Olen
sopinut ulosottomiehen kanssa, että ulosottoasiani käsitellään
kärjäoikeudessa ja käräjäoikeuden päätöstä noudatetaan
ulosotossa. Minä joudun pyytämään, että käräjäoikeus määrää
minulle asianajajan asian käsittelyä varten käräjäoikeudessa.
Minä en saa itse hankittua asianajajaa, sillä oikeustieteen tohtori
Kari Uoti kieltäytyi kohteliaasti toimeksiannostani. Ylivieskan oikeusaputoimisto
on kieltäynyt tekemästä asiassani tuomioiden purkuhakemusta
korkeimmalle oikeudelle ja muutoinkin avustamasta minua. Hankin
Ruotsista asianajajan, jolla on asianajo-oikeudet Suomessa.
Ylivieskan oikeusapuotoimisto kieltäytyi maksamasta hänelle
asianajopalkkioita Suomen valtion varoista. Suomen Asianajajaliitosta
en ole saanut asianajajaa. Eduskunnan oikeusasiamies yrittää estää
asian käsittelyn käräjäoikeudessa. Siksi Oulun käräjoikeus
joutuu määräämään minulle asianajajan. Silloin paljastuu kaikki
asiat. Valtiopetos ja ulosotto pitävät rikokset avoimena. Mikään
rikos ei ole vanhentunut. Taidenäyttelyni ja blogini kertovat
totuuden asioista. Taidenäyttelyssäni on muotokuvapiirrokset ja
karikatyyrimaalaukset rikollisista sekä historiataulut, joissa
kerrotaan heidän rikoksensa ja historiataulut myös niistä
asiakirjoitsta, jotka paljastavat heidän rikoksensa.
Harkitsen
yhteydenottoa SRK:n johtohenkilöihin, koska niin moni lestadiolainen
virkamies ja poliitikko on toiminut asioissani lain vastaisesti ja
heitä on syytä epäillä rikoksista. Heitä on myös syytä epäillä
lain vastaisuukksista Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosaston
sulkemisasiassa.
SRK:n
johtokunnan
puheenjohtaja Valde
Palola, valde.palola(at)srk.fi, 040 5846 343 Toimitusneuvoston
puheenjohtaja Olli
Lohi, olli.lohi(at)srk.fi, 044 7570 056
Vanhoillislestadiolaisuus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhoillislestadiolaisuus
Wikipedian
mukaan lestadiolaisuuden lain käyttö: Lain kolmas käyttö:
Vanhoillislestadiolaisuudessa on aina erotettu hengellinen laki ja
evankeliumi
selkeästi
toisistaan. Laki on jumalattomille tarkoitettu "kurittaja
Kristuksen tykö" ja evankeliumi on "Jumalan voima
jokaiselle sen uskovalle autuudeksi".[87]
Oppia
lain
kolmannesta käytöstä
ei
vanhoillislestadiolaisuudessa ole koskaan hyväksytty.
Nyt
on helpompi ymmärtää miksi lestadiolaiset poliisit, syyttäjät ja
tuomarit sekä virkamiehet ja poliitikot voivat tehdä vapaasti
rikoksia. He pyytävät syntinsä anteeksi aina seuraavissa
seuroissa.
Erinomainen
esimerkki lestadiolaisten poliisien, syyttäjä ja tuomareiden lain
kolmannesta käytöstä on teatterioikeudenkäynti, jossa minut
tuomittiin 5 kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. Tuomio muutettiin
ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi.
Olen
seurannut tänään olympialaisia. Olen tänään tehnyt
sukuselvitystä. Nyt on sukupuussani 17001 nimeä.
Olen
kirjoittanut tänänään seuraavat blogikirjoitukset:
Kurlaa
suolavedellä, syö Emmental-juustoa, tuolijumppa
https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2026/02/kurlaa-suolavedella-syo-emmemtal.html
TI
17.02.2026 Olympialaiset Milano/Cortina
https://urheilunhistoria.blogspot.com/2026/02/ti-17022026-olympialaiset-milanocortina.html
KE
18.02.2026 Ukrainan sota 1456.päivä
https://kalajoki-ploki.blogspot.com/2026/02/ke-18022026-ukrainan-sota-1456paiva.html
SUOMEN
EY-JÄSENYYSHAKEMUS
https://www.jormajaakkola.fi/jasenyyshakemus
MITÄ
SUOMEN JÄSENYYSHAKEMUS MERKITSI?
Vastaus:
Dokumenttien
mukaan Suomen oli jo jäsenyyshakemuksessa, siis jo etukäteen,
hyväksyttävä silloinen EY:n säädöstö ja myös päämäärä,
joka oli kirjoitettu 9.12.1991 julkaistuun Maastrichtin sopimukseen -
liittovaltiosopimukseen.
EY-/EU-jäsenyyshakemus
merkitsi Suomen Hallitusmuodon 1. ja 2. pykälien vastaista
jäsenyyttä. Jäsenyys hyväksytettiin eduskunnassa jo 18.3.1992
järjestetyllä "KYLLÄ vastaan KYLLÄ"
-äänestysnäytelmällä, vain hallituksen
luottamuslauseäänestyksellä.
Jo
jäsenyyshakemus olisi pitänyt käsitellä lakiesityksenä
perustuslain muutoksia varten säädetyllä vaikeutetulla
Valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n edellyttämällä tavalla.
Suomen
jäsenyysprosessiin liittyy joukko valtiohallinnon salaisia
asiakirjoja. Päätöksenteon avoimuus on demokratian perusta.
Tapahtui
valtiopetos, rikos, joka ei vanhene. Valtiopetoksen seurauksena Suomi
on joutunut taloudessaan komission tarkkailuluokalle.
Onneksi
valtiopetoksella tehty jäsenyys on mitätön: Suomi ei
valtiosääntöoikeudellisesti ole EU:n jäsen.
Saatteeksi
Yksi
päiväys - 27.2.1992 - Ulkoministeriön Eurooppa-tiedotuksen
kirjastoissa jakamassa EY-materiaalissa käynnisti tutkimukseni
Suomen EY-jäsenyyshakemuksesta. Dokumenttiaineisto, joka jäsenyyden
hakemiseen liittyy on massiivinen, joten tässä selvityksessäni on
lukijalla paljon sisäistämistä.
Päiväyksen
27.2.1992 asioiden penkomisesta selvisi, että Suomen
valtiojohdon toiminta ei jäsenyyshakemuksen hyväksymisessä ja
jättämisessä ollut demokraattista eikä avointa.
Suomen
hallitus oli torstaina 27.2.1992 pitänyt iltakoulun kokouksen, joka
koski EY-jäsenyyden pikaista hakemista. Kokouksen pöytäkirja
määrättiin osittain salaiseksi
ja kokouksessa käsitelty Ulkoministeriön muistio
määrättiin salaiseksi.
Iltakoulussa
27.2.1992 käsitelty Suomen EY-jäsenyyshakemus toimitettiin
erikoispostina heti perjantaina 28.2.1992 Suomen Portugalin
suurlähettilään toimesta puheenjohtajamaa Portugalin
ulkoministerille. Heti maanantaina ja tiistaina (2.-3.1992) oli
koolla EY:n ulkoministerien ministerineuvoston kokous, joten
hakemuksen jättämisellä oli kiire. Tästä huippukokouksesta eivät
Suomen julkiset asiakirjat mainitse. Sen sijaan Nykypäivä-lehti
7.2. kertoi, että EY:n ulkoministerikokous on koolla 2.-3.
maaliskuuta 1992 ja että jäsenyyshakemuksen jättämisen
ehdottomana takarajana pidetään maaliskuun alkua.
Jäsenyyden
hakeminen toteutettiin Hallitusmuodon 33 §:n mukaan ulkopolitiikasta
määränneen, siis määränneen,
presidentti Mauno Koiviston toiveen mukaisesti. Koivisto antoi
pääministeri Aholle ohjeet jo 20.12.1991.
Hallituksen
EY-hakemuksen varaslähdölle oli saatava eduskunnan siunaus
hallituksen luottamuslauseäänestyksellä - hallituksen
EY-toimintalinjasta.
Erikoista
on, että hallituksen luottamuslauseäänestyksessä 18.3.1992 ei
äänestetty ollenkaan jäsenyyshakemuksen jättämisestä, vaan
hallituksen EY-toimintalinjasta.
Presidentti
Koiviston tahto jäsenyyshakemuksen jättämiseen toteutettiin
sosiaalidemokraattien käsikirjoittamalla eduskunnan
äänestysnäytelmällä, jossa vastakkain oli hallituksen
KYLLÄ vastaan sosiaalidemokraattien KYLLÄ.
Kansanedustajista
32 äänesti tyhjää, sillä vaihtoehtoa äänestää epäluottamusta
hallituksen EY-toimintalinjalle ei ollut!
Onko vaihtoehdottomuus
demokratiaa?
Keskustan kansanedustajat äänestivät hallituksen
EY-toimintalinjalle luottamusta, koska se sisälsi maatalouden
reunaehdot. Kukaan heistä ei tiennyt, ettei minkäänlaisia
reunaehtoja tulisi koskaan edes olemaan.
Milloin
Suomen yhdentymisprosessi EY:hyn alkoi?
Vastaus:
Jo
vuonna 1982 -
presidentti Koiviston tultua presidentiksi, sillä Koivisto on
sanonut vuoden 1994 valtiopäivien avajaisissa 8.2.1994:
"Tultuani
valituksi presidentin tehtävään olin ilmoittanut pyrkiväni
kehittämään valtiosääntömme parlamentaarisia piirteitä. Tämä
olikin toteutunut.”
Koivisto
valittiin presidentiksi tammikuussa 1982 ja ensimmäinen
presidenttikausi alkoi 27.1.1982.
Kalevi
Sorsa vahvistaa kirjoissaan presidentti Koiviston toiminnan
perustuslain uudistamiseksi:
Kirjassa
"UUSI ITSENÄISYYS", 1992, sivulla 53:
”Viime
vuosien uudistushankkeet, erityisesti siirtyminen
enemmistöparlamentarismiin, harkittavina olevat sosiaaliset ja
sivistykselliset kansalaisoikeudet, ovat niin radikaaleja
uudistuksia, että niiden toteuduttua on tarpeen hankkia kokemuksia
uudistusten toimivuudesta - samalla kun hallitusmuotoon
tehdään Euroopan integraation vaatimat muutokset .
”
Kirjassa
"Muistikuvia, mielikuvia", 1995 sivuilla 114-115:
”Ilmeisin
kantava linja Koiviston toiminnassa on mielestäni ollut Suomen
hallitusmuodon parlamentarisoiminen.”
Siis
hallitusmuotoon tehtiin Euroopan integraation vaatimat
muutokset!
Presidentti ei ole lainsäätäjä, vaan lain
vahvistaja!
Ensimmäinen
valtiosääntökomitea kyseistä
"hallitusmuodon
parlamentarisoimista" eli
Sorsan mainitsemia hallitusmuotoon tehtäviä "Euroopan
integraation vaatimia muutoksia" varten
nimitettiin jo 22.3.1989
eli
viisi päivää 17.3.1989
tapahtuneen
revalvaation jälkeen.
Komiteanmietintö
1990:7 "Perustuslaki ja valtiontalous" julkaistiin
1.6.1990.
Komitea
on laatinut ehdotuksen hallitusmuodon
VI luvun kokonaisuudistukseksi
ja tarvittaviksi
valtiopäiväjärjestyksen muutoksiksi.
Mietinnössä
oli myös "Liite:
Myöhemmin julkaistaan kansainvälinen vertailu eri maiden
perustuslakien valtion taloutta koskevista säännöksistä" .
Komitea
valmisteli määrävähemmistösäädösten purkamista eli tietä
ETA- ja EY-jäsenyyden hyväksymiseen eduskunnassa vain 2/3
enemmistöllä Valtiopäiväjerjestyksen 67 §:ään kirjoitetun 5/6
kiireellisyysenemmistövaatimuksen sijaan.
Toisen
valtiosääntökomitean (Kansainvälisten velvoitteiden
voimaansaattamistoimikunta) asettamispäivä
oli 21.9.1989 ja
mietinnön KOMITEANMIETINTÖ
1990:37 julkaisupäivämäärä
oli 8.11.1990.
Komitean
tehtävänä oli selvittää "Suomea
sitovien kansainvälisten velvoitteiden valtionsisäiseen
voimaansaattamiseen liittyvät oikeudelliset ongelmat ja tehdä
ehdotus niiden poistamiseksi".
Kolmas
valtiosääntökomitea oli oikeusministeri Hannele Pokan omin
päin (hallitusohjelman mukaan) perustama komitea, jonka omin päin
perustamisesta presidentti Koivisto oli hyvin nyreissään
Pokalle.
Pokan
komitean asettamispäivä oli 19.6.1991 ja
mietintö
"KOMITEANMIETINTÖ
1992: 2": ULKOPOLITIIKKA JA KANSAINVÄLISET ASIAT,
Päätöksentekomenettelyn uudistamistarve"
julkaistiin 21.1.1992.
Neljännen
valtiosääntökomitean perustaminen oli luonnoksena esillä
iltakoulun kokouksessa 27.2.1992, siis samassa kokouksessa, jossa
jäsenyyshakemus käsiteltiin.
Kysymyksessä
on
"KOMITEANMIETINTÖ
1992:23 VALTIOSÄÄNTÖKOMITEA 1992:n II OSAMIETINTÖ
ETA-sopimuksesta aiheutuvat järjestelyt"
Tämä
jo neljäs komiteamietintö oli jatkomietintö Pokan perustaman
komitean mietinnölle. Iltakoulussa käsitellyn komitean
asettamispäivä on 5.3.1992
ja
mietinnön julkaisupäivämäärä on 18.6.1992.
Sitaatti
mietinnön tiivistelmästä:
"Komitea
on selvittänyt, miten ETA-sopimus vaikuttaa eduskunnan, tasavallan
presidentin ja valtioneuvoston ulkopoliittisiin ja kansainvälisiä
asioita koskeviin valtaoikeuksiin sekä niihin liittyviin
päätöksentekojärjestelmiin ja työnjakoon.
Komitea
on esittänyt muutoksia ja lisäyksiä Suomen Hallitusmuotoon,
valtiopäiväjärjestykseen."
Ensimmäistä
kertaa tuo luonnos, jo neljännen komitean perustamiseksi, oli ollut
käsiteltävänä asiakirjana "VALTIONEUVOSTON
KANSLIA MUISTIO Luonnos 14.2.1992".
Perustettavan
valtiosääntökomitean tehtäväksi tuli ensisijaisesti selvittää,
miten
eduskunta tulee käsittelemmän EY:n neuvoston asetukset.
Nimittäin
EY-neuvoston asetuksista ei eduskunta, eikä minkään muunkaan maan
parlamentti, saa edes äänestää, sillä ne tulevat voimaan
jäsenyden velvoitteina!
Suomi
otti komiteamietinnössä selvitetyn "Tanskan mallin".
Niinpä
EY-asetuksen eduskuntakäsittelyä varten tehtiin Hallitusmuodon 33
§:ään lisäys a ja Valtiopäiväjärjestyksen 54 §:ään
lisäykset a, b ja c. Kohtaa a käytettiin (Laki 10.12.1993/1117 )
neuvoston asetuksen eduskuntakäsittelyyn ETA-jäsenyydessä. Laki
päivitettin 31.12.1994 (Laki 31.12.1993/1551), jolloin
Valtiopäiväjärtjesksen 54 §:ään tuli lisäyskohdat a, b, c, d,
e ja f.
Noista
iltakoulun kokouksessa 27.2.1992 käsitellyn, 5.3.1992 asetettavan
komitean ehdottamista perustuslain muutoksista kerron osoitteessa
Perustuslain
muutosten historia
Kerron
myös valtiosääntökomiteoista, joten klikkaa sininen linkki
Valtiosääntökomiteat
On
erikoista, että suunnitelma "...hallitusmuotoon
tehdään Euroopan integraation vaatimat muutokset" EY-neuvoston
asetusten eduskuntakäsitttelyä varten oli hallituksen käsiteltävänä
jo ennen jäsenyyshakemuksen jättämistä eli 14.2.1992.
Jäsenyyden
hyväksymistä siis pidettiin varmana, koska Euroopan integraation
vaatimia muutoksia oltiin jo etukäteen suunnittelemassa Suomen
hallitusmuotoon.
Euroopan
integraation vaatimat muutokset hallitusmuotoon olivat perustuslain
"parlamentarisointia", jota presidentti Koivisto tarkoitti
puheessaan valtiopäivien avajaisissa 8.2.1994.
Jo
ennen ensimmäisen valtiosääntökomitean nimittämistä (22.2.1989)
oli Antti Kuosmanen saanut UM:n deskivirkamiehen tehtävän EY:ssä
jo vuonna 1984.
Myös René Nyberg oli jo vuonna 1983 nimitetty
kolmeksi vuodeksi UM:n virkamieheksi Brysseliin, lähetystöön,
jossa hänen ainoana tehtävänään oli seurata, mitä NATO:ssa
tapahtuu. Asiakirjoista ilmenee, että Nato hoitaa EY:n/EU:n
puolustuksen.
Kuunnelkaa videolta Nybergin haastattelu kohdasta
0.41 kohtaan 1.30. Klikkaa
sininen linkki René Nybergin haastattelu
dellä
olevat asiat kertovat, että presidentti Koiviston toiminta oli
suunnitelmallista.
Edellä
kerroin myös, että Hallitusmuodon 33 §:n valtuuksin presidentti
Koivisto määräsi ulkopolitiikasta, siis määräsi.
Myös
tulevan Maastrichtin sopimukseen kuuluneen raha- ja talouspolitiikan
Koivisto katsoi kuuluvan ulkopolitiikkaan.
EMU:n (EU:n talous- ja
rahaunionin) eli yhteisen rahan seurauksia Suomen tulevaan talouteen
ei edes selvitetty.
Jäsenyyshakemuksen
valmisteluun liittyvä eräs UM:n Kauppapoliittisen osaston 6.2.1992
kokouksen muistiinpano, joka kertoo näin:
4.
Taustapapereista keskusteltiin seuraavasti:
Talouspolitiikka.
Todettiin, että VM:ssä laaditut kaksi muistiota eivät vastaa
kysymykseen siitä, mitä Suomelle seuraisi siitä, että mentäisiin
mukaan EMU:un ja millä edellytyksillä voitaisiin jäädä sen
ulkopuolelle, jos sitä haluttaisiin. VM:ltä pyydetään uusi
muistio.
Kokouksessa
olivat läsnä pääministeri Aho sekä ministerit Salolainen,
Väyrynen, Norrback, Kanerva ja Kankaanniemi. Virkamiehistä mukana
olivat Sundbäck, Satuli, Laajava, Kosonen, Härmälä ja Väisänen.
Muistio oli merkitty luottamukselliseksi.
Asiakirjoista
ei löydy VM:ltä pyydettyä muistiota.
Ainoa
selvitys, jonka olen löytänyt on VATT:n selvitys:
SUOMI
EUROOPAN YHTEISÖN JÄSENEKSI?
Taloudelliset vaikutukset
VALTION
TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS
Helsinki 1992
VATT-julkaisuja 5
Julkaisu
on päivätty 7.1.1992. Selvityksen esipuheessa lukee:
ESIPUHE
Ulkominisrteriö
pyysi 7.10.1991 Valtion taloudellista tutkimuskeskusta (VATT)
laatimaan 15.11.1991 mennessä selvityksen Euroopan yhteisön (EY)
mahdolkisen jäsenyyden vaikutuksista Suomelle. Tässä selvityksessä
tuli ottaa huomioon ne erot, joita jäsenys toisi mukanaan verrattuna
Euroopan talousaluesopimukseen (ETA-sopimus). Ulkoministeriö pyysi
selvitystä seuraavilta alueilta:
a.
Taloudelliset vaikutukset (kokonaisvaltainen selvitys, jossa olisivat
mukana vaikutukset taloudelliseen kasvuun, ulkomaankauppaan,
hintarakenteeseen, yritysten sijoittumiseen jne.)
b.
Maatalous, mukaan luettua kalastus
c.
Verotus
Esipuheessa
lukee myös:
Samoissa
kansissa tämän EY:n jäsenyyden taloudellisia vaikutuksia Suomelle
kuvaavan raportin kanssa saatetaan julkisuuteen myö mainitut
kaksi
muuta raporttia.
Nämä kolme raporttia on luonnosvaiheessa
marrakuussa 1991 toimitettu
ulkoasianministeriölle.
Mitkä
ovat nuo "mainitut
kaksi muuta raporttia"?
Se ei alkupuheesta käy ilmi.
Kaikesta päätellen jäi kokonaan
selvittämättä, mitä Suomelle seuraisi siitä, että mentäisiin
mukaan talous- ja rahaliittoon.
Klikkaa sininen linkki VTT:n
selvitys .
VTT:n
selvitysluonnos oli siis jo marraskuussa 1991 Ulkoministeriössä
valtiosihteeri Martti Ahtisaren johtaman selvitystyöryhmän
tausta-aineistona.
Presidentti
Koivisto sai selvityksen 16.12.1991. Kerron siitä myöhemmin.
Ilta-Sanomat (A.-P. Pietilä) uutisoi selvityksestä lauantaina
21.12.1991, otsikko ja teksti:
"Salainen
raportti tukee Suomen EY-jäsenyyttä
Vain viisi ministeriä
tuntee selvityksen
Ulkoministeriön
laatima salainen selvitys tukee Suomen EY-jäsenyyttä. Toistaiseksi
vain neljä ministeriä pääministerin ja presidentin lisäksi
tuntevat raportin sisällön. Pääministeri
Esko Aho
(kesk.) kieltäytyi eilen jyrkästi antamasta tietoja selvityksestä
eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle."
Toinen
sitaatti, joka on tämän päivän tilanteen ennustava, on uutisen
sivulta A 11:
"Valtiontaloudelle
EY-jäsenyys aiheuttaisi myös suuria rahoitusongelmia. Rajojen
avautuminen ja tavaroiden vapaa liikkuvuus kaikkien jäsenmaiden
kesken merkitsisi tulli- ja valmisteverotuottojen tuntuvaa
vähentymistä. Valtion
tulot laskisivat noin kymmeneksellä eli
17-20 miljardia markkaa vuodessa. Tämä aiheuttaisi suuria paineita
niin valtion kuin kuntataloudenkin supistamiselle. Esille nousisi
myös sosiaaliturvan rahoittaminen omavastuuperiaatteella. ”
Siis
jo vuonna 1991 oli tiedossa Suomen valtion talousongelmat ja
sosiaaliturvan rahoittaminen omavastuuperiaatteella.
Suomen
Pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen on kirjoittanut
kirjaan "Pitkä
linja Mauno Koivisto Valtiomies ja vaikuttaja" näin:
”Koiviston
talouspoliittisessa ajattelussa – ja erityisesti sen
kansainvälisessä ja rakennepoliittisessa ulottuvuudessa – olivat
jo 1970-luvulla sisällä kaikki ne piirteet, joille itse asiassa
EY-integraatio
ja Maastrichtin sopimus rahaunionin osalta pitkälti rakentuu .”
Pääministeri
Esko Aho on kirjoittanut kyseiseen kirjaan näin:
”Mauno
Koiviston määrätietoisen otteen
ansiosta Suomen valtiollinen
järjestelmä on hyvin valmistautunut kohtaamaan myös edessä olevat
kansalliset ja kansainväliset muutospaineet.”
Nyt
Suomi on ennen näkemättömissä taloudellisissa
vaikeuksissa.
Olemme komission tarkkailuluokalla.
Työttömyysaste
on EU:n korkein.
Vientiteollisuus siirtyy ulkomaille.
Taustalla
on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.
Presidentti
Koiviston kuoltua valtiopetoksesta vastaa silloinen pääministeri
Esko Aho.
Esko
Aho on saatettava valtakunnanoikeuteen.
Kokemäen
Jalonojalla 16.2.2026.
Jorma
Jaakkola
Kokoomuksen jäsen numero 69267
044-230 2707
