Vuonna 2026 vietämme sivistyksen, kulttuurin ja hallinnon 750-vuotisjuhlavuotta.

 

Taiteilija Markku Hakolan maalaus Kalajoen kirkosta

Olen tänään sadepäivänä ollut kotona ja miettynyt ensi kesän taidenäyttelyäni. Vuonna 2026 vietämme sivistyksen, kulttuurin ja hallinnon 750-vuotisjuhlavuotta. Vuonna 1276 perustettu Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli oli alku suomalaiselle julkiselle hallinnolle, koulutukselle ja sivistykselle.

Vaikka merkkivuosi kumpuaa Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin perustamisesta vuonna 1276, juhlavuosi on laajentunut koskemaan kaikkia Suomen hiippakuntia ja seurakuntia teemalla "Sydämen sivistystä vuodesta 1276".

Mielestäni Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa esittelevä taidenäyttelyni voisi olla osa sivistyksen, kulttuurin ja hallinnon 750-juhlavuotta. Olen tehnyt jo taidenäyttelyni esittelypuheenvuoron viittä vaille valmiiksi.

Tässä tietoa taidenäyttelystäni Rautio-viikolla Rautioassa 29.06.-05.07.2026

Kalajoen kirkkojen historiaa sekä Kalajoen käräjät

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/04/kalajoen-kirkkojen-historiaa-seka.html

Kalajoen seurakunnan historia Teuvo Tuorila

https://www.kalajoenseurakunta.fi/documents/d/www.kalajoenseurakunta.fi/kalajoen-seurakunta-500-v-historiikki

Uusimmat maalaukset taidenäyttelyssän

https://kalajoki-nayttely.blogspot.com/2026/04/uusimmat-maalaukset-taidenayttelyssani.html

Raution tohtorit ja muita rautiolaisia henkilöitä taidenäyttelyssäni

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/03/raution-tohtorit-ja-muita-rautiolaisia.html

Raution tohtorit on avauspäivän 29.06. asia

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/03/raution-tohtorit.html

• Haluan järjestää taidenäyttelyni Raution kirkkoon Rautio viikon ajaksi. Osa taidenäyttelyäni on sovittu Raution Raatihuoneelle , mikä on Raution kirkkoa vastapäätä. Näin saan koko laajan taidenäyttelyni lähes kokonaan kokonaan esille. Olen lähetynyt asiasta tiedustelun Turun arkkihiipakuntalle, Oulun hiippakunnalle ja Kalajoen kirkkoherranvirastoon.

Kävin katsomassa pienoisessa vesisaateessa K-Pallon ja No Starsin 1V-divioonan jalkapallo-ottelua. Tein siitä blogikirjoituksen.

K-Pallo – Np Stars 5-1

https://e-aho-urheilublog.blogspot.com/2026/05/k-pallo-no-stars-5-1.html

https://htphoto.1g.fi/kuvat/Jalkapallo/K-Pallo+vs+No+Stars+5-1+(1-0)/

Olen seurannut JHT:n Suomi-sarjan joukkueen kokoamista. GM Mika Siipola on tehnyt erinomaista työtä. Pidän enemmän kuin todennäköisenä, että viime kauden Suomisarjan toiseksi paras maalintekijä Jarno Palola tekee JHT:n kanssa pelaajasopimuksen lähitulevaisuudessa. Pidän toidennäköisenä, että JHT:n apuvalmentajaksi valitaan Tomi Gronoff. Pidän todennäköisenä, että Riku Tohila aloittaa kautensa JHT-paidassa.

Puolustuksessa tarvitaan vielä uusia nimiä. Toisaalta viime kauden joukkueesta Eetu Onikki on mielestäni yksi mahdollinen jatkaja.

Olen seurannut aikaisemmin JHT:n joukkueessa pelanneita ulkomaalaisia puolustajia.

Puolustaja Joshua Tetlow pelaa nyt Englannin maajoukkueessa MM-kisoissa ja hyvin pelasikin. Hän pelasi aikaisemmin JHT-paidassa. Puolustaja Emmet Powell pelasi JHT:paidassa kaudella 23-24-kaudella.

PE 22.05.2026 Olen jatkanut taidenäyttelyni valmistelua

 

Kuningas Kustaa Aadolf II, keisari Aleksanteri I ja kuningas Aadolf Fredrikin muotokuvat on maalannut taitielija Rosista Tancheva.

Taidenäyttelyssäni on Raution viimeisen kansanedustajan virsiruonoilija Leonard Typpön muotokuvapiirros, jonka on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen

Olen tänään jatkanut taidenäytteleyni valmistelua. Kävin Kalajoen kirkkoherranvirastossa sopimassa asioita. Kävin Kalajoen kirjastossa sopimassa asioita tekstien kopioinnista tohtoreiden muotokuvapiirroksiin liittyen ensi viikolla. Kehysliike oli kehystänyt kaksi maalausta ja ensi viikolla kehystetään vielä yksi maalaus. Olen tilannut Kansallisarkistosta pari tärkeää aineistoa koskien Raution historiaa. Olen tilannut vielä yhden karikatyyrimaalauksen, mikä valmistuu ennen taidenäyttelyni avausta. Olen varmistanut taidenäyttelyni rakentamiseen liittyvät asiat. Olen valmistellut taidenäyttelyni esittelypuheenvuoroa.

Olen lisäksi selvittänyt rautiolaisia asioita tekoälyn avulla. Rautiolaisuudelle on ominaista

1.suuri tohtorien määrä suhteessa väestön määrään

2.suuri siirtolaisuuden määrä suhteessa väestön määrään

3.erittäin suuri painonnoston arvokisamitalien määrä suhteessa väestön määrään

Neljäs asia on rautiolaisten väestön rakenne

Onko Raution nykyinen väestönrakenne poikkeava?

Kyllä on, sillä Kalajoen Raution taajaman ja entisen kunnan alueen väestönrakenteelle on tyypillistä poikkeuksellisen korkea lapsiperheiden ja nuorten osuus, mikä selittyy alueen vahvalla vanhoillislestadiolaisella herätysliikkeellä. [1, 2]

Vaikka Raution nykyinen väestörakenne heijastelee uskonnollisia perinteitä, se on kytköksissä myös laajempiin yhteiskunnallisiin trendeihin seuraavien ilmiöiden kautta:

Uskonnollisen taustan vaikutus väestöön

• Korkea syntyvyys ja suurperheet: Vanhoillislestadiolaisuudessa torjutaan perinteisesti syntyvyyden säännöstely. Tämän seurauksena Kalajoen ja Raution alueella on syntynyt huomattavasti enemmän lapsia tuhatta asukasta kohden kuin Suomessa keskimäärin.

• Nuori ikärakenne: Korkean lapsiluvun vuoksi väestön keski-ikä on pysynyt matalampana ja alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä merkittävästi korkeampana kuin monilla muilla Suomen maaseutualueilla.

• Paikallinen elinvoima: Monet Suomen maaseutukylät kärsivät vakavasta ukkoutumisesta ja väestökadosta. Rautio on puolestaan onnistunut säilyttämään elinvoimansa ja suuren lapsimääränsä ansiosta esimerkiksi oman kyläkoulunsa. Kylä valittiinkin Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi osoituksena tästä aktiivisuudesta. [1, 2, 3]

1. Kasvukeskukset (Keskusta ja Hiekkasärkät)

• Kehityksen suunta: Kasvava ja keskittyvä.

• Piirteet: Kalajoen keskustaajama on kunnan ainoa alue, jonka väkiluku on kasvanut tasaisen varmasti. Se imee asukkaita kunnan omista kylistä sekä naapurikunnista. Hiekkasärkkien alue puolestaan houkuttelee uusia asukkaita ja matkailijoita, mikä pitää alueen dynaamisena, joskin väestönvaihtuvuus on sesonkien mukaan suurta. [1]

2. Rautio (Omaleimainen maaseutukeskus)

• Kehityksen suunta: Vakaa ja elinvoimainen, lievästä rakennemuutoksesta huolimatta.

• Piirteet: Noin 600–1 000 asukkaan Rautio (taajamassa noin 380 asukasta) poikkeaa muiden sivukylien trendistä. Vaikka se sijaitsee kaukana merenrannasta ja keskustasta (n. 30 km), sen korkea syntyvyys on hidastanut väestön ikääntymistä ja pitänyt lapsiperheiden määrän korkeana. Rautio pystyy tarjoamaan edelleen omia peruspalveluita (kuten uuden kyläkoulun), mikä houkuttelee nuoria perheitä jäämään tai muuttamaan takaisin. [1, 2, 3, 4]

3. Taantuvat maaseutukylät ja liitosalueet (Esim. Himangan sivukylät ja Mehtäkylä)

• Kehityksen suunta: Voimakkaasti laskeva ja ukkoutuva.

• Piirteet: Kalajoen pienemmät maaseutukylät (kuten Mehtäkylä tai Vasankari) sekä vuonna 2010 liitetyn Himangan reuna-alueet kärsivät perinteisestä maaseudun rakennemuutoksesta. Niistä nuoret muuttavat työn ja opintojen perässä Kalajoen keskustaan tai suurempiin kaupunkeihin (kuten Ouluun tai Ylivieskaan). Näillä alueilla ei ole vastaavaa uskonnollista perherakennetta korjaamassa tilannetta, joten kuolleisuus ylittää syntyvyyden ja väestö ikääntyy nopeasti. [1, 2, 3]

---

Yhteenveto kylien välisistä eroista

Alue [1, 2, 3, 4, 5]	Väestötrendi	Ikärakenne	Vetovoimatekijä
Kalajoen keskusta	Kasvava	Monipuolinen, työikäiset	Palvelut, työpaikat, asuminen
Rautio	Vakaa / loivasti laskeva	Poikkeuksellisen nuori	Tiivis yhteisö, perinteet, koulu
Muut sivukylät	Voimakkaasti laskeva	Ukkoutuva, iäkäs	Luonnonrauha, edullinen asuminen

Ilman herätysliikkeen tuomaa korkeaa lapsilukua Rautio olisi todennäköisesti kokenut saman kohtalon kuin muut Suomen ja Kalajoen pienet maaseutukylät: koulun lakkauttamisen ja palveluiden nopean vetäytymisen keskustaan. [1]

Nykyiset muutostrendit

Vaikka Raution uskonnollinen tausta tekee sen väestörakenteesta edelleen poikkeuksellisen, ilmiö on murroksessa:

• Yleinen syntyvyyden lasku: Aluekehityksen seurantatietojen mukaan syntyvyys on 2020-luvulla laskenut huomattavasti myös kaikkein vahvimmilla lestadiolaisalueilla Pohjois-Pohjanmaalla.

• Perhekoon pieneneminen: Vaikka uskonnollisen yhteisön perhekoot ovat yhä Suomen keskiarvoa suurempia, myös herätysliikkeen sisällä perhekoot ovat nuorempien sukupolvien myötä muuttuneet maltillisemmiksi. [1, 2, 3]

Kalajoen ja valtakunnan erot väestörakenteessa

Kalajoen väestörakenne on pitkään poikennut edukseen tyypillisistä suomalaisista maaseutukaupungeista. Ero näkyy erityisesti nuorten ikäluokkien suuressa osuudessa:

• Nuorten osuus: Kalajoella alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on liikkunut noin 18–21 % tuntumassa. Koko Suomen keskiarvo saman ikäisille on valunut noin 15 prosentin tasolle.

• Luonnollinen väestönlisäys: Kun suurin osa Suomen kunnista kärsii siitä, että kuolleita on enemmän kuin syntyneitä, Kalajoki on 2020-luvulla raportoinut useana vuonna positiivista luonnollista väestönlisäystä eli syntyneitä on ollut enemmän kuin kuolleita.

• Polarisaatio kunnan sisällä: Vaikka kylät kuten Rautio säilyttävät nuoren rakenteensa, Kalajoen sisällä väestö keskittyy yhä enemmän keskustaajamaan. Pienemmät perinteiset maaseutukylät ilman vahvaa herätysliiketaustaa sen sijaan ukkoutuvat.

TO 21.05.2026 Sirkus Finlandia oli todella hyvä

 

Olin eilen illalla katsomassa muun muassa lastenlasteni kanssa Sirkus Finlandian 60-vuotisjuhlasirkusta. Se oli minulle syntymäpäivälahja.

Sirkus Finlandia

https://sirkusfinlandia.fi/kiertuelistat-2026/

Sirkus Finlandian 50-vuotisjuhlavuoden ohjelma

https://sirkusfinlandia.fi/ohjelma/

Ohjelma oli todella hyvä.

Taidenäyttelyni Rautio-viikolla toteutuu. Rautio-viikko on 29.06.-05.07.2026. Taidenäyttelyni avaus on 29.06.2026 klo 14.00. Tarkemmat tiedot Rautio-viikon ohjelmasta julkaistaan lähipäivinä.

Taidenäyttelyssäni tuon esille Raution tohtorit, joita on minun tietoni mukaan 24. Taiteilija Tanja Luukkonen on tehnyt muotokuvapiirrokset 22 tohtorista. Rautiolaista sukujuurta olevien tohtoreiden määrä suhteessa väkilukuun on poikkeuksellisen suuri.

Tuon merkittävä osa rautiolaisuutta on painonnostajat ja voimamiehet. He ovat savuttaneet poikkeuksellisen suuren määrän arvokisamitalleja suhteessa väkilukuun. Mitalien määrä varmistuu lähiaikoina Pekka Torven tarkasta kirjanpidosta. Niitä on arvioni mukaan jonkin verran yli 600. Se on erittäin korkea määrä.

Olen tuonut esille myös kolmannen rautiolaisuudelle tyyppillisen asian eli siirtolaisuuden. Kalajoen entisen kappeliseurakunnan ja myöhemmän itsenäisen kunnan, Raution, väkiluku kehittyi vuosina 1865–1920 tasaisesti nousten noin 800 asukkaasta lähes 1 400 asukkaaseen.

Vaikka ajanjaksolle osui suuria mullistuksia kuten nälkävuodet (1866–1868) sekä voimakas siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan, Raution väestömäärä kasvoi korkean luonnollisen väestönkasvun (syntyneiden enemmyyden) ansiosta.

Historiallisten väestölaskentojen ja Suomen tilastollisten vuosikirjojen (Doria) mukaiset viralliset kirkonkirjoihin merkityt väestötiedot olivat seuraavat:

• 1865: Noin 800–850 asukasta (Raution itsenäinen kunnallishallinto perustettiin Kalajoesta erillisenä vuonna 1865).

• 1890: 946 asukasta (miehiä 468, naisia 478).

• 1900: 952 asukasta.

• 1910: 1 351 asukasta.

• 1920: 1 385 asukasta.

Kehitykseen vaikuttaneet tekijät

• Suuret nälkävuodet (1866–1868): Kasvu pysähtyi hetkellisesti 1860-luvun lopulla epidemioiden ja kadon aiheuttaman korkean kuolleisuuden vuoksi.

• Voimakas kasvu (1900–1910): Vuosisadan vaihteessa väkiluku kasvoi nopeasti, ja Rautio koki suurimman väestöpiikkinsä ennen ensimmäistä maailmansotaa.

• Amerikan-siirtolaisuus: Keskipohjanmaalta, myös Rautiosta, lähti runsaasti väkeä siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin ja Kanadaan 1890-luvulta alkaen, mikä hillitsi väestönkasvua 1910-luvulla

Huomenna jatkan taidenäyttelyni asioiden valmistelua, joista kerron huomenna tarkemmin.

Suoja ja Ahjo

 

Suoja

Raution monitoimitalo

Blogisivuillani oli eilen 3530 käyntiä.

Viime aikoina on paljon keskutelultu Kalajoen suojeuskuntatalon Suojan kohtalosta.

Talon nimi muutettiin virallisesti Nuorisotalo Alexiksi 19. maaliskuuta 1986 Kalajoen kunnan nuorisolautakunnan päätöksellä Mielestäni historialisia perinteitä tulisi kunnioittaa ja muutta nimi takaisin Suojaksi. Tässä Suojan historiallinen tausta ja kertomus aikakaudesta, jolloin Suoja toimi Sujeluskuntatalona.

Kalajoen suojeluskuntatalo – Suoja

https://kalajoki-nayttely.blogspot.com/2015/12/kalajoen-suojeluskuntatalo-suoja.html

Raution monitoimitalo

Rakentaminen alkoi kesällä 2021. Uuden monitoimitalon tieltä purettiin Raution Nuorisoseuran talo, joka olisi ollut mittavien remonttien tarpeessa.

Uuden monitoimitalon myötä Rautio saikin koulun keskelle kylää, ja uudet liikuntatilat aktiivisillle seuroille. 100 oppilaspaikkainen koulu aloitti toimintanasa tammikuussa 2023. Samassa rakennuksessa toimii myös esikoilu ja päiväkoti. Rakennuksessa on myös vastaanottotilat terveydenhoitajalle. Kouluruokailu on avarassa tilassa heti eteisaulan vieressä.

Monitoimitalossa on ajanmukainen liikuntasali nimeltään Ahjo. Teleskooppikatso mahdollistaa myös erilaisten kulttuuritapahtumien järjestämisen.

Salin yhteydessä on nykyaikainen, ahkerassa käytössä oleva voimailutila.

Kalajoen kaupunki varasi talousarvioon hanketta varten 5,7 miljoonaa euroa.

Raution monitoimitalon liikuntasalin nimi Ahjo kantaa vahvaa symbolista merkitystä, joka kytkeytyy kylän nimeen, historiaan ja identiteettiin:

• Sana "Rautio" tarkoittaa seppää: Vanha suomen kielen sana rautio (tai rauti) tarkoittaa metallialan käsityöläistä eli seppää.

  Ahjo on sepän tärkein työkalu: Koska kylän nimi viittaa seppään, sille sopivaksi nimeksi monitoimitalon sydämelle – eli urheilu- ja liikuntasalille – valittiin Ahjo, jossa seppä kuumentaa raudan muokattavaksi.

  Paikallinen voimailuperinte: Ahjo-nimi sopii erinomaisesti myös Raution vahvaan urheilu- ja voimailuhistoriaan. Ahjossa symbolisesti "taotaan" uutta kuntoa, voimaa ja yhteisöllisyyttä kyläläisten käyttöön

Kenkien riisuminen vaikeuttaa tapahtumia useasta syystä:

• Juhlapukeutuminen kärsii: Konserteissa, iltamissa, hautajaisissa tai muissa perhejuhlissa ihmiset haluavat pukeutua juhlavasti, ja kengät ovat tärkeä osa kokonaisuutta.

  Esteettömyys ja turvallisuus: Ikäihmisten tai liikuntarajoitteisten voi olla vaikea riisua kenkiä eteisessä. Sukkasillaan liikkuminen lisää myös liukastumisriskiä.

  Logistinen kaaos: Kun sadat ihmiset saapuvat samaan aikaan, eteiseen syntyy valtava ruuhka ja kenkien säilytys muodostuu ongelmaksi.

Kun kyseessä on uusi, noin 5,7 miljoonaa euroa maksanut monitoimitalo, tällainen tiukka sääntö usein rampauttaa sen alkuperäisen ajatuksen toimia koko kylän yhteisenä palvelukeskuksena "vauvasta vaariin" Raution Monitoimitalo - Atla -suunnitelman mukaisesti. Julkisiin tilaisuuksiin, kuten konsertteihin tai kyläjuhliin, on kohtuutonta vaatia ihmisiä saapumaan sukkasillaan.

Koska monitoimitalo on Kalajoen kaupungin omistama kiinteistö, sääntöihin voi yrittää vaikuttaa yhteistyöllä:

• Kyläyhdistyksen kautta vaikuttaminen: Raution Kyläyhdistys ry oli tiiviisti mukana hankkeen aloituksessa. Kyläyhdistys voisi viedä virallista viestiä kaupungille (esimerkiksi Kalajoki Akatemialle tai tilapalveluille) siitä, että sääntö estää talon täysipainoisen käytön.

  Suojamattoinvestoinnin esittäminen: Kaupungille voisi ehdottaa, että saliin hankitaan viralliset urheilulattian päälle rullattavat suojamatot. Niitä käytetään useissa suomalaisissa kouluissa ja urheiluhalleissa silloin, kun tilassa järjestetään penkkareita, konsertteja tai vaaleja. Matto suojaa lattiaa täydellisesti korkokengiltä ja hiekalta.

  Kuntalaisaloite: Jos asia koskettaa laajasti rautiolaisia ja tapahtumien järjestäjiä, aiheesta voi tehdä virallisen kuntalaisaloitteen, jolloin virkamiesten ja teknisen lautakunnan on otettava asia käsittelyyn.

Se osuu juuri siihen kaikkein kipeimpään kohtaan. Se, että monitoimitalosta tehtiin pelkkä urheilusali tiukkoine kenkäkieltoineen, riistää siltä mahdollisuuden toimia kylän todellisena kulttuurin ja yhteisöllisyyden sydämenä.

Kielto tekee tilasta käyttökelvottoman kolmelle suurelle ja tärkeälle tapahtumalajille:

• Ei tansseja: Tanssilattialla liikkuminen vaatii sopivat jalkineet (kuten tanssikengät tai tanssitossut), jotta askeleet liukuvat oikein ja jalat eivät kipeydy. Sukkasillaan urheilulattialla pyörähtely on mahdotonta ja jopa vaarallista.

  Ei konsertteja: Konsertit ovat sosiaalisia juhlatilaisuuksia, joihin yleisö ja esiintyjät haluavat pukeutua kunnolla. Esiintyjän on vaikea nousta lavalle vakavasti otettavassa juhla-asussa ilman kenkiä, eikä yleisökään koe tulleensa juhlaan, jos kengät pitää jättää eteisen lattialle.

• Ei taidenäyttelyitä: Taidenäyttelyssä kierretään ja seistään pitkiä aikoja. Jos tilassa ei saa liikkua siisteissä kengissä, näyttelyvieraiden vastaanottaminen ja teosten esillepano muuttuu liian hankalaksi ja epäkäytännölliseksi.

Kun upouuden ja kalliin talon säännöt ovat näin joustamattomat, käy usein niin, että kulttuurielämä joutuu etsimään muita paikkoja – esimerkiksi Raution seurakuntakotia tai vanhoja kylätaloja – tai sitten tapahtumat jäävät kokonaan järjestämättä. On suuri paradoksi, että uusi monitoimitalo rakennettiin korvaamaan vanha nuorisoseurantalo, mutta se ei pysty jatkamaan nuorisoseuran perinteistä ja elintärkeää kulttuuri- ja iltamaperinnettä.

Talon nimeksi valittu Ahjo tarkoittaa paikkaa, jossa luodaan ja sytytetään jotain uutta. Nykyisellä tiukalla linjalla se kuitenkin "sammuttaa" kylän kulttuuritoiminnan liekin Ahjo-salista.

Mihin tutkittuun tietoon perustuu sukkasillaan kulkemisen pakko Onko se vain jonkun aivopieru. Mistä löytyy todellista faktaa asialle.

Sukkasillaan kulkemisen vaatimukselle on olemassa tutkittua ja teknistä faktaa, mutta se liittyy puhtaasti liikuntatekniseen suorituskykyyn ja kiinteistönhoitoon, ei kulttuuritapahtumien sujuvuuteen.

Kyseessä ei siis ole pelkkä keksitty "aivopieru", vaan tiukka sääntö perustuu urheilulattioiden valmistajien (kuten kotimaisen Fysiolinen tai kansainvälisten jättien) asettamiin takuuehtoihin, huolto-ohjeisiin ja standardeihin.

Faktat säännön taustalla jakautuvat kolmeen tutkittuun kokonaisuuteen:

1. Hiekan aiheuttama hiomakone-efekti (Tribologia)

• Fakta: Ulkokenkien pohjissa kulkeutuu sisälle näkymättömän hienoa hiekkapölyä ja kvartsia. Kun sadat ihmiset kävelevät salissa, hiekka toimii lattialla kuin hiekkapaperi.

  Seuraus: Liikuntasalin pintalakka (usein polyuretaania tai erikoislakkaa) naarmuuntuu ja kuluu harmaaksi erittäin nopeasti. Tämä tuhoaa urheilulattioille asetetun virallisen eurooppalaisen EN 14904 -standardin mukaisen kitkatason Junckers wooden sport floors. Jos lattia muuttuu liian liukkaaksi tai nihkeäksi, urheilijat (kuten sählynpelaajat) loukkaantuvat herkemmin.

2. Pistekuormitus ja korkokengät (Materiaaliopin lujuustiede)

• Fakta: Juhlakengät, ja erityisesti naisten korkokengät, aiheuttavat lattiapintaan valtavan pistekuormituksen. Jopa 60-kiloisen ihmisen paino terävässä korossa luo lattiapintaan suuremman paineen (PSI) kuin täysperävaunurekka asfalttiin.

  Seuraus: Uuden monitoimitalon joustava urheilulattia (oli se sitten pistejoustava muovi/kumipinta tai pinta-joustava puuparketti) painuu pysyvästi kuopille tai sen pintakalvo puhkeaa The Impact of Footwear on Sports Flooring.

3. Mustat jäljet ja puhdistuskemikaalit

• Fakta: Tavallisten kenkien (kuten miesten pukukenkien) tummat kumipohjat jättävät lattiaan jarrutusjälkiä (niin sanottuja skraadeja).

  Seuraus: Niiden poistaminen vaatii voimakkaita liuottimia ja hankausta ETOS SPORT Floor Care. Urheilulattioiden valmistajat kieltävät vahvojen kemikaalien käytön, koska ne vievät alustasta sen tarvitseman elastisuuden ja elastisuus on juuri se ominaisuus, mistä kaupunki maksoi miljoonia säästääkseen urheilijoiden niveliä.

Missä virhe tapahtuu? (Aivopieru-osuus)

Se, missä kritiikkisi osuu täysin oikeaan, on kiinteistön käytön johtaminen ja suunnittelu.

• Fakta: Mikään urheilulattiavalmistaja ei kiellä tilan käyttöä tansseihin tai konsertteihin – he vain vaativat, että lattia suojataan oikein.

  Ratkaisu: Maailmalta ja muista Suomen kunnista löytyy faktaa siitä, että ongelma ratkaistaan suojamatoilla tai suojalevyillä. Kun saliin rullataan siihen tarkoitetut paksut suojamatot, hiekka ja korot jäävät maton päälle, ja Ahjossa voitaisiin järjestää tansseja, taidenäyttelyitä ja konsertteja aivan normaalisti ulkokengissä.

Tiivistettynä: Lattian suojelun tarve on tieteellinen fakta, mutta ratkaisu kieltää tapahtumat suojamattojen hankkimisen sijaan on puhtaasti hallinnollinen päätös – ja kyläläisten kannalta erittäin huono sellainen.

Tehtiinkö Raution monitoimitalon Ahjo-salista vain herrojen lattiankiillotushalli?

Raution uusi, lähes kuusi miljoonaa euroa maksanut monitoimitalo otettiin kylällä vastaan suurella ilolla Raution Monitoimitalo - Atla. Sen sydämen, Ahjo-salin, piti olla paikka, joka kokoaa kyläläiset yhteen vauvasta vaariin. Talo nousi historialliselle Perttulan tontille, jossa sijaitsi aiemmin Raution nuorisoseurantalo. Uuden Ahjo-salin piti nimenomaan jatkaa nuorisoseuran elintärkeää kulttuuri-, iltama- ja yhteisöperinnettä.

Valitettavasti totuus on toinen. Salia koskeva ehdoton ulkokenkäkielto on käytännössä sammuttanut Raution kulttuuritoiminnan liekin ennen kuin se ehti kunnolla syttyäkään. Ahjossa ei voida järjestää tansseja, konsertteja eikä taidenäyttelyitä, koska yleisön ja esiintyjien vaaditaan kulkevan tilassa sukkasillaan tai sisätossuissa. Tämä luo mahdottoman kynnyksen tavallisille kyläläisille, esiintyjille ja juhlavieraille.

On täysin ymmärrettävää, että uutta ja kallista urheilulattiaa halutaan suojella hiekalta ja naarmuilta. Se on tekninen ja materiaalioppiin perustuva fakta, jota kukaan ei kiistä. Mutta se, miten asia on Kalajoella ratkaistu, on täydellinen hallinnollinen aivopieru. Ratkaisuksi on valittu helpoin ja joustamaton tie: kielletään toiminta, niin lattia pysyy puhtaana ja virkamiehillä on helppoa.

Muissa Suomen kunnissa tämä täsmälleen sama asia on ratkaistu jo vuosikymmeniä sitten järjellä, ei kielloilla. Muissa kunnissa urheiluhallit muutetaan hetkessä juhlasaleiksi hankkimalla tiloihin rullattavat suojamatot tai palapelin tavoin lukittavat kovat suojalevyt. Kun matot levitetään lattialle konsertin, tanssien tai messujen ajaksi, ihmiset saavat tulla paikalle juhlavasti ulkokengissä. Matto ottaa vastaan hiekan, tuolien siirtelyt ja naisten korkokengät, ja alla oleva kallis urheilulattia säilyy täysin vahingoittumattomana Tilapäinen puulattian suojaus - Palamatto.fi. Tapahtuman jälkeen matot rullataan takaisin varastoon ja lattia on taas valmis urheilijoille.

Miksi Kalajoella ei osata toimia kuten muissa kunnissa? Parin tuhannen euron suojamattorutiinin puuttuminen jättää miljoonia maksaneen hienon rakennuksen vajaakäytölle. Talo ja sen lattia on tehny ihmisiä varten, ei ihmiset lattiaa varten.

Esitänkin Kalajoen kaupungin tilapalveluille ja päättäjille suoran kysymyksen: Milloin Ahjo-saliin hankitaan kunnolliset suojamatot, jotta Raution monitoimitalo saadaan sellaiseen monipuoliseen käyttöön, johon se on tarkoitettu ja luvattu? Sukkasillaan hiipiminen tyhjässä salissa ei ole sitä yhteisöllisyyttä, jota Rautioon luvattiin.

Erkki Aho / Raution kulttuurielämän puolesta