Perussuomalaiset paljastivat sosiaali- ja terveysministeriön poliittisille järjestöille maksamat miljoonien tuet.

Miljoonia euroja valuu järjestöjen maahanmuutto- ja monikulttuuripuuhasteluun – Vigelius listaa 100

https://www.youtube.com/watch?v=PsvzSSy9EmY

Suomessa myönnetään valtion STEA-avustuksina vuosittain satoja miljoonia euroja sotejärjestöille. Listaan videolla 100 poimintaani järjestöistä, jotka ovat saaneet tukia maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistehtäviin. Tiukassa taloustilanteessa näistä euroista on käyty kovaa keskustelua. Vihreiden Sofia Virta totesi A-studiossa, ettei hänen johdollaan sotejärjestöjen tukieuroista olisi leikattu ja että pääministerinä hän ne palauttaisi. Mutta mitä satojen miljoonien sotejärjestöavustuksien sisältä löytyy? Esimerkiksi kymmenien miljoonien edestä tukea maahanmuuttaja-, monikulttuuri- ja kotouttamisjärjestöille tai vastaavaa harjoittaville suurille suomalaisille järjestöille. Monet isot, perinteiset ja hyvää tekevät järjestöt saavat tukea myös näihin tarkoituksiin. Kaiken suoraan julkisella rahalla tehdyn vastaavanlaisen tuen ja palveluiden lisäksi. Vaikka puhutaan järjestöjen tuista, nämä ovat viime kädessä veronmaksajien euroja. Siksi niiden jakamista ja käyttöä on voitava arvioida kriittisesti. Sote-etuliite tai komea nimi ei vielä kerro, mihin ja miten rahat käytetään. Luvut ovat vuodelle 2024 myönnetyistä tuista. Tuona vuonna jaetut STEA-avustukset olivat korkeimmillaan noin 380 miljoonassa eurossa. Mukaan on laskettu ne rahoituspäätökset, joissa ko. aiheet olivat keskeisessä roolissa. Lukuja on pyöristetty. Tarkkoihin lukuihin voit tutustua STEA:n sivuilla.

Näistä asioista Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta ja ministeri Wille Rydman kävivät kiivaan väittelyn A-studiossa. Sofia Virta ei tiennys asioista mitään, mutta sai somessa yllävän paljon huomiota.

Keskeiset sivustot avustusten seurantaan ja hakuun:

stea.fi: STEAn pääsivusto, josta löytyy tietoa avustuslajeista (kuten yleisavustukset, kohdennetut toiminta-avustukset ja investointiavustukset) sekä hakuohjeet.
avustukset.stea.fi: Verkkoasiointi, jossa järjestöt täyttävät avustushakemukset ja raportoivat avustusten käytöstä.
stm.fi/rahoitus-ja-avustukset: Sosiaali- ja terveysministeriön oma sivu, josta löytyy tietoa myös muista ministeriön jakamista tuista, kuten valtionavustuksista sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen.

Näillä seuraavilla linkeillä ja niistä saatavillla tiedoilla haluan osoittaa, että maatalousministeriön tukien jakaminen on melkein samanlainen soppa kuin sosiaali- ja terveysministeriön tukien jakaminen. Maanviljeälijöille tarkoitettu tuki menee pääoson muualle kuin maanviljelijöille.

Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja sen hallinnonalan jakamat tuet ja valtionavustukset järjestöille ja säätiöille löytyvät ensisijaisesti seuraavista osoitteista:

Keskeiset haku- ja tietosivustot:

Haeavustuksia.fi: Valtion yhteinen asiointipalvelu, jonne kaikki valtionavustushaut on keskitetty. Täältä voit etsiä MMM:n avoimia hakuja hakusanalla "maa- ja metsätalousministeriö".
mmm.fi/rahoitusmahdollisuudet/valtionavustukset: Ministeriön oma koontisivu, jolla kerrotaan yleisesti valtionavustuksista, niiden kriteereistä ja linkitetään ajankohtaisiin hakuihin.
Tutkiavustuksia.fi: Palvelu, josta voit seurata jo myönnettyjä avustuksia ja niiden käyttöä.

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) myöntää avustuksia järjestöille ja säätiöille esimerkiksi "Suomi liikkeelle" -ohjelman luontomatkailuun, hevos- ja riistatalouden edistämiseen sekä 4H-toimintaan. Tukea on saatavilla myös ilmastokestävän maa- ja metsätalouden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä METSO-ohjelman mukaisiin luonnonhoitohankkeisiin. Lisätietoa rahoitusmahdollisuuksista löytyy MMM:n sivuilta.

Millaiset organisaatiot voivat saada tukea?

Ministeriön tuki jaetaan usein seuraaviin kategorioihin:

Rekisteröidyt yhdistykset: Erityisesti valtakunnalliset järjestöt, jotka toimivat maa-, metsä- tai kalatalouden parissa.
Säätiöt: Yleishyödylliset säätiöt, joiden säännöt tukevat MMM:n hallinnonalan tavoitteita (esim. tutkimus tai neuvonta).
Tutkimusorganisaatiot: Yliopistot ja tutkimuslaitokset saavat hankeavustuksia tieteelliseen työhön.
Maaseudun yhteisöt: Paikalliset toimijat voivat hakea tukea esimerkiksi maaseudun elinvoimaisuutta parantaviin hankkeisiin.

Kaikki ajankohtaiset ja tulevat haut löytyvät kootusti Haeavustuksia.fi-palvelusta.

Tästä osoitteesta löytyy 11 sivua avustuskohteita

https://www.haeavustuksia.fi/fi/

Maataloustukien jakoa, saajia ja summia voi seurata useista eri virallisista palveluista riippuen siitä, etsitkö tietoa yksittäisistä viljelijöistä, yrityksistä vai järjestöistä.

Mistä tiedot löytyvät?

EU-tukitietojen verkkopalvelu (Ruokavirasto): Tämä on keskeisin sivusto, josta voi hakea tietoja kaikista Euroopan maatalouden tukirahastosta ja maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta maksetuista tuista. Palvelusta voi hakea tuen saajia nimen tai kunnan perusteella.
Tutkiavustuksia.fi: Valtion yhteinen palvelu, josta löytyvät tiedot kaikista ministeriöiden, myös maa- ja metsätalousministeriön, myöntämistä valtionavustuksista organisaatioille, säätiöille ja yhdistyksille.
Yritystukien tietopalvelu: Sisältää tietoa myönnettyjen yritystukien kehityksestä ja suurimmista saajista. Hakuja voi tehdä yrityksen nimellä tai y-tunnuksella.
Vipu-palvelu: Viljelijöiden oma asiointipalvelu, josta kukin tuensaaja näkee omat tukiyhteenvetonsa ja maksetut summat. [1, 2, 3, 4, 5]

Esimerkkejä jaettavista tuista

Maataloustukien kokonaisuus muodostuu useista eri osista:

EU-tulotuet: Esimerkiksi perustulotuki, jota maksetaan maatalousmaan pinta-alan perusteella.
Kansalliset tuet: Kokonaan valtion varoista maksettavat tuet, joita käytetään vuosittain satoja miljoonia euroja tuotannon turvaamiseen.
Hanke- ja erityisavustukset: Kohdistetaan esimerkiksi neuvontapalveluihin (kuten 4H-toiminta), riistatalouden edistämiseen tai hevostalouteen. [1, 2, 3, 4, 5]

Haluan tietää tuet maksetuista summista muille kuin suoraan maanviljelijöille, siis järjestöille jne

Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja Ruokaviraston maksamia tukia muille kuin suoraan viljelijöille – eli järjestöille, säätiöille ja yhteisöille – voi seurata kahdesta pääasiallisesta palvelusta.

1. Tutkiavustuksia.fi (Valtionavustukset järjestöille)

Tämä on paras paikka etsiä nimenomaan järjestöille ja säätiöille maksettuja summia. Palvelusta löytyvät kaikki ministeriöiden myöntämät harkinnanvaraiset valtionavustukset. [1, 2]

Mitä sieltä löytyy: Tiedot haetuista ja myönnetyistä avustuksista organisaatiotasoilla.
Esimerkkejä saajista:
- Neuvontajärjestöt: Kuten ProAgria ja vastaavat neuvontaorganisaatiot.
- Vapaa sivistystyö: Esimerkiksi Marttaliitto ry, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry sekä Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry.
- Erityisalojen järjestöt: Kuten Suomen Hippos ry (hevostalous), Suomen Metsästäjäliitto (riistatalous) tai kalatalouden edistämishankkeet.
Linkki: Tutkiavustuksia.fi [1, 2, 3, 4]

2. EU-tukitietojen verkkopalvelu (Ruokavirasto)

Vaikka valtaosa maataloustuista menee maatiloille, Ruokaviraston kautta maksetaan merkittäviä summia myös muille organisaatioille. [1, 2]

Mitä sieltä löytyy: Voit hakea tietoja kaikista EU-rahastoista ja valtion varoista maksetuista tuista.
Esimerkkejä muista kuin viljelijäsaajista:
- Meijerit ja teurastamot: Saavat esimerkiksi maidon ja lihan kuljetusavustuksia.
- Kehittämishankkeet: Erilaiset yhdistykset ja säätiöt, jotka vetävät maaseudun kehittämis- tai vesihuoltohankkeita.
- Kunnat ja oppilaitokset: Voivat saada tukea esimerkiksi neuvontaan tai maaseudun infrastruktuuriin.
Linkki: Ruokavirasto – EU-tukitietojen verkkopalvelu [1, 2, 3]

Esimerkkejä maksettavista summista (Talousarvio 2024-2025):

Naisjärjestöt ja neuvontatyö: Esimerkiksi Marttaliitto ja Maa- ja kotitalousnaiset ovat saaneet yhteensä noin 5,9 miljoonaa euroa jaettavaksi piiri- ja jäsenjärjestöilleen.
Kalatalouden edistäminen: Miljoonia euroja jaetaan vuosittain valtakunnallisiin ja alueellisiin kehittämishankkeisiin. [1, 2]

Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja Ruokaviraston maksamien tukien suurimmat saajat muissa kuin viljelijäryhmissä ovat tyypillisesti tutkimuslaitoksia, neuvontajärjestöjä ja maaseudun kehittämishankkeita. Suurimmat yksittäiset tuet myönnetään usein laajoihin investointeihin tai valtakunnalliseen neuvontatyöhön. [1, 2, 3, 4]

Suurimpia tuensaajia (muut kuin maatilat)

Vuosien 2023–2025 tilastojen ja uutisoitujen tietojen perusteella kärkisijoilla ovat muun muassa seuraavat organisaatiot:

Luonnonvarakeskus (Luke): Jatkuvasti tilastojen kärjessä suurimpana yksittäisenä maaseudun tukien saajana, joka toteuttaa laajaa tutkimus- ja kehitystyötä.
ProAgria-järjestöt: Esimerkiksi ProAgria Länsi-Suomi ry sai vuonna 2023 yli 1,48 miljoonaa euroa ja ProAgria Itä-Suomi ry on samoin yksi suurimmista saajista neuvontapalveluiden ja maaseudun yritysten asiantuntijatukien vuoksi.
Osuuskunta Siikaverkko: On ollut suurin yksittäinen maaseudun tukien saaja investoinneissa, jotka on suunnattu laajakaistayhteyksien rakentamiseen.
Pirkan Helmi ry: Esimerkki paikallisesta Leader-ryhmästä, joka on saanut merkittäviä summia (yli 400 000 euroa) edelleen jaettavaksi alueen kehittämishankkeisiin.
Hevostalousjärjestöt: Sosiaali- ja terveysministeriön siirrettyä rahoitusvastuuta MMM:lle, vähintään 95 % hevosurheilun tuista osoitetaan Suomen Hippos ry:lle ja sen jäsenyhteisöille. [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7]

Tukityypit järjestöille ja organisaatioille [1]

Suurimmat summat koostuvat yleensä seuraavista: [1]

Investointituet: Matkailuyritykset tai osuuskunnat voivat saada suuria kertasummia rakentamiseen tai infrastruktuuriin, kuten tietoliikenneyhteyksiin.
Hanketuet: Järjestöt (kuten 4H tai Martat) ja tutkimuslaitokset saavat tukea maaseudun elinvoimaa parantaviin projekteihin.
Neuvontakorvaukset: Neuvontaorganisaatiot saavat korvausta viljelijöille ja maaseutuyrittäjille tarjoamistaan asiantuntijapalveluista. [1, 2, 3, 4]

Voit tutkia tarkkoja, organisaatiokohtaisia ja päivitettyjä summia suoraan Tutkiavustuksia.fi-palvelusta (valtionavustukset) tai Ruokaviraston EU-tukitietojen verkkopalvelusta (EU- ja kansalliset maataloustuet). [1]

Tässä on koottu nimiluettelo merkittävistä organisaatioista ja saajista suuruusjärjestyksessä perustuen viimeisimpiin julkaistuihin tilastoihin (vuodet 2023–2025):

Suurimmat saajat (muut kuin suorat maatilat)

Luonnonvarakeskus (Luke)
- Sijalla 1 monena vuotena. Luke on suurin yksittäinen maaseudun tukien saaja, joka toteuttaa laajaa tutkimus- ja kehitystyötä ministeriön hallinnonalalla.
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Marttaliitto ja TAITO ry (ryhmänä)
- Nämä järjestöt saavat yhteensä n. 5,9 miljoonaa euroa yleisavustuksina jaettavaksi piiri- ja jäsenjärjestöilleen neuvonta- ja sivistystyöhön.
ProAgria-järjestöt (esim. ProAgria Länsi-Suomi ry)
- Suurimmat alueelliset ProAgriat saavat vuosittain n. 1,4–1,5 miljoonaa euroa neuvontapalveluiden ja kehittämishankkeiden toteuttamiseen.
Suomen Hippos ry
- Vastaa hevostalouden ja ravikilpailutoiminnan edistämisestä. Sille osoitetaan merkittävä osa (vähintään 95 %) hallinnonalan hevostalouden tuista.
Osuuskunta Siikaverkko
- Saaja investointituissa, jotka on suunnattu maaseudun laajakaistayhteyksien rakentamiseen (saanut aiemmin satoja tuhansia euroja kertaluonteisina investointitukina).
Leader-ryhmät (esim. Pirkan Helmi ry)
- Paikalliset kehittämisyhdistykset saavat n. 400 000–500 000 euroa vuodessa edelleen jaettavaksi paikallisiin pienhankkeisiin.
4H-liitto ja Suomen Metsästäjäliitto
- Saavat merkittäviä valtionavustuksia nuorisotyöhön, neuvontaan ja riistatalouden edistämiseen. [1, 2, 3, 4]

Mistä voit seurata tarkkoja summia?

Tiedot päivittyvät vuosittain, ja voit tarkistaa minkä tahansa organisaation tarkat summat seuraavista virallisista lähteistä:

Tutkiavustuksia.fi: Täältä näet MMM:n myöntämät harkinnanvaraiset valtionavustukset kaikille järjestöille ja säätiöille.
Ruokaviraston EU-tukitietojen verkkopalvelu: Täältä voit hakea EU- ja kansallisia maataloustukia organisaation nimen perusteella

Suomen maataloustukien suurimmat saajat ovat tyypillisesti tutkimuslaitoksia, suuria kasvihuoneyhtiöitä ja maitoalan yrityksiä. Kokonaisuudessaan maaseudun tukia maksetaan vuosittain noin 1,9 miljardia euroa yli 52 000 saajalle. [1]

Tässä on koottu nimiluettelo suurimmista saajista (organisaatiot ja yritykset) perustuen Ruokaviraston ja julkisten tilastojen tietoihin (vuodet 2023–2025): [1]

Suurimmat organisaatiot ja yritykset (tukisummat)

Luonnonvarakeskus (Luke): Suomen suurin tuensaaja, noin 2,5–3,0 miljoonaa euroa. Tuki koostuu pääosin tutkimus- ja hanketuesta.
Suomen Metsäkeskus: Toiseksi suurin organisaatiosaaja, noin 2,0 miljoonaa euroa.
Antroma (tila): Suomen suurin viljelijätukien saaja, noin 1,3–1,4 miljoonaa euroa.
Hh Jalasto Oy: Noin 1,35 miljoonaa euroa.
Famifarm Oy (Järvikylä): Noin 1,29 miljoonaa euroa.
Pielisen Bio Oy: Noin 1,23 miljoonaa euroa.
Finnmilk Oy: Noin 1,17 miljoonaa euroa.
Sven Sigg Ab: Noin 1,16 miljoonaa euroa. [1, 2, 3, 4, 5]

Esimerkkejä maatalousyhtymistä (paikallisia kärkisijoja)

Maatalousyhtymät nousevat usein alueellisille kärkisijoille niiden suuren koon ja yhteisen tuotannon vuoksi: [1]

Maatalousyhtymä Kokkala Juha ja Matti: Esimerkkinä merkittävästä paikallisesta saajasta (n. 125 000 €).
Maatalousyhtymä Lahisten Kartano: Keskeinen saaja Pirkanmaan suunnalla. [1]

Tukien jakautuminen

Viljelijätuet: Noin 1,7 miljardia euroa kokonaissummasta.
Muut kuin maatilat: Noin 15 % tuensaajista on muita organisaatioita, kuten säätiöitä, kehittämisyhdistyksiä (esim. Leader-ryhmät kuten Pirkan Helmi ry) ja kuntia. [1, 2]

Tarkat ja päivitetyt tiedot kunkin vuoden maksetuista summista voi hakea Ruokaviraston EU-tukitietojen verkkopalvelusta. [1]

EU-tukitietojen verkkopalvelu

https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/julkaistut-tietoaineistot/eu-tukitietojen-verkkopalvelu/

Vuoden 2026 maataloustukien kärjessä ovat suuret kasvihuoneyritykset ja neuvontaorganisaatiot, erityisesti Pohjanmaan alueella. Kymmenen suurinta tukea saavaa tilaa saivat kukin yli miljoona euroa, ja kärjessä on useita närpiöläisiä yrityksiä. Tukia maksettiin vuonna 2025 yhteensä noin 1,68 miljardia euroa. [1, 2, 3]

Suurimmat maataloustukien saajat (2025/2026 data):

Andelslaget Närpes Grönsaker (Närpiö): Yli 2,7 miljoonaa euroa, suurin tuottajaorganisaatiotuki.
M Nordström Ab (Närpiö): Yli 1,3 miljoonaa euroa, investointituki.
Siggpac Oy Ab (Närpiö): Yli 1,2 miljoonaa euroa, kasvi- ja investointituki.
BIGRO AB (Närpiö): Yli 1,1 miljoonaa euroa. [1]

Alueelliset erot ja huomioita:

Pohjanmaa: Kärkipaikat vievät kasvihuoneyritykset.
Etelä-Pohjanmaa: Naudanlihantuottajat korostuvat suurissa saajissa.
Muut tuensaajat: Suurimpiin saajiin kuuluu myös tutkimus- ja neuvontaorganisaatioita, ei vain maatiloja.
Osuuskunta Siikaverkko: Ollut suuri tuensaaja valokuituverkon rakentamisen kautta

Näitä tietoja tekoäly ei suostunut löytämään:

Tässä ovat suurimpien maataloustukien saajat – katso lista

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011900784.html

Eilen kirjoitin blogiini JHT Kalajoen Suomisarjan joukkueen muodostamisesta. Kirjoitustani on tahallisesti tulkittu väärin. Kysymyksessä on minun oma mielipiteeni asiasta. Kirjoituksessani ei ole esitetty mitään valheita. Ne ovat mielipiteitä, mutta en halua väärän tiedon levittämistä. Uskon vahvasti, että JHT Kalajoki on ensi vuonna yksi Suomisarjan kärkijoukkueista ja mestaruuden tavoite ei ole harhaanjohtava tavoite. Uskon, että lähipäivinä kuulemme lisää JHT joukkueen muodostamisesta. Kysymyksessä on erittäin vaativa tehtävä, koska kysymyksessä on ikänkuin palapelin kokoaminen, jossa pelaajat muodostavat joukkueen. Siksi jokaiselle pelaajille on löydyttävä oma roolinsa joukkueessa. Lisäksi on turvatta toiminnan taloudelliset resurssit. Tehtävä on siksi haastaava.

LA 01.11.2025 Onko Suomi oikeusvaltio? Taidenäyttelyni kertoo totuuden asioista.

http://ahonblogi.blogspot.com/2025/10/la-01112025-onko-suomi-oikeusvaltio.html

Olen arvostanut alueemme kansanedustajien Hanna-Leena Mattilan ja Timo Mehtälän asiallista käyttäytymistä ja esiintymistä eduskunnassa. Valitettavasti nyt molemmille on tullut minun mielestäni virheellistä informaatiota youtube-videoilla.

Mielipiteeni on, että Perussuomalaiset ovat tässäkin asiassa oikeassa