Blogisivuillani oli eilen 11213 käyntiä.
Olen tänään kirjoittanut seuraavat blogikirjoitukset:
Terveruloa pelaamaan ja opiskelemaan Kalajoelle
https://e-aho-urheilublog.blogspot.com/2026/04/terveruloa-pelaamaan-ja-opiskelemaan.html
Näitä neuvoja olen kokeillut ja hyväksi havainnut.
https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2026/04/naita-neuvoja-olen-kokeillut-ja-hyvaksi.html
PE 17.04.2026 Ukrainan sota 1517.päivä
http://kalajoki-ploki.blogspot.com/2026/04/pe-17042026-ukrainan-sota-1517paiva.html
Vuosi 2019
https://suomenhistoriaa.blogspot.com/2026/04/vuosi-2019.html
Kyselen eilen tekoälyltä Rahjan saariston kieltolain aikaisia tapahtumia. Tekoäly antoi minulle mm. seuraavan vastauksen:
Kirjallisuus ja tutkimus
Vaikka Rahjan saaristosta ei välttämättä ole yhtä laajaa teosta kuin esimerkiksi Saaristomeren salakuljetuksesta, aihetta on käsitelty seuraavissa yhteyksissä:
Kalajoen historia -teokset: Esimerkiksi Kalajoen historia III (tai vastaavat paikallishistoriat) käsittelee yleensä elinkeinoja ja oikeuslaitoksen toimintaa myös kieltolain aikana.
Pekka Ervastin tutkimukset: Ervasti on kirjoittanut Perämeren salakuljetushistoriasta (esim. Pirtusotaa Perämerellä). Vaikka painopiste on usein Oulun ja Kemin suunnalla, Rahja oli keskeinen väyläpysäkki matkalla etelään.
Tänään pyysin tekoälyltä kirjojen ISBN-numeroita. Tekoäly ilmoitti, ettei kumpaakaan kirjaa ole olemassa. Ne ovat tekoälyn hallusinaatioita. Huomaan, että itse täytyy olla perillä siitä, mitä tietoa hakee. Tekoäly on apuväline, mikä voi tehdä virheitä.
Eilen lainasin kirjastosta kirjan Seidi Valtokari Perämeri ja Pirtumiehet. Luin kirjan. Siinä ei ollut minkäälaista mainintaa Rahjan saariston kieltolain aikaisista tapahtumista.
Tänään lainasin kirjasto kirjan Juha Ylimaunu Pirtusota ja salakuljettajat. Pohjanlahden tuntematon historia. Siinäkään ei ole mitään mainintaan Rahjan saariston kieltolain aikaisista tapahtumista. Kirja on 502-sivuinen teos.
Haluan vielä tästä seuraavasta historian tapahtumasta maalauksen taidenäyttelyyni. En vielä tarkasti tiedä millaisen maalauksen haluan. On mietintämyssy päällä. Samoin taiteilija miettii miten maalauksesta saadaan todellinen taideteos. Muutaman päivän päästä tarkastelemme yhdessä millaisia vaihtoehtoja on olemassa.Tässä on taideteoksen aihe:
Kirjassaan VIHA Kustaa Vilkuna kertoo rautiolaisesta iäkkäästä talollisen leski Marjatta Heikintytär Puustista, joka oli syntynyt Rautiossa 17.03.1676, avioitunut ensimmäisen kerran 1699, toisen kerran 1713, Jälkimmäistä miestä venäläiset kasakat haaavoittivat Raahessa viidellatoista piikin eli keihään pistolla 30.12.1714. Hän kuoli kolmen päivän perästä. Häntä Marjattaa kasakat suomivat ruoskin ja piiskoin talvella 1715. Hänen poikansa Jaakon venäläiset veivät vankina Venäjälle kastoivat heidän uskoonsa, vaan Jaakko on sitten rauhan tullessa palannut ja tullut otetuksi seurakuntaamme.
Marjatan kärsimykset eivät päättyneet tai helpottuneet, vaan pikemminkin pahenivat. Vuoden 1716 talvella venäläiset löysivät jälleen hänet, riisuivat hänet ja lyijykärkisellä piiskalla ruoskivat hänet. Sen jälkeen hänet vietiin alastomana ulos talvipakkaseen seisomaan lumihankeen. Sitten sidotiin kädet pajuköydellä selän taakse ja hänen kätensä korvennettiin sytytetyllä saunavastalla.Hänet ohjattiin takaisin pirttiin, missä eräs venäläinen taivutti häet kumaraan ja panoi polviensa väliin ja sokaisi tulisesti palavalla talilla molemmat silmät, minkä vuoksi hän ollut 54 vuoden ajan kuolemaansa asti sokea. Ja yhä olivat ruumissa nähtävissä tämän julman kohtelun arvet ja kolhut. Näiden vainojen keskellä hän joutui lapsineen surkuteltavaan nälänhätään ja sitten kun häneltä oli viety kaikki elämisen tarpeet, hänen oli ravittava itseään oljilla, nahankappaleilla ja luilla, jotka vihollinen oli jättänyt jälkeensä. Katkerinta ravintoa olivat tuulimyllystä saatu jauhon tomu. Tässä nälänhädässä heitti henkensä yksi hänen lapsistaan. Vihdoin hän pääsi pakoon Ruotsiin. Kierreltyään siellä pakolaisena viiden vuoden ajan toisten köyhien pakolaisten perässä esivalta palautti heidät Turkuun ja sieltä edeelleen koteihinsa. Hän kuoli 94 vuoden 3 kuukauden ja 3 päivän ikäisenä.
Olen valmistellut taidenäyttelyä Rautioon. Kaivoin esille Osmo Tokolan sotataulut. Ne kuuluvat mielestäni ehdottomasti Raution taidenäyttelyyn.
Tohtorien muotokuvapiiroset tietotauluineen tulee taidenäyttelyyn. Se on juhlava rivi tohtoreita. Taidenäyttelyyn tulee vielä neljä muotokuvaa sekä Isoviha-maalaus sekä 7 muotokuvamaalausta rakennuksineen, 2 Raution kirkon maalausta, 2 muotokuvapiirrosta, 1 kaikatyyrimaalaus sekä maalaus presidentti Urho Kekkosesta ja Aleksey Koosyginista sekä Hiekkasärkkien saunasta. Halaun näyttelyyn myös maalauksen Kalajoella vierrailleista Ruotsin kuninkaista Kustaa II Aadolf ja Aadolf Fredrik ja Venäjän keisari Aleksanteri I. Tälle maalaukselle täytyy löytyä tila näyttelytilan ulkopuolelta.
Olen suunnitellut jokaiselle taideteokselle sentin tarkkuudella oman paikan. Tilaan näyttelyseinien ja näyttelypöytien rakennustarvikkeet toukokuun alussa. Vielä on suunniteltava taidenäyttelyn siivous ja valaistus. Lisäksi taidenäyttelyn avajaiset on vielä suunnittelun alla sekä taidenäyttelyn aukioloajat. On vielä selvitettävä onko mahdollista työllistää nuoria taidenäyttelyn esittelyyn kesän ajaksi. Tarkoitukseni on että taidenäyttely vetää väkeä Rautioon koko kesän ajan.
Puelimessani on Jyväskylän Yliopiston linnunäänitunnistus. On mukava seurata sen avulla lintujen ääniä kävelyretken aikana. Lisäksi googlen avulla voi tunnistta kasveja, mutta vielä ei ole kukkien aika.
Kävin tänään TuontiTukussa syömässä makkaran ja jälkiruoaksi kahvin ja sokerimukin. Väkeä kaupassa oli todella paljon. TuontiTukusta on kehittynyt Kalajoelle kunnon tavaratalo.
Olen tehnyt tänään myös sukuselvitystyötäni. Nyt on sukupuussa 55002 nimeä.
Iltaisin saa Halpa-Hallista edullisesti ruokaa -60%, Ostin kananmunia, kanalihaa ja lohta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti