perjantai 3. huhtikuuta 2026

PE 03.04.2025 Pitkäperjantai

Ristiinnaulittu ja Getsemane Keuruun uudessa kirkossa

Ristiinnaulittu

Getsemane

Vuonna 1889 alkoi Keuruun uuden kirkon rakentaminen. Sinä kesänä kauppias Edvard Damstén ilmoitti lahjoittavansa kirkkoon alttaritaulun, ja myös maanviljelijä H. Jokela tilasi sellaisen. Molemmat tilattiin Eero Järnefeltiltä. Idea kahdesta eri maalauksesta tuli kirkon suunnittelijalta arkkitehti Theodor Granstedtilta. Järnefelt oli tavannut arkkitehdin. Niinpä ajatus toteutettiin.

Damsténin tilaama Ristiinnaulittu tai Kristus ristillä tuli ylemmäksi ja Jokelan tilaama predellataulu Getsemane tai Enkeli ilmestyy Kristukselle Getsemanessa sen alapuolelle ikään kuin jalustaksi ylemmälle alttaritaululle. Molempia aiheita oli käytetty alttaritauluissa paljon. Moniosaisten taulujen käyttö alkoi olla harvinaista. Keuruu edusti aiheidensa puolesta perinteistä valintaa verrattaessa Järnefeltin myöhemmin maalaamiin alttaritauluihin.


Pitkäperjantai

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pitk%C3%A4perjantai


Johanneksen evankeliumin luvut 18–21 kattavat Jeesuksen vangitsemisen, oikeudenkäynnin, ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen. Keskeisiä teemoja ovat Jeesuksen kuninkuus, totuus, Pietarin kieltäminen sekä ylösnousseen Jeesuksen ilmestymiset ja opetuslapsien lähettäminen. Luku 21 keskittyy erityisesti Pietarin palauttamiseen tehtäväänsä.



Keskeiset tapahtumat Johanneksen evankeliumin luvuissa 18–21:

    18. luku: Vangitseminen ja tutkinta: Juudas kavaltaa Jeesuksen, Pietari kieltää Jeesuksen ensimmäiset kerrat, ja Jeesus on Hannaan ja Pilatuksen kuulusteltavana. Jeesus sidotaan.

    19. luku: Ristiinnaulitseminen ja kuolema: Jeesusta ruoskitaan, hänet tuomitaan ristiinnaulittavaksi, hän kantaa ristinsä Golgatalle, kuolee ja hänet haudataan.

    20. luku: Ylösnousemus: Tyhjä hauta löytyy, Jeesus ilmestyy opetuslapsille (mukaan lukien Tuomas), ja evankeliumin tarkoitus korostuu (että uskoisitte).

    21. luku: Ilmestyminen Galileassa: Jeesus ilmestyy opetuslapsille Tiberiaan järvellä, suuri kalasaalis, Jeesus aterioi heidän kanssaan ja antaa Pietarille tehtävän ruokkia lampaitaan.

Luvut 18–21 päättävät Johanneksen evankeliumin osoittaen Jeesuksen olevan Jumalan Poika, joka on voittanut kuoleman.

Pitkäperjantai on kristillinen juhlapäivä, jota vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistoksi. Tänä vuonna pitkäperjantaita vietetään tänään, 3. huhtikuuta 2026.


Tässä on keskeisimmät asiat pitkäperjantaista:


    Merkitys: Päivä on kirkkovuoden ainoa surujuhla, jolloin muistellaan Jeesuksen kärsimystä Golgatalla.


    Nimen alkuperä: Nimitys on lainaa ruotsin kielen sanasta långfredag. Se viittaa perinteeseen, jossa päivän jumalanpalvelukset olivat poikkeuksellisen pitkiä ja päivää vietettiin hiljaisuudessa.

    Liturgia ja tavat: Kirkossa liturginen väri on musta, alttari on riisuttu koristeista ja kirkonkelloja ei perinteisesti soiteta.

    Vapaapäivä: Pitkäperjantai on Suomessa virallinen pyhäpäivä ja useimmilla työpaikoilla palkallinen vapaapäivä.

Päivän raamatullisissa teksteissä keskiössä ovat Jeesuksen ristiinnaulitseminen ja hänen viimeiset sanansa. Monissa maissa päivää kutsutaan myös "hyväksi perjantaiksi" (esim. englannin Good Friday) tai "suureksi perjantaiksi".


Ortodoksinen pääsiäinen sijoittuu usein eri ajankohtaan kuin läntinen pääsiäinen, koska sen laskemisessa käytetään juliaanista kalenteria. Vuonna 2026 ortodoksinen pääsiäinen on 12. huhtikuu.


Pääsiäinen on ortodoksisissa maissa vuoden suurin ja tärkein juhla, jota kutsutaan usein "juhlien juhlaksi". Se on monissa maissa, kuten Kreikassa, Serbiassa,Romaniassa ja Venäjällä, merkittävämpi juhla kuin joulu.'


Bulgarian pääsiäinen eli Velikden (suom. "Suuri päivä") on maan tärkein kirkollinen juhla. Se yhdistää ortodoksiset menot, ikivanhat kansanperinteet ja runsaan ruokapöydän, joka päättää 46 päivää kestäneen suuren paaston.

Vuonna 2026 ortodoksista pääsiäistä vietetään Bulgariassa 12. huhtikuuta.

Keskeiset perinteet ja tavat

    Kananmunien värjäys: Munat värjätään perinteisesti kiirastorstaina tai lankalauantaina. Ensimmäisen munan on aina oltava punainen, mikä symboloi Kristuksen verta. Perheen vanhin nainen tekee tällä punaisella munalla ristinmerkin lasten otsaan ja poskiin tuomaan terveyttä ja onnea.

    Munataistelu (Boryak): Pääsiäisenä perheenjäsenet ja ystävät lyövät munaa toisen munaa vasten. Se, kenen muna säilyy ehjänä, on "voittaja" (borak), ja hänen uskotaan olevan vuoden onnekkaimman ja tervein.

    Pääsiäisyön messu: Juhla huipentuu lankalauantain ja pääsiäissunnuntain välisenä yönä pidettävään jumalanpalvelukseen. Keskiyöllä ihmiset sytyttävät tuohuksensa kirkon "pyhästä tulesta" ja tervehtivät toisiaan sanoilla "Hristos Voskrese" (Kristus nousi kuolleista), mihin vastataan "Voistina Voskrese" (Totisesti nousi).

Keskeiset perinteet ortodoksisissa maissa


    Valmistautuminen: Pääsiäistä edeltää 40 päivän mittainen Suuri paasto, jolloin vältetään eläinkunnan tuotteita.

    Pääsiäisyön jumalanpalvelus: Juhlinta huipentuu keskiyön palvelukseen, joka alkaa pimeässä kirkossa. Kun keskiyö lyö, sytytetään tuohukset ja kansa kiertää kirkon.

    Pääsiäistervehdys: Ihmiset tervehtivät toisiaan sanoilla "Kristus nousi kuolleista!", mihin vastataan "Totisesti nousi!".

    Ruokaperinteet: Paasto päättyy juhla-ateriaan. Tyypillisiä ruokia ovat:

      Punaiset kananmunat: Symboloivat Kristuksen verta ja uutta elämää.

      Pasha ja kulitsa: Rahkasta valmistettu pasha ja korkea hiivataikinasta leivottu kulitsa-pulla ovat perinteisiä herkkuja.

      Lammas: Erityisesti Kreikassa ja Balkanilla kokonaisena grillattu lammas on pääsiäisaterian keskiössä.

      Pääsiäinen on kristinuskon suurin juhla, mutta sen viettotavat vaihtelevat suuresti maittain. Vaikka ylösnousemuksen sanoma on yhteinen, paikalliset uskomukset ja perinteet tuovat juhlaan uniikkeja piirteitä.


Erilaisia pääsiäisperinteitä maailmalla

    Norja: Pääsiäisdekkarit (Påskekrim): Norjalaisilla on erikoinen tapa lukea ja katsoa rikosromaaneja ja -sarjoja pääsiäisen pyhinä. Kirjakaupat ja televisiokanavat täyttyvät tähän aikaan uusista jännäreistä.

    Puola: Vesisota (Śmigus-dyngus): Toisena pääsiäispäivänä Puolassa käydään perinteisesti vesisotaa kaduilla. Alun perin perinne liittyi hedelmällisyysriitteihin ja kasteeseen, ja kohteena olivat erityisesti tytöt.

    Saksa ja Itävalta: Munajahti ja pääsiäispupu: Pääsiäispupu (Osterhase) piilottaa lapsille suklaamunia ja pieniä lahjoja puutarhaan tai sisälle, joita lapset etsivät pääsiäissunnuntaina.

    Bermuda: Leijat: Pääsiäisenä lennätetään värikkäitä, usein kuusikulmaisia leijoja, jotka symboloivat Kristuksen nousemista taivaaseen.

    Suomi ja Ruotsi: Pääsiäisnoidat: Lapset pukeutuvat noidiksi ja kiertävät ovelta ovelle pajunvitsojen kanssa toivottaen terveyttä karkkia tai kolikkoja vastaan. Pohjanmaalla poltetaan pääsiäiskokkoja noitien ja pahojen henkien karkottamiseksi.

    Yhdysvallat: Easter Egg Roll: Valkoisen talon nurmikolla on vuodesta 1878 järjestetty lapsille kilpailu, jossa munia vieritetään lusikoilla nurmikkoa pitkin.

    Italia: Lo Scoppio del Carro: Firenzessä sytytetään ilotulitteilla täytetty vaunu kirkon edessä. Tapahtuman onnistumisen uskotaan takaavan hyvän sadon


Olen tehnyt tänään ainoastaan yhden blogikirjoituksen tämän päivityksen lisäksi. Siihen meni aikaa useita tunteja. Suur-Kalajoen historian 1-osa tuli käytyä aika tarkasti läpi. Lisäksi käytin tekoälyä hyväksi kun tein blogikirjoituksia Raution ja Kalajoen historiasta vuodesta 1300 alkaen. Huomenna jatkan Raution ja Kalajoen historiaa Erkki Ahon blogissa.


Taidenäyttelyni täydentyi Kalajoen merkitystä korostavilla maalauksilla

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/04/taidenayttelyni-taydentyi-kalajoen.html


Olen erittäin ylpeä taidenäyttelyni korkeasta tasosta ja taidenäyttelyni monipuolisuudesta.

torstai 2. huhtikuuta 2026

TO 02.04.2025 Tänään on kiirastorstai

 

Kiirastorstai

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiirastorstai


Kiirastorstai on kristillinen juhlapäivä, jota vietetään pääsiäisviikon torstaina Jeesuksen viimeisen aterian ja ehtoollisen asettamisen muistoksi. Se on yksi Suomen suosituimmista kirkossakäyntipäivistä.


Kiirastorstai


Jeesus ja opetuslapset kokoontuivat viimeiselle yhteiselle aterialle. Tällöin Jeesus asetti ehtollisen muistokseen. Paikalla on 12 opetuslasta.

Monitaituri Leaonard da Vinci maalasi tapahtumasta frescon Santa Maria delle Grazien kirkkoon Milanossa vuonna 1498.

Ajan saatossa kuva oli haalistunut ja mennyt huonoon kuntoon, mutta vuosituhannen loppupuolella se restauroitiin ja loistaa jälleen mestarin väreissä.



Merkitys ja perinteet

    Viimeinen ateria: Päivän keskeinen aihe on Jeesuksen ja opetuslasten viimeinen yhteinen ateria, jonka yhteydessä Jeesus asetti ehtoollisen sakramentin.

    Jalkojen pesu: Raamatun mukaan Jeesus pesi opetuslastensa jalat nöyryyden osoituksena, mikä on säilynyt rituaalina erityisesti katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa.

    Alttarin riisuminen: Monissa kirkoissa kiirastorstain iltamessu päättyy alttarin riisumiseen tekstiileistä ja kynttilöistä, mikä symboloi Jeesuksen hylkäämistä ja matkaa kohti pitkäperjantain kärsimystä.

Nimen alkuperä ja kansanperinne

    Puhdistautuminen: Nimi "kiira" juontaa juurensa ruotsin kielen sanasta skära, joka tarkoittaa puhdistamista.

    Kansanusko: Suomalaisessa kansanperinteessä kiirastorstaina karkotettiin "kiiraa" eli pihoilla ja rakennuksissa lymyäviä pahoja henkiä kolistelemalla ja savuttamalla.

Työelämä ja vapaapäivät

    Arkipäivä: Kiirastorstai ei ole Suomessa lakisääteinen pyhäpäivä tai yleinen vapaapäivä.

    Palkkaus: Jos kiirastorstaina on töissä, siitä maksetaan yleensä normaali palkka, ellei työehtosopimus määrittele toisin (toisin kuin pitkäperjantaina, joka on palkallinen arkipyhä). Monilla työpaikoilla työpäivä on kuitenkin tavanomaista lyhyempi.

Pääsiäisliikenne on vilkkaimmillaan


Pääsiäisen menoliikenne on vilkkaimmillaan tänään kiirastorstaina, ennustaa Fintrafficin tieliikennekeskus tiedotteessa. Vilkkainta on iltapäiväyhden ja iltaseitsemän välillä.

Liikenne jatkuu runsaana myös huomenna aamuyhdeksän ja iltapäiväkahden välillä. Pohjoisen teillä liikenne voi jatkua vilkkaana myöhemminkin.

Paluuliikenteen huipun ennustetaan olevan maanantaina eli toisena pääsiäispäivänä puolenpäivän ja iltakahdeksan välillä.


Ukrainaan ennätysmäärä drooneja


Venäjä ampui maaliskuussa enemmän drooneja Ukrainaan kuin minään kuukautena sodan alkamisen jälkeen. Asia käy ilmi uutistoimisto AFP:n selvityksestä. Selvityksessä käytettiin Ukrainan

ilmavoimien päivittäisiä raportteja. Ne osoittivat Venäjän ampuneen vähintään 6462 pitkän kantaman droonia Ukrainaan viime kuussa. Se on uutistoimiston mukaan lähes 28 prosenttia enemmän kuin helmikuussa ja toinen peräkkäinen kuukausittainen

kasvu.


Blogisiuillani oli eilen 20418 käyntiä. Kiitos aktiivisuudesta.


Olen kirjoittanut tänään seuraavat blogikirjoitukset:


TO 02.04.2026 Ukrainan sota 1499.päivä

http://kalajoki-ploki.blogspot.com/2026/04/to-02042026-ukrainan-sota-1499paiva.html


Oliiviöljy , kalaöljy , sauna

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2026/04/oliivioljy-kalaoljy-sauna.html


Vuosi 2006

https://suomenhistoriaa.blogspot.com/2026/04/vuosi-2006.html


Olen tänään tehnyt sukuselvitystyötäni. Nyt sukupuussani on 51006 nimeä.

keskiviikko 1. huhtikuuta 2026

KE 01.04.2026 Blogeissani eilen 20486 käyntiä

Erkki - tekoälyversiona



Aprillipäivää vietetään vuosittain 1. huhtikuuta, ja se on tunnettu perinteestä tehdä hyväntahtoisia kepposia ja jekkuja perheenjäsenille, ystäville ja kollegoille. Kun joku lankeaa pilaan, on tapana huudahtaa perinteinen loru: "Aprillia, aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle!".


Aprillipäivän taustaa ja tapoja

    Alkuperä: Päivän juuret juontavat mahdollisesti keskiajan "väärän kuninkaan päivään" tai 1500-luvun Ranskaan, jossa kalenteriuudistuksen myötä uuttavuotta alettiin juhlia tammikuussa huhtikuun sijaan. Ne, jotka jatkoivat juhlimista huhtikuussa, joutuivat pilanteon kohteeksi.

    Suomessa: Suomessa päivää on kutsuttu vanhastaan myös "juoksujuhlaksi", sillä lapsia tai hyväuskoisia saatettiin lähettää noutamaan olemattomia tavaroita, kuten "lasisaksia" tai "tyynynpään venyttimiä".

    Media: Sanomalehdet, uutissivustot ja jopa viranomaiset julkaisevat usein aprillipäivänä uskottavan kuuloisia mutta täysin tuulesta temmattuja uutisia.

Esimerkkejä yleisistä aprillipiloista

    Uutispilat: Väitteet erikoisista uusista laeista tai mahdottomista teknisistä keksinnöistä.

    Arkipäivän jekut: Esimerkiksi suolan ja sokerin vaihtaminen keskenään tai väittäminen, että jotain on rikki tai kadonnut.

    Hupsut havainnot: Huudahtaminen, että taivaalla lentää jotain outoa tai jonkun kengännauhat ovat auki.

Muistathan, että hyvä aprillipila on sellainen, joka naurattaa molempia osapuolia eikä aiheuta vahinkoa tai suurta hätää.


Tämä ei ole aprillipilaa. Blogisivuillani eilen 20486 käyntiä. Eniten lukijoita kiinnostivat Suomen lähihistoria ja oikeuslaitoksen mädännäisyys sekä viranomaisten ja poliitikkojen rikollisuus. Myös Suomen historia, Erkki Ahon blogi, Erkin Blogi, Kalajoki-blogi ja terveysblogi Kalajoki.


Olen tänään tehnyt seuraavat blogikirjoitukset


KE 01.04.2026 Ukrainan sota 1498.päivä

http://kalajoki-ploki.blogspot.com/2026/04/ke-01042026-ukrainan-sota-1499paiva.html


Avokaado, vesimelooni, tomaatti

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2026/04/avokaado-vesimelooni-tomaatti.html


Vuosi 2005

https://suomenhistoriaa.blogspot.com/2026/04/vuosi-2005.html


Haukat – KeuPa HT 4-2

https://e-aho-urheilublog.blogspot.com/2026/04/haukat-keupa-ht-4-2.html



Olen täänään jatkanut sukututkimustani. Nyt sukupuussani on 50750 nimeä.

tiistai 31. maaliskuuta 2026

Arkkienkeli Mikael ja Lucifer sekä taustat

 


Taiteilija Tanja Luukkosen maalaus tavoittaa upeasti tuon dramaattisen hetken, josta olemme keskustelleet. Siinä missä Guido Renin klassinen teos on tyyni ja seesteinen, tässä modernimmassa tulkinnassa korostuu hahmojenfyysisyys, voima ja kamppailun rajuus. Maalaus on Erkki Ahon taidenäyttelyssä Kalajoella

Eenokin kirja (tai Henokin kirja) on muinainen juutalainen uskonnollinen teksti, joka on perinteisesti nimetty Nooan isoisoisän Eenokin mukaan. Vaikka se oli merkittävä varhaiskristillisyydessä, se ei kuulu useimpien kirkkojen raamatun kaanoniin, lukuun ottamatta Etiopian ortodoksista kirkkoa.


Kirjan keskeinen sisältö

Eenokin kirja on jaettu useisiin osiin, jotka käsittelevät maailmanjärjestystä ja henkimaailmaa:

    Lankeavat enkelit (Vartijat): Kirja kertoo yksityiskohtaisesti enkeleistä, jotka hylkäsivät taivaan, ottivat ihmisvaimoja ja opettivat ihmiskunnalle kiellettyjä tietoja. Tästä liitosta syntyivät jättiläiset, nefilit, jotka toivat turmiota maan päälle.

    Viimeinen tuomio: Keskeinen teema on jumalaton maailman tuhoaminen ja vanhurskaiden pelastus. Kirja esittelee "Ihmisen Pojan" hahmon, joka toimii tuomarina lopun aikoina.

    Taivaalliset matkat: Eenok saa nähdä näkyjä taivaallisista asuinsijoista, helvetin syvyyksistä sekä auringon ja kuun radoista.

    Tähtitiede ja kalenteri: Kirja sisältää laajan osion taivaankappaleiden liikkeistä ja 364-päiväisestä aurinkokalenterista.

Merkitys ja historiallinen yhteys

    Uusi testamentti: Eenokin kirjaa lainataan suoraan Raamatussa, erityisesti Juudan kirjeessä (1:14–15). Myös Jeesuksen puheiden ja varhaiskristillisen ajattelun on katsottu saaneen vaikutteita Eenokin tekstien teemoista.

    Apokryfiset teokset Eenokin nimissä on kirjoitettu useita teoksia, joista tunnetuin on "Etiopialainen Eenokin kirja" (1. Eenok). Muita ovat "Slaavilainen Eenokin kirja" (2. Eenok) ja kabbalistinen "Heprealainen Eenokin kirja" (3. Eenok).

    Kuolleemerolöydöt: Kirjan sirpaleita löytyi Qumranin luolista vuonna 1947, mikä vahvisti tekstin historiallisen merkityksen toisen temppelin ajan juutalaisuudessa

Vaikka Eenokin kirja oli suosittu varhaiskristittyjen keskuudessa, se jätettiin pois virallisesta Raamatun kaanonista (eli hyväksyttyjen kirjojen luettelosta) pääasiassa kolmesta syystä:

  1. Epäilyt kirjoittajasta (Pseudepigrafia): Kirkkoisät, kuten Hieronymus ja Augustinus, kyseenalaistivat kirjan alkuperän. Vaikka kirja on nimetty muinaisen Eenokin mukaan, tutkijat ja silloiset kirkon johtajat totesivat sen olevan kirjoitettu paljon myöhemmin (noin 300–100 eaa.). Koska tekstiä ei pidetty todellisen Eenokin kirjoittamana, se menetti uskottavuuttaan "pyhänä" tekstinä.

  2. Ristiriidat vakiintuvan opin kanssa: Kirjan kuvaukset enkeleiden ja ihmisten välisistä suhteista ja niistä syntyneistä jättiläisistä (nefilit) koettiin teologisesti vaikeiksi. Valtavirran kristinusko alkoi korostaa enkelien henkistä luonnetta, jolloin Eenokin kirjan fyysiset kuvaukset lankeavista enkeleistä nähtiin liian tarunomaisina tai harhaoppisina.

  3. Juutalaisen kaanonin vaikutus: Kristinusko peri suuren osan pyhistä kirjoituksistaan juutalaisuudelta. Kun juutalaiset oppineet määrittelivät oman heprealaisen Raamattunsa (Tanakh) kokoonpanon noin vuonna 100 jKr., he jättivät Eenokin kirjan pois. Tämä vaikutti suoraan siihen, mitä kirjoja kristityt pitivät arvossa.

Lopulta kirkolliskokouksissa (kuten Laodikean kirkolliskokous 360-luvulla) päätettiin, mitkä kirjat ovat opillisesti puhtaita ja yleisesti luettavia. Eenokin kirja jäi näiden listojen ulkopuolelle, vaikka se säilyikin tärkeänä osana Etiopian ortodoksisen kirkon Raamattua.


Tässä ovat keskeisimmät kohdat, joita käytetään kuvaamaan tätä tapahtumaa:

1. Jesaja 14:12–15 (Kointähden lankeemus)

Tämä on tunnetuin kohta, jota pidetään usein kuvauksena saatanan ylpeydestä ja lankeemuksesta, vaikka tekstiyhteydessä se on pilkkalaulu Babylonin kuninkaalle:

"Kuinka olet pudonnut taivaalta, sinä Kointähti, aamuruskon poika! Kuinka olet maahan lyöty, sinä kansojen kukistaja! Sinä sanoit sydämessäsi: 'Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni pystytän... Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi.' Mutta tuonelaan sinut on syösty, kuopan syvimpään pohjaan."

2. Hesekiel 28:13–17 (Voideltu kerubi)

Tämä kohta osoitetaan Tyroksen kuninkaalle, mutta kristillisessä perinteessä sen katsotaan kuvaavan saatanan alkuperäistä tilaa ja lankeemusta ylpeyden vuoksi:

"Sinä olit kerubi, voideltu suojelusenkeli... Sinä olit nuhteeton vaelluksessasi siitä päivästä, jona sinut luotiin, kunnes sinussa löydettiin vääryys... Sinun sydämesi ylpistyi sinun kauneudestasi, loistosi tähden sinä turmelit viisautesi. Minä viskasin sinut maahan."

3. Ilmestyskirja 12:7–9 (Sota taivaassa)

Tämä on Raamatun dramaattisin kuvaus karkotuksesta. Se kuvaa kosmista sotaa arkkienkeli Mikaelin ja lohikäärmeen välillä:

"Ja syttyi sota taivaassa: Mikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan... Mutta lohikäärme ei päässyt voitolle, eikä hänellä ja hänen enkeleillään ollut enää sijaa taivaassa. Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan... heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa."

4. Luukas 10:18 (Jeesuksen todistus)

Jeesus vahvistaa tapahtuneen lyhyellä maininnalla opetuslapsilleen:

"Hän sanoi heille: 'Minä näin saatanan lankeavan taivaasta niinkuin salaman'."


Lukuun ottamatta aiemmin mainittu Ilmestyskirjan (12:7–9) kohtaa, jossa Mikael ja hänen enkelinsä suoraan taistelevat "lohikäärmettä" vastaan, tämä kohtaus on yksi kristillisen taiteen ja tradition suosituimmista aiheista.


Mikaelin rooli Luciferin kukistajana korostaa hyvän voittoa pahasta ja kuuliaisuutta Jumalan tahdolle. Taiteessa Mikael kuvataan usein soturina, joka seisoo voitokkaasti maahan lyödyn vastustajansa päällä


Keskeisiä näkökulmia taistelusta


    Mikaelin huuto: Perimätiedon mukaan Mikaelin nimi itsessään (Mi-ka-El) on kysymys: "Kuka on Jumalan kaltainen?" Tämä oli suora vastaus Luciferin ylpeälle väitteelle tulla Korkeimman vertaiseksi.

    Taiteelliset tulkinnat: Kuuluisin teos on Guido Renin maalaus (1635), jossa arkkienkeli Mikael talloo saatanaa. Muita merkittäviä tulkintoja ovat tehneet muun muassa Rafael ja Peter Paul Rubens.

    Aseistus: Mikael kuvataan usein kantamassa miekkaa tai keihästä ja toisinaan vaakaa, jolla hän punnitsee sieluja, symboloiden oikeudenmukaisuutta.

    Rangaistus: Raamatun mukaan kyseessä ei ole vain karkotus, vaan lopullinen tappio, jossa Luciferilla "ei ole enää sijaa taivaassa" ja hänet heitetään maan päälle.

Eenokin kirjassa arkkienkeli Mikaelilla on erityinen ja kunniakas rooli. Toisin kuin myöhemmässä kristillisessä perinteessä, jossa hän on ensisijaisesti soturi, Eenokin tekstissä hän on myös armahduksen ja kärsivällisyyden enkeli.

Tässä ovat Mikaelin keskeisimmät tehtävät Eenokin kirjan mukaan:

1. Vartijoiden vangitseminen

Kun lankeemus tapahtuu ja enkelit (Vartijat) turmelevat maan, Jumala antaa Mikaelille tehtäväksi kohdata heidän johtajansa Semjazan.

  • Mikaelin tehtävänä on sitoa langenneet enkelit ja heittää heidät "maan laaksoihin" odottamaan lopullista tuomiota.

  • Hän on se, joka joutuu katsomaan vierestä, kun kapinallisten enkelten jättiläislapset tuhoavat toisensa sodassa.

2. "Ihmisten parhain"

Kirja kutsuu Mikaelia "armahtavaiseksi ja pitkämieliseksi". Hänen roolinsa on toimia välittäjänä:

  • Mikael on yksi neljästä korkeimmasta enkelistä (Mikael, Rafael, Gabriel ja Fanuel).

  • Hänen erityinen tehtävänsä on rukoilla ihmiskunnan puolesta ja suojella vanhurskaita. Hän on se, joka "hallitsee ihmisten parasta osaa".

3. Salaisuuksien paljastaja

Kun Eenok viedään taivaallisiin näkyihin, Mikael toimii usein hänen oppaanaan.

  • Mikael näyttää Eenokille luonnon salaisuudet, kuten ukkosen ja salaman synnyn sekä sateen ja lumen varastot.

  • Hän näyttää Eenokille myös elämän puun, jonka hedelmiä vanhurskaat saavat syödä viimeisen tuomion jälkeen.

    Mikael ja "Ihmisen Poika"

Yksi kirjan mystisimmistä kohdista on se, kun Mikael esittelee Eenokille taivaallisen hahmon Ihmisen Pojan. Tämä hahmo on valittu tuomitsemaan maailma, ja Mikael seisoo hänen rinnallaan toteuttamassa Jumalan oikeudenmukaisuutta.


Yhteenvetona: Eenokin kirjassa Mikael ei ole vain soturi, vaan myös viisas opettaja ja suuri lohduttaja, joka pitää huolta siitä, ettei pahuus voita lopullisesti


Olen kirjoittanut tänään seuraavat blogikirjoitukset:


Professori Timo Honkela ja Rauhankone

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/03/professori-timo-honkela-ja-rauhankone.html


TI 31.03.2026 Ukrainan sota 1497.päivä

http://kalajoki-ploki.blogspot.com/2026/03/ti-31032026-ukrainan-sota-1497paiva.html


Koivunlehtitee, peruna, mustikka

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2026/03/koivunlehtitee-peruna-mustikka.html


Oikeuskanslerille

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2026/03/oikeuskanslerille.html


Vuosi 2004

https://suomenhistoriaa.blogspot.com/2026/03/vuosi-2004.html


Blogeissani on ollut tänään runsaasti lukijoita. Huomenna ilmoitan tarkemman määrän. Tähän mennessä luku on tämän päivän osalta n. 11000 käyntiä.


Olen tänään tehnyt myös sukututkimustani.