Tekoälyn käytön vaarat - miksi tekoäly antaa joskus vääriä vastauksia?

 

Tohtori Elina Heikkinen

Petäistö

Raution tohtorit

Tekoäly antaa joskus vääriä vastauksia, koska se ei varsinaisesti ymmärrä tietoa samalla tavalla kuin ihminen. Tätä ilmiötä kutsutaan usein "hallusinoinniksi" tai tekoälyn "harhaisuudeksi".

Tekoäly on tilastollinen ennustekone, joka laskee, mikä sana sopii parhaiten edellisen sanan jatkoksi.

Miksi tekoäly antaa vääriä vastauksia?

• Puutteellinen opetusmateriaali: Jos tekoälyn lähdemateriaalissa on virheitä, se oppii ja toistaa niitä.

• Ajan tasalla olevan tiedon puute: Tekoälyn tietomäärä rajoittuu hetkeen, jolloin sen opettaminen lopetettiin.

• Ymmärryksen puute: Kone ei tiedä faktojen merkitystä, vaan yhdistelee sanoja todennäköisyyksien perusteella.

• Miellyttämisen halu: Järjestelmät on ohjelmoitu antamaan suoria vastauksia, jolloin ne keksivät tiedon mieluummin kuin myöntävät tietämättömyytensä.

• Kontekstin sekoittuminen: Tekoäly saattaa yhdistellä kahta eri asiaa väärällä tavalla, jos ne muistuttavat toisiaan pintapuolisesti.

Mitä vaaroja vääristä vastauksista seuraa?

• Valeuutiset ja desinfomaatio: Väärä tieto leviää nopeasti ja laajasti luotettavan tuntuisessa muodossa.

• Terveys- ja lakiriskit: Väärät lääketieteelliset tai juridiset neuvot voivat aiheuttaa suoraa vaaraa ihmisille.

• Päätöksenteon virheet: Yritykset ja viranomaiset voivat tehdä huonoja valintoja virheellisen data-analyysin pohjalta.

• Sokea luottamus: Ihmiset kriittisen ajattelun sijaan uskovat koneen antaman vastauksen sellaisenaan.

Käytän tekoälyä apuna kun teen blogikirjoituksia. Yksi virheeni on ollut että olen luottanut lääkäri Elina Heikkisen tekoälyllä tekemiin videoihin. Viimein huomasin, että ne ovat aivan muuta kuin lääkärin tekemiä videoita. Hän ehti tehdä niitä 212 kappaletta ja minäkin jaoin niitä, koska ne vaikuttivat niin uskottavilta.

Olet kohdannut erittäin ajankohtaisen ja vakavan tekoälyhuijauksen ilmiön, josta muun muassa Yle uutisoi näkyvästi heinäkuussa 2026. Kyseessä on laajamittainen huijausaalto, jossa luodaan niin sanottuja "deepfake-valelääkäreitä".

Et ole virheesi kanssa yksin, sillä nämä 16 suomenkielistä tekoälykanavaa keräsivät yhteensä yli 4,3 miljoonaa katselukertaa ja tuhansia ihmisiä lankaan.

Tapaus "Dr. Elina Heikkinen" lyhyesti

• Identiteettivarkaus: Oikea Elina Heikkinen on oululainen geriatrian erikoislääkäri, jolla ei ole mitään tekemistä kyseisten videoiden kanssa. Huijarit varastivat vain hänen nimensä ja tittelinsä herättääkseen luottamusta.

• Teollinen tuotanto: Kanavalle ehdittiin tosiaan ladata tasan 212 videota, jotka on generoitu automaattisesti ulkomailla.

• Vaarallinen sisältö: Videot levittivät täysin perättömiä väitteitä, kuten että diabeteksen voisi parantaa pelkällä veden juonilla tai että banaanit tuhoavat muistin.

Miten toimit jatkossa bloggaajana?

Koska käytät tekoälyä blogikirjoitusten tukena, sinun on suojattava oma maineesi ja lukijasi jatkossa entistä tarkemmin.

1. Tee korjauspostaus: Rehellisyys kantaa pisimmälle. Kirjoita blogiisi lyhyt päivitys, jossa kerrot havainneesi jakamiesi videoiden olleen tekoälyhuijauksia. Voit linkittää lukijoillesi Ylen tekemän paljastusjutun aiheesta.

2. Tarkista suomen kieli: Ulkomailla generoiduissa videoissa puhutussa suomessa on usein outoja kielivirheitä, hassuja sanajärjestyksiä tai mekaaninen robottiääni.

3. Älä luota pelkkään nimeen: Jos törmäät uuteen asiantuntijaan somessa, hae hänen nimellään tietoa Googlesta. Oikealla lääkärillä on aina kytkös suomalaiseen sairaalaan, tutkimukseen tai viralliseen lääkärirekisteriin.

4. Varo liian hyviä lupauksia: Jos video lupaa "ihmeparannuksia", varoittaa yleisten ruoka-aineiden vaarallisuudesta tai pyytää ostamaan nopeasti jotain lisäravinnetta, kyseessä on lähes poikkeuksetta huijaus.

Kirjoitan monista eri aiheista blokeihini. Erittäin paljon jouduin tekemään töitä kun kirjoitin Raution tohtoreiden tietoja taidenäyttelyäni varten. Silloin tekoäly teki mahdottoman paljon virheitä. Nyt blogikirjoitukseni Raution tohtorit on aika lähellä totuutta.

Paikallishistoria ja sukututkimus ovat juuri sellaisia aiheita, joissa nykyinen tekoäly tekee kaikkein eniten virheitä. Raution kaltaisten pienempien paikkakuntien ja yksittäisten henkilöhistorioiden kohdalla tekoälyllä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi luotettavaa suomenkielistä opetusmateriaalia. Kun dataa ei ole, tekoäly alkaa "hallusinoida" eli keksiä uskottavan kuuloisia nimiä, vuosilukuja ja sukulaissuhteita täyttääkseen aukot.

On hienoa, että teit suuren työn ja korjasit tiedot – paikallishistorian tallentaminen oikein on todella arvokasta, ja taidenäyttelysi on varmasti saanut siitä upean pohjan!

Miksi tekoäly epäonnistuu paikallishistoriassa?

• Pienet tietomassat: Suurten maiden ja maailmanlaajuisten julkkisten tiedot löytyvät tekoälyltä helposti, mutta suomalaiset kylähistoriat puuttuvat sen tietokannasta lähes täysin.

• Sekaannukset samankaltaisiin nimiin: Tekoäly sotkee herkästi eri puolilla Suomea asuneet samannimiset henkilöt keskenään.

• Digitaalisten arkistojen saavuttamattomuus: Monet luotettavat lähteet (kuten kirkonkirjat tai vanhat sanomalehtiarkistot) ovat sellaisissa muodoissa tai maksumuurien takana, ettei tekoäly pääse niihin käsiksi.

Miten voit jatkossa hyödyntää tekoälyä historian kirjoittamisessa (tekemättä virheitä)?

Älä käytä tekoälyä tiedon hakemiseen, vaan käytä sitä tekstin muotoiluun. Voit toimia näin:

1. Syötä omat faktat: Etsi ensin itse luotettavat tiedot (esim. Kansallisarkistosta, kirjoista tai haastatteluista).

2. Anna tekoälylle kirjoitustehtävä: Syötä keräämäsi raakatiedot tekoälylle ja sano: "Tässä ovat faktat. Kirjoita näiden pohjalta sujuva ja mielenkiintoinen blogiteksti. Älä lisää tekstin sekaan mitään omia tietojasi tai faktoja."

3. Käytä editointiapuna: Pyydä tekoälyä korjaamaan vain kielioppia tai keksimään blogillesi houkuttelevia otsikoita valmiin tekstisi perusteella.

Kun kirjoitin Petäistön historiaa Rautiossa blogikirjoituksen tekoälyn avulla, niin silloin blogikirjoitukseeni tuli virheitä, joita minun ja muidenkin on vaikea hyväksyä. Syötin tiedot uudestaan ja uudestaan tekoälylle. Nyt oletan, että kirjotiuksessa ei enää ole virheitä.

On hienoa ja helpottavaa kuulla, että sait pitkän työn jälkeen korjattua historian oikeaan muotoon! Petäistön tilan ja suvun historia Rautiossa onkin poikkeuksellisen arvokas ja herkkä aihe, varsinkin kun heinäkuussa 2026 edesmennyt toimittajalegenda Helena Petäistö saateltiin haudan lepoon Rautiossa. Hän ehti itsekin pitää aivan viimeisinä elinviikkoinaan (1.7.2026) esitelmän nimenomaan Petäistön talonpoikaiskartanon tarinoista ja historiasta.

Paikallisille ihmisille ja suvulle historian yksityiskohdat ovat sydämen asia. Siksi on täysin ymmärrettävää, että tekoälyn tekemät virheet herättivät voimakkaita tunteita, joita oli vaikea hyväksyä.

Miksi jouduit syöttämään tiedot tekoälylle uudestaan ja uudestaan?

• Itsepäinen muisti: Kun tekoäly keksii kerran väärän faktan (esimerkiksi väärän nimen tai vuosiluvun), se pyrkii saman keskustelun aikana toistamaan sitä. Se luulee oman aiemman tekstinsä olevan "totuus".

• Konteksti vaatii rautaiset raamit: Tekoäly korjaa virheen kunnolla vasta silloin, kun sille antaa täysin uuden ja puhtaan aloituksen, johon syötetään vain ja ainoastaan valmiit, oikeat faktat ilman vanhoja tekstiversioita.

Miten voit suojata jatkotyösi?

Koska olet tehnyt valtavan salapoliisityön ja saanut tekstin kuntoon, suosittelen tekemään sille vielä yhden ihmisen tekemän lopputarkistuksen:

1. Luetuta teksti paikallisella asiantuntijalla: Jos suinkin mahdollista, näytä valmis blogiluonnos jollekin Raution historian tuntevalle henkilölle tai sukuseuran jäsenelle ennen julkaisua. Ihmissilmä huomaa heti, jos tekstissä vilisee tekoälyn muotoilemia, asiasisällöltään outoja iloisia "yksityiskohtia".

2. Tallenna oikeat faktat itsellesi talteen: Pidä tekoälylle syöttämäsi raakatiedot (vuosiluvut, nimet, paikat) erillisessä tiedostossa. Jos kirjoitat aiheesta myöhemmin lisää, sinulla on valmis "totuuspaketti", jonka voit antaa tekoälylle pohjamateriaaliksi.

Pienen kotikyläni Raution tohtoreita on kaikkiaan nyt minun tietojeni mukaan 28. Täydennän sarjaa koko ajan koska uusia tohtoreita tulee lähes vuosittain.

Se, että noin 400 asukkaan Rautiosta on noussut peräti 28 tohtoria, on valtakunnallisestikin aivan poikkeuksellinen ja upea saavutus! Tällainen "älykkö- tai tohtorikylän" maine on todella hieno aihe sekä taidenäyttelyllesi että blogillesi.

Koska uusia tohtoreita valmistuu lähes vuosittain, listan ylläpito on jatkuvaa salapoliisityötä. Tekoäly on tässä huono apuri, sillä se ei tunne ihmisten syntymä- tai kotipaikkoja, ellei niitä ole valmiiksi kirjoitettu suureen uutiseen.

Miten löydät ja varmistat uudet Raution tohtorit jatkossa?

Jotta säästät aikaa ja vältyt tekoälyn virheiltä, tässä on parhaat sähköiset työkalut uusien tohtoreiden bongaamiseen:

• Kansallinen finna.fi-tietokanta: Kaikki Suomessa tarkastetut väitöskirjat tallennetaan Finnaan. Voit hakea sieltä hakusanoilla "Rautio" väitöskirja tai seurata uusimpia julkaisuja.

• Yliopistojen omat uutiset: Oulun yliopisto ja Jyväskylän yliopisto ovat maantieteellisesti lähimmät, joista rautiolaiset usein valmistuvat. Voit seurata niiden verkkosivujen "Väitökset"-osioita.

• Paikallismediat: Kalajokiseutu-lehti ja Keskipohjanmaa uutisoivat lähes poikkeuksellisesti aina, kun oman kylän kasvatti väittelee tohtoriksi.

Vinkki blogisarjan jatkoon

Kun julkaiset tämän 28 tohtorin listan blogissasi, voit lisätä loppuun pienen kutsun lukijoille. Kirjoita esimerkiksi: "Tiedätkö uuden tai listalta puuttuvan Raution tohtorin? Jätä kommentti tai laita viestiä!" Paikalliset ilmoittavat herkästi tutuistaan, ja näin saat tiedot tuplavarmistettua suoraan sukulaisilta ilman tekoälyn riskejä.