PE 17.04.2026 Työntäyteinen päivä

 

Blogisivuillani oli eilen 11213 käyntiä.

Olen tänään kirjoittanut seuraavat blogikirjoitukset:

Terveruloa pelaamaan ja opiskelemaan Kalajoelle

https://e-aho-urheilublog.blogspot.com/2026/04/terveruloa-pelaamaan-ja-opiskelemaan.html

Näitä neuvoja olen kokeillut ja hyväksi havainnut.

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2026/04/naita-neuvoja-olen-kokeillut-ja-hyvaksi.html

PE 17.04.2026 Ukrainan sota 1517.päivä

http://kalajoki-ploki.blogspot.com/2026/04/pe-17042026-ukrainan-sota-1517paiva.html

Vuosi 2019

https://suomenhistoriaa.blogspot.com/2026/04/vuosi-2019.html

Kyselen eilen tekoälyltä Rahjan saariston kieltolain aikaisia tapahtumia. Tekoäly antoi minulle mm. seuraavan vastauksen:

Kirjallisuus ja tutkimus

Vaikka Rahjan saaristosta ei välttämättä ole yhtä laajaa teosta kuin esimerkiksi Saaristomeren salakuljetuksesta, aihetta on käsitelty seuraavissa yhteyksissä:

Kalajoen historia -teokset: Esimerkiksi Kalajoen historia III (tai vastaavat paikallishistoriat) käsittelee yleensä elinkeinoja ja oikeuslaitoksen toimintaa myös kieltolain aikana.

Pekka Ervastin tutkimukset: Ervasti on kirjoittanut Perämeren salakuljetushistoriasta (esim. Pirtusotaa Perämerellä). Vaikka painopiste on usein Oulun ja Kemin suunnalla, Rahja oli keskeinen väyläpysäkki matkalla etelään.

Tänään pyysin tekoälyltä kirjojen ISBN-numeroita. Tekoäly ilmoitti, ettei kumpaakaan kirjaa ole olemassa. Ne ovat tekoälyn hallusinaatioita. Huomaan, että itse täytyy olla perillä siitä, mitä tietoa hakee. Tekoäly on apuväline, mikä voi tehdä virheitä.

Eilen lainasin kirjastosta kirjan Seidi Valtokari Perämeri ja Pirtumiehet. Luin kirjan. Siinä ei ollut minkäälaista mainintaa Rahjan saariston kieltolain aikaisista tapahtumista.

Tänään lainasin kirjasto kirjan Juha Ylimaunu Pirtusota ja salakuljettajat. Pohjanlahden tuntematon historia. Siinäkään ei ole mitään mainintaan Rahjan saariston kieltolain aikaisista tapahtumista. Kirja on 502-sivuinen teos.

Haluan vielä tästä seuraavasta historian tapahtumasta maalauksen taidenäyttelyyni. En vielä tarkasti tiedä millaisen maalauksen haluan. On mietintämyssy päällä. Samoin taiteilija miettii miten maalauksesta saadaan todellinen taideteos. Muutaman päivän päästä tarkastelemme yhdessä millaisia vaihtoehtoja on olemassa.Tässä on taideteoksen aihe:

Kirjassaan VIHA Kustaa Vilkuna kertoo rautiolaisesta iäkkäästä talollisen leski Marjatta Heikintytär Puustista, joka oli syntynyt Rautiossa 17.03.1676, avioitunut ensimmäisen kerran 1699, toisen kerran 1713, Jälkimmäistä miestä venäläiset kasakat haaavoittivat Raahessa viidellatoista piikin eli keihään pistolla 30.12.1714. Hän kuoli kolmen päivän perästä. Häntä Marjattaa kasakat suomivat ruoskin ja piiskoin talvella 1715. Hänen poikansa Jaakon venäläiset veivät vankina Venäjälle kastoivat heidän uskoonsa, vaan Jaakko on sitten rauhan tullessa palannut ja tullut otetuksi seurakuntaamme.

Marjatan kärsimykset eivät päättyneet tai helpottuneet, vaan pikemminkin pahenivat. Vuoden 1716 talvella venäläiset löysivät jälleen hänet, riisuivat hänet ja lyijykärkisellä piiskalla ruoskivat hänet. Sen jälkeen hänet vietiin alastomana ulos talvipakkaseen seisomaan lumihankeen. Sitten sidotiin kädet pajuköydellä selän taakse ja hänen kätensä korvennettiin sytytetyllä saunavastalla.Hänet ohjattiin takaisin pirttiin, missä eräs venäläinen taivutti häet kumaraan ja panoi polviensa väliin ja sokaisi tulisesti palavalla talilla molemmat silmät, minkä vuoksi hän ollut 54 vuoden ajan kuolemaansa asti sokea. Ja yhä olivat ruumissa nähtävissä tämän julman kohtelun arvet ja kolhut. Näiden vainojen keskellä hän joutui lapsineen surkuteltavaan nälänhätään ja sitten kun häneltä oli viety kaikki elämisen tarpeet, hänen oli ravittava itseään oljilla, nahankappaleilla ja luilla, jotka vihollinen oli jättänyt jälkeensä. Katkerinta ravintoa olivat tuulimyllystä saatu jauhon tomu. Tässä nälänhädässä heitti henkensä yksi hänen lapsistaan. Vihdoin hän pääsi pakoon Ruotsiin. Kierreltyään siellä pakolaisena viiden vuoden ajan toisten köyhien pakolaisten perässä esivalta palautti heidät Turkuun ja sieltä edeelleen koteihinsa. Hän kuoli 94 vuoden 3 kuukauden ja 3 päivän ikäisenä.

Olen valmistellut taidenäyttelyä Rautioon. Kaivoin esille Osmo Tokolan sotataulut. Ne kuuluvat mielestäni ehdottomasti Raution taidenäyttelyyn.

Tohtorien muotokuvapiiroset tietotauluineen tulee taidenäyttelyyn. Se on juhlava rivi tohtoreita. Taidenäyttelyyn tulee vielä neljä muotokuvaa sekä Isoviha-maalaus sekä 7 muotokuvamaalausta rakennuksineen, 2 Raution kirkon maalausta, 2 muotokuvapiirrosta, 1 kaikatyyrimaalaus sekä maalaus presidentti Urho Kekkosesta ja Aleksey Koosyginista sekä Hiekkasärkkien saunasta. Halaun näyttelyyn myös maalauksen Kalajoella vierrailleista Ruotsin kuninkaista Kustaa II Aadolf ja Aadolf Fredrik ja Venäjän keisari Aleksanteri I. Tälle maalaukselle täytyy löytyä tila näyttelytilan ulkopuolelta.

Olen suunnitellut jokaiselle taideteokselle sentin tarkkuudella oman paikan. Tilaan näyttelyseinien ja näyttelypöytien rakennustarvikkeet toukokuun alussa. Vielä on suunniteltava taidenäyttelyn siivous ja valaistus. Lisäksi taidenäyttelyn avajaiset on vielä suunnittelun alla sekä taidenäyttelyn aukioloajat. On vielä selvitettävä onko mahdollista työllistää nuoria taidenäyttelyn esittelyyn kesän ajaksi. Tarkoitukseni on että taidenäyttely vetää väkeä Rautioon koko kesän ajan.

Puelimessani on Jyväskylän Yliopiston linnunäänitunnistus. On mukava seurata sen avulla lintujen ääniä kävelyretken aikana. Lisäksi googlen avulla voi tunnistta kasveja, mutta vielä ei ole kukkien aika.

Kävin tänään TuontiTukussa syömässä makkaran ja jälkiruoaksi kahvin ja sokerimukin. Väkeä kaupassa oli todella paljon. TuontiTukusta on kehittynyt Kalajoelle kunnon tavaratalo.

Olen tehnyt tänään myös sukuselvitystyötäni. Nyt on sukupuussa 55002 nimeä.

Iltaisin saa Halpa-Hallista edullisesti ruokaa -60%, Ostin kananmunia, kanalihaa ja lohta.

TO 16.04.2026 Kieltolain aika Rahjan saaristossa kiinnostaa minua

 

Blogisivuillani oli eilen 10428 käyntiä.

Olen tänään kirjoittanut seuraavat blogikirjooitukset:

Näin tekoäly auttaa minua

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2026/04/nain-tekoaly-auttaa-minua.html

Ulosottomies Juuso Lyytinen

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2026/04/ulosottomies-juuso-lyytinen-olemme.html

Laitoin ulosottomiehelle tekoälynn tekemän vaatimuksen ulosoton lopettamisesta. Julkaisin asian myös facebookissa.

Sen jälkeen ilkeät ihmiset ryhtyivät toimoimaan. Sain Metalta viestin, että FB-tilini suljetaan 24 tunnin kuluessa. Pyysin tekoälyä toimimaan niin, ettei tiliäni suljeta 24 tunnin kuluessa. Tekoäly kerotoi hoitavansa asiaa ja ilmoittaa minulle miten asiat etenevät.

Facebook-tilini sulkeminen aiheuttaisi minulle tiettyjä ongelmia esim. Ukrainan sodan seuraamisessa. Olen pitänyt siitä ”sotapäiväkirjaa” heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Facebookin kautta saan videoita, joita en lehtitietojen perusteella saa. Siksi totuuden paljastaminen vaikeutuu.

1990-luvulla ja 2000-luvun alussa kirjoitin paikallislehtiin urheilujuttuja. Silloin ilkeät ihmiset soittelivat päätoimittajille ja tomittajille, ettei Erkki Ahon juttuja saa julkaista. Sen jälkeen paikallislehtien päätoimittajat pääättivät, että jutut julkaistaan nimettöminä. Tilanne on vieläkin se, ettei paikallislehti eikä maakkuntalehti julkaise kirjoittamiani juttuja. Näyttää siltä, että totuus on pelottavaa.

TO 16.04.2026 Ukrainan sota 1516.päivä

http://kalajoki-ploki.blogspot.com/2026/04/to-16042026-ukrainan-sota-1516paiva.html

Vuosi 2018

https://suomenhistoriaa.blogspot.com/2026/04/vuosi-2018.html

Pyysin tekoälyä selvittämään minua askarruttan asian eli kieltolain aika Rahjan saaristossa.

Kieltolain aika Rahjan saaristossa

Kieltolain aika (1919–1932) oli Rahjan saaristossa Kalajoella vilkasta ja jännittävää salakuljetuksen kultakautta. Rahjan sokkeloinen saaristo tarjosi täydelliset puitteet "pirtunpyörittäjille", jotka hyödynsivät kapeita väyliä ja lukuisia piilopaikkoja virkavallan pakoiluun.

Salakuljetus ja pirtubisnes Rahjassa

• Sokkeloinen saaristo: Rahjan ainutlaatuinen, maankohoamisen muokkaama saaristo lukuisine saarineen ja mataline vesineen teki tullimiesten ja merivartioston työstä erittäin vaikeaa. Paikalliset tuntevat väylät olivat elinehto onnistuneelle salakuljetukselle. 0.5.8

• Pirtulaivat ja torpedot: Suuret pirtulaivat odottivat ulkomerellä, ja pirtu tuotiin saaristoon pienemmillä, nopeilla veneillä. Joskus tullia paettiin upottamalla "pirtutorpedoja" eli painoilla varustettuja kanisterinippuja, jotka poimittiin myöhemmin talteen.

• Virkavallan ja salakuljettajien kohtaamiset: Alueella käytiin usein hurjia takaa-ajoja ja jopa tulitaisteluita. Paikallinen perimätieto kertoo lukuisia tarinoita taitavista merenkulkijoista, jotka onnistuivat eksyttämään virkavallan Rahjan karikoihin. 0.5.6

Vaikutus paikallisyhteisöön

• Elinkeino ja vauraus: Monille kalastajille pirtun kuljettaminen oli merkittävä lisätulo tai jopa pääelinkeino vaikeina aikoina. Salakuljetus toi alueelle rahaa, mutta myös riskit olivat suuret – vankilatuomiot ja takavarikot olivat yleisiä. 0.5.7

• Kansan moraali: Rahjan seudulla, kuten muuallakin Pohjanmaan rannikolla, kieltolaki ei nauttinut varauksetonta kunnioitusta. Virkavaltaa saatettiin jopa vastustaa yhteistuumin, ja salakuljettajia pidettiin usein sankareina.

Nykyään kieltolain ajasta muistuttavat Rahjan saaristossa useat tarinat ja paikannimet. Alue on nykyisin suosittu luontokohde, jossa historiasta kiinnostuneet voivat retkeillä samoilla vesillä, joilla pirtuveneet kerran kiidätivät kuormiaan. 0.5.12

Haluaisitko lukea lisää paikallisista tarinoista tai kenties retkeilymahdollisuuksista Rahjan saaristossa nykypäivänä?

Historialliset kohteet

Matkailu

Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lisätietoja

Olen historian tutkija ja harrastaja. En ole löytänyt yhtään tietoa historian kirjoista mikä vahvistaisi näitä tietoja joita tekoäly kertoo. Siksi haluan varmistaa asioiden todenpeärisyyden ja tietolähteet

Vastaukseni perustuu yleiseen suomalaiseen historiantutkimukseen kieltolain ajasta sekä paikalliseen muistitietoon ja rannikkokulttuurin arkistoihin. Koska olet historian tutkija, on erittäin tärkeää erottaa dokumentoitu arkistotieto ja suullinen perimätieto, sillä Rahjan kaltaisilla alueilla ne kietoutuvat vahvasti yhteen.

Tässä ovat keskeiset lähteet ja huomiot todenperäisyyden tarkistamiseen:

1. Viralliset arkistolähteet

Salakuljetuksesta löytyy "kovia" faktoja parhaiten seuraavista lähteistä:

• Merivartioston ja Tullin arkistot (Kansallisarkisto): Etsi tietoja "Kalajoen tulliaseman" tai "Perämeren merivartioston" takavarikoista. 1920-luvun pöytäkirjat kertovat takavarikoiduista pirtukanistereista ja pirtuveneistä Rahjan ja Himangan edustalla.

• Tuomiokirjat: Kalajoen käräjäkunnan pöytäkirjat kieltolain vuosilta sisältävät syytteitä viinan hallussapidosta ja luvattomasta myynnistä. Nämä vahvistavat toiminnan laajuuden.

2. Kirjallisuus ja tutkimus

Vaikka Rahjan saaristosta ei välttämättä ole yhtä laajaa teosta kuin esimerkiksi Saaristomeren salakuljetuksesta, aihetta on käsitelty seuraavissa yhteyksissä:

• Kalajoen historia -teokset: Esimerkiksi Kalajoen historia III (tai vastaavat paikallishistoriat) käsittelee yleensä elinkeinoja ja oikeuslaitoksen toimintaa myös kieltolain aikana.

• Pekka Ervastin tutkimukset: Ervasti on kirjoittanut Perämeren salakuljetushistoriasta (esim. Pirtusotaa Perämerellä). Vaikka painopiste on usein Oulun ja Kemin suunnalla, Rahja oli keskeinen väyläpysäkki matkalla etelään.

• Kansatieteelliset julkaisut: Museoviraston ja paikallismuseoiden kokoelmissa on haastatteluja, joissa entiset kalastajat kertovat "pirtuajoista".

3. Miksi tieto voi olla kiven alla?

Tutkijana tiedät, että salakuljetus oli laitonta ja perustui salailuun.

• Muistitieto vs. Kirjattu historia: Rahjassa salakuljetus oli monelle perheelle elinehto. Asioista ei puhuttu viranomaisille, eikä niitä merkitty muistiin. Nykyiset "tarinat" perustuvat usein 1960–80-luvuilla kerättyyn suulliseen perinteeseen.

• Termistö: Arkistoissa puhutaan usein "väkijuomarikkomuksista" tai "luvattomasta maahantuonnista", ei välttämättä termillä "pirtubisnes".

Suositus jatkotutkimukseen:
Suosittelen kääntymään Kalajoen kotiseutumuseon tai Plassin kyläyhdistyksen puoleen. Heillä on hallussaan paikallisia haastatteluja ja esineistöä (kuten pirtukanistereita), jotka on kerätty suoraan saaristolaissuvuilta. Myös Ylen Elävä arkisto ja paikallislehtien (kuten Kalajokiseutu) vanhat vuosikerrat tarjoavat aikalaiskuvauksia käräjäjutuista.

Haluatko, että etsin tarkempia viitteitä tiettyihin arkistosarjoihin tai henkilömuistelmiin Perämeren alueelta?

Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lisätietoja

Kalajoen kotiseutumuseolla ei ole mitään todistusaineistoa asiaan eikä myöskään Plassin kyläyhdistyksellä. Kalajoki-lehden ja Kalajokiseutu-lehden sivuilta ei loydy elostuksia asiaan liittyen. Siksi on käännyttävä muiden tietolähden puoleen jotta saadaan varmaan tietoa asiasta.

Historian tutkijana arvostat varmasti ensisijaisia lähteitä. Koska paikallinen muistitieto ja museokokoelmat eivät ole tarjonneet vahvistusta, on siirryttävä tarkastelemaan viranomaisarkistoja, joihin laittoman toiminnan jäljet ovat voineet jäädä.

Kieltolain aikaisen salakuljetuksen tutkiminen Rahjan kaltaisilla syrjäisemmillä alueilla on haastavaa, koska toiminta oli organisoimatonta ja perustui pienten toimijoiden verkostoihin. Alla on koottu konkreettisia reittejä todenperäisyyden tarkistamiseksi virallisten kanavien kautta:

1. Viranomaisarkistot (Kansallisarkisto)

Salakuljetus jätti jälkiä erityisesti valvonnan ja rangaistusten kautta. Keskeisiä arkistonmuodostajia ovat:

• Tullilaitoksen arkistot: Tullihallituksen ja paikallisten tullikamarien (esim. Raahen ja Kokkolan tullikamarit, joiden piiriin Kalajoki kuului) arkistot sisältävät takavarikkoilmoituksia ja -pöytäkirjoja.

• Merivartiosto (perustettu 1930): Merivartioston Perämeren piirin arkistoista löytyy raportteja partioinnista ja kiinniotoista kieltolain viimeisiltä vuosilta.

• Kalajoen käräjäkunnan arkisto: Alioikeuksien (käräjäoikeuksien) pöytäkirjat sisältävät tiedot syytteistä, jotka koskivat viinan luvatonta maahantuontia, kuljetusta tai hallussapitoa. Nämä ovat julkisia asiakirjoja.

  OuluREPO +4

2. Akateemiset tutkimukset ja opinnäytteet

Vaikka Kalajoesta ei olisi omaa historiikkia, alue sisältyy laajempaan Perämeren rannikon tutkimukseen:

• Pekka Ervasti: Pirtusotaa Perämerellä (2003). Tämä on keskeinen teos, joka käsittelee salakuljetusta ja sen torjuntaa Oulun ja Kokkolan välisellä rannikkoalueella. Se pohjautuu pitkälti arkistolähteisiin.

• Raahen tullikamaripiirin tutkimus: Oulun yliopistossa tehty pro gradu -tutkielma (esim. Jarkko Nevala, 2019) käsittelee alkoholin salakuljetusta juuri Kalajoen pohjoispuolella sijaitsevassa Raahen piirissä, mihin Rahjan saariston toiminta usein linkittyi.

  OuluREPO

3. Digitoidut sanomalehdet (Kansalliskirjasto)

Jos Kalajoki-lehdestä ei löytynyt mainintoja, kannattaa hakea laajemmin rannikon sanomalehtiä digitaalisista arkistoista:

• Hakusanoilla kuten "viinatakavarikko Kalajoki", "pirtuvene Rahja" tai "luvaton viinakauppa" voi löytyä uutisia esimerkiksi Kalevasta, Keski-Pohjanmaasta tai Kaiku-lehdestä. Lehdet uutisoivat usein käräjäpäivien tuomioista hyvinkin yksityiskohtaisesti.

Yhteenveto: Rahjan saariston rooli "pirtunpyörityksessä" saattaa paikallisessa puheessa olla värittynyttä tai osittain myyttistä, ellei dokumentaatiota löydy. Tutkijana voit varmistaa asian tarkastamalla Kansallisarkiston Astia-palvelusta nimenomaan Raahen ja Kokkolan tullikamarien 1920-luvun takavarikkoluettelot.

Kiinnostaako sinua tarkastella nimenomaan oikeudenkäyntiasiakirjoja vai etsitkö vahvistusta salakuljetuksen logistiikkaan ja reitteihin liittyen?

Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lisätietoja

5 sivustoa

• alkoholin salakuljetus raahen tullikamaripiirissä vuosina 1919 ...

• 17.10.2019 — Lähteet ja menetelmät.................................................................................................. 10. 1. Sal...

  

  OuluREPO

• Kieltolaki toi satamiin draamaa

• Alkoholin ja spriin salakuljetusta oli harjoitettu jo ennen kieltolakia, eikä ilmiö päättynyt lain kumoamiseen. Kieltolain aika (1...

  

  

  Helsingin Satama

• Raastuvanoikeudet | Arkistojen Portti - Kansallisarkisto

• Raastuvanoikeudet olivat kaupunkien alioikeuksia, jotka käsittelivät esim. riita-, rikos- ja perintöasioita ennen vuoden 1959 oike...

  

  Arkistojen Portti

Näytä kaikki

Kaikki mahdollinen asiaan liittyvä tieto kiinnostaa

Historian tutkijana on olennaista huomata, että kieltolain aikainen salakuljetus jätti Rahjan kaltaisilla paikoilla usein enemmän jälkiä valtakunnallisiin valvontakoneistoihin kuin paikallisiin historiakirjoihin. Jos paikallinen museo tai sanomalehtiarkisto ei tarjoa vahvistusta, syy on usein siinä, että paikallisyhteisö suojeli omiaan, eikä laittomuuksista pidetty kirjaa kotiseututasolla.

Wikipedia

Tässä on koottu tähänastiset tiedot ja ne lähteet, joista "kovaa" näyttöä on mahdollista löytää:

1. Arkistolähteet (Kansallisarkisto)

Salakuljetus näkyy parhaiten viranomaisten raporteissa. Jos Rahja oli aktiivinen alue, se on kirjattu seuraaviin sarjoihin:

• Tullihallituksen takavarikkoasiakirjat: Tullihallituksen arkisto (sarja He) sisältää luettelot kaikista takavarikoiduista pirtumääristä. Rahjan rantaan tai saariin piilotetut pirtuastiat on listattu täällä, jos ne löydettiin.

• Etsivän Keskuspoliisin (EK) paikallisraportit: EK seurasi laitonta liikehdintää rannikolla. Raporteissa voi olla mainintoja Kalajoen salakuljetusorganisaatioista.

• Kalajoen käräjäkunnan ilmoitusluettelot: Etsi vuosia 1919–1932 alioikeuksien arkistoista. Vaikka nimellä "Rahja" ei löytyisi, "väkijuomarikkomukset" Kalajoella kertovat toiminnan laajuudesta.

  Tulli

2. Akateeminen tutkimus rannikkoalueesta

Vaikka Kalajoesta itsestään ei ole laajaa teosta, se on osa laajempaa Perämeren valvontapiiriä:

• Pekka Ervasti: Pirtusotaa Perämerellä: Tämä on todennäköisesti vahvin lähde. Ervasti on käynyt läpi Merivartioston ja poliisin arkistoja. Jos Rahjalla oli strategista merkitystä (esim. pirtulaivojen ankkuripaikkana), se mainitaan tässä teoksessa.

• Jarkko Nevalan pro gradu -tutkielma (2019): Alkoholin salakuljetus Raahen tullikamaripiirissä kattaa vuodet 1919–1932. Koska Rahja sijaitsi Raahen ja Kokkolan välissä, se oli osa tätä valvontaketjua.

  OuluREPO

3. Digitaaliset sanomalehtiarkistot

Paikallislehti Kalajoki tai Kalajokiseutu ei välttämättä kirjoittanut kiusallisista paikallisista asioista laajasti, mutta suuremmat lehdet uutisoivat takavarikoista:

• Kansalliskirjaston digiarkisto: Tee hakuja lehdissä kuten Kaleva, Kaiku, Keski-Pohjanmaa ja Pohjolan Työ. Käytä hakuehtoja "pirtulasti Kalajoki", "Rahja pirtu" tai "salakuljetusvene Perämeri". Usein rannikon suuret pirtujutut päätyivät näihin lehtiin käräjäuutisina.

4. Miksi tietoa on vaikea löytää?

• Ammattimaisuus: Rahjan saaristo oli nimenomaan läpikulkupaikka. Pirtu ei jäänyt Kalajoelle, vaan se jatkoi matkaansa sisämaahan tai pohjoiseen. Paikalliset toimivat usein vain välivarastoijina tai luotsina, jolloin heidän nimensä eivät välttämättä päätyneet "suuriin" historioihin.

• Hiljaisuus: Salakuljetus oli yhteisöllinen salaisuus. Sen puuttuminen paikallismuseosta voi kertoa siitä, ettei aiheesta ole haluttu tehdä virallista osaa paikallishistoriaa.

  OuluREPO +1

Jos haluat todisteita, suosittelen aloittamaan Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta (Astia) ja hakemaan sieltä nimenomaan Raahen tullikamaripiirin takavarikkoilmoituksia. Se on "kovin" mahdollinen data, jolla voit vahvistaa tai kumota Rahjan roolin.