Sursillin suku on Suomen kuuluisin ja laajimmin tutkittu maallikkosuku, jonka jäseniksi arvioidaan nykyään jopa yli puoli miljoonaa suomalaista. Suku on erityisen kuuluisa siitä, että sen tutkimus aloitettiin jo 1600-luvulla, mikä tekee siitä poikkeuksellisen historiallisen ilmiön pohjoismaisessa sukututkimuksessa.
Kantaisä: Suku alkaa 1500-luvun alkupuolella eläneestä vauraasta ruotsalaisesta mahtitalonpojasta nimeltä Erik Ångerman.
Nimen tausta: Häntä kutsuttiin liikanimellä Sursill (hapansilli). Tarinan mukaan hän myi kuningas Kustaa Vaasan armeijalle hapansilakkaa säästääkseen kallista suolaa.
Siirtyminen Suomeen: Erikin lapsista viisi muutti Länsi-Pohjasta Pohjanmaalle. Erityisesti hänen poikansa Östen Erikssonin seitsemän tytärtä avioituivat pohjalaisiin pappis- ja virkamiessukuihin. Heidän kauttaan suku laajeni nopeasti.
Alueellinen vaikutus: Nykyisin arvioidaan, että jopa kaksi kolmesta kantapohjalaisesta polveutuu tästä samasta sisarussarjasta
Arkkitehdit
Yrjö Blomstedt s. 09.03.1871 Helsinki, k. 06.12.1912 Jyväskylä, arkkitehti. Arkkitehtina Yrjö Blomstedt piirsi lukuisia jugendtyylisiä rakennuksia, jotka antoivat piirteensä kasvavalle Jyväskylän kaupungille.
Yrjö Aulis Uramo Blomstedt s. 28.07.1906 Jyväskylä, k. 21.12.1979 Espoo, arkkitehti. Aulis Blomstedt oli suomalainen arkkitehti ja professori, joka tunnettiin sodanjälkeisen ajan merkittävänä modernistina ja teoreetikkona sekä Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin professorina.
Alvar Aalto (Hugo Alvar Henrik Aalto) s. 03.02.1898 Kuortane, k. 11.05.1976 Helsinki. Akateemikko, maailmankuulu arkkitehti ja muotoilija. Alvar Aalto on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista arkkitehdeistä, jonka kädenjälki näkyy niin kotimaisessa rakennustaiteessa kuin kansainvälisissä monumenteissa. Hänen suunnittelemiaan kohteita ovat muun muassa Finlandia-talo, Paimion parantola ja Kauttuan ruukkialueen Terassitalo. Aallon äidin (Selin) puoleiset sukujuuret menevät suoraan pohjalaisiin sivistyssukuihin, jotka linkittyvät keskeisesti Sursill-kirjan ydinverkostoon.
Sigurd Frosterus s. 04.06.1876 Asikkala, k. 02.03.1956 Helsinki, arkkitehti. Vuodesta 1902 vuoteen 1904 Frosteruksella oli Gustaf Strengellin kanssa yhteinen arkkitehtitoimisto, jossa he suunnittelivat muun muassa presidentin virka-asuntona ja sittemmin Urho Kekkosen museona tunnetun huvilan, Tamminiemen.
Gottlieb Eliel Saarinen s. 20.08.1873 Rantasalmi, k. 01.07.1950 Bloomfield Hills, Michigan, USA. Kansainvälisesti tunnettu arkkitehti ja professori. Hänen tunnetuin työnsä Suomessa on Helsingin päärautatieasema.
Eero Saarinen s. 20.08.1910 Kirkkonummi, k. 01.09.1961 Ann Arbor, Michigan, USA. Eero on Eliel Saarisen poika. Eero Saarisen tunnettuja töitä ovat Washington-Dulles-lentoasema, Gateway Arch St. Louis Missouri, General Motorsin tekninen keskus, TWA Flight Center New York, CBS-televisioyhtiön päämaja Black Rock, IBM-toimistorakennus Rochester Minnesota jne.
Toivo Robert Tikkanen s. 15.04.1888 Rooma, Italia, k. 01.10.1947 Helsinki, ampuja, olympiamitalisti ja arkkitehti. Hän on suomalainen arkkitehti, joka oli nuorena myös ampuja ja olympiamitalisti. Hän voitti vuosien 1920 ja 1924 kesäolympialaisista kolme mitalia. Kirjailija ja piirtäjä Henrik Tikkanen (1924–1984) oli hänen poikansa.
Urheilijat
Micael Sebastian Bogislaus Hohenthal s. 05.11.1984 Mora, Ruotsi, entinen F3-sarjan ruotsalaiskuljettaja.
Keijo Erik "Keke" Rosberg s. 06.12.1948 Solna, Ruotsi, Formula 1:n ensimmäinen suomalainen maailmanmestari 1982.
Nico Erik Rosberg s. 27.06.1985 Wiesbaden, Hessen, Saksa, F1-maailmanmestari 2016.
Klaes Karppinen s. 09.10.1907 Iisalmi, k. 24.01.1992 Iisalmi. Klaes "Klaus" Karppinen oli kilpahiihtäjä, olympiavoittaja ja viisinkertainen maailmanmestari. Karppinen kuului Suomen viestijoukkueeseen, joka voitti olympiakultaa Garmisch-Partenkirchenissa 1936. Samojen kisojen 50 kilometrillä hän sijoittui viidenneksi.
Lauri Gummerus-Pihkala s. 05.01.1888 Pihtipudas, k. 10.05.1981 Helsinki, urheiluprofessori. Lauri ”Tahko” Pihkala oli suomalainen yleisurheilija ja monipuolinen urheiluvaikuttaja. Pihkalan vaikutus suomalaisessa urheiluelämässä on näkynyt olympiaurheilusta kansanliikuntaan ja liikuntakasvatukseen, ja erityisen merkittävä vaikutus hänellä oli maastohiihtoon ja pesäpallon kehittämiseen.
Marja Kristiina Putkisto-Mitchell s. 16.12.1959 Helsinki, merkonomi, liikuntaekspertti. Method Putkiston keksijä. Marja Kristiina Putkisto-Mitchell on suomalainen Method Putkisto -menetelmän kehittäjä, kehon- ja liikkeenhallinnan asiantuntija, Method Putkisto Instituutin perustaja, ohjaaja ja kouluttaja, tuottaja ja kirjailija.
Kirjailijat
Minna Canth (Ulrika Wilhelmina Johnson) s. 19.03.1844 Tampere, k. 12.05.1897 Kuopio. Kirjailija, lehtimies ja naisasianainen, suomalaisen realismin uranuurtaja. Minna Canth oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen ja merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka teokset, kuten Työmiehen vaimo ja Anna Liisa, kuvasivat aikansa yhteiskunnallisia epäkohtia ja naisen asemaa. Canth kytkeytyy miehensä Johan Ferdinand Canthin kautta sekä omien laajempien perhesuhteidensa myötä tiiviisti itäsuomalaiseen ja pohjalaiseen sivistyssukuverkostoon, joka linkittyy suoraan Sursillin jälkeläisiin.
Eino Leino s. 06.07.1878 Paltamo, k. 10.01.1926 Tuusula, kansallisrunoilija, kirjailija, lehtimies ja kriitikko. Leinon laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto sisälsi runoutta, romaaneja, näytelmiä, esseitä ja lehtipakinoita sekä suomennoksia ulkomaisesta kirjallisuudesta. Leino luetaan Suomen merkittävimpiin kirjailijoihin.
Juhani Aho s. 11.09.1861 Lapinlahti, Väärnin Pappila, k. 08.08.1921 Helsinki. Suomen kansalliskirjailija Juhani ”Jussi” Aho oli ensimmäisiä suomeksi pitkän uran tehneitä ammattikirjailijoita. Hänen kirjailijanuransa kesti nelisenkymmentä vuotta. Ahon tuotannosta mainitaan usein hänen kirjoittamansa novellit, lastut, ja niissä ja muussa lyhytproosassa hän oli parhaimmillaan. Tunnettuja teoksia muun muassa Juha, Rautatie ja Panu.
Ilmari Kianto s. 07.05.1874 Pulkkila, k. 27.04.1970 Helsinki, kirjailija. Ilmari Kianto oli yksi 1900-luvun alkupuoliskon huomattavimmista suomalaisista kirjailijoista. Kiannon kirjailijanura kesti yli 60 vuotta, jona aikana hän kirjoitti kuutisenkymmentä kirjaa. Hänen maineensa perustuu kuitenkin lähes kokonaan hänen kahteen köyhälistöromaaniinsa Punainen viiva ja Ryysyrannan Jooseppi.
Teuvo Pakkala (alun perin Teodor Oskar Johaninpoika Frosterus) s. 09.04.1862 Oulu, k. 07.05.1925 Kuopio, toimittaja, kääntäjä ja kirjailija. Kirjoittanut lukuisia kirjoja ja novellikokoelmia sekä näytelmiä, joista tunnetuin on Tukkijoella.
Zacharias "Sakari" Zachriksenpoika Topelius s. 14.01.1818 Uusikaarlepyy, Kuddnäs, k. 12.03.1898 Sipoo, Björkuddenin huvila, kirjailija, runoilija ja valtioneuvos. Zachris Topeliuksen laajaan tuotantoon sisältyy muun muassa satukokoelmia, historiallisia romaaneja, runoja, näytelmiä, oppikirjoja ja virsirunoja. Hän kirjoitti teoksensa ruotsiksi, mutta niitä alettiin suomentaa jo 1848 ja niitä on käännetty myös muun muassa tanskaksi, englanniksi, saksaksi, islanniksi, ranskaksi, viroksi ja venäjäksi.
Anni Swan s. 04.01.1875 Helsinki, k. 24.03.1958 Helsinki, lasten- ja nuortenkirjailija sekä suomentaja. Anni Emilia Swan kirjoitti useita lasten- ja nuortenkirjoja, toimitti lapsille tarkoitettuja lehtiä ja toimi suomentajana. Swania pidetään suomalaisen tyttökirjallisuuden luojana. Hän kirjoitti myös poikakirjoja. Swanin puoliso oli runoilija ja professori Otto Manninen.
Nina af Enehjelm s. Helsinki, tietokirjailija ja toimittaja. Hän on kirjoittanut väitöskirjan misseistä, ja hänen muiden teostensa joukossa on Armi Kuuselaa käsittelevä Armi Kuusela: myytti, julkkis ja supertähti. Hän on myös entinen malli, manageri ja tiedotuspäällikkö.
Märta Eleonora Tikkanen s. 03.04.1935 Helsinki, kirjailija. Tikkasen tuotantoa leimaa vahvasti henkilökohtaisen elämän käyttäminen kirjallisuuden aineksina. Useissa pienemmissä lehtikirjoituksissaan Tikkanen on käyttänyt nimimerkkiä Mishagal ("Idän tyttö"). Hän kirjoitti kymmeniä kirjoja.
Sami Garam s. 31.10.1967 Helsinki, keittiömestari ja kirjailija. Sami Karolus Garam on suomalainen kokki ja kirjailija. Hän asuu Helsingissä. Garam on tunnettu televisio- ja radiokanavilla esitetyistä ruokaohjelmista, joissa hän esiintyy, sekä useista ”stadinnoksista” eli Helsingin puhekielelle käännetyistä kirjoista. Stadintajan ura alkoi Aku Ankan käännöskilpailun voitosta.
Saima Rauha Maria Harmaja s. 08.05.1913 Helsinki, k. 21.04.1937 Helsinki, kirjailija ja runoilija. Harmaja tunnetaan elämää ja kuolemaa kuvaavista tunteikkaista runoistaan, traagisesta elämäntarinastaan ja varhaisesta kuolemastaan.
Peter Lorentz "Pesky" Mickwitz s. 05.04.1964 Helsinki, kirjailija. Peter Mickwitz on arvostettu suomenruotsalainen kirjailija, kääntäjä ja taiteilijaprofessori. Esikoisrunokokoelma i ljuset ilmestyi vuonna 1991 (Söderströms). Sen jälkeen Mickwitz on julkaissut yli kymmenen teosta, niin runoutta kuin lyhytproosaa.
Pentti Ilmari Saarikoski s. 02.09.1937 Impilahti, k. 24.08.1983 Joensuu, runoilija ja kirjailija. Sotavuosien jälkeen hän asui Helsingissä, kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1954 ja opiskeli Helsingin yliopistossa Rooman ja Kreikan kirjallisuutta, estetiikkaa ja kansanrunoutta. Pentti Saarikoski on henkilökuvaltaan tunnetuimpia 1960- ja 1970-luvun suomalaisia runoilijoita. Läpimurtoteos Mitä tapahtuu todella? (1962) muodostui esikuvalliseksi 1960-luvun suomalaiselle lyriikalle.
Sirkka Marjatta Garam (o.s. Saarikoski) s. 04.05.1939 Impilahti, k. 10.05.2018 Helsinki, kirjailija. Hän kirjoitti tieto- ja muistelmakirjoja sekä kolumneja. Hän oli kirjailija Pentti Saarikosken sisko ja Sami Garamin äiti. Hän oli naimisissa unkarilais-suomalaisen sellotaiteilija Károly Garamin kanssa.
Jon Harald (Joni) Skiftesvik s. 26.07.1844 Haukipudas, kirjailija. Jon Harald Skiftesvik tunnetaan monipuolisena kirjoittajana ja etenkin taitavana novellistina. Hänellä on erittäin laaja tuotanto, johon sisältyy romaanien ja novellien lisäksi muun muassa näytelmiä, radiokuunnelmia, tietokirjoja, dramatisointeja ja antologioita.
Kaarlo Pentti Linkola s. 07.12.1932 Helsinki, k. 05.04.2020 Sääksmäki, kirjailija, radikaali syväekologinen ympäristöfilosofi, toisinajattelija, kehityskriittu, luonnonsuojelija, ornitologi, kalastaja ja esseisti. Linkola oli Suomen tunnetuin syväekologisen ajattelusuuntauksen edustaja.
Kersti Solveig Bergroth s. 24.01.1886 Viipuri, k. 24.01.1975 Helsinki, kirjailija ja näytelmäkirjailija. Kersti Bergroth muistetaan nykyään parhaiten karjalanmurteella kirjoitetuista näytelmistään Anu ja Mikko sekä Kuparsaare Antti. Hänen kirjailijanuransa oli harvinaisen pitkä, yli 60 vuotta.
Onni Palaste s. 27.12.1917 Kiuruvesi, k. 01.07.2009 Helsinki, kirjailija. Onni Palaste oli tuottelias suomalainen sotakirjailija, genressään yksi maan tunnetuimmista. Hänen tuotantoonsa kuuluu 19 teosta. Palaste oli koulutukseltaan liikuntaneuvoja. Hän kilpaili Suomen-mestaruustasolla uinnissa, hiihdossa ja yhdistetyssä ja osallistui Lahden maailmanmestaruushiihtoihin yhdistetyssä 1938. Hän oli Vuokatin urheiluopiston ensimmäinen johtaja vuosina 1946–1954, jolloin hän asui Sotkamossa.
Frans Mikael Franzén s. 09.02.1772 Oulu, k. 14.08.1847 Härnösand, Ruotsi. Hautapaikka Pyhän Klaaran kirkko (Klara kyrka), Tukholma, Ruotsi. Frans Mikael Franzén oli suomalainen runoilija, kirkonmies, Härnösandin piispa, professori ja akateemikko.
Reino Palmroth s. 02.04.1906 Ruovesi, k. 02.05.1992 Helsinki, kirjailija. Hänet tunnettiin erityisesti nimimerkeillään Palle ja Reino Hirviseppä, joista ensimmäistä hän käytti sanoittaessaan muun muassa kupletteja ja poliittisesti kantaa ottavia lauluja, jälkimmäistä taas kirjailija- ja runoilijanimenä sekä erilaisissa vakavamielisemmissä teoksissa. Palmroth on suomalaisen iskelmä- ja lauluperinteen merkkihahmoja.
Aili Maria Somersalo s. 02.06.1887 Tampere, k. 16.09.1957 Tampere, kirjailija. Hänen tuotantoonsa kuului satuja, nuortenkirjoja ja historiallisia romaaneja. Hän käytti kirjailijanimiä Aune Sarkanen ja Eileen Summers. Somersalon vanhemmat olivat kauppaneuvos Arthur Sommer ja Lydia Johansson.
Mika Toimi Waltari s. 19.09.1908 Helsinki, k. 26.08.1979 Helsinki. Akateemikko ja kansainvälisesti menestynein suomalainen kirjailija. Mika Waltari oli poikkeuksellisen tuottelias ja monipuolinen kirjailija, jonka tunnetuimpia teoksia ovat historialliset suurrevoluutiot ja romaanit, kuten Sinuhe egyptiläinen, Turms kuolematon ja Ihmiskunnan viholliset, sekä lukuisat pienoisromaanit, näytelmät ja elokuvakäsikirjoitukset. Waltarin äidin puoleinen suku (Nylund/Snellman) kytkeytyy suoraan pohjalaisten pappissukujen verkostoon, joka on keskeinen osa Sursillin sukua.
Taidemaalarit
Pekka Halonen s. 23.09.1865 Lapinlahti, k. 01.12.1933 Tuusula, taidemaalari ja professori. Hänet tunnetaan etenkin talvista luontoa ja lumista metsää kuvaavista maisemamaalauksista. Hän on maalannut myös alttaritauluja. Halonen opiskeli Pariisissa muun muassa Paul Gauguinin johdolla, ja sai vaikutteita japanilaisista puupiirroksista. Hänen taidesuuntauksensa oli realismi.
Tyko Konstantin Sallinen s. 14.03.1879 Nurmes, k. 18.09.1955 Helsinki, taidemaalari. Tyko Sallinen oli suomalainen ekspressionistinen taidemaalari. Hän oli Suomen 1900-luvun alun taiteen murroskauden näkyvimpiä ja määräävimpiä hahmoja. Sallinen oli suomalaisten ekspressionistien itseoikeutettu henkinen johtaja, ja hänen ympärilleen syntyi Marraskuun ryhmä vuonna 1916.
Kuvanveistäjät
Carl Wilhelm ”Ville” Vallgren s. 15.12.1855 Porvoo, k. 13.10.1940 Helsinki, kuvanveistäjä. Ville Vallgren oli suomalainen kuvanveistäjä ja taide-elämän keskeinen hahmo, joka työskenteli pitkään Pariisissa. Vallgrenin tunnetuin teos on Havis Amanda Helsingin Kauppatorilla.
Kuvataiteilijat
Georg Henrik Tikkanen s. 09.09.1924 Helsinki, k. 19.05.1984 Espoo, kirjailija ja taiteilija. Georg Henrik Tikkanen oli suomenruotsalainen kirjailija ja taiteilija. Hän toimi pakinoitsijana ja piirtäjänä Hufvudstadsbladetissa 1947–1967, minkä jälkeen hän työskenteli Helsingin Sanomissa 1967–1984.
Musiikki
Jean Sibelius (Johan Christian Julius) s. 08.12.1865 Hämeenlinna, k. 20.09.1957 Järvenpää, Ainola, säveltäjä. Johan Christian Julius ”Jean” Sibelius oli suomalainen myöhäisromantiikan taidemusiikin säveltäjä. Hänen kansallisromanttinen musiikkinsa oli tärkeässä osassa Suomen kansallisen identiteetin muodostumisessa. Sibelius on kansainvälisesti tunnetuin ja esitetyin suomalainen säveltäjä.
Ahti Sonninen s. 11.07.1914 Kuopio, k. 28.07.1984 Helsinki, säveltäjä. Sonnisen läpimurtoteos oli 1952 valmistunut baletti Pessi ja Illusia. Yrjö Kokon kirjaan perustuvan baletin tilasi Alfons Almi balettikiertuettaan varten. Myöhemmin balettia esittivät myös Suomalainen Ooppera (nyk. Suomen Kansallisooppera) ja Tukholman Kuninkaallinen Ooppera. Esitysmääriltään Pessi ja Illusia on menestynein suomalainen baletti. Sitä esitettiin vuosina 1952–1955 noin 150 kertaa, ja siitä tehtiin myös televisioversio. Sonninen on säveltänyt myös baletit Ruususolmu (1956) ja SE (1972), radio-oopperan Merenkuninkaan tytär (1949), ja kaksi muuta oopperaa: suomalaiskansallisen "rituaalioopperan" Karhunpeijaiset (1968) sekä meriaiheisen Haavruuvan (1971).
Aino Ackté (synt. Achté) s. 23.04.1876 Helsinki, k. 08.08.1944 Vihti, oopperalaulaja. Aino Ackté oli ensimmäinen suomalainen kansainvälinen oopperatähti ja suomalaisen oopperan uranuurtajia. Hän työskenteli kotimaansa lisäksi muun muassa Pariisin ja New Yorkin maailmankuuluilla oopperanäyttämöillä.
Margaret Darling Maria Kilpinen o.s. Alfthan, s. 25.05.1896 Helsinki, k. 24.08.1965. Hän oli suomalainen pianotaiteilija. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1918 säveltäjä Yrjö Kilpinen, jonka sävellyksiä hän esitti ja myös levytti. Margaret Kilpistä on luonnehdittu "hienostuneeksi pianistiksi, joka ainutlaatuisen innostuneesti on syventynyt miehensä säveltuotantoon ja sen tulkitsemiseen". Hän on esittänyt myös Yrjö Kilpisen kamarimusiikkia ja esiintynyt orkesterien solistina. Pianon lisäksi hän on soittanut cembaloa niin radiossa kuin konserteissakin.
Jussi Jalas kapellimestari Armas Jussi Veikko Blomstedt-Jalas, s. 27.06.1908 Jyväskylä, k. 11.10.1985 Helsinki, suomalainen kapellimestari. Armas Jussi Veikko Jalas oli suomalainen kapellimestari. Hän toimi muun muassa Suomen Kansallisteatterin ja Suomen Kansallisoopperan kapellimestarina. Jalas opetti Sibelius-Akatemian kapellimestariluokkaa vuosina 1945–1965.
Kim Borg, s. 07.08.1919 Helsinki, k. 28.04.2000 Humlebæk, Tanska, oopperalaulaja. Kim Borg oli suomalainen oopperalaulaja ja lauluprofessori. Borgia pidetään yhtenä aikansa arvostetuimmista suomalaistaiteilijoista. Borg valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1946, mutta sen jälkeen hän keskittyi laulu- ja musiikkiopintoihin Sibelius-Akatemiassa.
Nils Petri Bogislaus Hohenthal, s. 11.03.1946 Helsinki, k. 23.02.2005 Helsinki, trubaduuri, muusikko, säveltäjä ja sovittaja. Nils Petri Bogislaus Hohenthal oli suomalainen trubaduuri, muusikko, säveltäjä ja sovittaja. Hänen pääinstrumenttinsa oli kitara. Solo ry myönsi Hohenthalille vuonna 1994 mestaritrubaduurin arvon hänen ansioistaan suomalaisen trubaduurikulttuurin esiintuojana ja edistäjänä.
Inka Minna Kuoppamäki, Auhagen, s. 09.05.1966 Helsinki, laulaja. Sähäkkä Inka Auhagen tunnettiin 1990-luvulla Suomessa tyttönimellään Inka Kuoppamäki tai artistina pelkästään nimellä Inka. Hänen artistiuransa Suomessa oli hyvässä nousukiidossa 90-luvun loppupuolella. Levytyssopimus oli tehty kesällä 1995, jonka jälkeen hänen biisinsä alkoivat nousta listoille ja keikkoja riitti.
Jukka Kuoppamäki, s. 01.09.1942 Helsinki, laulaja, säveltäjä, pastori. Jukka Kuoppamäki on suomalainen laulaja, säveltäjä, sanoittaja, lauluntekijä, äänitetuottaja ja pappi. Hän on kirjoittanut noin 2 000 musiikkikappaletta, joissa yleisiä aiheita ovat rakkaus, Suomi ja kaipaus.
Rauno Väinämö Lehtinen s. 07.04.1932 Tampere, säveltäjä, kapellimestari. k. 01.05.2006 Helsinki. Rauno Väinämö Lehtinen oli suomalainen kapellimestari, muusikko ja säveltäjä. Lehtisen tunnettuja sävellyksiä ovat ”Toiset meistä”, ”Muistan kesän”, ”On hetki”, ”Muuttuvat laulut”, ”Kolibri” ja Suomen euroviisumenestys ”Tom tom tom”. Lehtisen läpimurto muusikkona tapahtui tamperelaisessa Sini-Pojat-yhtyeessä.
Ilkka "Danny" Lipsanen, s. 24.09.1942 Pori, laulaja, artisti. Danny on suomalainen laulaja, yrittäjä ja musiikkineuvos. Hänen levyjään on myyty noin 600 000 kappaletta. Dannyn kuuluisimpia levytyksiä ovat ”East Virginia”, ”Kauan”, ”Piilopaikka”, ”Vähän ennen kyyneleitä”, ”Kesäkatu”, ”Tuuliviiri”, ”Kuusamo”, ”Tahdon olla sulle hellä” ja ”Tämä taivas, tämä maa”.
Eric Gustaf Oskarsson Melartin, s. 07.02.1875 Käkisalmen maalaiskunta, Viipuri, k. 14.02.1935 Helsinki, säveltäjä, professori 1919. Merkittäviä teoksia ovat muun muassa kuusi sinfoniaa, Jalmari Finnen librettoon sävelletty ooppera Aino, ensimmäinen suomalainen baletti Sininen helmi, viulukonsertto, Marjatta sopraanolle ja orkesterille, neljä jouskvartettoa, jousitrio sekä pianoteokset Surullinen puutarha ja Fantasia apocaliptica. Melartin sävelsi myös joitakin iskelmiä oopperalaulaja Ture Aralle nimimerkillä Eero Mela. Melartinin esitetyin sävellys on epäilemättä juhlamarssi musiikista näytelmään Prinsessa Ruusunen, joka on Suomen suosituin häämarssi.
Lauri Pietari Porra, s. 13.12.1977 Helsinki, basisti, säveltäjä. Yhtyeet: Stratovarius, Ben Granfelt Band, Emma Salokoski Ensemble, Kotipelto, Crazy World ja Warmen. Lauri Porra on suomalainen säveltäjä ja muusikko. Hänen orkesteriteoksiaan ovat esittäneet mm. Radion sinfoniaorkesteri, Sinfonia Lahti, Turun filharmoninen orkesteri, Trondheim Symphony Orchestra sekä New Bedford Symphony Orchestra USA:ssa.
Erik Thomas Tawaststjerna s. 08.06.1951 Helsinki, fil. tri, pianisti. Erik Thomas Tawaststjerna on suomalainen pianomusiikin professori ja konserttipianisti, joka tunnetaan laajasti wieniläisklassikkojen esittäjänä sekä arvostettuna pianopedagogina Sibelius-Akatemiassa.
Erik Werner Tawaststjerna, s. 10.10.1616 Mikkeli, k. 22.01.1993 Helsinki, musiikintutkija ja pianisti, Helsingin yliopiston musiikkitieteen professori 1960. Erik Werner Tawaststjerna oli suomalainen musiikintutkija, pianisti ja kriitikko, joka työskenteli Helsingin yliopiston musiikkitieteen professorina sekä Helsingin Sanomien musiikkikriitikkona. Hänet tunnetaan parhaiten Jean Sibeliuksen tutkijana ja viisiosaisen Sibelius-elämäkerran kirjoittajana.
Jorma Ilmari Weneskoski, s. 15.10.1929 Helsinki, k. 15.08.2006 Helsinki, jazzmuusikko ja manageri. Weneskoski syntyi musikaaliseen perheeseen: hänen isänsä Ilmari Weneskoski oli kapellimestari ja äiti Gerda Weneskoski pianisti-säestäjä. Hän perusti ensimmäisen tanssiorkesterinsa 15-vuotiaana, opiskeli bassonsoittoa Sibelius-Akatemiassa ja otti yksityistunteja sellonsoitossa. 1950-luvun alussa hän valmistui ekonomiksi ja hyödynsi opintojaan perustaessaan oman ohjelmatoimiston, Weneskoski-tuotannon. Weneskosken mukaan nimettiin 1960-luvun suosittu yhtye Jormas, jonka managerina Weneskoski toimi. Jormasin lisäksi hänen manageritalliinsa kuuluivat 1960-luvun huippunimet Topmost, Roosters, Anita Hirvonen, Anneli Sari ja Koivistolaiset. 1960-luvulla hänen tanssiyhtyeeseensä kuuluivat muiden muassa saksofonisti Paavo Partti, pianisti Christer Sandell ja rumpali Matti Oiling. Itse Weneskoski soitti lähinnä jazzia kontrabassolla, ja suunnitteli keikkoja vielä kesäksi 2006. Hän kuoli pitkälliseen saariauteen 76-vuotiaana Helsingissä. Weneskosken viimeinen leposija on Hietaniemen hautausmaan Taiteilijanmäellä.
Carola Christina von Standertskjöld, s. 23.03.1941 Helsinki, k. 12.11.1997 Kirkkonummi, laulaja. Carola Christina Standertskjöld-Liemola oli 1960-luvun suosituimpia suomalaisia laulajia. Hän esitti jazzahtavaa iskelmämusiikkia, jossa oli usein myös blues- ja soul-vaikutteita.
Asser Fagerström, muusikko s. 27. heinäkuuta 1912 Helsinki, k. 6. lokakuuta 1990 Helsinki. Asser Fagerström oli suomalainen muusikko, kustantaja ja toimittaja. Muusikkona hän toimi pianistina, hanuristina, säveltäjänä, sovittajana ja kapellimestari. Fagerström vaikutti muun muassa kokoonpanoissa Dallapé, Ramblers ja Rion tanssiorkesteri.
Armas Eliel Järnefelt s. 14.08.1869 Viipuri, k. 12.07.1958 Tukholma, Ruotsi. Armas Eliel Järnefelt oli suomalainen kapellimestari ja säveltäjä. Hän teki pitkän ja merkittävän uran orkesterinjohtajana toimien muun muassa Tukholman Kuninkaallisen oopperan hovikapellimestarina ja ensikappelimestarina sekä Helsingin kaupunginorkesterin johtajana. Järnefelt kuului tunnettuun Järnefeltin kulttuurisukuun, ja hänen sävellyksistään tunnetaan erityisesti herkkä Kehtolaulu sekä orkesteriteos Praeludium. Järnefeltin sukuhaarojen kautta hänellä on suora yhteys pohjalaisiin sivistyssukuihin ja Sursillin ydinverkostoon.
Presidentit ja Poliitikot
Kaarlo Juho Ståhlberg, presidentti s. 28. tammikuuta 1865 Suomussalmi, k. 22. syyskuuta 1952 Helsinki. Kaarlo Juho Ståhlberg oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti.
Pehr Evind Svinhufvud, presidentti s. 15. joulukuuta 1861 Sääksmäki, k. 29. helmikuuta 1944 Luumäki. Pehr Evind ”Ukkopekka” Svinhufvud oli suomalainen lakimies ja valtiomies, joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937, eduskunnan puhemiehenä, senaatin puheenjohtajana ja valtionhoitajana.
Tarja Kaarina Halonen s. 24. joulukuuta 1943 Helsinki. Tarja Halonen on suomalainen poliitikko ja juristi, joka toimi Suomen tasavallan 11. presidenttinä vuosina 2000–2012. Hän oli Suomen ensimmäinen naispresidentti. Ennen presidenttikauttaan hän toimi pitkään kansanedustajana sekä muun muassa sosiaali- ja terveysministerinä, oikeusministerinä ja ulkoministerinä. Hänen sukujuurensä linkittyvät Sursillin sukuun äidin puolelta vanhojen pohjalaisten sukuhaarojen kautta.
Martti Oiva Kalevi Ahtisaari s. 23. kesäkuuta 1937 Viipuri, k. 16. lokakuuta 2023 Helsinki. Martti Ahtisaari oli suomalainen diplomaatti ja valtiomies, joka toimi Suomen tasavallan kymmenentenä presidenttinä vuosina 1994–2000. Hänet tunnettiin laajasti kansainvälisestä työstään rauhanvälittäjänä Yhdistyneissä kansakunnissa ja omassa CMI-järjestössään, ja hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2008. Hänen esipolviensa avioliitot kytkeytyvät pohjalaisiin Sursill-haaroihin.
Lauri Ingman, teologian tohtori, s. 30. kesäkuuta 1868 Teuva, k. 25. lokakuuta 1934 Turku. Lars Johannes Ingman oli suomalainen Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori, arkkipiispa ja kokoomuslainen poliitikko, joka oli kaksi kertaa Suomen pääministerinä.
Johannes Virolainen s. 31. tammikuuta 1914 Viipurin maalaiskunta, k. 11. joulukuuta 2000 Lohja. Johannes Virolainen oli suomalainen poliitikko, valtioneuvos ja maatalous- ja metsätieteiden tohtori. Hän oli Suomen historian pitkäaikaisin ministeri ja toimi muun muassa pääministerinä (1964–1966), eduskunnan puhemiehenä sekä Keskustapuolueen pitkäaikaisena puheenjohtajana. Hänen äitinsä kautta löytyy suora linja pohjalaisiin Sursillin jälkeläisiin.
Paavo Väyrynen s. 2.9.1946 Kemi. Paavo Matti Väyrynen on suomalainen poliitikko, joka edustaa Keskustaa. Hän on toiminut kansanedustajana viidellä eri vuosikymmenellä ja on ollut useita kertoja ministerinä. Paavo Väyrynen aloitti opetusministerinä Miettusen II hallituksessa vuonna 1975. Tämän jälkeen Väyrynen on työskennellyt Miettusen III hallituksessa, Sorsan II hallituksessa, Koiviston II hallituksessa, Sorsan IV hallituksessa, Ahon hallituksessa ja Vanhasen II hallituksessa. Kiviniemen hallituksessa Paavo Väyrynen toimi ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä vuosina 2010–2011.
Kauno Kleemola, eduskunnan puhemies s. 5. heinäkuuta 1906, k. 12. maaliskuuta 1965 Kannus. Kauno Antero Kleemola oli suomalainen maanviljelijä ja maalaisliittolainen poliitikko Kälviältä. Hän oli eduskunnan puhemies 1962–1965 ja ministeri Kekkosen hallituksissa. Kauno Kleemola valmistui 1927 ylioppilaaksi, 1932 agronomiksi ja 1932 maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi.
J.V. Snellman, s. 12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi, k. 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi. Johan Vilhelm Snellman oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Hän vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon.
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, senaattori s. 10. joulukuuta 1830 Vaasa, k. 13. marraskuuta 1903 Helsinki. Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen oli suomalainen vapaaherra, senaattori, professori, historioitsija, vanhasuomalainen suomalaisuusmies ja Suomalaisen puolueen puheenjohtaja J. V. Snellmanin jälkeen. Yrjö-Koskisen toiminta jakautuu kolmeen vaiheeseen.
Rolf Witting, merentutkija s. 30. syyskuuta 1879 Viipuri, Venäjä, k. 11. lokakuuta 1944 Porvoo. Rolf Johan Witting oli suomalainen merentutkija ja Ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikko. Witting toimi Suomen ulkoministerinä välirauhan aikana ja jatkosodan alkupuolella vuosina 1940–1943.
Nils Meinander, RKP:n kansanedustaja, s. 4. elokuuta 1910, k. 3. heinäkuuta 1985 Helsinki. Meinander valmistui filosofian tohtoriksi 1950. Ennen varsinaista poliittista uraansa Meinander toimi Pohjoismaisen yhdyspankin virkailijana (1929–1934), RKP:n keskushallituksen yliasiamiehenä (1934–1936), Hufvustadsbladetin toimittajana (1937–1942), Åbo Akademin opettajana (1942–1944) ja Valtion tiedotuslaitoksen apulaispäällikkönä (1943–1944). Lisäksi hän toimi presidentin valitsijamiehenä vuonna 1950. Hän työskenteli 1945–1950 Svenska handelshögskolanin kansantaloustieteen opettajana, 1950–1953 dosenttina ja 1953–1973 professorina. Vuosina 1950–1953 hän toimi lisäksi Suomen Pankin taloustieteellisessä tutkimuslaitoksessa. Vuodesta 1970 hän palveli Taloudellisen tutkimuskeskuksen johtajana.
Alexander Frey, senaattori ja lakimies, s. 7. kesäkuuta 1877 Vehkalahti, k. 28. marraskuuta 1945 Helsinki. Alexander Frey oli suomalainen lakimies, pankinjohtaja ja Ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikko, joka toimi muun muassa kansanedustajana, senaattorina ja Tarton rauhanvaltuuskunnan jäsenenä.
Paavo Arhinmäki, kansanedustaja s. 13. joulukuuta 1976 Helsinki. Paavo Erkki Arhinmäki on suomalainen vasemmistoliiton poliitikko. Hän toimi kansanedustajana 2007–2021, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajana 2019–2021, puolueensa puheenjohtajana vuosina 2009–2016 ja kulttuuri- ja urheiluministerinä vuosina 2011–2014. Tämän jälkeen hän siirtyi Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestariksi.
Pekka Haavisto, kansanedustaja ja ministeri. Pekka Olavi Haavisto (s. 23 maaliskuuta 1958 Helsinki) on suomalainen poliitikko, Vihreän liiton kansanedustaja ja entinen puheenjohtaja. Haavisto on toiminut kansanedustajana vuosina 1987–1995 ja uudelleen vuodesta 2007. Hän oli ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Lipposen I hallituksessa 1995–1999 sekä kehitysministeri Kataisen ja Stubbin hallituksissa 2013–2014. Haavisto toimi Suomen ulkoministerinä vuosina 2019–2023.
Matti Kalevi Louekoski, s. 14. huhtikuuta 1941 Oulu, pankinjohtaja, varatuomari ja SDP:n poliitikko. Hän on toiminut urallaan kansanedustajana sekä Suomen oikeusministerinä (1972, 1979–1982, 1987–1990), valtiovarainministerinä (1990–1991), puolustusministerinä (1972, 1989–1990) sekä pitkään Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä ja varapääjohtajana.
Osmo Heikki Kristian Soininvaara, s. 02.09.1951 Helsinki, valtiot.kand, ministeri, kaupunginvaltuutettu. Osmo Heikki Kristian Soininvaara on suomalainen poliitikko ja tietokirjailija. Hän on ollut vihreiden kansanedustaja viisi vaalikautta vuosina 1987–1991, 1995–2007 ja 2011–2015 ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1985.
Christoffer Taxell, poliitikko s. 14. helmikuuta 1948 Turku. Lars Evald Christoffer Taxell on suomenruotsalainen yritysjohtaja, poliitikko ja Åbo Akademin entinen kansleri. Suomessa hänet tunnetaan ruotsinkielisen politiikan, talouden ja kulttuurin harmaana eminenssinä.
Georg Carl Casimir Ehrnrooth s. 27.07.1926 Lahti, lakitieteen lisensiaatti, varatuomari, k. 17. lokakuuta 2010 Helsinki. Georg Carl Casimir Ehrnrooth oli suomenruotsalainen lakitieteen lisensiaatti, varatuomari ja asianajaja sekä kansanedustaja.
Muita merkkihenkilöitä
Jaakko Rauramo, vuorineuvos s. 27. marraskuuta 1941. Jaakko Kaarle Mauno Rauramo on suomalainen diplomi-insinööri ja vuorineuvos. Hän oli Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtaja 1984–1999 and hallituksen puheenjohtaja 1999–2001 sekä Sanoman hallituksen puheenjohtaja 2001–2013. Rauramo oli yhtiön palveluksessa vuodesta 1966 lähtien.
Lauri J.Kivekäs, vuorineuvos, s. 7. heinäkuuta 1903 Juankoski, k. 12. helmikuuta 1998. Lauri Jaakko Jooseppi Kivekäs oli suomalainen varatuomari, yritysjohtaja, vuorineuvos ja Suomen Työnantajain Keskusliiton puheenjohtaja. Hän oli kauppa- ja teollisuusministeri ammattiministerinä.
Paavo Honkajuuri, vuorineuvos s. 26. marraskuuta 1914 Helsinki, k. 15. maaliskuuta 2001 Helsinki. Paavo Mikko Honkajuuri oli suomalainen teollisuusjohtaja, koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän sai vuorineuvoksen arvon 1961. Hän oli Rauma-Raahe Oy:n pääinsinööri vuodesta 1943, toimitusjohtaja 1948–1951 ja Rauma-Repola Oy:n pääjohtaja vuosina 1951–1981. Hänen isänsä oli pääjohtaja Mauri Honkajuuri.
Vihtori Kosola, s. 28.7.1884, k. 14.12.1936, poliitikko, Lapualaisjohtaja. Iisakki Vihtori Iisakinpoika Kosola oli suomalainen talonpoika ja aktivisti, joka toimi 1930-luvulla oikeistoradikaalin ja antikommunistisen Lapuan liikkeen johtajana ja keulakuvana sekä sen seuraajaksi perustetun Isänmaallisen kansanliikkeen puheenjohtajana vuosina 1932–1936.
Pentti Iisalo, s. 08.01.1920 Toijala, k. 30.10.2008 Lahti, Mannerheim-ristin ritari. Keijo Pentti Iisalo oli Mannerheim-ristin ritari numero 16 ja samalla ensimmäinen vänrikki, joka nimitettiin ritariksi. Pentti Iisalon vanhemmat olivat rautatievirkamies Jaakko Antero Iisalo ja Siiri Aino. Perheessä oli kuusi lasta, neljä poikaa ja kaksi tyttöä.
Virkkunen Matti Samuli, s. 28.07.1908, k. 11.07.1980, varatuomari. KOP:n pääjohtaja, ulkoasiainministeriön osastopäällikkö. Matti Samuli Virkkunen oli suomalainen varatuomari, Kansallis-Osake-Pankin pitkäaikaisin pääjohtaja ja ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osaston päällikkö. Virkkunen oli kokoomuksen asettama Urho Kekkosen vastaehdokas presidentinvaaleissa 1968. Hän kampanjoi ”suomalaisen elämänmuodon ylläpitäjänä”.
Carl Erik Creutz s. 14.06.1911 Padasjoki, k. 05.06.2000 Helsinki, kreivi, Yleisradion pitkäaikainen radiokuuluttaja. Carl-Erik Creutz oli suomalainen radiotoimittaja ja Yleisradion pitkäaikainen radiokuuluttaja, joka oli tunnettu huolitellusta puhetavastaan.
Jukka Ilmari Kajava (ent. Cajanus), s. 25.02.1943 Oulu, k. 15.05.2005 Berliini, Saksa, teatterikriitikko ja televisioarvostelija. Jukka Ilmari Kajava oli tunnetuimpia suomalaisia teatterikriitikoita ja televisioarvostelijoita.
Armi Kuusela, s. 20.8.1934, Miss Universum v. 1952. Armi Helena Kuusela-Williams on suomalainen missi, julkisuuden henkilö ja ensimmäinen Miss Universum ja Suomen Neito -kilpailujen voittaja vuonna 1952. Tavallisen suomalaisen nousu kansainväliseen julkisuuteen aiheutti Suomessa olympiavuonna kohun.
Ismo Leikola, s. 22.01.1979 Jyväskylä, stand-up koomikko, maailman hauskin mies 2014. Ismo Mikael Leikola on suomalainen stand up -koomikko, muusikko, kirjailija, käsikirjoittaja ja tubettaja. Vuonna 2014 hänet valittiin Maailman hauskimmaksi ihmiseksi. Leikola on Suomen kansainvälisesti menestynein koomikko.
Juhani Linnoinen, s. 1933, DI, Oy Saab-Valmet Ab:n pitkäaikainen toimitusjohtaja. Juhani Linnoista on luonnehdittu suomalaisen henkilöautoteollisuuden isäksi, joka sitkeydellään ja innovatiivisella otteellaan luotsasi Uudenkaupungin autotehdasta niin sen kasvun ja kukoistuksen kuin suurten muutostenkin aikana. Hänen asiantuntemuksensa ja kykynsä luoda suhteita auttoivat, kun neuvoteltiin sekä kotimaassa että kansainvälisesti suomalaisen autotuotannon tulevaisuudesta. Vanhan ajan patruunana Linnoinen kantoi huolta myös lähiympäristön hyvinvoinnista.
Litvanen Eeva, näyttelijä s. 25. helmikuuta 1944 Lappeenranta. Eeva Riitta Orvokki Litmanen on suomalainen näyttelijä. Litmanen on runonlaulaja Larin Parasken jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa. Paraske, joka oli etniseltä taustaltaan inkerikko, oli Litmasen isoisän äidinäiti. Vuosina 1976–1996 Litmanen oli naimisissa näyttelijä Kari Franckin kanssa.
Linus Benedict Torvalds, s. 28.12.1969 Helsinki, Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä. Linus Benedict Torvalds on amerikansuomalainen tietotekniikan asiantuntija, ohjelmoija ja hakkeri, joka aloitti 1990-luvulla Linux-käyttöjärjestelmäytimen kehittämisen ja on edelleen sen projektikoordinaattori.
Janne Virkkunen, s. 8.12.1948 Helsinki, eläkkeelle jäänyt Helsingin Sanomien päätoimittaja. Janne Virkkunen on suomalainen toimittaja, joka toimi Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana vuosina 1991–2010.
Edwin Laine, elokuvaohjaaja, s. 13. heinäkuuta 1905 Iisalmi, k. 18. marraskuuta 1989 Helsinki. Edvin Armas Laine oli Suomen tunnetuimpia teatteri- ja elokuvaohjaajia. Laineen ohjaama elokuva Tuntematon sotilas on ylivoimaisesti kaikkien aikojen katsoutuin elokuva Suomessa.
Yrjö Reinhold Blomstedt, historioitsija s. 5. maaliskuuta 1926 Helsinki, k. 13. huhtikuuta 1994 Helsinki. Yrjö Reinhold Emanuel Blomstedt oli suomalainen historioitsija, koulutukseltaan filosofian tohtori 1958. Hän osallistui ylioppilaspolitiikkaan. Hän oli 1960–1964 Suomen historian dosentti Helsingin yliopistossa ja hoiti 1964–1974 oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professuuria.
Mikko Juva, professori s. 22. marraskuuta 1918 Karstula, k. 1. tammikuuta 2004 Turku. Mikko Einar Juva oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa ja yliopistomies, oppiarvoltaan teologian ja filosofian tohtori. Hän loi poikkeuksellisen laaja-alaisen uran sekä yliopiston ja kirkon että valtakunnanpolitiikan palveluksessa.
Elmo E. Kaila, jääkäriliikkeen värväri, s. 6. helmikuuta 1888, k. 16. toukokuuta 1935 Helsinki. Elmo Edvard Kaila oli suomalainen valkoinen aktivisti ja Sota-arkiston hoitaja, joka tunnetaan Akateemisen Karjala-Seuran puheenjohtajana ja salaseura Vihan veljien johtajana. Kailalla oli tärkeä osa Suomen itsenäisyyden alkuvuosien politiikassa, vaikka hän ei ollutkaan näkyvästi esillä julkisuudessa.
Arno Hannus, ministeri ja kansliapäällikkö, s. 10. lokakuuta 1920 Kemi, k. 23. heinäkuuta 2020 Helsinki. Arno Viktor Gustaf Hannus oli suomalainen juristi, joka toimi sisäasiainministerinä Lehdon virkamieshallituksessa vuosina 1963–1964 ja sisäasiainministeriön kansliapäällikkönä vuosina 1963–1984. Hän oli varatuomari. Hannus kehitti erityisesti hallintoa niin kuntatasolla kuin valtakunnankin tasolla.
Eero Böök, shakin suurmestari, s. 9. helmikuuta 1910 Helsinki, k. 7. tammikuuta 1990 Helsinki. Eero Einar Böök oli yksi Suomen menestyksekkäimmistä shakinpelaajista. Böökille myönnettiin vuonna 1930 viidentenä suomalaisena shakkimestarin arvonimi. Vuonna 1949 hän sai kunnian olla ensimmäinen suomalainen kansainvälinen mestari ja myöhemmin 1984 hänelle myönmettiin shakin korkein arvonimi, suurmestari.
Jörn Donner, s. 5. helmikuuta 1933 Helsinki, k. 30. tammikuuta 2020 Meilahden sairaala, Helsinki. Jörn Johan Donner oli suomalainen kirjailija, elokuvaohjaaja, elokuvatuottaja, poliitikko ja diplomaatti.
Heikki Waris, professori. Heikki Tapio Waris (vuoteen 1924 Warén; s. 25. lokakuuta 1901 Helsinki, k. 10. marraskuuta 1989 Espoo) oli suomalainen sosiaalipolitiikan professori, akateemikko ja sosiaaliministeri von Fieandtin virkamieshallituksessa vuosina 1957–1958.
Gustav von Hertzen, vuorineuvos s. 1930, k. 2013 Helsinki. Ernst Gustav Henningsson von Hertzen oli suomalainen teollisuusmies, vuorineuvos, kirjailija ja filosofi. Hän on talousliberalismin aatetta edistävän Libera-säätiön perustajia. Von Hertzen loi uransa elintarviketeollisuuden parissa, ja hän toimi useissa talouselämän johtotehtävissä.
Nils Ludvig Arppe, teollisuusmies, s. 19. joulukuuta 1803 Kitee, k. 9. joulukuuta 1861 Värtsilä. Nils Ludvig Arppe oli suomalainen teollisuusmies, joka omisti muun muassa Värtsilän, Utran ja Puhoksen sahat sekä Värtsilän ja Möhkön rautaruukit ja Ilajankosken ja Käenkosken harkkohytit Pohjois-Karjalassa. Arppen vanhemmat olivat laamanni Nils Arppe ja hänen ensimmäinen puolisonsa Margareta Sofia Wegelius.
Pekka Kuusi, valtiotieteen tohtori s. 9. heinäkuuta 1917 Helsinki, k. 25. toukokuuta 1989 Helsinki. Pekka Juhana Kuusi oli suomalainen tutkija ja yhteiskuntapoliitikko sekä Alkon pääjohtaja. Hänen pääjohtajakaudellaan aloitettiin kampanjointi viinan korvaamiseksi viinillä suomalaisessa alkoholikulttuurissa. Kuusen sosiaalipolitiikan keskeinen sanoma oli, että sosiaaliset tulonsiirrot tukivat talouskasvua.
Matti Kuusi, kansanrunouden tutkija s. 25. maaliskuuta 1914 Helsinki, k. 16. tammikuuta 1998 Helsinki. Matti Akseli Kuusi oli suomalainen kansanrunoudentutkija ja Helsingin yliopiston professori 1959–1977 sekä akateemikko vuodesta 1985. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1950 kertovan kansanrunouden tutkimuksella Sampo-eepos, tutki suomalaisten muinaisrunojen syntyä tyylianalyysin avulla ja sananparsia.
Gösta Stenman, taidekauppias ja taiteenkeräilijä, s. 13. syyskuuta 1888, k. 19. maaliskuuta 1947 Tukholma (Tukholman suomalainen seurakunta). Gösta Stenman oli merkittävä suomalainen taidekauppias, taiteenkeräilijä ja mesenaatti. Ennen taidekauppiaan uraa Stenman työskenteli toimittajana ja perusti oman uutistoimiston.
Ernst Palmén, eläintieteilijä, professori ja kansleri, s. 22. huhtikuuta 1916 Helsinki, k. 1. huhtikuuta 1991 Helsinki. Ernst Philip Palmén oli suomalainen eläintieteilijä. Palmén toimi 1955–1978 Helsingin yliopiston eläintieteen professorina. Hän toimi Helsingin yliopiston rehtorina vuosina 1973–1978 ja kanslerina vuosina 1978–1983. Hän kuului vapaaherralliseen Palménin sukuun.
Artturi Ilmari Virtanen (A. I. Virtanen) s. 15. tammikuuta 1895 Helsinki, k. 11. marraskuuta 1973 Helsinki. Artturi Ilmari Virtanen oli suomalainen biokemisti, professori ja akateemikko. Hän on Suomen historian ainoa tieteen Nobel-palkinnon saaja, joka palkittiin kemian Nobelilla vuonna 1945 keksinnöistään maatalous- ja ravitsemuskemian alalla, erityisesti tuoreen rehun säilöntämenetelmästä (AIV-rehu). Virtasen laajamittaiset pohjalaiset sukujuuret linkittyvät suoraan Sursill-kirjan ydinsukuhaaroihin.
