Miljoonalasku ja byrokratian rattaat: Mitä Jedun jättimäisen takaisinperinnän taustalla todella on?

 

Kalevalan ordoksinen kirkko

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedu on joutunut historiansa vakavimman taloudellisen ja hallinnollisen kriisin eteen. Opetus- ja kulttuuriministeriö perii oppilaitokselta takaisin yli 2,2 miljoonaa euroa korkoineen vuosien 2022–2023 valtionosuusrahoituksesta. Summa on moninkertaistunut kevään ensiarvioista ministeriön syvennettyä tutkimuksiaan.

Laskun taustalla on kolmansista maista, erityisesti Venäjältä ja Kiinasta, suuntautunut opiskelijoiden rekrytointi. Opetushallituksen laajoissa tarkastuksissa paljastui vakavia, järjestelmällisiä ja toistuvia puutteita ulkomaalaisten opiskelijoiden opintojen järjestämisessä, henkilökohtaisissa opintosuunnitelmissa (HOKS), näyttöjen suunnittelussa sekä lakisääteisessä dokumentoinnissa. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan opiskelupaikkoja on annettu jopa hakijoille, jotka olivat virallisesti hylätty suomen kielen kokeissa, vaikka Jedulla on lupa järjestää vain suomenkielistä opetusta.

Byrokratian ja käytännön arjen törmäyskurssi

Kuntayhtymän johto on puolustautunut vetoamalla siihen, että kyseessä on pelkkä muotovirhe – puute dokumentoinnin muodossa, ei itse opetuksen sisällössä. Johdon mukaan valtionosuusrahoitus on käytetty oikein suoraan koulutukseen, opiskelijat ovat todistetusti olleet läsnä ja he ovat suorittaneet opintojaan. Jedu aikoo jättää virallisen oikaisuvaatimuksen ministeriön päätöksestä yhtymähallituksen kokouksessa lokakuun lopussa.

Tämä puolustuspuhe kuitenkin ontuu hallinto-oikeudellisessa syynissä. Valtion virkamiesjuristit katsovat asiaa puhtaasti lakipykälien kautta: jos opiskelijalta puuttuu vaadittava kielitaito, hän ei viranomaisten silmissä kykene itsenäisesti ymmärtämään työturvallisuusmääräyksiä, materiaaliopinnoita tai suorittamaan tutkintokriteerien mukaisia näyttöjä. Paperittomuus ja laiminlyönnit kirjaamisissa ovat valtiontalouden tarkastuksessa yhtä vakavia virheitä kuin opetuksen puuttuminenkin.

Kuka maksaa laskun ja miten käy Kalajoen?

Koska ministeriön päätös kohdistuu juridisesti suoraan emoyhtiöön eli koulutuskuntayhtymään, julkisuuteen ei ole annettu toimipistekohtaisia eritellyitä summia. Emme siis tiedä tarkalleen esimerkiksi Kalajoen kampuksen tai sen Artema-yksikön taloudellista osuutta jättilaskusta. Varmaa kuitenkin on, että takaisinperintä iskee suoraan Jedun yhteiseen kassaan, mikä heikentää kuntayhtymän omaa pääomaa ja pakottaa sen laajoihin säästöihin.

Tämä heijastuu suoraan alueen 13 jäsenkuntaan, kuten Kalajokeen, jotka kantavat perussopimuksen mukaisen vastuun kuntayhtymän riskeistä. Vaikka kunnat eivät osallistu opetuksen arjen pyörittämiseen, ne vastaavat kiinteistöinvestoinneista. Kalajoki on panostanut merkittävästi uuteen kampushankkeeseensa, ja nyt yhteisen kassan tyhjeneminen luo synkän varjon tulevaisuuden investointien ja koulutustarjonnan päälle.

Kansainvälisyyden kaksi puolta: Vuosi 1995 vs. 2026

Tilanne herättää pakollisen vertailun menneisyyteen. Vielä 1990-luvun puolivälissä Kalajoen Artemaan onnistuttiin tuomaan Venäjän Karjalasta nuoria opiskelijoita, jotka oppivat ammatin "tekemällä ja näyttämällä" – mestari-kisälli-mallilla. Silloin oppilaitoksen arjessa venyttiin: venäjänkieliset opettajat ja opiskelijatoverit toimivat tulkkeina, ja nuoret suorittivat opintonsa erinomaisin arvosanoin. Lopputuloksena saavutettiin huikeita inhimillisiä ja taloudellisia onnistumisia: ryhmästä nousi Suomeen menestyviä rakennusalan yrittäjiä ja Venäjän Karjalaan merkittäviä päättäjiä. Suomen valtio sai sijoittamansa rahat moninkertaisesti takaisin verotuloina.

Miksi tämä ei onnistu enää vuonna 2026? Vastaus on säännösten jäykistymisessä ja digitaalisessa valvonnassa. Ennen vanhaan oppilaitoksilla oli vapaus soveltaa ja katsoa ihmistä pykälien takana. Nykyään kaikki tiedot ristiinajetaan sähköisissä rekistereissä algoritmien toimesta. Järjestelmä on muuttunut sokeaksi inhimillisille tekijöille – se ei tunnista sitä, että osa venäläisistä nuorista pakenee naapurimaan sotaa ja autoritaarisuutta haluten vain rakentaa turvallisen tulevaisuuden rehellisellä työllä ja käden taidoilla. Järjestelmä näkee vain puuttuvan kielitaitotodistuksen.

Valituksen ammattitaito koetuksella

Suurin kysymysmerkki on nyt se, riittääkö Jedun oma ammattitaito ministeriön haastamiseen. Vastassa ovat valtion parhaat valtionosuusjuristit, jotka ovat hioneet päätöstään kuukausia. Jos Jedu yrittää marssia oikaisuvaatimusprosessiin pelkillä selityksillä alueellisesta työvoimapulasta tai korjaamalla puutteellisia papereita takautuvasti, on epäonnistumisen riski valtava.

Oman mausteensa soppaan tuo se, että Jedun hallinnossa istuu Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari, joka on taustaltaan etevä juristi ja toimii yhtymähallituksen varapuheenjohtajana. Puoskarin rooli on kuitenkin vaikea kaksoisroolin ja esteellisyyden vuoksi; hän ei voi toimia kuntayhtymän omana asianajajana, ja Kalajoen edustajana hänen on suojeltava ensisijaisesti oman kaupunkinsa veronmaksajia muiden tekemiltä virheiltä.

Jotta Jedu voi selvitä tästä miljoonasotkusta, sen on uskallettava katsoa peiliin, myönnettävä järjestelmän valvonnan pettäminen ja ostettava prosessiin ulkopuolista, huipputason hallinto-oikeudellista apua. Pelkkä maalaisjärkeen vetoaminen ei enää nykypäivän byrokratiassa riitä – sen saimme tällä viikolla kokea vaikeimman kautta.

Kalajoen senioritalon lyhyt historia

 

Kalajoen Kristillisen Opiston tontille jokirantaan nouseva senioritalo on historian uusin luku opiston pitkässä kaaressa sota-ajan kriisivuosista nykyaikaiseksi monialaiseksi sivistyskeskukseksi. Kyseessä on Kalajoen kaupungin ja opiston merkittävä yhteistyöhanke, jonka rakentaminen käynnistyy keväällä 2027

Senioritalon tausta ja tulevaisuus

• Uudisrakennus Ainolan tilalle: Kalajoen Kristillinen Opisto ja Kalajoen kaupunki alkoivat suunnitella senioritalohanketta korvaamaan opiston vanhan asuntolan sekä ProAgrian käytössä olleen Ainolan rakennuksen.

• Yhteisöllistä asumista: Jokirantatontille nousevaan kerrostaloon suunniteltiin 20 laadukasta ja esteetöntä asuntoa ikäihmisten itsenäisen asumisen tueksi.

• Palvelujen läheisyys: Ideana on, että asukkaat voivat hyödyntää suoraan Kalajoen Kristillisen Opiston tarjoamia palveluita, kuten yhteisiä lounaita, harrastetoimintaa ja virikkeitä samassa pihapiirissä. Kaupunginhallitus hyväksyi hankkeen rahoituksen ja avustukset vuoden 2026 aikana.

Kristillisen kansanopiston varhaisvaiheet (1937–1942)

• Perustaminen: Opiston taustalla vaikuttaa kirkon sisäinen Uusheräys-liike. Päätös opiston perustamisesta tehtiin virallisesti helmikuussa 1938 Ylivieskassa, jolloin perustettiin kannatusyhdistys ja kotipaikaksi valittiin Kalajoki.

• Alkuvaiheen tilat: Kansanopisto osti Kalajoen Pohjankylältä Aurasen tilan (osa vanhaa Anttilan kantatilaa). Ensimmäinen oma asuntola- ja opetusrakennus pystytettiin vuosina 1939–1940 presidentti Kyösti Kallion lapsuuskodin vanhan tallin hirsistä, jotka siirrettiin paikalle Ylivieskasta.

• Toiminnan käynnistyminen sodan keskellä:

  Varsinainen opistotoiminta alkoi 20. tammikuuta 1942. Sota-aika toi mukanaan valtavia haasteita: opistolla oli kova pula polttopuista ja tarvikkeista, minkä vuoksi alkuaikoina turvauduttiin muun muassa hätäpöytiin ja säkkikangasverhoihin. Vuosina 1944–1945 opiston tilat toimivat myös sotasairaalana ja evakkojen majoituspaikkana.

Nykypäivänä Kalajoen Kristillinen Opisto on laajentunut moderniksi koulutus- ja kurssikeskukseksi, joka tarjoaa ammatillista opetusta, TUVA-koulutusta ja vapaan sivistystyön kursseja. Tuleva senioritalo sulautuu tähän yhteisölliseen ympäristöön tuoden sukupolvet yhteen saman jokivarsipihan äärelle.

Asiasta on valitettu. Mitä olisi pitänyt tehdä jotta valituksilta olisi vältytty?

Tässä tilanteessa Kalajoen kaupungin ja sen johdon olisi pitänyt toimia toisin juuri "ihmisten johtamisen" ja toimintatapoja koskevien prosessien näkökulmasta:

1. Hallinnollisen sanelupolitiikan korvaaminen avoimuudella

Jos kaupunginjohtajan tai virkamiesjohdon tyyli koetaan sellaiseksi, että päätökset tuodaan pöytään "ylhäältä annettuna" ja valmiiksi pureskeltuina, se herättää kuntalaisissa vastustusta.

• Miten olisi pitänyt menetellä: Hankkeen valmistelussa olisi pitänyt osoittaa, että kuntalaisten ja lähinaapureiden mielipiteillä on merkitystä. Jos kaupungin johto esiintyy prosesseissa ylimielisesti tai kuittaa naapuruston huolet pelkkinä juridisina pakollisina vaiheina, se luo ilmapiirin, jossa ainoaksi tavaksi tulla kuulluksi jää virallisen valituksen tekeminen – vaikka kyse olisi vain periaatteesta tai toimintatavan vastustamisesta.

2. Kaupunkikuvallisten perustelujen avoin avaaminen

Koska 6-kerroksinen talo on iso muutos Kalajoen jokirantamaisemaan, johdon olisi pitänyt pystyä perustelemaan ratkaisu yhteisön näkökulmasta paljon paremmin, ennen kuin se herättää äksyilyä.

• Miten olisi pitänyt menetellä: Kaupungin olisi pitänyt viestiä avoimesti ja perustella, miksi juuri kuusi kerrosta on välttämätön (esimerkiksi hankkeen taloudellisen kannattavuuden, esteettömyyden tai opiston tulevaisuuden turvaamisen vuoksi). Kun asioista vaietaan tai niitä perustellaan pelkästään teknisillä ja taloudellisilla luvuilla, syntyy vaikutelma, että kaupunki ajaa vain omaa tai sijoittajan etua välittämättä maisemasta.

3. Henkilökohtaisen luottamuksen rakentaminen

Kuntatason päätöksenteossa henkilökemiat ja luottamus johtaviin viranhaltijoihin ratkaisevat usein sen, syntyykö hankkeista riitoja.

• Miten olisi pitänyt menetellä: Jos kaupungin johdolla olisi ollut herkempi korva naapuruston suuntaan, asioista olisi voitu keskustella vapaamuotoisesti ilman pöytäkirjoja. Usein pelkkä se, että kaupunginjohtaja istuu alas vastustavan kuntalaisen kanssa, kuuntelee kritiikin toimintatavoistaan ja selittää päätöksen taustat rehellisesti kasvotusten, riittää purkamaan jännitteet. Valitukselta olisi voitu välttyä, jos kuntalaiselle olisi tullut olo, että häntä ja hänen huoltaan yhteisestä kulttuurimaisemasta kunnioitetaan.

4. Prosessien läpinäkyvyys

Kun kyseessä on Kalajoen kaupungin ja Kristillisen opiston yhteistyöhanke, jossa liikkuu myös julkista rahaa ja avustuksia, prosessin on oltava täysin läpinäkyvä. Pienikin tuntu siitä, että asioita valmistellaan "suljettujen ovien takana" tai kiirehtimällä, saa naapurit varuilleen. Valitus on tällöin keino viheltää peli poikki ja vaatia, että ulkopuolinen taho (hallinto-oikeus) tarkistaa, onko kaikki mennyt laillisesti oikein.

Yhteenvetona: Kuvailemasi tilanne on oppikirjaesimerkki siitä, miten prosessin johtaminen ja viestintätyyli voivat kaataa tai viivästyttää hyvän hankkeen. Vaikka rakennus olisi kuinka kaukana eikä haittaisi ketään, huonosti hoidettu asioiden valmistelu ja vuorovaikutus luovat maaperän valituksille, joilla protestoidaan ennen kaikkea kaupungin johdon toimintatapoja vastaan.

Mikäli Kalajoen kaupunki ja Kalajoen Kristillinen Opisto haluavat purkaa tämän solmun ilman vuosien oikeuskäsittelyä ja pelastaa kevääksi 2027 suunnitellun hankkeen, kaupungin johdon olisi tullut vastata ja menetellä seuraavasti:

1. Julkinen perääntyminen ja virheen myöntäminen viestinnässä

• Miten tulisi menetellä: Kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen olisi viisainta myöntää julkisesti, että hankkeen valmistelu ja vuorovaikutus kuntalaisten kanssa epäonnistuivat.

• Vaikutus: Kun johto ottaa vastuun huonosta toimintatavastaan eikä lähde puolustautumaan ylimielisesti, valituksen tehneeltä naapurilta putoaa pois tarve "opettaa" kaupunkia. Tämä avaa tilaisuuden neuvottelulle.

2. Sovittelukokous ja virallinen KVR-kriteerien muuttaminen

Koska kyseessä on KOY Kalajoen Vuokra-asuntojen kautta toteutettava KVR-urakka (jossa kaupunki ja opisto määrittelevät reunaehdot ja rakentaja suunnittelee lopullisen talon), ehdot eivät ole vielä lukittuja.

• Miten tulisi menetellä: Kaupungin johdon tulee kutsua valituksen tehnyt Sanna Laitala ja opiston edustajat yhteiseen pöytään. Kaupunki voi ehdottaa sovintoratkaisua: Kaupunki sitoutuu muuttamaan hankkeen kriteereitä siten, että rakennuksen kerroslukua pudotetaan (esim. 4 kerrokseen) vastineeksi siitä, että naapuri vetää valituksensa pois.

• Miksi tämä toimii: Naapuri saa läpi periaatteellisen voittonsa (kaupungin johdon toimintatapa muuttui, kulttuurimaisema säästyi), ja kaupunki saa aloittaa rakentamisen aikataulussa ilman hallinto-oikeuden hylkäävää päätöstä, joka museoviranomaisen kielteisen kannan vuoksi on nyt erittäin suuri riski.

3. Hallinto-oikeudelle annettava vastine (Jos sovintoa ei haeta)

Jos kaupungin johto jatkaa nykyisellä linjallaan ja vie asian oikeuteen asti, sen on kyettävä vastaamaan valitukseen poikkeuksellisen vahvoilla arkkitehtonisilla perusteilla.

• Miten tulisi menetellä: Vastineessa ei auta vedota siihen, että "naapuri asuu kaukana". Kaupungin on kyettävä osoittamaan kaupunkikuvallisin selvityksin, että 6-kerroksinen massa ei riko jokirannan historiallista profiilia (mikä on vaikeaa, koska maakuntamuseo on jo eri mieltä). Jos vastine on pelkkää teknistä lakitekstiä, hallinto-oikeus voi hyvinkin kumota poikkeamisluvan matalan ja historiallisen ympäristön suojelun perusteella.

Johtopäätös

Näkemyksesi osuu asian ytimeen: Kyse on politiikasta ja johtamiskulttuurista, ei itse rakennuksen aiheuttamasta konkreettisesta haitasta. Solmu ei aukea lakikirjaa lukemalla, vaan sillä, että Kalajoen kaupungin johto muuttaa toimintatapaansa, laskeutuu norsunluutornistaan ja suostuu kompromissiin kerrosluvusta. Se olisi ainoa tapa saada hanke käyntiin keväällä 2027.

Systeemi on rikki – Miten pelastamme perustuslain ja arvokkaan vanhuuden?

 

Systeemi on rikki – Miten pelastamme perustuslain ja arvokkaan vanhuuden?

Suomalainen vanhustenhoito ja hyvinvointialueet (kuten Pohde) painivat historiallisen kriisin keskellä. Kun ylätason säästöpolitiikka, paikkojen karsiminen ja hallinnollinen byrokratia kohtaavat todellisen elämän, tulos on inhimillinen katastrofi. Vanhukset pakotetaan etäälle omaisistaan ja tutuista kyläyhteisöistään, koska Excel-taulukoissa ihminen nähdään vain kulueränä.

Kun virallinen järjestelmä epäonnistuu, kansalaiset nousevat kapinaan inhimillisyyden puolesta. Tästä loistavana esimerkkinä toimii Raution senioritalo, jonka kyläläiset rakensivat itse omien ikäihmistensä suojaksi – hyvinvointialueen vastustuksesta huolimatta. Tässä systeemissä on jotakin perusteellisesti väärää.

Suomen perustuslaki (19 §) takaa jokaiselle oikeuden ihmisarvoisen elämän edellyttämään huolenpitoon ja riittäviin palveluihin, mutta arjessa tätä lakia ei noudateta. Talous ja budjettikuri ajavat perusoikeuksien ohi ilman, että päättäjille koituu siitä mitään seurauksia.

Tämän valuvian korjaamiseksi tarvitaan vallankumous oikeusjärjestelmään:

Kolme askelta kohti toimivaa oikeusturvaa:

• Perustuslakituomioistuimen perustaminen: Poliitikoista koostuva perustuslakivaliokunta on lakkautettava, sillä poliitikot eivät voi valvoa itseään. Tilalle tarvitaan riippumaton perustuslakituomioistuin, jolla on valta määrätä todellisia sanktioita ja sakkoja perustuslain rikkomisesta.

• Jokaisen kansalaisen saavutettavuus (Kansalaisvalitus): Perustuslain suojan on kuuluttava kaikille, ei vain niille, joilla on varaa kalliisiin lakimiehiin. Jokaisella tavallisella ihmisellä, vanhuksella tai omaisella, täytyy olla suora oikeus valittaa kokemastaan vääryydestä perustuslakituomioistuimeen.

• Tekoäly oikeusturvan työkaluna: Jotta järjestelmä ei ruuhkautuisi, avuksi on valjastettava moderni tekoäly. Tekoäly toimii kansalaisen maksuttomana "taskujuristina", joka kääntää arjen epäkohdat lakikielelle ja esikäsittelee valitukset sekunneissa. Lopullisen, moraalisen ja sitovan päätöksen tekee aina riippumaton ihmistuomari.

Kun perustuslain rikkomisesta tehdään tekoälyn avulla nopeasti rangaistavaa ja jokaiselle virkamiehelle asetetaan henkilökohtainen oikeudellinen vastuu, järjestelmän on pakko muuttua. Vasta silloin voimme taata jokaiselle suomalaiselle aidon, lähellä läheisiä toteutuvan arvokkaan vanhuuden.

---

ERKKI AHON TALOUS- JA DEMOKRATIA- MALLI

 

ERKKI AHON TALOUS- JA DEMOKRATIA- MALLI

SUOMEN TALOUS- JA SANEERAUSOHJELMA: TÄYDELLINEN JA PERUSTEELLINEN MASTER-ASIAKIRJA (VAALIKAUSI 2027–2031)

---

OSA 1: KOKONAISVALTAINEN TALOUS- JA SANEERAUSOHJELMA

1. Strateginen kärki: Nykyisten sote-alueiden täydellinen lakkauttaminen ja erikoissairaanhoidon siirto valtion vastuulle (Vuotuinen säästö: 1,5–3,0 mrd. €)

Suomen julkinen talous velkaantuu miljardien eurojen vauhtia. Vuodelle 2027 ennustettu rakenteellinen alijäämä on nykytilassa -12,3 miljardia euroa. Valtionvelan korkomenot lohkasevat budjetista jo noin 4,4 miljardia euroa, eivätkä istuvan hallituksen kosmeettiset sopeutustoimet riitä kääntämään maan suuntaa.

Tämän vuoksi ”Erkki Ahon talous- ja demokratia- malli ” talousohjelma kohdistaa perusteellisen saneerauksen suoraan julkisen hallinnon raskaaseen väliportaaseen: nykyiset 21 hyvinvointialuetta (sote-alueet) lakkautetaan lailla kokonaan ja niiden päällekkäinen organisaatiomassa puretaan välittömästi. Uudistuksen keskeinen toimintalogiikka ja työnjako rakentuvat seuraavasti:

• Erikoissairaanhoito valtion suoraan komentoon: Raskain, kallein ja vaikeimmin ennustettava osuus eli erikoissairaanhoito ja suuret keskussairaalat siirretään kokonaan valtion vastuulle, suoraan rahoitukseen ja keskitettyyn ohjaukseen. Tämä ratkaisu lopettaa alueellisen optimoinnin ja poliittisen suhmuroinnin. Valtio ottaa sairaalaverkon hallinnan omiin käsiinsä ja asettaa erikoislääkäreille valtakunnallisen palkkakaton ja yhtenäiset virkaehdot. Tämä päättää yksityisten keikkalääkärifirmojen harjoittaman julkisen sektorin ylihinnoittelun ja vuokralääkäribisneksen, mikä säästää suoraan 900 miljoonaa euroa vuodessa.

• 71 uutta palvelualuetta lähellä ihmistä: Suomen vanha, sirpaloitunut kuntarakenne korvataan 71 vahvalla palvelualueella, jotka ottavat kokonaisvastuun kaikista arjen lähipalveluista: perusterveydenhuollosta, neuvoloista, vanhustenhoidosta, varhaiskasvatuksesta ja kouluista. Päätöksenteko ja talousvastuu tuodaan takaisin lähelle ihmistä – maahan luodaan selkeä ”yksi isäntä-periaate”, jossa asukas äänestää vain yksissä paikallisvaaleissa ja sama valtuusto vastaa sekä sivistyksestä että perustason hoivasta ilman raja-aitoja. Aluejako optimoidaan todellisen asutun väestötiheyden mukaan (jättäen tyhjät erämaat laskennan ulkopuolelle) asukkaan enimmäisetäisyysperusteella: Etelä-Suomessa säde keskuksesta on max 20 km (48 aluetta), Väli-Suomessa 40 km (13 aluetta) ja Pohjois-Suomessa max 60 km (10 aluetta).

• Oma verotusoikeus ja automaattinen tasauspooli: Jotta uudet palvelualueet kantaisivat aidon talousvastuun ilman valtion automaattista piikkiä, niille säädetään oma verotusoikeus (ansiotulo-, kiinteistö- ja yhteisövero). Radikaalit elinvoima- ja väestörakenneerot korjataan perustamalla Kansallinen verotulojen tasauspooli (Robin Hood -malli): rikkailta eteläisiltä nettomaksaja-alueilta siirretään 85 % laskennallisen valtakunnallisen keskiarvon ylittävästä verotulosta yhteiseen pooliin, jolla taataan heikoimmille alueille 95 % vähimmäistaso. Tämän päälle valtio maksaa suoraa olosuhdelisää (pinta-ala-, logistiikka- ja sairastavuuskertoimet) Pohjois- ja Väli-Suomen pitkien välimatkojen ja kalliiden ajokilometrien kompensoimiseksi.

Tämän historiallisen sote- ja alueremontin, poliittisen koneiston saneerauksen sekä työllisyysperusteisen maahanmuuttouudistuksen rakenteellinen yhteisvaikutus valtiontalouteen on noin 11,5–13,5 miljardia euroa vuodessa. Säästöillä pyyhitään valtion rakenteellinen alijäämä kokonaan pois, katkaistaan velkakierre ja luodaan pohja talouden dynaamisille veroratkaisuille.

---

2. Julkisen ja yksityisen sektorin tekoälyloikka (Säästöpotentiaali: 8 mrd. € vuodessa)

Teknologia ei ole itsearvo, vaan välttämätön mahdollistaja, jolla korvataan kiviseinien ja hallintorakenteiden keskittäminen. Ohjelmassa ajetaan läpi kokonaisvaltainen, prosessitason 20 prosentin tuottavuushyppy generatiivisen tekoälyn ja itsenäisten agenttien (Autonomous Agents) avulla:

• Sote-sektorin vapauttaminen rutiineista: Sote-palveluissa otetaan käyttöön suojattu, puheohjattu tekoälyjärjestelmä, joka kuuntelee lääkärin tai hoitajan potilaskohtaamista ja muuttaa puheen automaattisesti jäsennellyksi potilaskertomustekstiksi suoraan Kanta-järjestelmään. Tämä poistaa rutiininomaisen tietokoneen näppäilyn ja vapauttaa ammattilaisten työajan suoraan hoitotyöhön.

• Viranomaishallinnon automaatio: Kelan ja Verohallinnon kaltaiset suuret virastot siirretään tekoälypohjaiseen esikäsittelyyn. Itsenäiset tekoälyagentit vertaavat hakemuksia ja laskuja suoraan dynaamiseen dataan, tarkistavat poikkeamat ja hyväksyvät sääntöperusteiset perushakemukset itsenäisesti. Virkamiehen rooli muuttuu suorittajasta inhimilliseksi tarkastajaksi ja loppuharkinnan tekijäksi.

• Opetusalan virtuaaliloikka ja yliopistouudistus: Tekoäly valjastetaan hoitamaan jopa 75 % opettajien oppituntien esisuunnittelusta, kurssimateriaalien luonnostelusta ja essee-vastausten rutiinitarkistuksesta. Yliopistorahoituksessa (valtion vuosittainen kokonaispanostus yli 2,3 miljardia euroa) lopetetaan keinotekoinen venyttäminen: valtion rahoittamalle väitöskirjatutkimukselle asetetaan ehdoton 3 vuoden takaraja. Tämän jälkeinen jatkoaika on omarahoitteista tai vaatii pakollisen kumppanuusmallin "käyttäjäorganisatioilta", kuten yliopistosairaaloilta tai teollisuuden yrityksiltä, jolloin tutkimus kytketään suoraan suomalaiseen potilashyötyyn tai uuden liiketoiminnan ja työpaikkojen synnyttämiseen.

---

3. Maahanmuuton ja sosiaaliturvan menojen patoaminen (Lainsäädännöllinen malli)

Yhteiskunnan lainsäädännöllisen ja perustuslaillisen yhdenvertaisuusperusteen vuoksi sosiaalitukien tasoa tai määrää ei eriytetä maassa asuvien henkilöiden kansalaisuuden tai etnisen taustan mukaan. Maahanmuuttoperusteinen julkisen talouden pitkäaikainen kustannusrasitus poistetaan reaalitaloudesta täysin lainsäädännöllisesti mahdollisella tiukalla itsenäisellä toimeentulovaatimuksella ja työhön sidotulla maastapoistumisvelvollisuudella:

• Kuuden kuukauden työllisyys- ja tuki-ikkuna: Jos maassa asuva ulkomaalainen tukeutuu lakisääteiseen perussosiaaliturvaan, yleiseen asumistukeen tai työttömyysetuuksiin yhtäjaksoisesti tai laskennallisesti yli kuuden (6) kuukauden ajan tilivuoden aikana, hänen oleskeluoikeutensa maassa raukeaa lainvoimaisesti.

• Automaattinen karkotus: Mikäli henkilö tai perhe ei kykene elättämään itseään omilla työtuloillaan tai reaalisella varallisuudellaan asetetun määräajan paukkuessa, Maahanmuuttoviraston on tehtävä karkotuspäätös ilman dynaamista harkintaa ja poliisin on toimeenpantava nopeutettu maastapoistaminen 30 päivän kuluessa.

• Säästömekanismi: Säästövaikutus julkiselle taloudelle syntyy suoraan siitä, kun passiiviset ja työttömäksi jäävät ulkomaalaiset henkilöt poistuvat maasta, mikä eliminoi suorat sosiaalimenot ja epäsuorat palvelukustannukset rasittamatta järjestelmää keinotekoisilla erillistuilla.

---

4. Poliittisen eliitin ja hallinnon saneeraus (Vuotuinen säästö: 42,7 miljoonaa euroa)

Uudistukset edellyttävät, että myös poliittinen koneisto osallistuu säästötalkoisiin ja repivä, tehoton blokkipolitiikka lopetetaan kansallisen yhtenäisyyden tieltä:

• Puoluekoneistojen suora rahoituskarsinta (Säästö: 37,9 milj. €): Puolueiden suorat valtiontuet (puoluetuki), poliittinen lehdistötuki sekä puolueiden poliittisten nuoriso- ja naisjärjestöjen suorat valtiolliset avustukset lakkautetaan kokonaan. Puolueiden on kerättävä toimintarahansa muualta kuin veronmaksajien kassasta. Ehdokkaiden vaalikampanjabudjeteille asetetaan laissa ehdoton 25 000 euron katto, eikä ulkopuolista tai pimeää rahoitusta saa ottaa vastaan.

• Avustajalaumojen ja valtiosihteerien purku (Säästö: 4,8 milj. €): Nykyiset poliittiset valtiosihteerit lakkautetaan lailla kokonaan. Ministeriöiden erityisavustajien määrä karsitaan muotoon enintään yksi avustaja per ministeri. Asioiden poliittinen esivalmistelu palautetaan avustajakerroksilta takaisin suoraan ministereille itselleen ministerivaliokunnissa.

• 120-paikkainen eduskunta ja kaikkien puolueiden yhteishallitus: Kansanedustajien määrä pudotetaan 120 edustajaan. Uudessa matemaattisen tarkan demokratian mallissa 71 perustettavaa palvelualuetta valitsevat kukin keskuudestaan suoralla vaalilla yhden alue-edustajan

  , ja loput 49 paikkaa toimivat valtakunnallisina tasauspaikkoina, jotka jaetaan puolueiden todellisen gallup- ja äänestyskannatuksen mukaan d'Hondtin vertausluvuilla. Vaalien jälkeen maahan muodostetaan suoraan vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä kaikkien puolueiden yhteishallitus (15 ministeriä), mikä takaa vakaan yhteiskuntarauhan ja antaa kriisiaikoina mandaatin suuriin rakenteellisiin reformeihin.

---

5. Ostovoiman palauttaminen, elinkustannusten romuttaminen ja eläkevarojen kotiuttaminen

Julkisen sektorin hallintorakenteiden ja sote-alueiden lakkauttamisesta saatu 11,5–13,5 miljardin euron vuotuinen liikkumavara suunnataan suoraan dynaamisiin veroratkaisuihin, jotka halventavat elämistä Suomessa:

• Elintarvikkeiden ALV 4 %:iin (Superalennettu kanta): Ruoan arvonlisävero lasketaan nykyisestä 13,5 prosentista 4 prosenttiin. Tämä parantaa välittömästi lapsiperheiden ja pienituloisten ostovoimaa ja laskee ruokakassin hintaa kaupassa teoreettisesti 8,4 %. Ruokakaupan suora veromenetys (800–900 milj. €) kuitataan täysimääräisesti tekoälyloikan tuomilla hallintosäästöillä.

• Polttoaineverotus Viron tasolle: Polttoaineiden valmisteverotusta ja arvonlisäveroa kevennetään siten, että bensan ja dieselin litrahintoja leikataan Suomessa välittömästi 40–60 senttiä. Tämä säästää keskivertoautoilijalta 450–600 euroa vuodessa, luo alueellista tasa-arvoa harvaan asuville alueille ja polkee alas Suomen sisäiset kuljetus- ja logistiikkakustannukset, mikä halventaa kaikkia kotimaisia kulutustavaroita. Suomenlahden yli tapahtuva "bensaralli" loppuu, ja kansainväliset rahtiautot alkavat tankata Suomessa.

• Pääomien palautus reaalitalouteen (TyEL 152 §): Työntekijän eläkelakia muutetaan siten, että eläkeyhtiöt velvoitetaan lailla 40 prosentin pakolliseen kotimaisuusasteeseen sijoituksissaan. Tämä siirtää globaaleista pörsseistä 66 miljardia euroa takaisin kotimaan multaan: 26 miljardia kohdistetaan kriittisen infran takaisinostoon (sähköverkot) ja peruskorjaukseen, 25 miljardia PK-teollisuuden pitkäaikaisiin investointilainoihin pankkikriisin murtamiseksi, ja 15 miljardia startup-yritysten scale-up-vaiheen ankkuripääomaksi, jotta tulevaisuuden Nokiat pysyvät suomalaisomistuksessa. Eläkevarojen käyttö valtion juoksevien budjettivajeiden paikkaamiseen kielletään lailla.

• Viron yritysveromalli: Suomalaisten yritysten sisään jättämistä ja eteenpäin investoiduista voitoista ei peritä lainkaan vuotuista yhteisöveroa. Vero (kiinteä 20 %) lankeaa maksettavaksi vasta silloin, kun varoja jaetaan ulos yhtiöstä osinkoina. Yritykset voivat kasvaa, palkata työntekijöitä ja kerryttää vahvoja suhdannepuskureita huonojen aikojen varalle puhtaasti omalla tulorahoituksellaan.

---

6. Yhtenäinen ja Tasa-arvoinen Perusterveydenhuolto (YTP-malli)

Kaksitehostettu, epätasa-arvoinen terveydenhuoltojärjestelmä puretaan lakkauttamalla vapaaehtoinen työterveyshuollon sairaanhoito ja sitä tukevat Kelan korvaukset kokonaan.

• Lakisääteinen Terveysvero: Työnantajilta vapaantuvat suorat lääkärikustannukset muutetaan lakisääteiseksi, korvamerkityksi terveysveroksi korottamalla työnantajan sairausvakuutusmaksua 0,75 prosenttiyksiköllä. Tämä 1,1–1,3 miljardin euron potti ohjataan suoraan uusien 71 palvelualueen budjetteihin perusterveydenhuollon pyörittämiseen.

• Norjan mallinen omalääkärijärjestelmä: Jokaiselle asukkaalle osoitetaan oma vastuulääkäriasema, ja palvelualue maksaa asemalle kiinteän vuosisumman (kapitaatiomaksu) – raha seuraa potilasta. Entiset yksityiset työterveysasemat integroidaan järjestelmän palveluntuottajiksi, jolloin niiden ovet avautuvat kaikille kansalaisille, mikä purkaa julkisen puolen hoitojonot välittömästi 3-vaiheisen digitaalisen portinvartijan avulla.

---

OSA 2: LAINSÄÄDÄNNÖN VAATIMUKSET JA JURIDISET SÄÄDÖSTEKSTIT

Uudistusten käytännön täytäntöönpano vaatii järeitä, välittömiä muutoksia Suomen säädöspohjaan. Lakimuutokset valmistellaan poikkeuksellisesti valtiontaloudellisen poikkeustilan ja kansallisen huoltovarmuuden suomin valtuuksin suoraan pääministerin alaisuudessa perustuslain 23 §:n mukaisessa järjestyksessä.

1. LAKIPYKÄLÄLUONNOS: Työntekijän eläkelain (TyEL) 152 §:n muuttaminen

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työntekijän eläkelain (395/2006) 152 §, sellaisena kuin se on laissa 315/2015, seuraavasti:

152 § – Sijoittamisen yleiset periaatteet ja kansallinen sijoitusvelvoite

Eläkelaitoksen on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti. Sijoitukset on hajautettava ottaen huomioon eläkelaitoksen vastuun luonne ja vakavaraisuusvaatimukset.

Kansallisen eläkejärjestelmän pitkäaikaisen kestävyyden, taloudellisen huoltovarmuuden ja kriittisen infrastruktuurin suomalaisen omistuksen turvaamiseksi eläkelaitoksen on sijoitettava eläkevaroista muodostetusta sijoitussalkusta vähintään 40 prosenttia kotimaisiin kohteisiin.

Edellä 2 momentissa tarkoitetuiksi kotimaisiksi kohteiksi luetaan:

1. Suomeen sijoittautuneet ja täällä tosiasiallisesti toimivat yritykset sekä niiden liikkeelle laskemat osakkeet ja joukkovelkakirjalainat;

2. Kotimaiset pääoma- ja startup-sijoitusrahastot, joiden varat kohdistuvat suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kasvurahoitukseen;

3. Kansalliset infrastruktuurikohteet, energian tuotanto- ja siirtoverkot, digitaaliset perusrakenteet sekä logistiset väylähankkeet suoraan tai Valtion kasvu- ja infrarahaston kautta.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2028.

Juridinen perustelu: Rinnakkain muutetaan lakia 315/2015 siten, että kotimaisten kohteiden ja listaamattomien yritysten riskikertoimia alennetaan eläkeyhtiöiden vakavaraisuuslaskennassa. Tämä tekee kotimaahan sijoittamisesta eläkeyhtiöille teknisesti turvallisempaa ja houkuttelevampaa kuin ulkomaisten osakkeiden ostamisesta. EU-oikeudellinen suojamuuri rakennetaan vetoamalla SEUT 65 artiklan mukaiseen yleiseen turvallisuuteen, yleiseen etuun ja kansalliseen huoltovarmuuteen kriisiaikoina.

---

2. LAKIPYKÄLÄLUONNOS: Laki ulkomaalaisten työllisyysperusteisesta oleskelusta ja maastapoistamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty perustuslain 23 §:n mukaisessa järjestyksessä valtiontaloudellisen poikkeustilan vuoksi, säädetään seuraava laki:

1 § – Oleskeluluvan toimeentulovaatimus ja seuranta

Muiden kuin Suomen kansalaisten oikeus oleskella maassa ja nauttia julkisen sektorin lakisääteistä perussosiaaliturvaa on sidottu omavaraiseen toimeentuloon, työntekoon tai itsenäiseen varallisuuteen.

2 § – Tukiriippuvuuden määräaika ja luvan raukeaminen

Mikäli ulkomaalainen henkilö tai yhteistalous on nostanut Kansaneläkelaitoksen (Kela) tai palvelualueen maksamaa työttömyys-, asumis- tai perustoimeentulotukea yhtäjaksoisesti tai laskennallisesti yli kuuden (6) kuukauden ajan tilivuoden aikana ilman päätoimista työllistymistä, hänen oleskelulupansa raukeaa välittömästi.

3 § – Nopeutettu karkotusmenettely

Kun oleskelulupa on 2 §:n nojalla rauennut, Maahanmuuttoviraston on tehtävä karkotuspäätös ilman dynaamista harkintaa. Poliisihallituksen on toimeenpantava maastapoistaminen viivytyksettömästi 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta. Valituksen tekeminen hallinto-oikeuteen ei keskeytä karkotuksen täytäntöönpanoa valtiontaloudellisen poikkeustilan aikana.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2028.

Juridinen perustelu: Koska perustuslain yhdenvertaisuusperuste kieltää tukien tason eriyttämisen taustan mukaan, kustannusrasitus poistetaan puhtaasti itsenäisen oleskelu- ja toimeentuloehdon kytkennällä. Säästö syntyy suoraan siitä, kun työttömäksi jäävät henkilöt velvoitetaan poistumaan maasta, mikä karsii humanitaarisen ja passiivisen maahanmuuton kulut reaalitaloudesta kokonaan ilman dynaamista syrjintää.

---

3. LAKIPYKÄLÄLUONNOS: Laki yhteisöverolain muuttamisesta (Viron veromalli)

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yhteisöverolain periaatteet seuraavasti:

1 § – Yhteisön reinvestoitujen voittojen verovapaus

Yhteisön tilikauden voitto ja tulos ovat verovapaita siltä osin kuin ne jätetään yhteisön omaksi pääomaksi tai investoidaan yhteisön elinkeinotoiminnan kehittämiseen, konehankintoihin, tuotekehitykseen tai tasepuskureiden kerryttämiseen.

Yhteisövero (20 %) lankeaa maksettavaksi vasta sillä hetkellä, kun yhteisön varoja jaetaan osakkaille varsinaisena osinkona, vapaan oman pääoman rahaston varojenjakona tai omien osakkeiden lunastuksena.

2 § – Väärinkäytösten esto (Luksushankinnat)

Mikäli yhteisön varoilla hankitaan hyödykkeitä, jotka eivät pääasiallisesti palvele yhteisön elinkeinotoimintaa tai tulonhankintaa, hankinnat katsotaan laissa suoraksi varojenjakoon rinnastettavaksi tapahtumaksi.

Verohallinnon on määrättävä 20 prosentin yhteisövero maksettavaksi välittömästi, mikäli yhtiön varoilla hankitaan osakkaiden tai heidän lähipiirinsä henkilökohtaiseen käyttöön luettavia luksusajoneuvoja, vapaa-ajan kiinteistöjä (kesämökkejä) tai vesikulkuneuvoja. Hankinnat katsotaan suoraksi peitellyksi osingonjaoksi ja ne verotetaan bruttomääräisesti välittömästi.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2029.

---

4. LAKIPYKÄLÄLUONNOS: Laki palvelualueiden rahoituksesta, verotulojen tasauksesta ja olosuhdeperusteisista valtionosuuksista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seuraava laki:

1 § – Palvelualueveron kantaminen

Lakisääteisten peruspalveluiden rahoittamiseksi perustetulla 71 palvelualueella (suurkunnalla) on oikeus kantaa palvelualueveroa asukkaidensa ansiotuloista, alueella sijaitsevista kiinteistöistä (ml. tuulivoima-, kaivos- ja teollisuuslaitokset) sekä kiinteää 30 prosentin osuutta alueella toimivien yritysten maksamasta yhteisöverosta.

2 § – Kansallinen verotulojen tasauspooli

Verohallinto ylläpitää itsenäistä Kansallista verotulojen tasauspoolia alueellisten elinvoimaerojen tasoittamiseksi.

1. Jos palvelualueen asukaskohtainen verokertymä ylittää valtakunnallisen keskiarvon, ylimenevästä osasta siirretään 85 osaa sadasta (85 %) tasauspooliin.

2. Jos palvelualueen verokertymä alittaa keskiarvon, tasauspoolista maksetaan alueelle automaattista täydennystä siten, että se saavuttaa 95 osaa sadasta (95 %) tasosta kansallisesta laskennallisesta keskiarvosta.

3 § – Olosuhdelisät

Valtio maksaa tasauspoolin päälle suoraa tarveperusteista valtionosuutta. Pohjois-Suomen 10 palvelualueella (säde max 60 km) sovelletaan dynaamista pinta-ala- ja logistiikkakerrointa pitkien välimatkojen ja ajokilometrien korvaamiseksi. Väli-Suomen 13 palvelualueella (säde max 40 km) sovelletaan ikärakennekerrointa ja Etelä-Suomen 48 palvelualueella (säde max 20 km) sosiaalisen rakenteen kerrointa.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2029.

---

5. LAKIPYKÄLÄLUONNOS: Laki valtiollisesta terveysverosta ja monikanavarahoituksen purkamisesta (YTP-malli)

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seuraava laki:

1 § – Lain tarkoitus ja soveltamisala

Tällä lailla puretaan terveydenhuollon monikanavarahoitus, lakkautetaan työnantajien järjestämän vapaaehtoisen sairaanhoidon verovähennysoikeus ja perustetaan korvamerkitty valtiollinen terveysvero perusterveydenhuollon yhtenäisen saatavuuden ja Norjan mallin mukaisen omalääkärijärjestelmän rahoittamiseksi.

2 § – Työterveyshuollon sairaanhoidon lakkauttaminen

Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukainen työnantajan velvollisuus ja oikeus järjestää yleistä sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa työntekijöilleen lakkaa. Työnantajan lakisääteinen vastuu rajoittuu jatkossa puhtaasti työturvallisuuslaissa (738/2002) säädettyyn ehkäisevään työterveyshuoltoon ja työsuojeluun.

Sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaiset Kansaneläkelaitoksen maksamat työterveyshuollon sairaanhoidon korvaukset (luokka II) lakkautetaan.

3 § – Terveysveron määräytyminen ja kanto

Työnantaja on velvollinen maksamaan valtiolle terveysveroa, joka kannetaan työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteydessä.

Terveysveron määrä on 0,75 prosenttia työnantajan maksamasta TyEL-palkkasumman kokonaismäärästä. Veron kantaa Verohallinto kuukausittain tulorekisterin tietojen pohjalta sairausvakuutusmaksun yhteydessä.

4 § – Varojen korvamerkintä ja kohdentaminen

Terveysverolla kerätyt varat sekä Kelalta säästyvät työterveyskorvausvarat muodostavat itsenäisen, valtion talousarvion ulkopuolisen Yhtenäisen terveydenhuollon rahaston.

Rahaston varat on lailla korvamerkitty ja ne tilitetään lyhentämättömänä suoraan 71 perustettavalle palvelualueelle (suurkunnalle) asukaslukuun ja sairastavuuskertoimiin perustuen rahoittamaan omalääkärijärjestelmän kapitaatiomaksuja.

5 § – Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2029.

---

6. LAKIPYKÄLÄLUONNOS: Laki valtakunnallisesta erikoislääkärien palkkakatosta ja vuokratyön rajoittamisesta erikoissairaanhoidossa

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty perustuslain 23 §:n mukaisessa järjestyksessä valtiontaloudellisen poikkeustilan vuoksi, säädetään seuraava laki:

1 § – Lain tarkoitus ja soveltamisala

Tällä lailla estetään julkisten varojen valuva hukkaeritys erikoissairaanhoidon rahoituksessa, turvataan valtion sairaalaverkon toimintakyky ja rajoitetaan vuokratyövoiman markkinahäiriöitä asettamalla ehdoton valtakunnallinen enimmäiskorvaustaso erikoislääkärien suorittamalle työlle.

2 § – Valtakunnallinen erikoislääkärien virka- ja tehtäväkohtainen palkkakatto

Valtion vastuulla olevassa erikoissairaanhoidossa ja sen alaisuudessa toimivissa sairaaloissa maksettava erikoislääkärin kokonaispalkka tai siihen rinnastettava kuukausikohtainen korvaus ei saa ylittää lääketieteellisen dynaamisen vaativuusluokituksen mukaan määrättyä enimmäissummaa.

Korkeimman vaativuusluokan (esim. operatiivinen sydän- tai neurokirurgia) ehdoton kuukausikohtainen peruspalkkakatto kokonaistyöajalta on 12 000 euroa kuukaudessa. Muiden erikoisalojen palkkakatot porrastetaan asetuksella tämän tason alapuolelle, ottaen huomioon alueelliset päivystys- ja hälytyslisät, joiden kokonaismäärä ei saa ylittää 20 prosenttia peruspalkasta.

3 § – Vuokratyövoiman ja ostopalveluiden enimmäishinnoittelu

Yksityisiltä lääkäripalveluyrityksiltä ostettavan vuokratyövoiman tai asiantuntijapalvelun tuntiveloitus valtion erikoissairaanhoitoon ei saa ylittää 2 §:ssä säädettyä palkkakattoa muunnettuna suoraksi työtuntikustannukseksi, johon on lisätty enintään 10 prosentin suuruinen yrityskohtainen hallinnollinen marginaali.

Sopimukset, joiden veloitustaso ylittää tässä laissa säädetyn enimmäisrajauksen, ovat mitättömiä, ja niiden perusteella suoritetut ylempi-arvoiset maksut on perittävä takaisin valtion kassaan.

4 § – Työvelvoite ja virkaurajärjestelmä poikkeustilan aikana

Valtion sairaalaverkossa erikoistuva tai toimiva lääkäri on velvollinen suorittamaan dynaamisen osan virkaurastaan valtion osoittamassa toimipisteessä sairaalaverkon tasapainoisen alueellisen saatavuuden takaamiseksi. Mikäli erikoislääkäri kieltäytyy ottamasta vastaan valtion osoittamaa virkaa ja siirtyy puhtaasti vuokratyömarkkinoille, hänen oikeutensa laskuttaa valtion erikoissairaanhoitoa vakuutus- tai ostopalvelujärjestelmän kautta evätään määräaikaisesti.

5 § – Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2028.

---