Erkin blogi: Mikä on Tiitisen lista?

Tiitisen lista on suojelupoliisin (Supo) vuonna 1990 haltuunsa saama salainen asiakirja, joka sisältää 18 suomalaisen henkilön nimet, joilla epäiltiin olleen yhteyksiä Itä-Saksan tiedustelupalvelu Stasiin. Lista sai nimensä Supon silloisen päällikön Seppo Tiitisen mukaan, joka laittoi asiakirjan Supon kassakaappiin.

Asiakirja on herättänyt Suomessa vuosikymmeniä kestänyttä julkista keskustelua ja spekulaatiota.

Keskeiset tiedot Tiitisen listasta

Alkuperä: Suojelupoliisi sai listan Länsi-Saksan tiedustelupalvelu BND:ltä vuonna 1990. Tiedot ovat luultavasti peräisin Itä-Saksasta loikanneelta tiedusteluvirkailijalta.
Sisältö: Kyseessä on vihjelista, eikä se sisällä suoria todisteita vakoilusta. Henkilöt on luokiteltu Stasin järjestelmissä eri tasoille, kuten epävirallisiksi kontakteiksi tai potentiaalisiksi vaikutuskanaviksi.
Listalla olevat henkilöt: Seppo Tiitinen on kertonut julkisuudessa, että listalla on lähinnä tutkijoita, yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita henkilöitä sekä Tampereen yliopistossa ennen vuotta 1990 työskennelleitä ihmisiä. Mukana oli myös muutama silloista kansanedustajaa, mutta ei ministereitä tai valtion kärkipoliitikkoja.
Salassapito: Lista on määrätty salassa pidettäväksi julkisuuslain ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen nojalla. Sen salassapitoaika on 60 vuotta, mikä tarkoittaa, että se tulee virallisesti julkiseksi vuonna 2050.
Tutkimuskäyttö: Suojelupoliisi voi periaatteessa myöntää listaan tutkimuslupia relevanteille poliittisen historian tutkijoille, mutta lupien saajilla ei ole oikeutta julkaista listan nimiä

Alpo Rusi on esittänyt kirjassaan oman arvionsa Tiitisen listan nimistä. Mitä nimiä on Alpo Rusin julkistamassa listassa?

Alpo Rusin oikeudenkäynnin yhteydessä sekä kirjoissaan (Vasemmalta ohi ja Tiitisen lista) julkaisema arvio niin sanotuista Stasi-yhteyksistä tunnetaan julkisuudessa nimellä "Rusin lista". Kyseessä on Rusin oma arvio ja tulkinta henkilöistä, joilla oli tiivistä yhteydenpitoa Itä-Saksan Helsingin-lähetystöön.

Rusin julkistama arvio pitää sisällään yhteensä 12 nimeä, jotka edustavat laajasti suomalaista yhteiskunnallista ja poliittista elämää:

SDP:n vaikuttajat: Kalevi Sorsa (entinen pääministeri, jonka Rusi väittää olevan myös varsinaisella Tiitisen listalla), Paavo Lipponen, Ulf Sundqvist, Matti Ahde, Pekka Kuusi, Lars Lindeman ja Unto Niemi.
Muut poliittiset ja yhteiskunnalliset toimijat: Jukka Rusi (Alpo Rusin veli), Seppo Halminen, Matti Kekkonen, Jouko Loikkanen ja Pentti Poukka.

Suomen Sotilas-lehti on julkaissut oman listansa Tiitisen listan nimistä. Mitä nimiä on tuolla listalla?

Suomen Sotilas -lehti on käsitellyt Stasi-yhteyksiä ja Tiitisen listaa useissa artikkeleissaan. Erityisesti lehti nosti esille Alpo Rusin Kremlin kortti -kirjan (2022) julkaisun yhteydessä laajan nimilistan.

Lehden käsittelemässä laajassa aineistossa esiintyvät muun muassa seuraavat nimet, joiden taustoja tai mahdollisia Stasi-kytköksiä on arvioitu:

Poliitikot ja yhteiskunnalliset vaikuttajat: Eero Heinäluoma, Kalevi Sorsa, Tarja Halonen, Paavo Lipponen, Erkki Tuomioja, Ulpu Iivari, Matti Ahde ja Vappu Taipale.
Kansanedustajat ja poliittiset toimijat: Ilkka-Christian Björklund, Ilkka Kanerva, Esko-Juhani Tennilä ja Taisto Sinisalo.
Diplomaatit: Kirsti Lintonen, Arto Mansala, Jaakko Laajava ja Jaakko Blomberg.
Tutkijat ja kulttuurivaikuttajat: Jouko Jokisalo (Stasin värväämäksi agentiksi koodinimellä ”Boris” paljastunut tutkija), Jorma Kalela sekä laulaja Kaisa Korhonen.

Myöhemmin lehti on jatkanut Stasi-aineistojen perkaamista. Vuonna 2025 Suomen Sotilas uutisoi kahden muun suomalaispoliitikon – entisen kansanedustajan Kimmo Kivelän ja vasemmistoliiton entisen puoluesihteerin Matti Viialaisen – päätyneen aikanaan Stasin Helsingissä toimineen vakoojan papereihin "tietolähteiksi".

Espanjan Sanomat on julkaissut sivuillaan oman Tiitisen listan. Mitkä nimet ovat tuolla listalla?

Aurinkorannikolla ilmestyvä suomenkielinen Espanjan Sanomat -lehti herätti suurta huomiota touko-kesäkuussa 2003, kun sen päätoimittaja Arto Ryynänen julkaisi pääkirjoituksessaan tiedot lähteestä, joka väitti nähneensä alkuperäisen Tiitisen listan.

Lehti ei julkaissut kokonaista 18 nimen listaa, vaan se toi julkisuuteen neljä nimeä, joiden se väitti olevan kyseisellä suojelupoliisin salaamalla listalla:

Kalevi Sorsa (SDP:n pitkäaikainen puheenjohtaja ja entinen pääministeri)
Jaakko Kalela (tasavallan presidentin pitkäaikainen kansliapäällikkö)
Kirsti Lintonen (diplomaatti, joka toimi urallaan muun muassa Sorsan ulkopoliittisena avustajana ja Suomen suurlähettiläänä)
Aimo Kairamo (Suomen Sosialidemokraatti -lehden pitkäaikainen päätoimittaja)

Kuka on Eero Kekomäki?

Eero Kekomäki (1933–2024) oli suomalainen varatuomari, joka toimi suojelupoliisin (Supo) päällikkönä vuosina 1990–1996. Hän seurasi tehtävässä Seppo Tiitistä.

Kekomäen kautta suojelupoliisin johdossa määrittivät merkittävät historialliset murrokset ja uuden toimintalinjan luominen kylmän sodan päätyttyä:

Ura ennen Supoa: Ennen nimitystään Supon johtoon Kekomäki teki pitkän uran ulkoministeriössä, muun muassa sen oikeudellisen osaston päällikkönä. Supon johtoon hänet valittiin poliittisesti sitoutumattomana ehdokkaana.
Suunnanmuutos länteen: Kekomäen päällikkökausi osui Neuvostoliiton romahduksen ja Berliinin muurin murtumisen aikaan. Hän ryhtyi määrätietoisesti viemään suojelupoliisia osaksi läntisten tiedustelupalveluiden verkostoja.
Suhde Tiitisen listaan: Kekomäki aloitti Supon päällikkönä juuri vuonna 1990, jolloin niin sanottu Tiitisen lista päätyi viraston haltuun. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Kekomäki oli virkansa puolesta yksi harvoista henkilöistä, jotka pääsivät tutustumaan Supon hallussa olleisiin Stasi-aineistoihin. Alpo Rusi on kuitenkin esittänyt väitteitä, joiden mukaan lista ei Kekomäen kaudella olisi edes fyysisesti sijainnut Supon kassakaapissa.