Heino Virta soitti minulle
tänään ja kertoi, että korkein oikeus oli tehnyt hylkäävän
perustelemattoman päätöksen PR-talojen konkurssivyyhden
asioista. Päätöksen numero on H/2011/ 89 aika 28.04.2012
Dnro 0793 tekijöinä Ari Kantor ja Ilkka Raautio. Totuus on
kuitenkin on tässä todistusaineistoineen ja juridise
argumentointineen. Miksi korkein oikeus tekee tahallaan vääriä
päätöksiä? Miksi tiedotusvälineet vaikenevat asioista?
Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla
pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei
ollut oikeutta lain mukaan myydä kiinteää
omaisuutta. Heillä ei myöskään ollut kirjallista
valtuutusta myynnille. He toimivat konkurssisäännön
ja maakaaren vastaisesti. Siis vastoin lakia.
Katso
konkurssiasiamiehen lausunto: "Hyvä
pesänhoitotapa konkurssipesän
realisoinnissa"
http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm
Konkurssisääntö
50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja
voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan
konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä
laajuudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden
välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai
hoidosta aiheutuvien kustannusten
maksamiseksi.
Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus
kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön
myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on
allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä
ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska
väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu
Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää
omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön
vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset,
niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain
mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön.
Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen
tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa
PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi.
Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän
toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta
poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt,
maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet
markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä
oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset.
Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän
suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty
myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.
Rikoslaki
19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä
petos.
Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa
hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen
tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään käyttämällä
hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä
luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä
hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta
turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutena
arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava
törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään
neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi
vuodeksi.
Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat
Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät myös
keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli
todellisuudessa 15 miljoonaa markkaa pienempi kuin
kaupantekohetkellä ilmoitettiin.
Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen toiminta
on ollut myös kauppakaaren vastaista.
Kauppakaari
31.12.1734/3 9 §
Jos tavara väärennetään,
käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos
käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös
ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää
väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon
hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki.
Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8
luvussa ja väärän rahan tekemisestä
Rikoskaaressa.
Myös laki
varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228
esittää tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli
kauppaehtojen kohtuuttomuudelle.
30 § Jos se, johon
oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan
petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt
tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on
oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti
vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31 § Jos
joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa,
ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä
riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen
aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa
siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi
josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten
syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on
loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on
erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta
saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei
tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se,
johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen
oli pitänyt tietää erehdyksestä.
33 §
Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä,
älköön saatettako voimaan, jos se on tehty
sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi
kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja
sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa
niistä tietäneen.
37 § Jos oikeustoimen ehto on
kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi
kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai
jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta
arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko
sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä
ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut
seikat.
Kauppalaki 27.3.1987/355 määrittelee
irtaimen kaupan.
Tiedot tavarasta 18 § Tavarassa on
myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka
myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä
tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja
joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa
on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita
joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai
myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa
markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai
käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen
kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan
virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi
pitänytkään olla selvillä näistä
tiedoista.
Sellaisena kuin se on -ehto 19 § Jos
tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai
samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä
katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1) tavara ei
vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen
kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä
ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
2)
myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa
ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai
käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta
hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja
perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja
laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;
tai
3) tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa
kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon
ottaen on ollut perusteltua aihetta
edellyttää.
Kaupanvahvistaja ja tuleva
syyttäjä Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla
asianajaja Hannu Maskosen toimistossa Oulussa
11.5.1995, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu.
Asiasta on toisen kauppakirjan allekirjoittajan Heino
Virran kirjallinen todistus, jossa hän todistaa, ettei
ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria.
Hän voi todistaa asian myös
suullisesti.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja
PR-talojen talomyyjä Arto Ranta-Ylitalo todistaa KRP:n
kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun
kauppasopimukset on allekirjoitettu. Hän ei siis ole
ollut Oulussa Hannu Maskosen toimistossa, kun
kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asian voi todistaa
myös Maskosen toimistossa työskennellyt naishenkilö
Minna Hanhisuvanto.
Kaupanvahvistaja-asetus
edellyttää, että kaupanvahvistaja ja
kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ovat paikalla, kun
kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut. Siksi kauppa
on mitätön. Syyttäjä Sulo Heiskari on merkitty
kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut
syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä
annetun lain perusteella. Kiinteistökauppa on
maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen sekä
oikeudenkäymiskaaren vastainen.
Maakaaren 2
luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan
muoto
Kiinteistön kauppa on tehtävä
kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän
asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja.
Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien
kauppakirjan allekirjoittajien läsnä
ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1)
luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3)
myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu
vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty
tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä
ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä
suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta,
myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää
kuin mitä kauppakirjaan on
merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus
28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan
oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa
oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun
luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen
luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi
luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet
sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen.
Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat
olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat
myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen
omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi
mainittava luovutuskirjan oikeaksitodistamispaikka ja
-aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava
virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama
määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa
esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus.
Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita,
todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen
esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin
luovutuskirja.
Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 §
(29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on
päätettävä esteettömäin todistajain läsnä
ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa
oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin
säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1)
se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa
todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa
asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi
joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka
hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20
§:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka
toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta
toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen
tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4)
se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen,
jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi
viran tai toimen haltijaan, jota käytetään
oikeustoimen tekemisessä.
Syyttäjän tehtävät
määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä
11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja
tehtävät.
Syyttäjän tehtävänä on huolehtia
rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian
käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä
asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla
tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset
ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on
noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja
taloudellisuutta.
Esteellisyys määritellään 12
§. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on
palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan
liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen
taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä
tai vahinkoa;
6) muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu
seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä
hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus
Oy:n ja takaajat oikeuteen. Ylivieskan käräjäoikeus
ei toimittanut haasteita tiedoksi lainkaan takaajille
ja takaajia edusti asiassa Ylivieskan käräjäoikeudessa
takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni
Vihervalli ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja.
Ylivieskan käräjäoikeus oli tietoinen siitä, että
takaajat eivät ole saaneet haasteita tiedokseen ja
että asianajaja Jouni Vihervallilla ei ollut
valtakirjoja eikä toimeksiantoja hoitaa asiaa. Siitä
huolimatta Ylivieskan käräjäoikeus teki asiassa
päätöksen. Ylivieskan käräjäoikeuden päätös on
syntynyt vastoin lakia ja tehty tietoisesti. Siksi
kysymys on tahallisesta rikoksesta. Ylivieskan
käräjäoikeuden toiminta on ollut
oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:n ja 15 luvun 4 §:n
vastaista ja samalla toiminut myös saman lain 1 luvun
12 §:n vastaisesti.
Oikeudenkäymiskaari 11
luku 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai
virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta,
tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja
asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta
vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa,
että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja
määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen
tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari
15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen
on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa
asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä
päämiehen omakätisesti allekirjoittama
valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari 1 luku 12 §
Jos
tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi
ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion,
menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi,
tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina
asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos
hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä
taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden,
menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan
takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt
vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion
tähden menettää henkensä tahi kunniansa,
menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä
takia henkensä tahi kunniansa.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen
kaupat 19.3.1996 ja koneiden ja laitteiden,
keskeneräisen tilauskannan ja tuoteoikeuksien kaupat
18.4.1996. Kiinteistöjen kauppojen purkaminen tehtiin
vastoin lakia, sillä kaupanvahvistaja ei ollut
paikalla.
Maakaari 2 luku 5§ Sopimus kaupan
purkamisesta
Sopimus, jolla kiinteistön kauppa
puretaan tai kiinteistö palautetaan myyjälle, on
tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä
tavalla.
Kauppalaki 10 luku 44 § Kaupan purku
maksuviivästyksen vuoksi
Myyjä saa purkaa kaupan
ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys
merkitsee olennaista sopimusrikkomusta.
Jos myyjä
on asettanut kauppahinnan maksamiselle määrätyn
lisäajan, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt, eikä ostaja
suorita maksua lisäajan kuluessa, myyjä saa niin
ikään purkaa kaupan.
Lisäajan kuluessa myyjä saa
purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei hän
tule suorittamaan maksua tämän ajan kuluessa.
Jos
ostaja on saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa
purkaa kaupan vain, jos hän on pidättänyt itselleen
oikeuden siihen tai jos ostaja torjuu tavaran.
Myyjän
purkuoikeus on peruuttamaton, ks. mm. Telaranta:
Sopimusoikeus, Helsinki 1990 s.39. Kun ko. kauppa on
purettu, ovat myös takaussitoumukset rauenneet.
Takaussitoumus on liitännäinen pääsitoumukseen,
joten missään tapauksessa takaussitoumukset eivät
voi jäädä voimaan pääsitoumus
purettaessa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin
vaikka kaupat oli purettu. Muutoinkin konkurssihakemus
oli totuuden vastainen eli oli tehty täysin väärillä
tiedoilla. Saatava ei ollut selkä ja riidaton, koska
kaupat oli purettu. Konkurssihakemuksessa ei oltu
huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu.
Kauppojen purun johdosta saatava ei ollut lainmukainen
eli selvä ja riidaton. Loppuselvitystä ei oltu tehty.
Vanhan konkurssisäännön aikana velalliset haettiin
konkurssiin nk 8 pv säännön nojalla. Tuolloin
velalliselle annettiin konkurssiuhkainen maksukehotus,
jossa velallista vaadittiin maksamaan selvä ja
riidaton saatava kahdeksan (8) päivän kuluessa
kehotuksen tiedoksisaannista.
Konkurssisäännön 5
§ mukaan Velkoja, jolla on selvä ja maksettavaksi
käynyt saatava.
Konkurssiasiassa varatuomari Paavo
M. Petäjä on antanut ilman valtakirjoja ja
toimeksiantoja lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle,
että kanne on oikea. Lausuma on väärä ja annettu
vastoin lakia. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa
KRP:lle antamassaan lausunnossa, että hänellä ei
ollut asiassa valtakirjoja eikä
toimeksiantoja.
Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä on antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle
väärän lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä.
Kysymyksessä on selkeä rikos. Takaajia ei oltu
haastettu oikeustieteen lainkaan tässä
konkurssiasiassa. Ylivieskan käräjäoikeuden
menettely oli oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n
vastaista. Takaajille ei toimitettu tiedoksisaanteja.
Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta oli
oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 1 §:n ja 3 §:n
vastaista. Sama tuomari eli Juha Nieminen oli tehnyt
ratkaisun asiassa, jossa takaajat eivät olleet saaneet
tiedoksi haasteita ja heitä oli edustanut heille
täysin tuntematon asianajaja ilman valtakirjoja ja
toimeksiantoja, teki päätöksen myös
konkurssiasiassa, jossa konkurssihakemus oli tehty
vastoin lakia, sillä saatava ei ollut selvä ja
riidaton ja lisäksi asiassa väärin lausuman antoi
varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja
toimeksiantoja. Käräjätuomarin olisi tullut
tarkistaa varatuomari Paavo M. Petäjältä valtakirjat
ja toimeksiannot. Menettely on ollut
oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 4 §:n vastaista.
Käräjätuomari Juha Nieminen laiminlöi
virkavelvollisuutensa. Käräjätuomari Juha Nieminen
oli esteellinen toimimaan asiassa käräjätuomarina,
koska oli syytä epäillä hänen puolueettomuuttaan.
Katso oikeudenkäymiskaari 13 luku 7
§.Oikeudenkäymiskaari 10 luku 1 § Laillisesta
tuomioistuimesta (12.8.1960/362) Kun joku velasta tahi
muusta henkilöä koskevasta riita-asiasta aikoo tehdä
kanteen toista vastaan, haastettakoon hänet siihen
oikeuteen, jonka piirissä haastettavan koti ja
asuinpaikka on.
Oikeudenkäymiskaari 11 luku 1 §
(22.7.1991/1056) Tiedoksiannosta
oikeudenkäynnissä
Tuomioistuin huolehtii
tiedoksiannosta, jollei jäljempänä toisin säädetä.
3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai
virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta,
tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja
asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta
vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa,
että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja
määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen
tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari
15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen
on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa
asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä
päämiehen omakätisesti allekirjoittama
valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 §
(1.6.2001/441)
Tuomari on esteellinen, jos hän tai
hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu
läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa
tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai
välimiehenä. Tuomari on esteellinen myös, jos hän
on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian
laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun
vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen
epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Tuomari
on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen
osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on
perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan
ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä
ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari on
esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa
tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa
perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta
asiassa.
Asianajaja Asko Keränen jätti
PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa valituksen
tekemättä Vaasan hovioikeuteen, vaikka hän itse oli
tehnyt aloitteen asian hoitamisesta ja pyytänyt sekä
saanut avoimet asianajovaltakirjat asian hoitamiseen
Erkki Aholta ja Heino Virralta. Jokainen asianajaja on
velvollinen noudattamaan, mitä hyvä asianajajatapa
vaatii, ja asianajajaliiton hallituksen on valvottava,
että hyvää asianajajatapaa noudatetaan. Suomen
Asianajajaliitto suojeli jäseniään ja laiminlöi
valvontavelvoitteensa. Hyvää asianajotapaa koskevien
ohjeiden 16 §:n mukaan
päämiehen luvatta
asianajaja ei saa luopua tehtävää täyttämästä.
Asianajaja Asko Keränen toimi vastoin Suomen
Asianajajaliiton ohjeita sekä vastoin
asianajajalakia.
Asianajajalain 5 §:n 1
momentin mukaan asianajajan tulee rehellisesti ja
tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät
sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää
asianajajatapaa.
