Taiteilija Tanja
Luukkosen maalaus tavoittaa upeasti tuon dramaattisen hetken, josta
olemme keskustelleet. Siinä missä Guido Renin klassinen teos on
tyyni ja seesteinen, tässä modernimmassa tulkinnassa korostuu
hahmojenfyysisyys,
voima ja kamppailun rajuus.
Maalaus on Erkki Ahon taidenäyttelyssä Kalajoella
Eenokin
kirja (tai
Henokin kirja) on muinainen juutalainen uskonnollinen teksti, joka on
perinteisesti nimetty Nooan isoisoisän Eenokin mukaan. Vaikka se oli
merkittävä varhaiskristillisyydessä, se ei kuulu useimpien
kirkkojen raamatun kaanoniin, lukuun ottamatta Etiopian ortodoksista
kirkkoa.
Kirjan
keskeinen sisältö
Eenokin
kirja on jaettu useisiin osiin, jotka käsittelevät
maailmanjärjestystä ja henkimaailmaa:
Lankeavat
enkelit (Vartijat): Kirja
kertoo yksityiskohtaisesti enkeleistä, jotka hylkäsivät taivaan,
ottivat ihmisvaimoja ja opettivat ihmiskunnalle kiellettyjä
tietoja. Tästä liitosta syntyivät jättiläiset, nefilit,
jotka toivat turmiota maan päälle.
Viimeinen
tuomio: Keskeinen
teema on jumalaton maailman tuhoaminen ja vanhurskaiden pelastus.
Kirja esittelee "Ihmisen Pojan" hahmon, joka toimii
tuomarina lopun aikoina.
Taivaalliset
matkat: Eenok
saa nähdä näkyjä taivaallisista asuinsijoista, helvetin
syvyyksistä sekä auringon ja kuun radoista.
Tähtitiede
ja kalenteri: Kirja
sisältää laajan osion taivaankappaleiden liikkeistä ja
364-päiväisestä aurinkokalenterista.
Merkitys
ja historiallinen yhteys
Uusi
testamentti: Eenokin
kirjaa lainataan suoraan Raamatussa, erityisesti Juudan
kirjeessä (1:14–15).
Myös Jeesuksen puheiden ja varhaiskristillisen ajattelun on
katsottu saaneen vaikutteita Eenokin tekstien teemoista.
Apokryfiset
teokset Eenokin
nimissä on kirjoitettu useita teoksia, joista tunnetuin on
"Etiopialainen Eenokin kirja" (1. Eenok). Muita ovat
"Slaavilainen Eenokin kirja" (2. Eenok) ja kabbalistinen
"Heprealainen Eenokin kirja" (3. Eenok).
Kuolleemerolöydöt:
Kirjan
sirpaleita löytyi Qumranin luolista vuonna 1947, mikä vahvisti
tekstin historiallisen merkityksen toisen temppelin ajan
juutalaisuudessa
Vaikka
Eenokin kirja oli suosittu varhaiskristittyjen keskuudessa, se
jätettiin pois virallisesta Raamatun kaanonista (eli hyväksyttyjen
kirjojen luettelosta) pääasiassa kolmesta syystä:
Epäilyt
kirjoittajasta (Pseudepigrafia): Kirkkoisät,
kuten Hieronymus
ja
Augustinus,
kyseenalaistivat kirjan alkuperän. Vaikka kirja on nimetty
muinaisen Eenokin mukaan, tutkijat ja silloiset kirkon johtajat
totesivat sen olevan kirjoitettu paljon myöhemmin (noin 300–100
eaa.). Koska tekstiä ei pidetty todellisen Eenokin kirjoittamana,
se menetti uskottavuuttaan "pyhänä" tekstinä.
Ristiriidat
vakiintuvan opin kanssa: Kirjan
kuvaukset enkeleiden
ja ihmisten välisistä suhteista ja
niistä syntyneistä jättiläisistä (nefilit) koettiin
teologisesti vaikeiksi. Valtavirran kristinusko alkoi korostaa
enkelien henkistä luonnetta, jolloin Eenokin kirjan fyysiset
kuvaukset lankeavista enkeleistä nähtiin liian tarunomaisina tai
harhaoppisina.
Juutalaisen
kaanonin vaikutus: Kristinusko
peri suuren osan pyhistä kirjoituksistaan juutalaisuudelta. Kun
juutalaiset oppineet määrittelivät oman heprealaisen Raamattunsa
(Tanakh) kokoonpanon noin vuonna 100 jKr., he jättivät Eenokin
kirjan pois. Tämä vaikutti suoraan siihen, mitä kirjoja kristityt
pitivät arvossa.
Lopulta
kirkolliskokouksissa (kuten Laodikean kirkolliskokous 360-luvulla)
päätettiin, mitkä kirjat ovat opillisesti puhtaita ja yleisesti
luettavia. Eenokin kirja jäi näiden listojen ulkopuolelle, vaikka
se säilyikin tärkeänä osana Etiopian
ortodoksisen kirkon Raamattua.
Tässä
ovat keskeisimmät kohdat, joita käytetään kuvaamaan tätä
tapahtumaa:
1.
Jesaja 14:12–15 (Kointähden lankeemus)
Tämä
on tunnetuin kohta, jota pidetään usein kuvauksena saatanan
ylpeydestä ja lankeemuksesta, vaikka tekstiyhteydessä se on
pilkkalaulu Babylonin kuninkaalle:
"Kuinka
olet pudonnut taivaalta, sinä Kointähti,
aamuruskon poika!
Kuinka olet maahan lyöty, sinä kansojen kukistaja! Sinä sanoit
sydämessäsi: 'Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä
minä istuimeni pystytän... Minä nousen pilvien kukkuloille, teen
itseni Korkeimman vertaiseksi.' Mutta tuonelaan sinut on syösty,
kuopan syvimpään pohjaan."
2.
Hesekiel 28:13–17 (Voideltu kerubi)
Tämä
kohta osoitetaan Tyroksen kuninkaalle, mutta kristillisessä
perinteessä sen katsotaan kuvaavan saatanan alkuperäistä tilaa ja
lankeemusta ylpeyden vuoksi:
"Sinä
olit kerubi, voideltu suojelusenkeli... Sinä olit nuhteeton
vaelluksessasi siitä päivästä, jona sinut luotiin, kunnes sinussa
löydettiin vääryys... Sinun sydämesi ylpistyi sinun
kauneudestasi, loistosi tähden sinä turmelit viisautesi. Minä
viskasin sinut maahan."
3.
Ilmestyskirja 12:7–9 (Sota taivaassa)
Tämä
on Raamatun dramaattisin kuvaus karkotuksesta. Se kuvaa kosmista
sotaa arkkienkeli Mikaelin ja lohikäärmeen välillä:
"Ja
syttyi sota taivaassa: Mikael ja hänen enkelinsä sotivat
lohikäärmettä vastaan... Mutta lohikäärme ei päässyt voitolle,
eikä hänellä ja hänen enkeleillään ollut enää sijaa
taivaassa. Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi
ja saatanaksi kutsutaan... heitettiin
maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa."
4.
Luukas 10:18 (Jeesuksen todistus)
Jeesus
vahvistaa tapahtuneen lyhyellä maininnalla opetuslapsilleen:
"Hän
sanoi heille: 'Minä näin saatanan
lankeavan taivaasta niinkuin salaman'."
Lukuun
ottamatta aiemmin mainittu Ilmestyskirjan
(12:7–9) kohtaa,
jossa Mikael ja hänen enkelinsä suoraan taistelevat "lohikäärmettä"
vastaan, tämä kohtaus on yksi kristillisen taiteen ja tradition
suosituimmista aiheista.
Mikaelin
rooli Luciferin kukistajana korostaa hyvän voittoa pahasta ja
kuuliaisuutta Jumalan tahdolle. Taiteessa Mikael kuvataan usein
soturina, joka seisoo voitokkaasti maahan lyödyn vastustajansa
päällä
Keskeisiä
näkökulmia taistelusta
Mikaelin
huuto: Perimätiedon
mukaan Mikaelin nimi itsessään (Mi-ka-El)
on kysymys: "Kuka on Jumalan kaltainen?" Tämä oli suora
vastaus Luciferin ylpeälle väitteelle tulla Korkeimman
vertaiseksi.
Taiteelliset
tulkinnat: Kuuluisin
teos on Guido
Renin maalaus
(1635), jossa arkkienkeli Mikael talloo saatanaa. Muita merkittäviä
tulkintoja ovat tehneet muun muassa Rafael
ja
Peter
Paul Rubens.
Aseistus:
Mikael
kuvataan usein kantamassa miekkaa tai keihästä ja toisinaan
vaakaa, jolla hän punnitsee sieluja, symboloiden
oikeudenmukaisuutta.
Rangaistus:
Raamatun
mukaan kyseessä ei ole vain karkotus, vaan lopullinen tappio, jossa
Luciferilla "ei ole enää sijaa taivaassa" ja hänet
heitetään maan päälle.
Eenokin
kirjassa arkkienkeli
Mikaelilla on erityinen ja kunniakas rooli. Toisin kuin myöhemmässä
kristillisessä perinteessä, jossa hän on ensisijaisesti soturi,
Eenokin tekstissä hän on myös armahduksen
ja kärsivällisyyden enkeli.
Tässä
ovat Mikaelin keskeisimmät tehtävät Eenokin kirjan mukaan:
1.
Vartijoiden vangitseminen
Kun
lankeemus tapahtuu ja enkelit (Vartijat) turmelevat maan, Jumala
antaa Mikaelille tehtäväksi kohdata heidän johtajansa Semjazan.
Mikaelin
tehtävänä on sitoa langenneet enkelit ja heittää heidät "maan
laaksoihin" odottamaan lopullista tuomiota.
Hän
on se, joka joutuu katsomaan vierestä, kun kapinallisten enkelten
jättiläislapset tuhoavat toisensa sodassa.
2.
"Ihmisten parhain"
Kirja
kutsuu Mikaelia "armahtavaiseksi ja pitkämieliseksi".
Hänen roolinsa on toimia välittäjänä:
Mikael
on yksi neljästä korkeimmasta enkelistä (Mikael,
Rafael, Gabriel ja Fanuel).
Hänen
erityinen tehtävänsä on rukoilla ihmiskunnan puolesta ja suojella
vanhurskaita. Hän on se, joka "hallitsee ihmisten parasta
osaa".
3.
Salaisuuksien paljastaja
Kun
Eenok viedään taivaallisiin näkyihin, Mikael toimii usein hänen
oppaanaan.
Mikael
näyttää Eenokille luonnon salaisuudet, kuten ukkosen ja salaman
synnyn sekä sateen ja lumen varastot.
Hän
näyttää Eenokille myös elämän puun, jonka hedelmiä
vanhurskaat saavat syödä viimeisen tuomion jälkeen.
Mikael
ja "Ihmisen Poika"
Yksi
kirjan mystisimmistä kohdista on se, kun Mikael esittelee Eenokille
taivaallisen hahmon Ihmisen
Pojan.
Tämä hahmo on valittu tuomitsemaan maailma, ja Mikael seisoo hänen
rinnallaan toteuttamassa Jumalan oikeudenmukaisuutta.
Yhteenvetona:
Eenokin
kirjassa Mikael ei ole vain soturi, vaan myös viisas opettaja ja
suuri lohduttaja, joka pitää huolta siitä, ettei pahuus voita
lopullisesti
Olen
kirjoittanut tänään seuraavat blogikirjoitukset:
Professori
Timo Honkela ja Rauhankone
https://kalajokinen.blogspot.com/2026/03/professori-timo-honkela-ja-rauhankone.html
TI
31.03.2026 Ukrainan sota 1497.päivä
http://kalajoki-ploki.blogspot.com/2026/03/ti-31032026-ukrainan-sota-1497paiva.html
Koivunlehtitee,
peruna, mustikka
https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2026/03/koivunlehtitee-peruna-mustikka.html
Oikeuskanslerille
https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2026/03/oikeuskanslerille.html
Vuosi
2004
https://suomenhistoriaa.blogspot.com/2026/03/vuosi-2004.html
Blogeissani
on ollut tänään runsaasti lukijoita. Huomenna ilmoitan tarkemman
määrän. Tähän mennessä luku on tämän päivän osalta n. 11000 käyntiä.
Olen
tänään tehnyt myös sukututkimustani.