Muistoja menneiltä ajoilta ja vähän uudemmiltakin

 

Muistoja Rautio-viikon suosituista näytelmistä. Eino Takkunen, Kauko Hihnala, Valde Paananen, Reijo Niemelä ja Aimo Koivisto vauhdissa Raution Nuorisoseuran näyttämöllä. Entisen nuorisoseuran teatteriesitykset olivat aikoinaan viikon odotetuinta ja vetovoimaisinta ohjelmaa, joka kokosi salit täyteen. Vaikka ajat ja olosuhteet muuttuvat, elää toive perinteikkään näytelmätoiminnan elvyttämisestä ja uudenlaisesta paluusta Rautio-viikon ohjelmistoon vahvana.

Puoli vuosisataa tanssirytmejä Raution omalta orkesterilta. Nostalginen kuva suositun Tango-Landola -orkesterin alkuvuosilta. Raution omien poikien perustama kokoonpano on viihdyttänyt ja tanssittanut oman kylän väkeä sekä lähialueen asukkaita jo kunnioitettavat 50 vuotta. Tästä kuvasta alkoi mittava ja sydämellinen ura, joka jätti pysyvän jäljen seudun musiikkielämään ja asukkaiden muistoihin.

Uusi aikakausi alkaa – Ravintola Kultakalan avajaiset 1983. Hetki, jolloin Kalajoen Osuuskaupan legendaarinen Ravintola Kultakala avasi ovensa upouusissa tiloissaan. Kultakala ei ollut kalajokisille vain ravintola muiden joukossa, vaan kylän kiistaton sosiaalinen sydän. Siellä kohdattiin tutut, vietettiin viikonloppuja, juhlittiin merkkipäiviä ja luotiin muistoja, jotka elävät paikallisten tarinoissa vielä vuosikymmeniä myöhemmin. Tämä avajaiskuva symboloi aikaa, jolloin Kalajoen keskustan ilta- ja seurusteluelämä otti suuren askeleen eteenpäin

Palanen Hiekkasärkkien kadonnutta matkailuhistoriaa. Kalajoen Hiekkasärkkien matkailutien varrella pitkään palvellut Näköalagrilli, joka tarjosi pysähtyjille nimensä mukaisesti upeat näkymät ainutlaatuiseen dyynimaisemaan ja merelle. Grilli oli alueen vilkkaimpia kohtaamispaikkoja, jonka monet muistavat matkansa varrelta. Kuvaan liittyy myös omakohtainen tarina: pyöritin ja vuokrasin tätä tunnettua maamerkkiä itse yhden kesäkauden ajan, tarjoillen grilliruokaa ja jäätelöä sekä kesätunnelmaa särkkien kävijöille.

Rahjan satama täyttyy juhlakansasta. Vanha valokuva Kalajoen kesän yhdestä odotetuimmasta kohokohdasta, Rahjan kalajuhlista. Jo vuosien ajan tämä Konikarvon kalasataman suurtapahtuma on vetänyt puoleensa tuhansittain kävijöitä läheltä ja kaukaa. Otos tallentaa sen aidon ja ajattoman markkinahumun, joka tekee kalajuhlista niin rakkaan palasen kalajokista kesäperinnettä

Palanen Hiekkasärkkien kadonnutta matkailuhistoriaa. Vanha valokuva legendaarisesta Kalajoen rantajunasta tositoimissa. Tämä kapearaiteinen pienoisrautatie ilostutti lomalaisia ja lapsiperheitä dyyneillä vuosien ajan kuljettaen matkustajia pitkin noin 700 metrin pituista rataansa. Vaikka kiskot hiljenivät ja junan puksutus särkillä lakkasi jo kymmeniä vuosia sitten, herättää kuva yhä eloon ne tuhannet lämpimät kesämuistot, jotka liittyivät tähän särkkien omaan, uniikkiin vetonaulaan

Täyden palvelun Leiribaari – parturi-kampaamo dyyneillä. Nostalginen kuva Kalajoen Hiekkasärkkien leirintäalueen sydämen, legendaarisen Leiribaarin, omasta parturi-kampaamosta. Leiribaari tunnettiin poikkeuksellisen monipuolisesta ja laadukkaasta toiminnastaan, joka teki lomalaisten arjesta helppoa ja ylellistä. Tämä harvinainen otos tallentaa palasen sitä ainutlaatuista palvelukulttuuria, jossa hiustenleikkuuseen tai kampauksen tekoon pääsi suoraan rantapäivän lomassa – osoituksena ajasta, jolloin Leiribaari huolehti kävijöistään lattiasta kattoon.

Kamppailu elämästä Hiekkasärkkien edustalla. Epäonnistunut elvytysyritys dyyneillä tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Kalajoen Hiekkasärkkien kauniit matalikot muuttuvat dyynien ulkopuolella nopeasti vaarallisiksi syvänteiksi. Vuosikymmenien saatossa nämä vedet ovat vaatineet ainakin 14 ihmishenkeä, usein siksi, ettei varoituspoijujen ja -taulujen ohjeita ole noudatettu. Dokumentaarinen valokuva kuvaa pelastustyön karua todellisuutta ja meren arvaamattomuutta.

Legendaarisen kiekkohuuman alkutahdit – Ján Jaško saapuu Kalajoelle. Kuvassa JHT:n (silloisen Junkkarit HT:n) historian merkittävin pelaajahahmo, slovakihyökkääjä Ján Jaško. Kuvaan liittyy poikkeuksellinen muisto: olimme ystäväni kanssa vastassa, kun Jaško laskeutui ensimmäistä kertaa Kokkolan lentoasemalle marraskuussa 1989 tuomaan uutta virtaa kalajokiseen kiekkoiluun. Ykköskentän tähdestä ja sarjan maalikuninkaasta tuli Kalajoella todellinen ilmiö, jonka perintö elää vahvana yhä vuosikymmenien jälkeen.

 

Uudelleenitsenäistymisen ajan arkea Virosta – bensaa suoraan tankkiautosta. Ottamani kuva on historiallinen dokumentti ajalta, jolloin Viro irtautui Neuvostoliitosta ja maa kärsi huutavasta polttoainepulasta. Koska huoltoasemat olivat usein tyhjinä, polttoainetta tuotiin myyntiin suoraan tankkiautoilla, joiden luokse muodostui pitkiä jonoja. Kuvassa neuvostoajan tyypillisin kulkupeli, Lada, saa kauan odotettua täydennystä tankkiinsa suoraan jakeluauton letkusta. Otos kuvaa osuvasti sitä kekseliäisyyttä ja sopeutumista, jota siirtymävuosien arki vaati.

Kadonnutta neuvostoaikaa Tallinnan sydämessä. Kuva tallentaa Tallinnan keskustassa vuosina 1950–1991 seisoneen Vladimir Leninin pronssipatsaan, joka oli kuvanveistäjä Nikolai Tomskin käsialaa. Monumentti pystytettiin symboloimaan Neuvostoliiton valtaa, ja sen edustalla järjestettiin virallisia juhlamenoja. Viron uudelleenitsenäistymisen myötä elokuussa 1991 patsas kaadettiin ja poistettiin ripeästi osana miehitysajan symbolien purkamista. Nykyisin tämä, kuten monet muutkin aikakauden monumentit, lepää osana Maarjamäen linnan patsaspuiston historiallista ulkoilmanäyttelyä.

Muistatko Viru-hotellin legendaariset kabaree-illat? Otos Viru-hotellin loisteliaasta varietee-esityksestä, joka oli suomalaisten matkailijoiden keskuudessa valtava ilmiö. Ilta Virun ravintolassa hyvän ruoan, Valuuttabaarin juomien ja näyttävän tanssiesityksen parissa oli monelle Tallinnaan-matkaajalle reissun ehdoton huipennus. Tämä kuva herättää henkiin ne nostalgiset muistot ja sen jännittävän tunnelman, jota vain ja ainoastaan salakuunteluistaan ja salaisuuksistaan tunnettu Viru pystyi tarjoamaan

 

Suomalaisen tuotekehityksen taidonnäyte – Aurinkosauna. Kuvassa saunojat nauttivat uuden aikakauden löylyistä Aurinkosaunassa, joka aikanaan edusti innovatiivista ja rohkeaa otetta perinteiseen saunarakentamiseen. Tämä keksintö yhdisti toiminnallisen muotoilun ja uudenlaiset tekniset ratkaisut tarjoten saunojille ainutlaatuisen elämyksen. Kuva tallentaa palasen suomalaista sauna-alan pioneerityötä ja sitä kehityshaluista henkeä, jolla perinteitä uskallettiin viedä modernimpaan suuntaan. Aurinkosaunan kehittivät kekseliäät ystäväni.

Muistikuvia ja valokuvia elämäni varrelta

 

Kauppakoulutuksen pioneerit vuonna 1984 – Kun yrittäjyyskasvatus sai suunnan Pohjois-Suomessa! ?

Suomen vanhimman opistotasoisen kauppaoppilaitoksen, vuonna 1882 perustetun Raahen Porvari- ja Kauppakoulun (RPKK) opettajakunta ikuistettuna yli neljä vuosikymmentä sitten. Toimin itse tämän historiallisen oppilaitoksen opettajana 12 vuotta. Matka jatkui aikuiskoulutusosaston pitkien yrittäjäkurssien vetäjästä aina Raahen Porvari- ja Kauppakoulun Konsultit Oy:n toimitusjohtajaksi, jolloin saimme kunnian vastata koko Pohjois-Suomen Toimitusjohtajakoulun toiminnasta ja opetuksesta. Katso kuvaa – montako tuttua kasvoa tunnistat luotsaamassa alueen elinvoimaa?

28 vuotta Kalajoen puolesta – Yhden aikakauden päätös valtuustossa! ?
Kuvassa poseeraa Kalajoen kaupunginvaltuusto kaudelta 2013–2017. Tämä kuva on minulle erityisen merkityksellinen, sillä kyseinen valtuustokausi jäi oman poliittisen urani viimeiseksi. Takana oli tuolloin uskomattomat 28 vuotta yhtäjaksoista työtä Kalajoen kaupunginvaltuutettuna. Tämän kauden päätteeksi katsoin, että oli aika antaa tilaa nuoremmille voimille, enkä asettunut enää ehdolle. Katso kuvaa – montako tuttua Kalajoen kehittäjää ja päätöksentekijää tunnistat tästä historiallisesta joukosta?

Kun perussuomalaista jysäystä vasta pohjustettiin – Oulun vaalipiirin uranuurtajat vuonna 2007!
Kuvassa vasemmalta oikealle kansanedustajaehdokkaat Erkki Aho Kalajoelta, Vaili Jämsä Oulusta ja Pentti Kettunen Kajaanista. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Perussuomalaiset olivat vaaliliitossa Itsenäisyyspuolueen kanssa ja asettivat Oulun vaalipiiriin 15 ehdokasta. Saamamme 7 986 ääntä (3,5 % kannatus) ei vielä silloin riittänyt eduskuntapaikkoihin, mutta työ kantoi hedelmää myöhemmin. 

Lapsuuden leikkikaverista tekniikan tohtoriksi – Ylpeänä ystävän rinnalla juhlapäivänä! ?
Tämä kuva on ikuistettu tekniikan tohtori Keijo Nivalan akateemisesta väitöstilaisuudesta, jossa minulla oli suuri kunnia olla mukana paikan päällä todistamassa hienoa saavutusta. Keijo ei ole minulle kuka tahansa akateemikko – hän on lapsuuden leikkikaverini, koulukaverini ja armeijakaverini. Hän on ollut minulle erittäin hyvä ystävä koko elämäni ajan. Oli upeaa nähdä, miten yhteinen polku johti pihanleikeistä aina tieteen korkeimmalle huipulle saakka!

Puolan poliittisen johdon vieraana – Viikko itäeurooppalaisen mediastrategian huipulla! ?

Tässä kuvassa olen Puolassa maan presidentin neuvonantajan Piotr Tymochowiczin vieraana. Tämä herra on Puolassa legendaarinen taustavaikuttaja, joka muovasi sellaisten tunnettujen puoluejohtajien kuin Andrzej Lepperin ja Janusz Palikotin julkisuuskuvat. Tymochowicz on maailmanluokan asiantuntija vaikuttamisen teorioissa, mediastrategioissa sekä neuvottelutaitoissa. Minulle tämä viikko Puolan valtiollisen johdon vieraana oli poikkeuksellisen muistorikas ja opettavainen kokemus – pääsin näkemään, miten ison maan politiikan rattaat todella pyörivät!

Kun raja sulkeutui, idän pappila pelasti – Yllätysyö Ruskealan historiallisessa sydämessä!

Tähän kuvaan liittyy ikimuistoinen tarina Venäjän-matkaltamme. Olimme ystäväni kanssa jo palaamassa Suomeen, mutta emme yksinkertaisesti ehtineet rajalle ajoissa ennen sen sulkeutumista. Onneksemme saimme turvapaikan ja yövyimme ylimääräisen yön Ruskealan kappalaisen pappilassa. Meidät ottivat sydämellisesti vastaan Inkerin kirkon diakoni Kalevi Keinonen ja hänen Iris-vaimonsa. Kalevi palasi synnyinsijoilleen 1990-luvun alussa ja kunnosti tämän huonokuntoisen pappilan talkoovoimin alueen hengelliseksi keskukseksi sekä suomalaisten kotiseutumatkailijoiden suosituksi keitaaksi. Edesmenneen Kalevin (k. 2008) vieraanvaraisuus ei unohdu koskaan!

Urheiluhistorian suuret nimet koolla – Raution Kisailijoiden rakentajat palkitaan!

Otin tämän arvokkaan kuvan Raution Nuorisoseuralla järjestetyssä palkitsemistilaisuudessa. Kuvassa ovat Raution Kisailijoiden perustajajäsenet ja seuran toiminnassa poikkeuksellisen voimakkaasti mukana olleet vaikuttajat: Kaarlo Verronen, Väinö Perttula, Viljo Polvi, Lempi Haapakoski ja Niilo Sipilä. Seura perustettiin alun perin 14. heinäkuuta 1931, ja näiden sitkeiden tekijöiden ansiosta luotiin pohja sille menestykselle, joka kantoi pienen kylän urheiluseuran aina valtakunnalliselle huipulle saakka!

Hetki, jolloin Kalajoen suurin urheilulegenda sai pysyvän muistomerkkinsä!

Otin tämän kuvan Jussi Kurikkalan pronssisen hiihtäjäpatsaan historiallisessa paljastustilaisuudessa Kalajoella. Kuvanveistäjä Antonio da Cudanin muotoilema upea teos pystytettiin vuonna 1989 kunnioittamaan paikkakuntamme oman maailmanmestarin ja kestävyysurheilijan (1912–1951) muistoa ja saavutuksia. Patsas seisoo ylväänä kaupungintalon vieressä Jokipuistossa muistuttamassa meitä kaikkia siitä, mihin periksiantamaton kalajokinen sisu voi parhaimmillaan kantaa!

Kun maailman suurin maratonlegenda valloitti Kalajoen hiekat vuonna 1996!

Tässä historiallisessa kuvassa poseeraa saksalainen ultra- ja maratonjuoksun suurmies Horst Preisler (1935–2022) osallistuessaan Kalajoen Hiekkasärkkien maratonille. Hiekkasärkkien maraton oli pitkään Kalajoen Junkkareiden järjestämä merkittävä urheilutapahtuma, joka veti puoleensa juoksijoita ympäri maailmaa. Preisler oli historian ensimmäinen ihminen, joka ylitti urallaan uskomattoman 2 000 juostun maratonin rajan. Tämän Kalajoen kisan aikaan hänellä oli takanaan jo 557 maratonia – todellinen urheiluhistorian suurmies Hiekkasärkkien tasaisella ja kauniilla reitillä!

Kun koko Suomi juoksi ja Hiekkasärkät elivät mukana – Legendaarista kuntoviestiä muistellen!

Tässä upeassa kuvassa Suomi Juoksee -tapahtuman juoksijajoukko on saapunut Kalajoen Hiekkasärkille. Suomen Urheiluliiton (SUL) järjestämä ja kirjailija-toimittaja Mauno Saaren ideoima halki Suomen juostu suurtapahtuma liikutti kansaa vuosina 1979–2003. Kyseessä ei ollut raaka kilpailu, vaan upea yhteisöllinen kuntotapahtuma. Juoksijat etenivät parijonossa johtoauton määräämää tasaista, maltillista vauhtia. Katso kuvaa – tässä tiivistyy se aito suomalainen harrasteliikunnan riemu kauneimmissa rantamaisemissamme!

Kalajokisen painonnoston isähahmo ja Leiribaari Ky – Menestystarinan taustajoukot koolla! ?

Tässä kuvassa on kalajokisen painonnoston todellinen voimahahmo, Simo Saari – kalajokisen painonnoston isä. Kuva palauttaa mieleen ne kultaiset vuodet, jolloin yritykseni Leiribaari Ky ja Kalajoen Junkkareiden painonnostajat tekivät tiivistä yhteistyötä. Voimamiehet toimivat yrityksessäni järjestyksenvalvojina kuuluisilla Kalajoen Juhannusjuhlilla, ja vastineeksi tuin heidän harrastustaan ruhtinaallisella summalla. Tämä talkoohenki nosti Junkkarit valtakunnalliseksi mahtitekijäksi ja loi pohjan sille, että oma kasvatti Miika Antti-Roiko edusti Suomea upeasti Lontoon olympialaisissa vuonna 2012!

Kun lasten laulubuumi valloitti Kalajoen – Paikalliset kyvyt ja suuret johtajat lavalla!

Tämä kuva palauttaa meidät aikaan, jolloin lasten laulukilpailut olivat Suomessa valtava ilmiö ja Tenavatähden kaltaiset tv-ohjelmat keräsivät miljoonayleisöjä ruutujen ääreen. Kalajoellakaan ei jääty toimettomiksi: täällä järjestettiin omia suosittuja lasten laulukilpailuja alueen kahden suuren musiikkivaikuttajan johdolla. Kuvassa ollaan näiden kisojen pyörteissä, joita luotsasivat musiikkineuvos Tapani Tirilä – koko Suomen kuorokentän merkkihenkilö – sekä paikkakuntamme oma, erittäin arvostettu kuorojohtaja ja musiikkipedagogi Soili Autio. Katso kuvan tunnelmaa, tästä alkoi monen nuoren laulajan taival!

Nämä tapahtumat ovat jääneet mieleeni

 

Unohtumaton kohtaaminen Joensuun Sokoksella. Ollessani Sokoksen liikkeenjohdollisessa tavaratalokoulutuksessa sain kunniatehtävän toimia isäntänä erityiselle vieraalle. Tavaratalossa järjestettiin kotimaisen Bonbella-joustinpatjan esittelykiertue, ja tuotetta saapui esittelemään itse Miss Suomi Armi Aavikko. Tämä valokuva on tallennettu tuosta hetkestä. Julkisuuden tuomasta valtavasta suosiosta huolimatta Armi oli ihmisenä aidosti sydämellinen, vaatimaton ja todella miellyttävä persoona. Kuva on minulle rakas muisto hienosta työpäivästä ja upeasta ihmisestä, joka jätti lähtemättömän vaikutuksen.

Armi Aavikko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Armi_Aavikko

Päätoimittajan muistoja Kalajoelta. Toimiessani Särkkäin Sanomien päätoimittajana minulla oli ilo ja kunnia tehdä lehteen haastattelu ja juttu laulaja Arja Korisevasta. Tämä valokuva on tallennettu tuosta haastatteluhetkestä. Arja oli jo silloin koko kansan rakastama tähti ja kestosuosikki, mutta henkilönä hän teki minuun suuren vaikutuksen. Hän oli livenä poikkeuksellisen miellyttävä, välitön ja sydämellinen persoona – juuri niin valoisa kuin julkisuudessakin. Hieno muisto toimittajauralta upean artistin seurassa.

Arja Koriseva

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arja_Koriseva

Huippukaupat PR-Teollisuus Oy:n ajoilta. Toimiessani aikanani PR-Teollisuuden myyntipäällikkönä minulla oli ilo seurata läheltä todellista myynnin ammattitaitoa. Rautainen talomyyjämme Reijo Alakoski teki elämänsä kaupat, kun hän myi uuden kodin arvokisavoittajalle ja legendaariselle kilpakävelijälle Valentin Konoselle. Tässä valokuvassa komeilee tuo Valentinin uusi koti, PR-Teollisuuden talomalli Wallula. Hieno muisto menestyksekkäästä uravaiheesta, erinomaisesta tiimityöstä ja kotimaisen talovalmistuksen huippuhetkistä.

Valentin Kononen

https://en.wikipedia.org/wiki/Valentin_Kononen

Kansainvälistä urheiludiplomatiaa ja yhteistyötä. PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajana minulla oli kunnia ojentaa auttava kätemme Viron Lentopalloliitolle, jonka puheenjohtajana toimi maan silloinen kauppaministeri Ants Laos. Tuimme naapurimaan urheiluelämää sponsoroinnilla, johon kuului suuren kansainvälisen lentopalloturnauksen virallisen esittelylehden painatuksen rahoittaminen. Pääsin itse seuraamaan tätä huipputason turnausta kutsuvieraana aitiopaikalta. Urheilullisesti turnaus oli huikea elämys, ja sen voittoon pelasi lopulta Kuuban kivikova maailmanluokan joukkue. Tämä valokuva on hieno muisto ajalta, jolloin liike-elämä, urheilu ja idänsuhteet kohtasivat ainutlaatuisella tavalla.

Kiekkolegendoja Alavieskan urheilukentällä. Toimiessani toimittajana seurasin aikanani Alavieskan Virin urheilukilpailuja, joiden tunnelma huipentui tähän ainutlaatuiseen hetkeen. Tallensin kuvaan kaksi kiekonheiton suuruutta: oman kylän pojan, Rooman vuoden 1974 Euroopan mestarin Pentti Kahman sekä liettualaisen kaksinkertaisen olympiavoittajan ja moninkertaisen maailmanmestarin Virgilijus Aleknan. Oli ammatillisesti ja urheilullisesti sykähdyttävää seurata näiden eri aikakausien mestareiden kohtaamista Alavieskassa. Tämä valokuva on hieno dokumentti paikallisesta ja kansainvälisestä urheiluhistoriasta.

Virgilijus Alekna

https://fi.wikipedia.org/wiki/Virgilijus_Alekna

Pentti Kahma – Euroopan mestari

https://urheilunhistoria.blogspot.com/2012/02/pentti-kahma-euroopan-mestari.html

Kalajoen Junkkareiden Kunniakierros-tapahtumassa riitti vauhtia, kun radalla nähtiin itseoikeutetusti myös urheilulegendat Martti Vainio ja Juha Mieto. Kuvassa vauhdissa Tapani Ylitalo, Martti Vainio, Jukka Kauppila ja Juha Mieto.

Martti Vainio

https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Vainio

Juha Mieto

https://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Mieto

Kansainvälistä urheiluhulinaa Kalajoen keskustassa! Ennen vanhaan täällä järjestettiin kovatasoisia pyöräilykilpailuja, joihin saatiin osanottajia aina Virosta saakka. Kuvassa kilpapyöräilijät vauhdissa Kalajoen ydinkeskustassa

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita Hiekkasärkkien matkailutiellä! Ennen vanhaan Kalajoella järjestettiin jopa autokilpailuja aivan matkailualueen sydämessä. Nykyisellä liikennemäärällä, hotelleilla ja mökkikylillä tällaisen tapahtuman toteuttaminen olisi jo huomattavasti vaikeampaa – ellei mahdotonta. Kuvassa kilpa-autot vauhdissa Hiekkasärkkien historiallisella radalla.

Kalajoen liikuntapuiston viralliset avajaiset Kalajoen hiihtomajalla ovat tärkeä osa paikallista urheiluhistoriaa. Juhlallisen avausnauhan katkaisi kansanedustaja Kalevi Mattila. Avustajina tässä historiallisessa hetkessä toimivat Heikki Isopahkala ja kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski.

Kylpylä SaniFanin avajaiset olivat suuri virstanpylväs Kalajoen matkailulle. Virallisen avausnauhan leikkasi Bengt Pihlström, ja häntä avustivat juhlavassa tilaisuudessa kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski sekä Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja Seppo Mäki-Ullakko

Bengt Pihlström – matkailun ”Mr. Finland” in memoriam

https://matkaviikko.fi/%EF%BB%BFbengt-pihlstrom-matkailun-mr-finland-on-poissa/

Kalajoen Hiekkasärkät Oy

https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/03653971

Harvinainen hetki kokkolalaisesta muotihistoriasta. Tässä ottamassani valokuvassa nuori himankalainen Anna-Liisa Tilus toimii mannekiinina kokkolalaisen vaatetusalan yrittäjän Martti Korkea-ahon muotinäytöksessä. Kuva on upea ajankuva 1980-luvun taitteesta Keski-Pohjanmaalta – ajalta juuri ennen kuin Anna-Liisa kruunattiin koko kansan Miss Suomeksi vuonna 1984 ja hän aloitti pitkän uransa tv-kuuluttajana. Kokkola ympäristöineen oli tuolloin Suomen vaatetusteollisuuden vilkkaita keskuksia, ja tämä kuva tallentaa palasen tuota kadonnutta paikallista teollisuushistoriaa ja nuorta muotilupausta työssään.

Anna-Liisa Tilus

https://fi.wikipedia.org/wiki/Anna-Liisa_Tilus

Tein aikanani lehtijutun kalajokisesta taidemaalarista Eugen Forsista. Hän oli todella taitava taidemaalari, kuten tästä upeasta kuvasta ja hänen teoksistaan välittömästi näkyy! Oli suuri kunnia päästä kurkistamaan taiteilijan maailmaan ja kuulla tarinoita teosten takaa.

---

Rautiolaisia kirjailijoita ja sanataiteilijoita – Pienen kylän suuri kulttuuriperintö

Kalajoen Rautio on tunnettu poikkeuksellisen vahvasta kulttuuriperinnöstään. Vaikka kyseessä on pieni kylä, sieltä on ponnistanut tai sieltä omaa sukujuuret uskomaton määrä merkittäviä suomalaisia kirjailijoita, toimittajia, tiedemiehiä ja kulttuurivaikuttajia. Rautio on toiminut inspiraation lähteenä, rauhallisena kirjoituspaikkana ja henkisenä kotina usealle Suomen kärkikaartin sanataiteilijalle.

Tämä luettelo osoittaa konkreettisesti, kuinka monipuolista osaamista ja luovuutta pienestä kylästä on lähtenyt maailmalle.

---

Tunnetut rautiolaiset kirjailijat

Helena Petäistön muotokuvan on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva

Helena Petäistö

Pitkäaikainen MTV3:n Ranskan-kirjeenvaihtaja, toimittaja ja kunniatohtori. Hän on kirjoittanut lukuisia Ranskan kulttuuria, gastronomiaa ja matkailua käsitteleviä suosittuja tietokirjoja. Hänen esikoisteoksensa Ranskalaiset korot ilmestyi vuonna 1995. Petäistö säilytti aina vahvan ja lämpimän sidoksen kotikyläänsä.

Muotokuvapiirroksen Leonard Typpöstä on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen

Leonard Typpö (1868–1922)

Rautiossa syntynyt ja vaikuttanut kansanedustaja, runoilija sekä vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen merkittävä hahmo. Typpö oli poikkeuksellisen tuottelias virsirunoilija. Hänen kirjoittamiaan lauluja ja virsiä löytyy edelleen laajasti virsikirjoista sekä Siionin lauluista.

Hannu Verronen

Rautiolaislähtöinen journalisti ja esikoiskirjailija. Hän on tehnyt pitkän uran sanomalehdissä toimittajana ja kolumnistina. Verrosen tarkkaan taustatutkimukseen pohjautuva historiallinen esikoisromaani ja vakoojatrilogian avaus Vakoojasota ilmestyi loppuvuodesta 2025. Teoksissaan hän on ammentanut myös rautiolaisista esikuvista.

---

Vahvat rautiolaistaustaiset menestyskirjailijat

Karikatyyrimaalauksen kirjailija Maarit Verrosesta on tehnyt taiteilija Rositsa Tancheva

Maarit Verronen

Kalajoella syntynyt ja laajasti palkittu kirjailija. Hän on ollut kahdesti ehdolla arvostetun Finlandia-palkinnon saajaksi. Verrosen isän puolen vahvat sukujuuret ovat syvällä Rautiossa, Vääräjoen varrella. Hänet tunnetaan kirjallisuusmaailmassa erityisesti maagisesta realismistaan ja omintakeisesta proosastaan.

Tuomas Niskakangas

Helsingin Sanomien toimittajana ja poliittisten jännityskirjojen tekijänä tunnetulla Tuomas Niskakankaalla on syvät sukujuuret Rautiossa. Hän on viettänyt kylässä paljon aikaa ja kirjoitti osan menestysromaanistaan Roihu ollessaan Rautiossa. Niskakankaan suku on alueella erittäin tunnettu myös paikallisesta malminetsintätoiminnasta.

Anna-Leena Härkönen

Vaikka Anna-Leena Härkönen syntyi Limingalla ja kasvoi Kempeleessä, hänen sukunsa siteet Kalajoen suuntaan ovat vahvat. Tämä heijastuu suoraan suomalaisen kirjallisuuden klassikkoon: hänen esikoisromaaninsa Häräntappoase (1984) sijoittuu tosielämän Kalajoen Kärkisen kylään, joka sijaitsee aivan Raution naapurissa. Härkönen on myös vieraillut perinteisillä Rautio-päivillä kunnioittamassa inspiraatiomaisemiaan.

---

Kotiseudun kasvatteja ja kulttuurivaikuttajia

Muotokuvan opettaja Osmo Tokolasta on maalannut taiteilija Markku Hakola

Osmo Tokola

Opettaja ja ”rautiolaisuuden isähahmo”, jota pidetään legendaarisen Rautio-viikon perustajana. Tokola teki valtavan ja korvaamattoman elämäntyön kylän kotiseutu-, museo- ja kulttuuritoiminnassa. Hän harrasti intohimoisesti musiikkia, sävelsi sekä sanoitti useita paikallisia lauluja.

Martti Ojala

Rautiossa syntynyt ja Kalajoella vaikuttanut omakustannekirjailija. Ojala on tallentanut kansien väliin arvokasta paikallishistoriaa ja henkilökohtaisia kokemuksia. Hän on kirjoittanut useita koskettavia teoksia omasta lapsuudestaan, sota-ajasta sekä vaikeiden sairauksien voittamisesta.

Muotokuvan Klaus Korhosesta on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva

Klaus Korhonen

Rautiossa syntynyt teologian maisteri ja tunnettu hengellinen vaikuttaja. Hän teki pitkän ja näkyvän uran Suomen helluntailiikkeessä. Korhonen toimi muun muassa maamme suurimman helluntaiseurakunnan, Helsingin Saalem-seurakunnan, johtajana ja on julkaissut hengellistä kirjallisuutta.

Erkki Ahon kirja Olet Maamme Armahin Suomenmaa

Erkki Aho

Raution Alapään kylässä syntynyt paikallisvaikuttaja, yrittäjä ja aktiivinen historioitsija. Aho on tallentanut poikkeuksellisen valtavan määrän Raution ja Kalajoen historiaa digitaaliseen muotoon. Hänen ahkera bloginsa toimii elävänä historian arkistona, minkä lisäksi hän on järjestänyt paikallisia taidenäyttelyitä.

Sulevi Juholan muotokuvan on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva

Sulevi Juhola

Sulevi Juhola on rautiolainen paikallishistorian tutkija ja tietokirjailija, joka tunnetaan erityisesti Pähkinäsaaren rauhan rajan (1323) ja Pohjanmaan rajamerkkien asiantuntijana.

Hän on perehtynyt pitkään historiallisiin dokumentteihin ja tutkinut rajalinjaa sekä vanhoja rajakiviä, kuten Kruununkiveä ja Kukkarokiveä. Juhola on esittänyt aiheesta omia tulkintojaan, joiden mukaan rajalinja olisi kulkenut aiemmin oletettua lännempänä. 

John Raymond Ylitalon kirjoittamat kirjat

John Raymond Ylitalo

John Raymond Ylitalo (1916–1987) oli amerikansuomalainen diplomaatti ja muistelmakirjailija, joka toimi muun muassa Yhdysvaltain Paraguayn suurlähettiläänä 1970-luvun alussa. 
Hänen vanhempansa olivat siirtolaisia, ja hänen isänsä oli kotoisin Kalajoen Raution kylästä. Ennen diplomaattiuraansa Ylitalo ehti toimia muun muassa opettajana sekä liittovaltion keskusrikospoliisi FBI:n etsivänä. 
Ylitalo julkaisi uransa jälkeen kolme Suomessa ilmestynyttä teosta, jotka tarjoavat arvokkaan ajankuvauksen kylmän sodan vuosista ja amerikansuomalaisesta

---

Tiedemaailman huiput ja tuotteliaat tietokirjailijat

Rautio on valtakunnallisesti kuuluisa poikkeuksellisen suuresta tohtorimäärästään suhteessa asukaslukuun. Kylästä on lähtöisin peräti 28 tohtorin tutkinnon suorittanutta tieteentekijää. Jokainen heistä on kirjoittanut vähintään oman akateemisen väitöskirjansa, mutta monet ovat sen lisäksi julkaisseet laajasti oppi-, tieto- ja ammattikirjallisuutta:

• Esa Väliverronen: Helsingin yliopiston viestinnän professori. Hän on julkaissut useita uraauurtavia tiedeviestintää ja mediaa käsitteleviä kirjoja, kuten Julkinen tiede, Mediayhteiskunta sekä Tieteen vapaus ja tutkijan sananvapaus.

• Heikki Niskakangas: Aalto-yliopiston vero-oikeuden professori. Hän on kirjoittanut keskeisimmät kotimaiset vero-oikeuden oppi- ja tietokirjat, kuten Veropolitiikka ja Johdatus Suomen verojärjestelmään.

• Rauno Korhonen: Julkisoikeuden ja informaatio-oikeuden professori. Hän on julkaissut merkittäviä oikeustieteellisiä ja yhteiskunnallisia teoksia, kuten Perusrekisterit ja tietosuoja sekä painavan puheenvuoron Eutanasia – hyvä kuolema ja kuolemisen vaikeus.

• Pirkko Rautakoski: Åbo Akademin logopedian professori. Hän on toimittanut ja kirjoittanut laajasti käytettyjä alan teoksia, kuten Afasia-oppikirjan sekä teoksen Graafinen kommunikointi.

• Arto Haveri: Kunnallispolitiikan professori Tampereen yliopistossa. Hän on Suomen johtavia asiantuntijoita julkishallinnon alalla ja julkaissut laajasti kuntajohtamista sekä hyvinvointialueita käsitteleviä tieteellisiä teoksia ja oppikirjoja.

---

Tämä huikea nimilista osoittaa erinomaisesti, miten poikkeuksellisen paljon oman alansa huippuja pienen Raution kylän maaperästä on versonut. Oli kyseessä sitten kauno- ja jännityskirjallisuus, virsirunoilu, journalismi tai huipputiede, rautiolainen sana painaa ja kantaa kauas.

Lista on tehty tekoälyn avulla. Listassa voi olla puutteita. Lisätään kirjailijoita, kun ilmoitatte minulle tarvittavat tiedot.