä: - Jos nyt tilaan neljä koria olutta, voitteko sanoa, milloin se on täällä Kustavissa? – Heti, kun olette juonut ensimmäisen pullon, vastasi myyjä.

Ruotsinpyhtäällä on paikka nimeltä Karvahaara. Pitäjässä oli jokin kulkutauti liikkeellä, ja pappi luki kirkossa esirukouksen: - Emäntä kipiä Karvahaarasta ja piika samasta paikasta.

Alaspäin näyttää miehen elämä menevän: ensin se asui Reisjärvellä, muutti sieltä Polvijärvelle ja on nyt päätynyt jo Varpaisjärvelle.

- Mistä Norja on saanut nimensä? – Järjestettiin kansanäänestys. Vastakkain olivat ehdotukset ”Norja” ja ”Kankea”.

Nuori nainen valitteli lääkärille pahoinvointiaan ja arveli sen johtuvan hongkongilaisesta. Lääkäri tutki aikansa ja totesi sitten: - Ei tämä ole hongkongilaisen aiheuttamaa pahoinvointia. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että te olette raskaana. – Herranen aika! huudahti neiti. Se oli sitten se jyväskyläläinen!