TO 07.05.2026 Puhuva taidenäyttely

 

Eilen blogisivuillani oli 4231 käyntiä. Olen tänään kirjoittanut seuraavan blogikirjoituksen.

TO 07.05.2026 Ukrainan sota 1537 .päivä

http://kalajoki-ploki.blogspot.com/2026/05/to-07052026-ukrainan-sota-1537-paiva.html

Olen valmistelut kesän taidenäyttelyäni Raution Raatihuonelle. Ostin jo 4 kpl mäntypuuliimapuulevyä 18x600x1200 cm. Pystyn nyt tarkistamaan miltä päätyseinä näyttää luonnossa. On erittäin tärkeää miltä näyttely näyttää todellisuudessa. Kaikki tehdään varman päälle ja todella viimeisen päälle hyvin.

Tänään sain kirjastossa etälainauksena Paavo Susitaipaleen kirja JR 29 rykmentti taistelee. Tämä on äärettömän hyvä kirja. Lisäksi sain etälainana L.J. Niinistön kirjan Paavo Susitaival 1896-1993.

Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö on kirjoittanut tohtorin väitöskirjan Paavo Susitaipaleesta. Näistä kirjoista saan lisätietoja taidenäyttelyyni JR 29 toiminnasta.

Taidenäyttelyssäni on taiteilija Markku Hakolan maalaus Elias Simojoesta ja Raution pappilasta. Olen kirjoittanut blogikirjoituksen Elias Simojoesta.

Isänmaallinen mies Elias Simojoki

Niilo Iisakki Simelius toimi Raution kappalaisena 1893-1900 siirtyen sen jälkeen Muhoksen kautta synnyinkuntansa Rantsilan kirkkoherraksi. Lauri Elias Simojoki syntyi Raution pappilassa vuonna 1899. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1919 ja kirjoutautui samana vuonna Helsingin Yliopiston jumaluusopin tiedekuntaan. Elias Simojoki oli perustamassa Akateemista Karjala Seuraa ( valajäsen numero yksi) ja hän toimi AKS:n varapuheenjohtajana 1922-23, sihteerinä 1923-24 sekä hallituksen jäsenenä 1934-37. Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustajaksi hänet kaksi kertaa vuosiksi 1933-39. Hän oli äärioikeistolaisen nuorisojärjestön Sinimustien johtaja vuosina 1933-36 sekä Mustapaita-järjestön perustaja ja päällikkö vuodesta 1937 kuolemaansa saakka.

Kun Suomen vapaussota alkoi Elias Simojoen syntymäpäivänä 1918, hän ja muutama muu Oulun lyseon 7. luokan poika keskeyttivät koulunsa siihen paikkaan. Simojoki oli valkoisten ryhmänjohtajan mukana muun muassa Reposaaren, Ahlaisten, Vammalan ja Vesilahden taisteluissa osallistuen myös 16. toukokuuta Helsingissä pidettyyn voittoparaatiin.
Keväällä 1919 Simojoki sai ylioppilaskirjoituksensa läpi, mutta tentit olivat vielä kesken, kun taas kuului taistelukutsu.
Aunuksen talonpoikien nousu kommunistihallintoa vastaan oli epäonnistunut keväällä 1919 ja avuksi Itä-Karjalaan marssi suomalaisia vapaaehtoisia, seitsemän heistä Oulun lyseosta. Kyse oli puhtaasta karkaamisesta, sillä koulu kielsi lähdön, samoin poikien vanhemmat. Runsaat kolme kuukautta kestänyt apuretki päättyi alkumenestyksen ja -innostuksen jälkeen noloon vetäytymiseen. Simojoki oli hetken venäläisten kommunistien vankinakin, mutta pelastautui hyppäämällä jäälauttojen sekaan jokeen.
Heti Aunuksen retken jälkeen Simojoki nähtiin Ylivieskan herättäjäjuhlilla. Syksyllä 1919 hän aloitti pappisluvut Helsingin Yliopistossa.

Kaunispiirteinen Elias oli Helsingissä kuvanveistäjä Viktor Janssonin mallina ja hänet alastomat miehen piirteensä on ikuistettu sekä Lahden sankaripatsaaseen että Tampereen vapauden patsaaseen, jotka valmistuivat 1921.

Vuoden 1921 lopulla Elias Simojoki kävi vielä kerran ottamassa vauhtia Itä-Karjalasta. Vienan ja Aunuksen kapinalliset tekivät silloin viimeisen yrityksensä kommunistihallintoa vastaan ja Suomesta koottiin jälleen vapaaehtoisia. Lyhyt alkumenestys kääntyi nytkin tappioksi. Suomen itsenäisyyspäivä 1921 sattui retken ajalle.

Elias Simojoen asema AKS:ssä oli keskeinen, sillä hän veti ja hahmotteli seuran progandan peruslinjat. AKS:n ensimmäinen valajäsen oli itseokeutettu juhlapuhuja, joka piti valasaarnat ja laati yhdessä E.E. Kailan kanssa AKS:n lippuvalan. Raution ja Kalajoen osuus oli tietyllä tavalla keskeinen AKS:n (1922-44) historiassa, sillä seuran puheenjohtajaksi oli valittu 1927 Vilho Helanen ( valajäsen 91) oli kalajokelais-ylivieskalaista sukua, itse tosin Oulussa syntynyt ja kasvanut.

Ylioppilas Simojoen ensimmäinen suuri puhe kuultiin Kansallisteatterin itsenäisyyspäivän juhlassa 1922. Se hätkähdytti yleisöä. Simojen puhe toi peittelemättömästi esille Suur-Suomen ajatuksen.

Simojoki liittyi Isänmaalliseen Kansanliikkeeseen heti, kun se perustettiin 1932 Lapuan liikkeen tultua lakkautetuksi Mäntsälän kapinan seurauksena. IKL meni komeasti eduskuntaan vuoden 1933 vaaleissa saaden 14 kansanedustajaa. Yksi heistä oli Kuopion läänin vaalipiiristä valittu Elias Simojoki, joka sai 3415 ääntä, mikä oli vaalipiirin toiseksi paras tulos. IKL:n edustajat marssivat eduskuntaan mustissa paidoissa ja sinisissä solmioissa. IKL:n äärioikeistolaisen nuorison Sinimustat- järjestö saikin puheenjohtajakseen Elias Simojoen.
Pommisuojan nimen saaneensa Viipurin sinimustien kerhohuoneessa Simojoki lausui:

"Me emme saa hetkeksikään unohtaa, että elämme tulivuoren juurella. Me emme saa unohtaa, että meidän maamme on kytketty militairsoidun suurvallan kupeeseen. Meidän täytyy muistaa, että on myöhä militarisoida Suomen kansaa silloin, kun Venäjän lentokoneskaaderit pommittavast Viipuria ja Helsinkiä soraläjiksi, ja rajaseudun kansa vetää sieraimiinsa vihoillisen kaasulaboratorioiden viimiesten keksintöjen tuotteita. Varmaan silloin tämän kansan silmistä unet karisevat, varmaan silloin huulilta parahtaa härähuuto, mutta se näkee kaupunkiensa ja kyliensä liekkien kirjoittavan taivaalle: Liian myöhä, liian myöhä, ja ryssän divisioonien jalkojen alla kumahtelee maa: Myöhäistä, myöhäistä."

Puhe sai koululaisten hampaat kalisemaan ja osa kuulijoista juoksi takariveiltä suoraan koteihinsa.Puheen sanoma osoittauti muutaman vuoden kuluttua aiheelliseksi, kun Suomi joutui talvisotaan perin heikosti varustautuneena. Sama puhe kuultiin pian myös monissa muissakin kaupungeissa ja oli luettavissa Sinimusta-lehdestä.
- Onko todella pappi, joka puhuu, kysyi RKP:n kansanedustaja, saarnaaja Albin Wickman eduskunnassa. Valtiovalta ryhtyi keräämään todistusaineistoa Sinimustia vastaan ja järjestö lakkautettiin 1936.

Simojoen entinen ystävä ja AKS:n alkuaikojen taistelukumppani Urho Kekkonen erosi seurasta sen mentyä Lapuan liikkeen vanavedessä. Vuonna 1937 sisäministeriksi nimitettyllä Urho Kekkosella oli sangen keskeinen rooli yrityksissä lakkauttaa IKL, mikä teki entisistä ystävistä lähes vihollismiehet. Kekkonen sai 1938 eduskunnan hyväksymään IKL:n lakkauttamisen äänin 121-42, mutta Helsingin raastuvan oikeus kumosi päätöksen ja loppujen lopuksi IKL ja myös AKS lakkautettiin vasta 19.9.1944 voimaan tulleen välirauhan sopimuksen perusteella.

Elias Simojoki ihaili marsalkka Mannerhiemiä, mutta ei voinut ymmärtää tämän pidättäytyväisyytta Suur-Suomi asiassa. Mannerheimin täyttäessä 70 vuotta 4. kesäkuuta 1937 Simojoki osoitti hänelle avoimen kirjeen Luo Lippujen lehdessä.

"Kaikille Suomen ja Venäjän karjalaisille 23.2.1918 omistamassanne päiväkäskyssä sanoitte, että olemme kyllin vahvat vapauttamaan, ylläpitämään ja puolustamaan veljiämme Vienan Karjalassa. Lupasitte olla panematta miekkaanne tuppeen, ennenkuin viimeinen Lenin soturi ja huligaani on karkotettu niin Suomesta kuin Venäjän Karjalastakin. Luottaen oikeaan jaloon asiaamme, luottaen urhoollisiin miehiimme ja uhrautuvaisiin naisiimme lupasitte luoda mahtavan suuren Suomen. Mutta Te ette ole tehneet sitä, sillä Te olitte ritari, joka pistitte aikanaan miekkanne tuppeen jättäen hallitusvallan tehtäväksi Vapaussodan kentällä sanellun testamentin täyttämisen. Me kaikki liiankin katkerasti tiedämme, kuinka siinä kävi."

Kirje oli järkytys marsalkalle ja hän kutsui Simojoen luokseen ottaen tämän vastaan viileänä ja ylhäisenä. Mannerheimin kiihtyessä hänen suomenkielensä alkoi horjua ja Simojoki rohkeni ehdottaa, että puhuttaisiin ruotsia, mikä sai Mannerheimin yhä ärtyneemmäksi, mutta hän säilytti malttinsa jatkaen:- Olen pyytänyt pastoria tänne siinä mielessä, että pastori käyttäisi vaikutusvaltaansa oman järjestönsä ja eduskuntaryhmänsä informoiseksi tässä vakavassa asiassa, sillä juuri nyt on tilanne sellainen, että jos joudumme aseelliseen selkkaukseen Venäjän kanssa, olisimme siihen erittäin heikosti valmistautuneita.

Elias Simojoen talvisota päättyi 25.2.1940. Poikkeuksellisen hevosrakkaana ihmisenä tunnettu Simojoki meni keskellä kirkasta päivää lopettamaan Laatokan jäälle haavoittuneen venäläisen hevosen tuskat. Hevonen oli jäänyt öisestä huyoltokolonnasta virumaan Pitkärannan edustalle Koirinojan lahdelle muutaman sadan metrin päähän Konnunsaaresta. Jää oli vihollisen tulen ulottuvilla. Elias Simojoki hiihti päämääräänsä. Hän otti pitkäpiipuisen barabellumin vyöltään ja päästi kärsivän eläimen tuskistaan. Yksinäisen hiihtäjän kääntäessä suksensa paluusuuntaan räshätää Nuolainniemen rannalta konekivääri ja yksi ensimmäisistä luodeista osuu Simojoen päähän. Simojoen ruumis haettiin heti hämärän tultua.

Papit politiikassa

IKL perustettiin vuonna 1932, kun Lapuan liike oli lakkautettu Mäntsälän kapinan jälkeen. Lapuan liikkeen poliittisena perillisenä sen toiminta oli äärioikeistolaista ja uskonnollissävytteistä. IKL sai vuoden 1933 eduskuntavaaleissa 14 paikkaa, joka oli hyvä saavutus juuri perustetulle puolueelle. Aluksi neljä puolueen eduskuntaryhmän jäsenistä oli pappeja, mutta puolue sai eduskuntakauden 1933-35 aikana kaksi pappia lisää riveihinsä. Aktiivisimpia ja painokkaimpia puheenvuorojen käyttäjiä olivat rovasti K. R. Kares, pastori Reino Ala-Kulju ja pastori Elias Simojoki. Elias Simojoki oli kansanedustajana 1933-39. Pappissiiven hyökkäyksen kohteeksi joutui välittömästi eduskuntatyön alettua vasemmisto, jota syytettiin uskontokielteisyydestä. Kares julisti eduskunnassa 1933 vasemmiston olevan paholaisen maanpuoleinen kätyri, joka on murskattava. Pappisedustajat katsoivat edustavansa siveellisiä ja oikeamielisiä arvoja marxilaisia pimeyden voimia vastaan.

Politiikan vanhatestamentillisuus

Valtaa oli tavoiteltava keinoja kaihtamatta pahaa vihollista vastaan. Elias Simojoki piti kiihkeitä puheita nuorisolle, joissa hän yllytti nuoria antamaan kaikkensa Suomen kansan hyväksi. Simojoesta tulikin IKL:n nuorisojärjestön sinimustien johtaja. Järjestöllä oli esikuvanaan Saksan poliittinen nuorisojärjestö Hitler-Jugend. Sinimusta-järjestölle vannottiin uskollisuutta Jumalan kautta: ” Jumala minua auttakoon olemaan iäti uskollinen tälle tekemälleen lupaukselle”. Valalla nuoriso pyrittiin kiinnittämään liikkeen toimintaa lujasti. Sinimustien yksi lainatuimmista lauseista oli ”Olkaa lujat ja rohkeat” (5. Moos. 31:6) Sinimustien mielestä pehmeydellä ei peritty Jumalan valtakuntaa. Simojoen mielestä nuorison tuli olla taipumatonta ja valmis iskuun vihollista vastaan.

Eduskunnassa puolueen pappisedustajat pyrkivät omimaan uskonnollisen kielen ja käsitteistön etuoikeudekseen. Uskonnollisen kielen hyväksikäyttö oli paljolti tuomiopäivän pasuunoiden soittelua, jossa vastustajille ei paljon armoa annettu. Syksyllä 1935 IKL:n pastori Y. E. Kivenoja vaati kuoleman rangaistuksen palauttamista: ”Kuolemantuomioiden kuulemisen kautta huomattaisiin, että Jumala on muutakin kuin armollinen Jumala”.

Saksankysymys 1930-luvulla

IKL:n suhtautuminen natsi-Saksaan oli 1930-luvulla ihannoivaa. IKL:n pappisvaikuttajat hyväksyivät kansallissosialistisen uskonliikkeen, koska se taisteli mm. bolsevismia, humanismia ja kansivälisyyttä vastaan. Viholliset olivat siten yhteiset.
Papit kuitenkin koituivat IKL:n kadotukseksi kuin pelastukseksi. Erityisesti Simojoki osallistui ajoittain lain rajamailla olevaan toimintaan. Puolueen jatkuvalla uskonnollisuudella elämöinti ärsytti 1930-luvun edetessä yhä enemmän muita puolueita.

Kalajokinen tohtori Miika Siironen on kirjoittanut väitöskirjan Elias Simojesta

Elias Simojoki oli oman aikansa populisti, joka kihisi vihaa ja puhui fasismille alttiit puolelleen

https://yle.fi/a/3-9472329

Karismaattinen pappi, tulisieluinen kansankiihottaja ja poliittinen fanaatikko. Tutkija Miika Siirosen uusi Simojoki-elämäkerta aukaisee ristiriitaisen fasistin lyhyttä ja vaiherikasta elämää.

Mustan lipun alla - Miika Siironen Raate2017ssa

https://www.youtube.com/watch?v=2SYl4vXS8w4

Raution siirtolaisuuden keskeiset piirteet

Raution siirtolaisuus eri maihin

Siirtolaiset kohdemaittain

• Amerikka (USA): 619 henkilöä.

• Ruotsi: 147 henkilöä.

• Kanada: 75 henkilöä.

• Venäjä: 26 henkilöä.

• Australia: 21 henkilöä.

• Afrikka: 1 mies.

• Siirtolaisuuden huippuvuodet: Suurin muuttoaalto ajoittui 1800-luvun loppuun ja 1900-luvun alkuun (noin 1880–1914), jolloin Pohjanmaalta lähdettiin sankoin joukoin erityisesti Pohjois-Amerikkaan.

• Pääasialliset kohteet:

  • Yhdysvallat: Erityisesti Michiganin ja Minnesotan osavaltiot sekä Suurten järvien alue.

  • Kanada: Ontario oli suosittu kohde rautiolaisille, jotka etsivät työtä metsä- ja kaivosteollisuudesta.

• Syyt lähtöön: Taustalla olivat usein taloudelliset tekijät, kuten tilattoman väestön suuri määrä ja perintötapojen (esikoissääntö) aiheuttama paine nuoremmille sisaruksille etsiä elanto muualta.

• Paluumuutto: Noin neljännes siirtolaisista palasi myöhemmin takaisin kotiseudulleen tuoden mukanaan säästöjä, uusia vaikutteita ja usein myös "amerikantuliaisina" tunnettuja rakennus- tai viljelytyylejä

Lisätietojen lähteet

Jos etsit tarkempia nimilistoja tai sukukohtaisia tietoja, kannattaa hyödyntää seuraavia:

1. Siirtolaisuusinstituutti: Heidän siirtolaisrekisteristään voit etsiä rautiolaisia matkustajaluetteloiden ja passitietojen perusteella.

2. Suku- ja paikallishistoria: Myös toimittaja Maarit Tastula on tutkinut Raution siirtolaisuusaiheita ja kirjoittanut niistä.

"Puhuva taidenäyttely": Aho käyttää tätä nimitystä näyttelyistään, joissa taideteosten taustoja avataan laajoilla historiikeilla.

Toimittaja Maarit Tastulan lokakuussa 2025 ilmestynyt esikoistietokirja "Köyhää väkeä – Suomalaisia Amerikan kultamailla" (Otava) käsittelee laajasti suomalaisten siirtolaisten usein traagisia ja vaiettuja kohtaloita.

Kirjan keskeiset teemat

Teos yhdistää historiallisen tutkimuksen ja yksittäisten ihmisten tarinat. Tastula sai sysäyksen kirjaan saatuaan tietää omien sukulaistensa lähteneen ensin Yhdysvaltoihin ja myöhemmin Neuvosto-Karjalaan 1930-luvulla.

• Amerikan karu arki: Kirja purkaa myyttiä pelkistä menestystarinoista. Se kertoo köyhyydestä, poliittisesta vainosta (kuten "tervasta ja höyhenistä") sekä elämän murtumisesta saluunoiden ja vaikeiden työolojen keskellä.

• Keskipohjalaiset tarinat: Erityisesti Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan siirtolaisten kohtalot ovat teoksessa vahvasti esillä, sillä Tastula on hyödyntänyt muun muassa kaustislaisten muistoja ja arkistolähteitä.

• Radikalisoituminen: Teos pohtii, mikä sai suomalaiset siirtolaiset radikalisoitumaan ja lähtemään etsimään onneaan Neuvostoliitosta suuren laman aikana.

Saatavuus ja lähteet

Kirja on saatavilla useista kirjakaupoista ja palveluista:

• Fyysinen kirja ja e-kirja: Saatavilla muun muassa Otavalta, Akateemisesta Kirjakaupasta ja Suomalaisesta Kirjakaupasta.

• Äänikirja: Tastula on lukenut teoksen itse, ja se löytyy esimerkiksi BookBeatista ja Storytelistä.

https://www.storytel.com/fi/authors/maarit-tastula-1070812

Minulla Kalajoen kirjastossa varaus Maarit Tastulan kirjasta Köyhää vakeä – suomalaisia Amerikan kultamailla. Huomenna käyn kirjastossa tarkistamssa opettaja Osmo Tokolan lauluvihkoja. Haluan löytää Rautio-valssi nuotit sekä Kalajoki-jenkan nuotit.

Taidenäyttelyssäni on muotokuvamaalaukset Juha Sipilästä ja Helena Petäistöstä.

Taidenäyttelyni on puhuva taidenäyttely omien historiatietojeni lisäksi harkitsen vetovoimaisia vierasluennoitsijoita taidenäyttelyyni.

KE 06.05.2026 Asiat etenevät oikeaan suuntaan

 

Puuseppä Leo Takalon tekemä Hilman hotellin pienoismalli

Taiteilija Markku Hakolan maalama muotokuva Hilma Pahikkalasta os. Rahja ja Hilman hotellista

Eilen blogisivuillani oli 5697 käyntiä. Kirjoitin tänään seuraavat blogikirjoitukset

KE 06.05.2026 Ukrainan sota 1536 .päivä

http://kalajoki-ploki.blogspot.com/2026/05/ke-06052026-ukrainan-sota-1536-paiva.html

Vladimir Putin asema Venäjällä horjuu, sillä Ukrainan drronihyökkäykset aiheuttavat venäläistrn keskuudessa entistä suurempaa suuttumusta Vladimir Putinia kohtaan. Venäjän talous on ajettu todella ahtaalle.

Tässä on totuus Suomesta oikeusvaltiona - vastaus oikeusministeriölle

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2026/05/tassa-on-totuus-suomesta-oikeusvaltiona.html

Olen tekoälyn avulla laittanut ulosottoviraston ja oikeusministeriön vaikeaan asemaan. Valtiopetos on paljastettu todistusaineistoineen. Suomi on oikeusvaltiona yksi maailman heikoimpia.

Lisää jatkosopimuksia!

https://e-aho-urheilublog.blogspot.com/2026/05/lisaa-jatkosopimuksia.html

JHT:n Suomisarjan joukkue valmistuu pala palalta. JHT:n tavoitteena on olla Suomisarjassa kärkikastissa ja mieluiten sarjan voittajana.

Mitä tapahtui Kalajoella vuonna 1999?

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/05/mita-tapahtui-kalajoella-vuonna-1999.html

Olen tehnyt tekoälyn avulla Kalajoen historiaa käsittelevän aineiston. Tekoäly on hyvä apuri, mutta sekin tekee virheitä ja yleistyksiä. Siksi tekoälyn käyttäjän on hallittava aineistoa, jossa hän käyttää takoälyä, sillä tekoäly tekee niin paljon virheitä ja yleistyksiä. Historiablogini tekemisessä täytyy olla tositarkkana ettei tule virheitä, jotka tekoäly aiheuttaa. Tekoäly tekee luvattoman paljon virheitä, mutta se on äärettömän hyvä apuri, jos sitä osaa oikein käyttää.

Taidenäyttelyni toteutuu Raution Raatikuoneella ensi kesänä. Avajaiset on maanantaina 29.06.2026 klo 14.00. Avajaiseremoniat ovat toteutusta vailla valmiit. On varmistettu näyttelyn avajaa ja ohjelman suorittajat. Taidenäyttelyssä on rautiolaista syntyperää olevien 22 tohtorin muotokuvapiirrokset sekä tiedot kahdesta rautiolaista syntperää olevasta tohtorista, joista ei ole vielä tehty muotokuvapiirrosta tähän näyttelyyn. Lisäksi taidenäyttelyssä on puuseppä Leo Takalon tekemiä rakennusten pienoismalleja sekä Raution historiaa vuodesta 1323 tähän päivään saakka.

Taidenäyttely on avoinna Rautio-viikolla 10-18 välisenä aikana joka päivä.

Olen tänäänkin valmistellut taidenäyttelyä. Vein kehystettäväksi paikalliseen kehysliikkeeseen yhden muotokuvan ja kävin varmistamassa pienempien liimalevypuiden saatavuuden päätyseinän rakentamista varten, johon tulevat Rositsa Tanchevan maalaamat muotokuvat Helena Petäistöstä, Alpo Murtoniemesta, Keijo Nivalasta ja Klaus Korhosesta. Muotokuvien koko on 30x50 cm. Lisäksi siihen tulee Olga Markova-Orellin maalama maalaus Raution kirkosta sekä taiteilja Rositsa Tanchevan maalaus Raution painonnostajista Milko Tokolasta ja Anna os.Everistä.

Toiselle puolen päätyseinää tulee taiteilija Rositsa Tanchevan maalaus Isoviha Kalajoella. Silloin venäläiset kasakat hyökkäsivät Kalajoelle 14.12.1714 ja veivät mennessään 264 alle 15-vuotiasta lasta Kalajoen seurakunnan alueelta. Rautiosta vietiin 18 poikaa ja 2 tyttöä ja Alavieskasta yöllä miehensä vierestä kaunis Marketta Pekantytär., joka sitten löydettiin Sievistä tapettuna. Lisäksi päätyseinän sisäpuolelle tulee taiteilija Olga Markova-Orellin maalama talvinen Raution kirkko sekä taiteilija Tanja Luukkosen tekemä muotokuvapiirros Raution viimeisestä kansanedustajasta virsirunoilija Leonard Typpöstä. Alimmalle riville tulee historiataulut kahdesta Raution tohtorista, joista ei ole muotokuvaa sekä taiteilja Tanja Luukkosen muotokuvapiirros näyttelyn kokoajasta ja omistajasta Erkki Ahosta.

Muistutan vielä Kalajoen kesätetteriesityksestä.

https://www.facebook.com/groups/428402723857948/?locale=fi_FI

Näytökset

ke 8.7. klo 18.30 (ensi-ilta)

to 9.7. klo 18.30

pe 10.7. klo 13.00

su 12.7. klo 18.00

ke 15.7. klo 18.30

to 16.7. klo 18.30

pe 17.7. klo 13.00 (täyttymässä)

la 18.7. klo 13.00 (täyttymässä)

su 19.7. klo 13.00 & 18.00

ke 22.7. klo 18.30

to 23.7. klo 18.30

pe 24.7. klo 13.00

la 25.7. klo 13.00

su 26.7. klo 13.00 & 18.00

LIPUT

25 € (peruslippu)

22 € (eläkel., opisk., lapset, työttömät, varusmiehet)

22 € (ryhmät yli 20 hlöä)

(hinnat sis. alv. 13,5%)

Ryhmävaraukset ja tiedustelut: willilakeus@gmail.com ja p. 041 318 3875

Ennakkolippuja Kalajoki keskusvaraamosta ja lippu fi -palvelusta (hintaan lisätään käsittelymaksu).

Lue lisää: www.kalajoenkesateatteri.fi

Lämpimästi tervetuloa teatteriin!

Taidenäyttelyssäni Rautiossa Rautio-viikolla on esillä puuseppä Leo Takalon tekemä Hilman hotellin pienoismalli. Rautiossa esittelen samalla Hilman hotellin historiaa ja Kalajoen matkailun historiaa. Taidenäyttely on avoinna koko Rautio-viikon ajan klo 10-18.

Matkailun ensiaskeleet

Tuomipakat, Hietapakat, Herrainpakat... Mistä nämä nimet tulevat, ja miten ihmiset ovat näillä lämpimillä hiekoilla kesäjuhliaan viettäneet?

Katselet dyynien rinnettä nyt ylöspäin, vasemmalla näet Herrainpakat, oikealla Tuomipakat. Sukelletaan näkymään ja vielä aivan matkailun alkuvaiheisiin.

Jo ennen hiekkarantoja matkailijat olivat löytäneet Kalajoelta Rahjan saariston, jota jo vuonna 1879 mainostettiin sanomalehdissä oivalliseksi kylpypaikaksi.

Muun muassa Oulun Wiikko-Sanomia kirjoitti 7.6.1879: Uimamiehiä ja naisia kuulostaa tänne keräytyvän kosolta tänä kesänä. Täällä nimittäin on Rahja -niminen ranta, jossa Pohjanlahden laineet liikkuvat erinomaisen terveellisesti.

Hiekkasärkät tunnettiin alkuaan Tuomipakkain tai Hietapakkain nimellä. Tuomipakat ja vastapäinen Herrainpakat otettiin ensimmäiseksi matkailukäyttöön. Ihmiset saapuivat kesäisinä vapaapäivinä retkelle hiekoille eväiden kanssa.

Tuomipakat olivat saaneet nimensä alkukesällä kukkivista ja tuoksuvista tuomista, jotka olivat levittäytyneet Ison- ja Pikkupakan väliseen, Lemmenlaaksoksi nimettyyn notkelmaan.

Hietikoilla retkeili aluksi vain herrasväki, joka piti leiripaikkanaan Herrainpakkoja. Herrasväkeä seurasi vähitellen myös tavallinen kansa.

Paikkakunnan talolliset matkasivat perhekunnittain hevoskyydillä kerran kesässä hietapakoille viettämään yhden lomapäivän ennen heinäniitulle lähtöä. Rannalla riisuttiin sukat, käärittiin housunlahkeet, syötiin eväitä ja keitettiin merivesikahvit.

Hiekkasärkistä tulikin 1920-luvulta lähtien suosittu retki- ja auringonottopaikka, jonne saapui väkeä kauempaakin.

Hiekkasärkkien ensimmäinen matkailuyritys oli pieni Oskari Kärjän perikunnan laittama virvokekioski Tuomi- ja Herrainpakkojen välisessä laaksossa.

Paikallisesti ja maakunnallisesti Kalajoen hiekkarantojen suosio kasvoi etenkin juhannuksen viettopaikkana. Tuomi- tai Hietapakkoja alettiin 1930-luvun kuluessa myös yhä useammin kutsua Hiekkasärkäksi. Hiekkasärkät olikin ulkopaikkakuntalaisten käyttämä nimi. Kalajoella ei tunnettu sanaa särkkä, ja hiekka -sanan asemesta käytettiin sanaa hieta.

Hietapakoille matkustettiin juhannuksena joukolla koivunoksin koristeltujen kuorma-autojen lavoilla. Myöhemmin naisilla oli usein kansallispuku yllään.

Monet kalajokiset hankkivat lisätuloja pystyttämällä juhannuksena myyntikojuja alueelle.

Rahjalainen, vanhaa laivurisukua oleva Päiviö Rahja ja vaimonsa Anna Rahja olivat Kallan saaren matkailutoiminnan pioneereja. Rahjojen yritys Kallan Matkailu aloitti liikennöinnin leirintäalueelta Maakallan historialliselle kalastajasaarelle Kalla -laivallaan vuonna 1966. Laivalaituri rakennettiin alueen pohjoispäähän ja se oli 30 metriä pitkä ja vain metrin leveä. Matkustajamäärien kasvaessa liikennöinti siirrettiin Keskuskarin venesatamaan. Toiminta jatkui kahdessa sukupolvessa.

Herrain pakat

Hiekkasärkät tunnettiin alkuaan Tuomipakkain tai Hietapakkain nimellä. Tuomipakat ja vastapäinen Herrainpakat otettiin ensimmäiseksi matkailukäyttöön. Ihmiset saapuivat kesäisinä vapaapäivinä retkelle hiekoille eväiden kanssa.

Hietikoilla retkeili aluksi vain herrasväki, joka piti leiripaikkanaan Herrainpakkoja. Herrasväkeä seurasi vähitellen myös tavallinen kansa.

Tuomipakat ja Lemmenlaakso

Hiekkasärkät tunnettiin alkuaan Tuomipakkain tai Hietapakkain nimellä. Tuomipakat ja vastapäinen Herrainpakat otettiin ensimmäiseksi matkailukäyttöön. Ihmiset saapuivat kesäisinä vapaapäivinä retkelle hiekoille eväiden kanssa.

Tuomipakat olivat saaneet nimensä alkukesällä kukkivista ja tuoksuvista tuomista, jotka olivat levittäytyneet Ison- ja Pikkupakan väliseen, Lemmenlaaksoksi nimettyyn notkelmaan.

Hilman hotelli

Kuka oli elämänmyönteinen ja toimelias Hilma ja ketä hänen kuuluisat vieraansa olivat?

Hiekkasärkkien ensimmäinen ravintola ja majoitusliike, Hilman hotelli, perustettiin 1930-luvun alussa.

Läheisessä Rahjan kylässä asuneet Hilma Sofia Rahja (1891-1972) ja

Jaakko Jyrinki (1873-1947) ostivat Santaholman sahan vanhan väentuvan, joka talvella kuljetettiin jäitä pitkin Plassilta Hiekkasärkille.

Alakertaan varustettiin ravintola ja yläkertaan majoitustiloja. Jaakko luopui myöhemmin osuudestaan ja Hilma ryhtyi emännöimään hotellia miehensä, jääkärivääpeli ja rakennusmestari Jalmari Pahikkalan kanssa.

Hilman täysihoitola oli yli kolmekymmentä vuotta ainoa majoitus- ja ravitsemusliike Hiekkasärkillä. Hotellin maine tunnettiin laajemminkin ja siellä vieraili moni kuuluisuus.

Paikka oli kotoisa ja kiireetön, ruoka maukasta ja palvelu hyvää. Hilma itse leipoi ja laittoi ruoan, lehmä laidunsi lammikoiden rannalla ja iltalypsyn aikaan kuului navetasta Hilman kaunis laulu.

Paikan hengen loi emäntä, joka tunnettiin supliikistaan ja elämänmyönteisyydestään. Hän oli hyvä keskustelija ja tuli erinomaisesti toimeen monenlaisten vieraiden kanssa. Hilma osasi myös soittaa ja laulaa. Hankalat asiakkaat hän sieppasi kainaloonsa ja tömäytti hietikolle, niin että pölypilvi vähäksi aikaa peitti näkymän lemmenlaaksoon.

Hilman hotellin vieraista on saatu tietoa vieraskirjoista. Sotavuosina 1944-45 hotellissa asui kirjailija Tito Colliander perheensä kanssa. Tito jatkoi Kalajoellakin kirjallista työtään. Laulajatar Anna Mutanen vieraili hotellissa ja lauloi sen parvekkeelta emännälle ja muille hotellivieraille. Samoin muusikot Marjatta ja Martti Pokela. Nimensä vieraskirjaan kirjoittivat myös näyttelijät Martti Katajisto, Tauno Majuri (Palo), Ansa Ikonen, Asta Backman, Sirkka Sipilä ja oopperalaulaja Wäinö Sola.

Kirjailija Ilmari Kianto löysi Kalajoelle ja Hilman hotelliin kollegansa Tito Collianderin kehoituksesta. Hän oli pitkään halunnut tehdä matkan seudulle, mistä hänen Calamnius-sukuiset esi-isänsä olivat kotoisin. Kalajoelle hän saattoi myös ottaa mukaansa ”sihteerinsä”, jota kirjailijoiden suosimassa Nummelan Päivölän lepokodissa ei suvaittu. Kianto on kertonut matkastaan, kuinka ”emäntä Hilma on vilkas ja ystävällinen sielu, rupesimme saamaan erinomaista ruokaa. Saimme tuoretta kalaa, viiliä, hylkeenlihaa, sianlihaa, joimme maitoa ja kirnupiimää. Isäntä on entinen jääkäri ja rakennusmestari, joka nyt kohentelee täällä paikkoja ja tekee parannuksia ja uudistuksia minkä ehtii.”

Talvisin Hilman hotellissa vieraili hiihtolomalaisia ja se toimi hiihtokilpailujen keskuksena. Monena vuonna hiihtojen kirkkain tähti oli Kalajoen oma poika Jussi Kurikkala, moninkertainen maailmanmestari, jonka sanotaan hankkineen kuntonsa Hiekkasärkiltä ja hyljejäiltä.

Pahikkaloiden jälkeen vuonna 1963 hotellin omistajaksi tuli Sotainvalidien järjestö, nimikin vaihtui _Meri-Baariksi. _Sotainvalidien osasto myi hotellikiinteistön vuonna 1976 Kalajoen kunnalle. Hotellin toimintaa jatkettiin, mutta rakennuksen kunto heikkeni. Sen sijaan, että se olisi kunnostettu, kunta päätti luovuttaa rakennuksen palokunnan harjoituskohteeksi poltettavaksi helmikuussa 1987.