Kaatuneiden muistopäivä

 

Kaatuneiden muistopäivää vietetään vuosittain toukokuun kolmantena sunnuntaina. Tänä vuonna sitä vietetään sunnuntaina 17. toukokuuta 2026. Päivä on vakiintunut yleinen liputuspäivä, jolloin Suomen lippu nostetaan salkoon kello 8.00 ja lasketaan kello 21.00

Päivän tarkoituksena on kunnioittaa kaikkia niitä, jotka ovat menehtyneet Suomea koskettaneissa sodissa, taisteluissa tai rauhanturvaamistehtävissä. Muistettaviin kuuluvat:

• Sodissa ja kriiseissä kaatuneet sotilaat.

• Rauhanturvaamistehtävissä menehtyneet.

• Taistelujen aikana tai niiden jälkeen kuolleet, kuten vankileireillä menehtyneet ja teloitetut.

Keskeiset perinteet ja historia

• Sankarihaudat: Perinteisiin kuuluvat kunniavartiot, jumalanpalvelukset sekä viralliset seppeleenlaskut sankarihaudoilla ympäri Suomea.

• Ylilennot: Puolustusvoimat kunnioittaa päivää usein juhlallisin menoin. Esimerkiksi Ilmavoimat suorittaa Ilta-Sanomien uutisen mukaan Hornet-hävittäjien ylilentoja seppeleenlaskujen yhteydessä muun muassa Tampereella ja Kuopioseudulla.

• Liputuskäytännön muutos: Alun perin vuodesta 1940 alkaen lippua pidettiin osan päivää puolitangossa suruliputuksena. Vuodesta 1995 lähtien on siirrytty normaaliin liputukseen, jossa lippu liehuu koko päivän tangon huipussa.

Tein blogikirjoituksen

Rautiolaisten matka jatkosotaan ja Petroskoin valtaukseen

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/05/keskipohjalaisten-ja-rautiolaisten.html

Teen vielä tarkemman analyysin rautiolaisten talvisodan ja jatkosodan asioista. Minun on tarkistettava ja haettava lisää tietoja JR29:n historiasta asemasotavaiheen ja sodan loppumisen väliseltä ajalta. Tilaan isäni kantakortin, jonka avulla pääsen asioissa eteenpäin. Lisäksi selvitän inkeriläisten asiaa. Tarkennan vielä rautiolaisten talvisodan JR64 ja JR24 historian luettavampaan muotoon.

Isäni Martti Jalmari Ahon 7/JR29 taistelupaikat ovat Ilomäki, Koirinvaara, Värtsilä, Hyrsylä, Peski, Teru, Kinnasvaara, Vilga, Homorovitsa, Pertjärvi, Juksova, Kiimojärvi, Juustila, Lavola. Haluan kuvauksen näistä taisteluista, joihin isäni on osallistunut.

Isäsi Martti Jalmari Aho on palvellut jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 29:n (JR 29) III pataljoonassa, tarkemmin sen 7. komppaniassa (7./JR 29). JR 29 oli pääosin keskipohjalaisista miehistä koottu rykmentti, joka kuului kuuluisaan 11. divisioonaan (komentajanaan jääkärieversti K. A. Heiskanen eli ”Kylmä-Kalle”).

Isäsi sotapolku on poikkeuksellisen vaiherikas ja raskas. Se jakaantuu kolmeen selkeään vaiheeseen: vuoden 1941 hyökkäysvaiheeseen Laatokan Karjalasta Syvärille, vuosien 1942–1944 pitkään asemasotavaiheeseen Syvärin eteläpuolella sekä kesän 1944 dramaattisiin torjuntataisteluihin Viipurin koillispuolella.

Tässä on kuvaus jokaisesta isäsi mainitsemasta taistelupaikasta etenemisjärjestyksessä:

1. Hyökkäysvaihe ja eteneminen vanhan rajan yli (Kesä–syksy 1941)

Heinäkuussa 1941 käynnistynyt hyökkäys eteni Laatokan Karjalan halki kohti vanhaa rajaa ja Itä-Karjalaa. III/JR 29 oli mukana murtamassa Neuvostoliiton lujia rajalinnakkeita.

• Ilomäki & Koirinvaara (Heinäkuu 1941): Nämä olivat JR 29:n ensimmäisiä suuria tulikasteita ja rajataisteluita Suojärven ja Korpiselän suunnalla. Taistelut olivat maaston vaikeakulkuisuuden ja vihollisen sitkeän metsäpuolustuksen vuoksi erittäin verisiä. Koirinvaarassa käytiin ankaria korpitaisteluita teiden suunnissa.

• Värtsilä (Heinäkuu 1941): Värtsilän teollisuustaajama ja sen ympäristö puhdistettiin vihollisista osana laajempaa hyökkäysoperaatiota, jolla avattiin tie syvemmälle Karjalaan.

• Hyrsylä (Elokuu 1941): Tämä talvisodassa menetetty kuuluisa "Hyrsylän mutka" vallattiin takaisin nopealla iskulla. Vihollinen pyrki viivyttämään suomalaisia, mutta joutui vetäytymään motitusuhan alla.

• Peski (Elokuu 1941): Sotjärven alueella sijaitseva Peskin kylä ja rautatieasema vallattiin kiivaiden taisteluiden jälkeen. Tällä suunnalla JR 29 teki kuuluisan sotateon pysäyttämällä venäläisen panssarijunan panssarintorjuntatykeillä ja kaappaamalla sen.

• Teru & Kinnasvaara (Syyskuu 1941): Eteneminen jatkui kohti itää vaikeassa maastossa. Kinnasvaaran ja Terun alueella kohdattiin Neuvostoliiton vahvasti linjaamia puolustusasemia, jotka suomalaiset murskasivat raskaiden taisteluiden jälkeen saavuttaakseen Prääsän suunnan.

• Vilga (Syyskuu 1941): Vilga oli viimeinen suuri puolustuslinja ja portti ennen Petroskoita (Äänislinnaa). Taistelu Vilgan kukkuloista ja maantiestä oli raivoisaa, sillä vihollinen yritti epätoivoisesti suojata Petroskoin evakuointia. Ratkaisun jälkeen tie Äänislinnaan oli auki.

• Homorovitsa (Syksy 1941): Petroskoin valtauksen jälkeen rykmentti suunnattiin etelään kohti Syväriä. Homorovitsan kylän alueella käytiin kovia taisteluita karkuun pyrkiviä ja vastaiskuja tekeviä vihollisen osastoja vastaan. 

---

3. Kesän 1944 ratkaisutaistelut Kannaksella

Kesäkuussa 1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalankannaksella. 11. divisioona ja JR 29 irrotettiin kiireesti Syväriltä ja siirrettiin junakuljetuksella pelastamaan tilannetta Viipurin koillispuolelle.

• Juustila & Lavola (Kesä–heinäkuu 1944): Nämä paikat sijaitsevat Juustilanjoen ja Saimaan kanavan alueella, Viipurin pohjois- ja koillispuolella. JR 29 heitettiin suoraan junasta torjumaan suomalaisten puolustuslinjat läpäissyttä puna-armeijaa. Juustilassa ja Lavolassa käytiin verisiä lähitaisteluita, joissa suomalaiset onnistuivat ylivoimaisen tykistötulen ja ilmapommitusten alla pysäyttämään neuvostojoukkojen etenemisen ja estämään rintaman luhistumisen.

---

Yhteenveto isäsi sotataipaleesta

Isäsi Martti Jalmari Aho on kuulunut niihin Suomen armeijan sitkeimpiin jalkaväkimiehiin, jotka kantoivat sodan raskaimman taakan. Hän aloitti hyökkäämällä levottoman korven läpi, vietti vuosia eristyksissä Syvärin takaisissa synkissä metsissä ja oli lopulta loppukesästä 1944 sulkemassa vihollisen etenemisreittejä Viipurin suunnalla pelastaen maamme itsenäisyyden.

Suurin inkeriläisten joukkosiirto (yli 63 000 henkeä) tapahtui jatkosodan aikana vuosina 1943–1944. Rautioon sijoitettiin n.10-20 inkeriläistä.Meillä Aholla eli kotitilallani oli inkeriläinen perhe,joka asui Ahon pienemmässä talossa, joka myohemmin siirrettiin Typpöön postitoimistoksi. Sodan loputtua inkeriläisten jouduttiin luovuttamaan viranomaisille, jotka veivät perheen silloisen Neuvostoliiton huostaan. Heidät todennäköisesti vietiin Siperiaan.

Kampura on perinteinen inkerinsuomalainen sukunimi, jota on esiintynyt erityisesti Länsi-Inkerissä Ropsun ja Koprinan luterilaisten seurakuntien alueella. Väinö Kampura on inkerinsuomalainen mies, jonka elämäntarina kytkeytyy dramaattisella tavalla Inkerinmaan väestön pakkosiirtoihin, palautuksiin ja Neuvostoliiton vainoihin. Sodan jälkeen lokakuussa 1946 hän meni naimisiin Elma-nimisen naisen kanssa. Perheeseen oli tulossa myös lapsi. Perhe asui tai oleskeli Rautiossa. Maaliskuussa 1947 Väinö lähti asioille Kalajoelle. Kalajoen reissullaan keväällä 1947 Väinö Kampura joutui "luovutetun" inkeriläisstatuksensa takia viranomaisten (Suomen valtiollisen poliisin eli niin sanotun Punaisen Valpon) haaviin. Hänet ilmiannettiin, otettiin kiinni ja toimitettiin junalla suoraan Neuvostoliittoon ja edelleen karkotukseen Siperiaan .Heidän rankaustarinansa jäi siis varsin lyhyeksi.

Rautiossa oli töissä myös venäläisiä sotavankeja töissä. Pyrin selvittämään kuinka monta sotavankia oli Rautiossa ja muut tiedot sotavangeista. Se kestää jonkin aikaa että selvitykset valmistuvat.

Entinen huippujääkiekkoilija Jari Kauppila toimii Suomi-sarjassa pelaavan kalajokisen JHT:n päävalmentajana. Sopimus julkistettiin huhtikuussa 2026, ja se on mallia 1+1 vuotta.

Keskeiset tiedot valmentajapestistä

• Sopimus: Kattaa kauden 2026–2027 ja sisältää option seuraavasta kaudesta.

  Aiempi joukkue: Kauppila siirtyi Kalajoelle Heinolan Peliitoista, jonka hän luotsasi II-divisioonan lohkofinaaleihin.

  Tausta: Lahdesta kotoisin oleva Kauppila on 52-vuotias. Hänellä on takanaan pitkä ja menestynyt ura pelaajana SM-liigassa ja ulkomailla.

JHT:n valmennustimi

Kauppilan johtamaan valmennus- ja taustaryhmään kuuluvat:

• Päävalmentaja: Jari Kauppila

  Fysiikkavalmentaja: Janne Myllymäki

  Maalivahtivalmentaja: Jari Mäyrä

  Huoltaja: Esko Tuura

  EA-vastaava: Merja Siipola

Jari Kauppilan pelaajaura

Jari Kauppila pelasi poikkeuksellisen pitkän ja kunnioitettavan ammattilaisuran keskushyökkääjänä vuosina 1991–2014. Hän pelasi urallaan yli 1000 ammattilaisottelua. [SM-liiga: Kauppila pelasi kotoisessa pääsarjassa peräti 769 runkosarjaottelua tehoilla 150 + 247 = 397. Hän edusti urallaan useita huippuseuroja, kuten Lahti Pelicansia (ja sen edeltäjää Reipasta), HPK:ta, Jokereita, HIFK:ta sekä TPS:ää.

• Saavutukset Suomessa: Kauppila voitti SM-pronssia HPK:n paidassa keväällä 1997. Hänet tunnettiin myös kovaotteisena pelaajana; kaudella 1995–1996 hän voitti SM-liigan jäähypörssin 111 minuutillaan.

  Ulkomaat ja maajoukkue: Uran kirkkaimmaksi saavutukseksi muodostui Ruotsin mestaruus (SHL) HV71:n riveissä kaudella 2003–2004. Hän edusti Ruotsissa myös Leksands IF:ää ja Luulajaa. Lisäksi Kauppila puki urallaan päälleen Suomen A-maajoukkueen paidan.

JHT:n pelaajahankinnat ja sopimustilanne kaudelle 2026–2027

JHT Kalajoki on aloittanut tulevan kauden joukkueen rakentamisen vahvasti julkaisemalla useita tärkeitä sopimuksia kevään 2026 aikana:

Keskeiset jatkosopimukset:

• Jesse Kylmäniemi & Samuel Mäkinen: Molemmat tärkeät keskushyökkääjät solmivat jatkosopimukset. Viime kaudella kesken kauden Nokian Pyrystä siirtynyt Kylmäniemi oli huimassa vireessä iskien 16 runkosarjaotteluun tehot 17+11.

• Nick Durajlija: Kanadalainen puolustajajätti jatkaa Kalajoella. Durajlija tuo joukkueen takalinjoille ja maalin edustalle toivottua kovuutta ja varmuutta.

• Joe Martin & Eemil Suvanto: JHT kiinnitti myös nämä tärkeät runkopelaajat jatkosopimuksilla huhtikuun lopussa.

Paluumuuttajat ja omat kasvatat:

• Juuso Pulkkinen: Hyökkääjä tekee odotetun paluun Kalajoelle.

• Riku Ruonala & Benjamin Peltola: JHT:n omat kasvatat nousevat edustusmiehistön vahvuuteen tuomaan nuorta energiaa.

Näkemykseni mukaan JHT tarvitsee vielä 3 taitavaa ja tehokasta puolustajaa ja kaksi taitavaa ja tehokasta hyökkääjää. Uskon, että valmentaja Jari Kauppilalla on sellaiset kontaktit, että joukkue täydentyy näillä pelaajilla. GM Mika Siipola on tehnyt erinomaista työtä joukkueen kokoamisessa. Nyt päävalmentaja Jari Kauppila tuo oman linsänsä joukkueen muodostamiseen.

JHT:n tavoitteet kaudelle 2026–2027

JHT Kalajoella on käynnistymässä erittäin merkittävä kausi, sillä Suomen Jääkiekkoliiton sarjauudistusten myötä seuran pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettu nousu uuteen Mestikseen kaudelle 2027–2028.

• Strateginen tavoite: Kaudesta 2026–2027 tulee seuroille kriittinen valmistava kausi. JHT on tehnyt taustalla töitä jo vuosikymmenen saavuttaakseen Mestis-kelpoisuuden. Sarjauudistuksen myötä tavoite on kirkastettu, ja seura haluaa kuulua Suomen kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle nousevien joukkueiden joukkoon.

  Urheilullinen vaatimustaso: Uusi päävalmentaja Jari Kauppila haluaa tuoda arkeen kovan vaatimustason. Hänen tavoitteenaan on kehittää nuoria pelaajia, ajaa sisään aktiivista ja luistelevaa yhteistyökiekkoa sekä saada joukkue pelaamaan kauden parasta peliään kevään ratkaisuhetkillä.

---

Haluan vuokrata Raution kirkon ja Raution seurakuntakodin historialuentojani varten Rautio-viikolla.

 

Haluan vuokrata Raution kirkon ja Raution seurakuntakodin historialuentojani varten, Varsinainen taidenäyttely on Raution Raatihuoneella, mikä sijaitsee Raution kirkkoa ja seurakuntakotia vastapäätä.

https://www.kalajoenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot-ja-tilat-hinnasto

Raution kirkossa haluan esitellä Raution kirkon ja Raution seurakunnan sekä Kalajoen kirkkojen historian historiatietojen ja taiteen avulla. Luentoni pohjautuu Kalajoen seurakunnan historiaan, jonka on kirjoittanut Teuvo Tuorila ja maksanut Kalajoen seurakunta.

https://www.kalajoenseurakunta.fi/documents/d/www.kalajoenseurakunta.fi/kalajoen-seurakunta-500-v-historiikki

Kirkossa pidetty luento kirkojen vaiheista taiteen avulla on todennäköisesti ensimmäinen kerta Suomessa ja siksi ensimmäinen luennoitsija voisi olla Oulun piispa Jukka Keskitalo, joka kertoisi kirkon ja seurakunnan merkityksestä ihmiselle ja yhteiskunnalle. Tavoitteeni on, että Raution oma teologian tohtori Päivi Rohkimainen esiintyy tilaisuudessa yhtenä luennoitsijana. Uskon, että tässä tapauksessa voidaan keskustella myös kirkon vuokran suuruudesta tässä tilaisuudesta.

Raution seurakuntakodilla voitaisiin pitää historialuennot ja painonnostajien kokoontuminen. Taidenäyttelyni historialuentoihin kuuluvat Raution siirtolaisuus, Raution sotahistoria sekä Raution historia vuodesta 1323 tähän päivään saakka. Nämä luennot suoritettaisiin taideteosteni avustamana. Minulla on taideteoksia noin 180 maalausta ja 24 rakennusten pienoismallia, mutta taidenäyttelyyni Raution Raatihuoneelle mahtuu vain pieni osa taidenäyttelyni taideteoksista. Raution kirkkoon toisin vain kirkkojen ja seurakunnan historiaan liittyvät taideteokset.

Minun on sovittava asioista Raution kyläyhdistyksen kanssa jotta suunnitelmani voidaan toteuttaa siten, ettei se häiritse muuta Rautio-viikon ohjelmaa.

Vuoden 2026 Rautio-viikon tarkkaa ohjelmaa ei ole vielä julkaistu.

Tapahtuma järjestetään perinteisesti heinäkuun ensimmäisellä viikolla, ja tarkemmat ohjelmatiedot julkaistaan yleensä lähempänä kesää.

Odotettavissa olevaa ohjelmaa (aiempien vuosien perusteella):

• Perjantai 3.7.2026: Raution frisbeegolfradan viralliset avajaiset, joka sijaitsee Kannuksentien varrella Kuutin kierroksen yhteydessä.

• Monipuolista ohjelmaa, kuten liikuntaa, musiikkia, historiaa sekä perinteisiä kylätapahtumia.

Seuraa tiedotusta:

• Rautio.info Facebook-sivu (tärkein tiedotuskanava)

• Visit Kalajoki -Rautio-viikko

• Rautio.info -tapahtumakalenteri

https://visitkalajoki.fi/rautio-viikko/

https://www.rautio.info/tapahtumat/

https://www.rautio.info/

Minulla on taidenäyttelyssäni maalaukset Kalajoen kirkoista (Kalajoen kirkko, Himangan kirkko, Raution kirkko, Kallan kirkko), minulla on taidenäyttelyssäni maalaukset Jokelan pappilasta, Raution pappilasta ja Kallan pappilasta, minulla on maalaus rovasti V.H. Kiviojasta ja Jokelan pappilasta, minulla on maalaus Elias Simojoesta ja Raution pappilasta. Miksi Kalajoen seurakunta on evankelis-luterilainen seurakunta. Minulla on maalaus kun arkkienkeli Mikael häätää Luciferin taivasta. Asiasta kerrotaan Eenokin viidessä kirjassa. Näitä asioita aikanaan teologian tohtori Wurtenbergin yliopiston professori vastusti ja hän vastusti myös katollisen kirkon anekauppaa.

Anekauppa oli katolisen kirkon piirissä erityisesti myöhäiskeskiajalla ja 1500-luvun alussa harjoitettu tapa, jossa ihmiset voivat ostaa rahalla vapautuksen synneistä määrätyistä katumusharjoituksista tai lyhentää aikaansa kiirastulessa. Ilmiöstä tuli historian suuri käännekohta, sillä se toimi suorana kimmokkeena Martti Lutherin käynnistämälle uskonpuhdistukselle eli reformaatiolle.

Minulla on taidenäyttelyssäni Raution pappilan, Kallan kirkon, Jokelan pappilan pienoismallit. Näihin pappiloihin liitty runsaasti historiaa. Tässä vain muutamia esimerkkejä mainittuna.

Minä voisin esitellä Raution kirkossa taideteoksiani ja historiatietoja. Taidenteokset sijoitettaisiin kirkon etuosaan ensimmäistä kirkon penkkiä vasten. Näin voisin esitellä taideteoksen ja kertoa siihen liittyvät historiatiedot.

Heinäkuu tulee olemaan ennusteen mukaan läämmin – kirkko on viiileä. Se on erinomainen historialuentojen ja taidenäyttelyn esittelypaikka, jossa yleisöllä on miellyttävät olosuhteet seurata luentoja vaikka ulkona olisi hirmuhelle.

Haluan varata Raution seurakunta kodin muille luentotilaisuuksille Raution viikolla: painonnostojien kokoontuminen, Raution siirtolaisuus ja Raution sotahistoria ja Raution historia vuodesta 1323 tähän päivään. Raution kirkko ja Raution seurakuntakoti ovat vastapäätä taidenäyttelyni pitopaikka eli Raution Raatihuonetta.

Taidenäyttelyni valmistelut etenevät

 

Tar det lungt - AHO är här - Ota rauhallisesti - Aho on täällä

Olen tänään tehnyt sukuselvitystyötä. Tässä on selvitystä, mikä johtaa sekä Sursill-sukuun että Bure-sukuun.

Sukupuukaavio: Vanhempasi ja heidän esipolvensa

text

                     [ SUKUPUUSI RUNKO ]
                     
         Martti Jalmari AHO             Saimi Regina PERTTULA
           (1912–)                  (1923–sodan jälkeen)
                 │                                  │
        ┌────────┴────────┐                ┌────────┴────────┐
        │                 │                │                 │
   Matti AHO       Kustaava KUKKO    Eino PERTTULA     Hanna NISKAKANGAS
  (Raution suku)     (1873–1949)      (1887–1967)         (1892–1935)
                          │                                    │
                 ┌────────┴────────┐                  ┌────────┴────────┐
                 │                 │                  │                 │
            Juho KUKKO       Liisa HIMANKA      Juho NISKAKANGAS   Sofia RÄIHÄLÄ
            (s. 1843)          (s. 1846)          (1848–1915)       (s. 1856)
                 │                 │                  │                 │
           [Pappissuvut]     [Suurtalolliset]     [Vesimyllärit]   [Lautamiehet]
           (Achrenius &       (Kalajoen suku)     (Raution kosket) (Etelänkylä t.16)
            Granberg)              │                  │
                 │                 │                  │
           [SURSILL-SUKU]    [BURE-SUKU]        

---

Jokaisen neljän linjan pääpiirteet pähkinänkuoressa:

1. AHO (Isälinja): Raution paikallista, perinteistä talonpoikaissukua. Isäsi Martti Jalmari kantaa tämän suvun nimeä, ja hänen nuoruuteensa ajoittuu traaginen järjestysmiehen nujakka Ahonperän / Nuorisoseuran maisemissa Sotapolku-tietokannan tietojen mukaan.

2. KUKKO / HIMANKA (Isän äitilinja): Sukusi akateeminen ja säätyläisväylä. Johtaa Kalajoen ja Lohtajan kautta suoraan Sursill-mahtisukuun sekä laajojen pappisverkostojen kautta ruotsalaiseen Bure-sukuun sukututkimusdokumenttien mukaan.

3. PERTTULA (Äidin isälinja): Raution kirkonkylän vakavaraisia, itsenäisiä perintötilallisia ja tunnettuja hevosmiehiä. Isoisäsi Eino piti perheen tiukasti yhdessä vaikeina aikoina Hannan kuoleman jälkeen Geneanet-sukupuun tietojen mukaan.

4. NISKAKANGAS / RÄIHÄLÄ (Äidin äitilinja): Raution Vääräjoen mahtavia vesimylläreitä sekä Kalajoen Etelänkylän luottamusmiehiä (lautamiehiä ja kuudennusmiehiä) Raution perukirja-aineistojen perusteella.

Olen tänään jatkanut taidenäyttelyni valmistelutyötä Raution Raatihuoneelle Rautio-viikolla 29.06-05.07.2026. Olen suunnitellut Rautio-viikolle historialuentoja koko viikon ajalle. Haluan nostaa painonnostajat esille ja korokkeelle. He ovat merkittävä osa rautiolaisuutta. Olen ollut yhteydessä Raution painonnoston Grang Old Maniin Pekka Torveen ja ensi viikolla päätämme miten toteutamme tämän osa-alueen. Joka tapauksessa se on yksi Rautio-viikon keskeisiä tapahtumia.

Olen tänään valmistellut taidenäyttelyni luentotilaisuuksia mm. siiirtolaisuudesta, Raution sotahistoriasta ja Raution kirkon ja Kalajoen kirkkojen historiasta sekä Raution seurakunnan historian. Olen pyytänyt nimekkäitä luennoitsijoita kertomaan yleisellä tasolla asioista ja itse olen valmistellut luentoja Raution ja rautiolaisten kannalta asioita katsottuna. Olen tilannut asiakirjoja jotta voin todistaa asioita. Monia asioita sodan aikana ja sen jälkeen salailtiin Rautiossa. Rautioon sijoitettiin mm. inkeriläisiä, jotka heti sodan jälkeen lähetettiin Siperiaan. Rautiossa oli töissä myös venäläisiä sotavankeja. Pyrin näistä saamaan tiedot mahdollisimman pian. Olen mielestäni löytänyt erinomaisen luentopaikan, jossa voin esitellä luentojen yhteydessä taidenäyttelyni maalauksia, jotka eivät mahdu Raatihuoneen taidenäyttelyyn. Myös taidenäyttelyn rahoitus on kunnossa perusasioiden osalta. On todennäköistä, että taidenäyttelyni sekä historialuennot ovat merkitykseltään historialliset.

KE 13.05.2026 Iloisia uutisia

Tämän päivän iloisin uutinen on se, että JHT;n Suomisarjajoukkue on pääosin valmis. Suuret kiitokset GM Mika Siipolalle. En muista kalajokisen jääkiekon historiasta tilannetta, että joukkue olisi näin valmis tähän aikaan vuodesta. Vielä on kuitenkin palapelin muutama palanen saatava kohdalleen ja ollaan valmiita tavoittelemaan Suomisarjan mestaruutta ja paikkaa ensi kaudella Mestiksessä. Minä toivon, että pelaajarosteri olisi viime vuosia laajempi.

Toinen iloinen uutinen on se, että K-Pallon miesten edustusjoukkue pelaa IV-divisionassa ja on nyt toisella sijalla. K-Pallo näkemykseni mukaan taistelee sarjavoitosta ja noususta III-divisioonaan. Nyt tarvitaan yleisön tukea mukaan tähän toimintaan.

Kolmas iloinen uutinen on se, että taidenäyttelyni toteuttaminen etenee todella hyvällä tavalla. Kiitos Kalajoen kaupungille. Avajaisten ohjelma on toteuttamista vaille valmis. Eilen Keijo Nivala kävi luonani ja kävimme läpi rautiolaista musiikkia Osmo Tokolan Lauluja Kalajokilaaksosta vihkosen perusteella. Olen varma, että taidenäyttelystäni tulee todella korkeatasoinen ja se tulee olemaan yksi Rautio-viikon vetovoimatekijöistä. Nyt mietin, että voisiko taidenäyttelyn avoinnaoloaika päivittäin olla pari tuntia pidenpi.

Haluan ,että taidenäyttelyssäni on teemapäivän jokaiselle päivälle.

Raution menestyneet painonnostajat on yksi tärkeä osa rautiolaisuutta. Taidenäyttelyssäni on painonnostajien Milko Tokola ja Anne-Mari Tokolan muotokuvat. Haluan nostaa esille rautiolaista painnonnostoa ja sen eteen valtavasti työtä tehneet Pekka Torven ja hänen vaimonsa. Siis painonnostajat olisi yhden päivän teema.

Raution siirtolaisuudesta on tehty erittäin tarkat muistiinpanot. Haluan pyhittää yhden päivän siirtolaisuudelle. Itse voin kertoa Raution siirtolaisuudesta ja kysyä, jos saisin toimittaja Maarit Tastulan kertomaan laajemmin Keski-Pohjanmaan siirtolaisuudesta. Lainasin kirjastosta tänään hänen kirjansa Koyhää väkeä -Suomalaisia Amerikan kultamailla.

Raution sotahistoria on kirjoitettu takemmin kuin monen muun pitäjän sotahistoria. Minä voisin kertoa tarkemmin Raution asioista sisällisodan ajalta ja voisin kysyä Rahjankylän tohtoria Miika Siirosta kertomaan pastori kansanedustaja Elias Simojoesta, josta hän on tehnyt tohtorin väitöskirjan. Elias Simojoki syntyi Raution pappilassa. Talvi- jatko- sekä Lapin sodan asioista minä voisin kertoa rautiolaisten taisteluista ja voisin kysyä Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistöä kertomaan JR29:n komentajan Paavo Susitaipaleen toiminnasta, josta hän on tehnyt tohtorin väitöskirjan. Taidenäyttelyssäni on 9 opettaja Osmo Tokolan maalausta rautiolaisten taisteluista jatkosodan ajalta. Lisäksi minulla taidenäyttelyssäni taiteilja Rositsa Tanchevan maalaukset Aarne ja Erkki Saaresta sekä Eino Takkusesta ja USA:n Suomen suurlähettiläästä John Raymond Ylitalosta.

Minä voisin pitää luennon Kalajoen kirkoista Minä voisin tuoda mukanani maalaukset Kalajoen kirkoista. Minä voisin tarkastella Raution seurakunnan liittämisestä Kalajoen seurakuntaan historiallisena tapahtumana. Minä voisin pyytää Oulun piispaa Jukka Keskitaloa kertomaan uskonnon merkityksestä ihmiselle ja yhteiskunnalle. Teologian tohtori Päivi Rohkimainen voisi kertoa omista kokemuksistaan uskonnon merkityksestä Rautiossa. Minulla on taidenäyttelyssäni virsirunoilija Leonard Typpön muotokuvapiirros, jonka on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen.

Minulla on taidenäyttelyssäni teologian maisteri pastori Klaus Korhosen muotokuva. Minä haluan tuoda esille hänen merkittävän elämäntyönsä rautiolaisena henkilönä. Siksi haluan taidenäyttelyni avulla nostaa suuren yleisön tietoisuuteen Klaus Korhosen toiminnan. Kysyn Klaus Korhosta, jos hän itse voisi tulla kertomaan urastaan ja toiminnastaan taidenäyttelyyni.

Haluan järjestää joka päivälle opastetun taidenäyttelykierroksen ainakin pari kertaa päivässä, koska taidenäyttelytila on varsin pieni, niin en saa esille opastetauluja. Rakennusten pienoismallien historia on myös mielenkiintoinen asia.

Jollekin päivälle voitaisiin sijoittaa luentoni Pähkinäsaaren rauhanrajasta ja tutkija, maanmittari Sulevi Juholan tutkimuksista ja verrata niitä kolmen professorin Oulun Yliopiston professori Kyösti Julkun ja Jyväskylän Yliopiston Kustaa Vilkunan sekä Helsingin Yliopiston Jorma Jaakkolan tutkimustuloksiin. Minulla on taidenäyttelyssäni taiteilja Rosista Tanchevan muotokuva maalaus Sulevi Juholasta ja Pähkinäsaaren rauhan rajamerkistä Kukkarokivestä Rautiossa.

Jos taidenäyttelytila käy pieneksi pystytetään pihalle teltta, johon mahtuu enemmän ihmisiä. En ole vielä keskustellut näistä asioista Raution kylätoimikunnan kanssa.