Taiteilija Markku Hakola

 

Tapion Tuvalla Kalajeon Hiekkasärkillä on SiniSivellin Galleriassa taiteilija Markku Hakolan taidenäyttely

Kuvataiteilija Markku Hakola on suomalainen taidemaalari, joka tunnetaan erityisesti taidokkaista öljyvärimaalauksistaan, muotokuvistaan sekä luonto- ja maisema-aiheisista teoksistaan. Hakola pitää Kalajoella omaa Sinisivellin Galleriaa.

Taiteellinen tyyli ja teokset

• Öljyvärimaalaukset: Hakolan pääasiallinen tekniikka on öljyvärimaalaus.

• Aihepiirit: Teokset kuvaavat usein pohjanmaalaista sielunmaisemaa, Kalajoen merenrantamaisemia, Lapin luontoa sekä lintu- ja eläinaiheita.

• Muotokuvat: Hänet tunnetaan erinomaisena muotokuvamaalarina, joka taltioi maalauksiin usein myös kuvattavan henkilön harrastuksia ja persoonallisuutta.

• Erikoisuudet: Hakola on tehnyt myös surrealistisia töitä sekä muodoltaan poikkeuksellisia kaari- ja kattotauluja. Hän on tehnyt töitä myös jäänveiston parissa.

Monitaiteellinen yhteistyö

Viime vuosina Markku Hakola on tehnyt tiivistä monitaiteellista yhteistyötä tyttärensä, säveltäjä ja muusikko Saara Hakolan kanssa. He ovat toteuttaneet yhteisnäyttelyitä (kuten "Lennä laulu metsästä"), joissa yhdistyvät Markun luontoaiheiset maalaukset ja Saaran niitä varten räätälöimät sävellykset. Näitä elämyksellisiä kokonaisuuksia on nähty Sinisivellin Gallerian lisäksi muun muassa Lapuan Patruunagalleriassa.

Markku Hakolan maalaukset ja yhteys Erkki Ahoon liittyvät erityisesti kalajokisen kuntapoliitikon ja blogistin Erkki Ahon järjestämiin ja dokumentoimiin näyttelyihin. Aho on seurannut ja esitellyt Hakolan taidetta omassa suositussa verkko-oppaassaan ja päiväkirjassaan.

”Maalla, merellä ja mielensiivillä” -näyttely

Erkki Aho tallensi kattavasti Markku Hakolan oman näyttelyn "Maalla, merellä ja mielensiivillä", joka järjestettiin Kalajoen Tapion Tuvalla. Näyttelyssä oli esillä Hakolan monipuolista tuotantoa:

• Maisemat: Kalajoen merenrantamaisemia, Pohjanmaata ja Lapin luontoa.

• Muotokuvat: Erityisesti ihmisistä ja heidän harrastuksistaan (kuten moottoripyöräilystä) maalatut tarkat teokset.

• Erikoistaiteet: Muodoltaan poikkeukselliset kaaritaulut (esim. sängynpäädyiksi) sekä kattoon kiinnitettävät maisemalliset kattotaulut.

• Surrealismi: Perinteisten maisemien vastapainona Hakolan mielikuvitukselliset surrealistiset työt.

Erkki Ahon omat suurnäyttelyt

Kalajoella ja Rautiossa järjestetään myös Erkki Ahon omia, historiallisia suurnäyttelyitä (kuten Raution Raatihuoneella), jotka kokoavat yhteen valtavan määrän paikallista historiaa, maalaustaidetta, muotokuvia sekä pienoismalleja. Näissä yhteyksissä Hakolan ja Ahon yhteistyö ja Kalajoki-aiheiset tallennukset kohtaavat vahvasti.

Erkki Ahon taidenäyttelyssä on n. 50 taiteilja Markku Hakolan maalaamaa maalausta.

Nyt taiteilija Markku Hakolan taidenöytelyssä on esillä mm. seuraavat maalaukset.

Maalauksia Erkki Ahon taidenäyttelyssä

Kalajoen kirkko

Äitini Saimi Ahon muotokuva

Pääministeri Juha Sipilän muotokuva ja mummola Rautiossa

Eljas Simojoen muotokuva ja Raution pappila

V.H. Kiviojan muotokuva ja Jokelan pappila

Lääkäri Untamo Soraston muotokuva ja lääkäritalo

Hilma Rahja ja Hiliman hotelli

Antti Santaholma ja Santaholma Oy:n konttori

Hiihtäjä Jussi Kurikkala ja Kurikkalan kotitalo

Leninin henkivartija Eino Rahja ja Rahjan suvun kotitalo

Kanteleiden valmistaja Erfaim Kilpinen ja kotitalo Kalajoen Plassilla

Joni Siipola ja Kalajoen Nuorisoseura

Rautio-ilmiö ja Kalajoki-ilmiö

 

Rautio-viikko

Raution tohtorit

Rautio-kulkue

Raution kirkko

Rautiolaislähtöiset kanttorit

Pekka Torvi - karikatyyrimaalaus Rositsa Tancheva

MAISTIAISIA: MuuSuomi tarina: Raution kyläkauppa pelastui kun toimeen tartuttiin

https://www.youtube.com/watch?v=92FL0ijgQDo&t=457s

Mitä oikeastaan on rautiolaisuus? Se on ainutlaatuinen ilmiö koko Suomen historiassa. Se on mielenlaatu, jossa yhdistyvät periksiantamaton sitkeys, tiedon jano sekä rohkeus astua suoraan maailmannäyttämölle.

Kun pysähdymme tämän arvomaailman äärelle, huomaamme, kuinka täydellisesti se sopii yhteen rautiolaisen sielun ja historian kanssa. Rautiossa sivistys ei ole koskaan ollut vain kylmää tiedon keruuta. Se on aina ollut sydämen sivistystä: yhteisöstä huolehtimista, henkistä paloa ja syvää periaatteen lujuutta.

Rautiolainen rohkeus on aina tähdännyt myös maailmalle. Pitäjästä lähti kaikkiaan 889 siirtolaista. Senaikaiseen väkilukuun suhteutettuna määrä on valtakunnallisesti poikkeuksellinen. Lähes jokaisesta kodista lähdettiin. Matkaajista 619 suuntasi Amerikkaan.

Maailmalle on lähdetty muutenkin kuin siirtolaisina. Tästä vahvasta eteenpäinpyrkimisestä todistaa näyttelyni karikatyyrimaalaus Pekka Niskasta. Hän on upea esimerkki rautiolaisesta voimasta ja huipulle nousemisesta.

Rautiolaisuus on herkkää henkistä viisautta ja periksiantamatonta tahtoa. Ajatelkaa: tästä pienestä pitäjästä on noussut peräti 28 tohtoria. Suhteessa asukaslukuun tämä akateeminen saavutus on täysin omassa luokassaan.

Tämän rautiolaisen sivistystahdon ja hengen suurena isähahmona loistaa opettaja Osmo Tokola. Hän oli varsinainen Rautio-viikon isä ja uskomattoman monipuolinen lahjakkuus. Sivistystahdon rinnalla rautiolaisuuteen kuuluu väkevän luja fyysinen voima. Rautiolaiset ovat voittaneet arvokisamitaleja voimailulajeissa 630 kappaletta. Se on hirmuinen määrä suhteutettuna väkilukuun. Rautiolaiset arvostavat syvästi perintöään ja vahvaa arvomaailmaansa. Tämä oma perintö, itsenäisyys ja omat kirkkometsät ovat olleet rautiolaisille niin pyhiä, että niistä on oltu valmiita taistelemaan loppuun asti. Kun tuomiokapituli aikanaan halusi liittää rikkaan Raution seurakunnan Kalajokeen, rautiolaiset nousivat vastustamaan liitosta ennennäkemättömällä yhtenäisyydellä.

Pitäjässä kerättiin noin 1400 nimen adressi – käytännössä jokainen kirjoitustaitoinen rautiolainen pani siihen nimensä. Vaikka tuomiokapituli lopulta päätti yhdistämisestä ja Helsingin hallinto-oikeus sen myöhemmin vahvisti, tämä taistelu jätti historiankirjoihin ikuisen merkin. Se osoitti, mitä rautiolainen yhteishenki tarkoittaa silloin, kun omaa puolustetaan.

Täällä asuu aktiivisia ihmisiä, jotka ottavat vastuun omasta kotiseudustaan.

Siitä ovat upeana osoituksena kyläläisten itse omistama kauppa ja oma koulu. Vanhuksista pidetään huolta: heille on rakennettu yksityinen vanhustentalo, koska rautiolaiset haluavat taata senioreilleen arvokkaan vanhuuden. Lapsista ja nuorista pidetään huolta: kyläyhdistys on hankkinut heille oman nuorisotalon. Ja täällä luodaan uutta yhteisvoimin – siitä todistaa vuosi sitten avattu luontopolku sekä nyt juuri Rautio-viikon perjantaina avattu uusi frisbeegolfrata.

Tämä maaperä kantaa syviä ja vahvoja juuria. Niistä ovat kasvaneet toimittaja Helena Petäistön kaltaiset maailmankansalaiset sekä pääministeri Juha Sipilä. Rautiosta ei ole vain lähdetty maailmalle. Sieltä on ponnistettu muovaamaan maailman kulkua. Rautiolaisuus elää vahvana ja voimakkaana. Se on omalaatuinen ilmiö koko Suomen historiassa.

Kalajoki-ilmiö

Lauri Järvinen - karikatyyrimaalaus taiteilija Rositsa Tancheva

Jan Jasko

Robert Pukalovic

Kari Jalonen ja Tapio Levo

'

Tony Arima

Junkkarit Hockey Team - inserttejä 90-luvulta

https://www.youtube.com/watch?v=E-IzT55uapg&t=241s

Kalajoki-ilmiö syntyi 1990-luvun taitteessa, kun Kalajoen Junkkareiden jääkiekkotoiminta (Junkkarit HT / JHT) nousi ennennäkemättömään hurmokseen ja valtakunnalliseksi puheenaiheeksi. Pienellä paikkakunnalla koettiin uskomaton jääkiekkohuuma lama-ajan keskellä, mikä täytti paikallisen kuplahallin kerta toisensa jälkeen ääriään myöten.

Ilmiön keskeisimmät tekijät ja tapahtumat jakautuvat seuraaviin kokonaisuuksiin:

Huikeat tähtipelaajat ja tehoennätykset

Kaudella 1990–1991 Kalajoella nähtiin poikkeuksellista pelaajalaatua, joka herätti koko Suomen kiekkoyleisön mielenkiinnon:

• Kari Jalonen: Oululaissyntyinen huippusentteri ja SM-liigan tehoennätyksen haltija teki shokkisiirron Turun Palloseurasta Kalajoelle. Hän dominoi sarjaa tehden kauden aikana käsittämättömät 126 (65+61) tehopistettä.

• Robert Pukalovič: Slovakialaispuolustaja pelasi Kalajoella vuosina 1990–1995. Hän takoi puolustajien ennätykseksi huimat 89 (32+57) tehopistettä.

Jäähallibuumi ja yleisöryntäys

Katsomoissa koettiin sellaista huumaa, jota harvoin näkee pienillä paikkakunnilla:

• Yleisömäärät: Junkkarien kotiotteluissa Kalajoen kuplahallissa oli kaudella 1990–1991 keskimäärin yli 1 000 katsojaa per ottelu.

• Uusi jäähalli: Menestyksen myötä heräsi tarve kunnolliselle hallille. Kalajoesta tuli Suomen ensimmäinen alle 100 000 asukkaan kunta, jonne rakennettiin kaksi jäähallia vain seitsemän vuoden sisään. Uusi halli nousi vahvan talkootyön ja Markku Raution johdon ansiosta.

Urheilullinen nousukiito

• Kalajoki-ilmiö osoitti, että joukkueella oli vankat edellytykset nousta Suomen silloiseen I-divisioonaan.

• Junkkarit näytti urheilullista mallia koko jokilaakson alueelle ja nosti Kalajoen hetkeksi Suomen jääkiekkokartan polttopisteeseen.

Junkkarit HT:n legendaarinen ykköskentällinen kaudella 1992–1993 oli Suomen jääkiekkohistoriassa täysin poikkeuksellinen.** Tämä viisikko oli koottu sellaisista nimimiehistä, että se herätti vastustajissa kauhunsekaisia tunteita ja olisi pärjännyt erinomaisesti mitä tahansa silloista SM-liigajoukkuettakin vastaan.

Tämä viisikko pelasi yhdessä Junkkareiden historian ensimmäisellä I-divisioonakaudella:

Hyökkääjät

• Kari Jalonen (KH): Oulun Kärppien kasvatti ja moninkertainen SM-liigan mestari, joka toimi kentällisen pelillisenä moottorina. Hän oli koko divarin ylivoimainen syöttökuningas ja voitti runkosarjan pistepörssin tehoilla 21+45=66 vain 26 ottelussa.

• Jan Jaško (LH): Slovakialainen maalitykki, joka oli jo aiemmin takonut Kalajoella hurjia tehoja II-divisioonassa. Ensimmäisellä divarikaudella hän tykitti joukkueen parhaat tehot 45+27=72 ja sijoittui divarin maalipörssissä toiseksi.

• Tony Arima (LH): Helsingin IFK:sta ja Jokerien organisaatiosta tuttu perushelsinkiläinen värikäs profiilihyökkääjä ja SM-liigajyrä, joka täydensi ketjun tehden kaudella 13+36=49 pistettä.

Puolustajat

• Tapio Levo: Ässien legenda ja entinen NHL-puolustaja, jolla oli takanaan pitkä ja loistava maajoukkueura. Hän toi takalinjoille valtavasti kokemusta ja sijoittui divarin puolustajien tehotilastossa toiseksi.

• Robert Pukalovič: Slovakialainen huippupuolustaja ja Kalajoki-ilmiön ruumiillistuma, joka sijoittui Levon vanavedessä puolustajien pistepörssin kolmanneksi.

Tämän viisikon takana maalia vartioi vielä luotettava SM-liigakonkari Kari Rosenberg. Tämä tähtisikermä johti sarjanousija Junkkarit HT:n heti debyyttikaudellaan I-divisioonan runkosarjan upealle viidennelle sijalle, mikä oli divarihistoriassa sarjanousijoiden kaikkien aikojen korkein pistemäärä.

Liikuntaneuvos Lauri Järvinen oli Kalajoki-ilmiön ja koko paikallisen urheilun historian tärkein sanoittaja, tallentaja ja taustavaikuttaja. Hänellä oli poikkeuksellisen monipuolinen ja merkittävä rooli, sillä hän ei ainoastaan uutisoinut tapahtumista, vaan eli ja rakensi paikallista urheiluelämää sisältäpäin.

Järvisen merkitys Kalajoen jääkiekolle ja sen julkisuudelle jakautuu kolmeen keskeiseen rooliin:

✍️ Urheilutoimittaja ja ilmiön tallentaja

• Järvinen kirjoitti maakunnallisiin ja paikallisiin medioihin valtavan määrän asiantuntevia artikkeleita ja raportteja Kalajoen jääkiekon noususta.

• Hänen sujuva kynänsä ja intohimonsä urheiluun auttoivat välittämään kuplahallin huumaa laajemmalle yleisölle.

• Jo ilmiön kuumimpina vuosina hän paketoi huuman kansien väliin ja julkaisi vuonna 1992 kirjan Parasta Kalajoella Hockey Team, joka dokumentoi Junkkareiden historiallisen nousukauden.

Jääkiekkojaoston puheenjohtaja

• Järvinen ei seurannut urheilua vain lehdistökatsomosta, vaan hän toimi Kalajoen Junkkareiden jääkiekkojaoston puheenjohtajana aina kevääseen 1988 saakka.

• Hän teki raskaan pohjatyön ja loi ne urheilulliset sekä organisatoriset rakenteet, joiden päälle 1990-luvun alun ennätysmäinen kiekkobuumi ja nimekkäiden tähtipelaajien hankkiminen pystyttiin rakentamaan.

Historianlehtori ja tietokirjailija

• Päätyökseen Kalajoen lukiossa historiaa opettanut Järvinen toi urheilukirjoittamiseen ammattimaista historiantutkijan otetta.

• Uransa aikana hän kirjoitti yli 40 urheiluhistoriallista teosta ja elämäkertaa, minkä ansiosta Kalajoen ainutlaatuinen urheiluperintö on tallennettu jälkipolville tarkemmin kuin kenties millään muulla vastaavan kokoisella paikkakunnalla Suomessa.

Ilman Lauri Järvisen monivuotista panosta urheilun järjestökentällä ja hänen poikkeuksellista tuotteliaisuuttaan kirjoittajana Kalajoki-ilmiö ei olisi saanut ansaitsemaansa pysyvää paikkaa Suomen jääkiekkohistorian lehdillä.

Kun Lauri Järvinen vastasi Kalajoen jääkiekon historian tallentamisesta ja urheilullisesta pohjatyöstä, 1990-luvun taitteessa tarvittiin kaksi muuta merkittävää hahmoa viemään seuran toiminta taloudellisesti ja organisatorisesti uudelle tasolle. Yrittäjä Markku Rautio ja opettaja-poliitikko Erkki Aho olivat ne kaksi voimahahmoa, jotka mahdollistivat Kalajoki-ilmiön rahoituksen, uuden jäähallin ja tähtipelaajien hankinnan.

Markku Rautio – Mies, joka rakensi hallin ja toi tähdet

Urakoitsija ja liikemies Markku Rautio otti kalajokisen jääkiekkoilun vetovastuun sarjakauden 1990–1991 kynnyksellä. Hän oli mies, joka ei pelännyt unelmoida mahdottomasta:

• Toiminnan eriyttäminen: Raution johdolla jääkiekkotoiminta erotettiin Kalajoen Junkkareiden emoseurasta omaksi erikoisseurakseen, joka sai nimekseen Junkkarit Hockey Team (JHT).

• Uusi jäähalli: Kun Kalajoelle tarvittiin kunnollinen halli kuplahallin tilalle, Rautio otti projektin ajaakseen. Hän toimi jäähalliyhtiön toimitusjohtajana, pani oman yrityksensä peliin ja johti rakennustyötä, joka tehtiin pitkälti massiivisena talkootyönä. Halli avattiin lokakuussa 1991.

• Kari Jalosen shokkihankinta: Rautio oli päättänyt nostaa JHT:n I-divisioonaan. Kun muut nauroivat ajatukselle, Rautio matkusti Turkuun ja solmi sopimuksen SM-liigan tähtihyökkääjä Kari Jalosen kanssa. Se oli suomalaisen urheiluhistorian suurimpia siirtopommeja.

Erkki Aho – Varainkeruun innovaattori ja jaoston pelastaja

Opettaja ja kunnallispoliitikko Erkki Aho toimi Kalajoen Junkkarien jääkiekkojaoston puheenjohtajana juuri ilmiön kynnyksellä vuosina 1988–1989. Hänen panoksensa talouden turvaamisessa oli elintärkeä:

• Särkkäin Sanomat: Aho toimi päätoimittajana kerran viikossa ilmestyneessä Särkkäin Sanomat -paikallislehdessä. Lehden nerokkuus piili siinä, että kaikki sen tuotot ohjattiin suoraan Junkkareiden jääkiekkoilun tukemiseen. Lehdellä ja kaukalon laitamainoksilla jaosto onnistui keräämään tuohon aikaan huiman, lähes miljoonan markan vuosibudjetin.

• Taloudellinen pelastus: Aho teki valtavasti työtä myös omalla riskillään. Kun jaoston budjetti joutui tiukoille kalliiden pelaajahankintojen ja loukkaantumisten vuoksi, Aho pelasti seuran konkurssiuhan alta maksamalla jääkiekon laskuja omasta pussistaan yli 130 000 markkaa.

• Poliittinen vääntö: Aho oli myös mukana kääntämässä kunnanvaltuuston päätä, kun uuden jäähallin rakentamisesta äänestettiin tiukasti numeroin 18–16.

Lauri Järvisen muut urheiluteokset

Lauri Järvinen oli Suomen tuotteliaimpia urheilukirjailijoita. Hänen kynästään syntyi yli 40 teosta, joista tunnetuimpia Kalajoen ulkopuolella ovat:

• Kansainvälistäkin mainetta saaneet yleisurheilun suurteokset ja tilastokirjat, erityisesti kestävyysjuoksua ja suomalaisia olympiavoittajia käsittelevät kirjat.

• Paikallishistoriat, kuten Kalajoen Junkkareiden laajat juhlakirjat sekä Jokilaaksojen alueen muiden urheiluseurojen historiikit.

Yhdessä tämä kolmikko – Järvinen taustoittajana, Aho talouden luojana ja Rautio visionäärisenä toimeenpanijana – loi pohjan sille, että Kalajoen kaltainen pieni paikkakunta pystyi kirjoittamaan suomalaista jääkiekkohistoriaa.

Lauri Järvisen urheiluteosten ja muiden tietokirjojen kokonaismäärä on yli 40 kirjaa. Kansalliskirjaston Finna-tietokannan mukaan hänen nimensä esiintyy tekijänä kaikkiaan 99 teoksessa tai nimekkeessä, mikä sisältää varsinaisten kirjojen lisäksi eripainoksia, laajempia artikkeleita ja päivitettyjä laitoksia.

Hänen urheiluhistoriallinen tuotantonsa kattaa erittäin laajasti eri aihepiirejä:

• Hiihto- ja kestävyysurheilu: Järvinen kirjoitti lukuisia elämäkertoja ja historiikkeja, kuten teokset hiihtolegenda Jussi Kurikkalasta, Toivo Salosesta sekä laajat katsaukset kuten Wanhat Hiihtoveikot 1953–2013.

• Jääkiekko: Kalajoki-ilmiön lisäksi hän laajensi kiekkotutkimustaan myös merten taakse kirjoittamalla teokset Atlantin takana: Pentti Lund ja muut siirtolaiskiekkoilijat (2013) sekä WHA – unelmien liiga (2014).

• Paikallishistoria: Hän dokumentoi laajasti Jokilaaksojen alueen seurojen taipaleita, kuten teoksessa Sata vuotta kalajokista urheilua.

Olen miettinyt miten voimme käynnistää uuden Kalajoki-ilmiön. Palataan siihen asiaan myöhemmin.