SU 19.04.2026 Soinilainen säätiö

 

Blogisivuillani oli eilen 5935 käyntiä. Tein tänään seuraavat blogikirjoitukset:

Kalajoen historiaa 1977 -1995

https://kalajokinen.blogspot.com/2026/04/kalajoen-historiaa-1977-1995.html

SU 19.04.2026 Ukrainan sota 1519.päivä

http://kalajoki-ploki.blogspot.com/2026/04/su-19042026-ukrainan-sota-1519paiva.html

Vuosi 2021

https://suomenhistoriaa.blogspot.com/2026/04/vuois-2021.html

Raution painonnostostosta on olemassa erinomainen arkisto tässä blogissa

https://rautatank2.vuodatus.net/lue/2026/04/kisailijoilla-varisuorapaiva-tanaan-kuusankoskella-17-4

Nämä pitää taltioida kirjaseksi. Tietääkseni tällaista arkistoa painonnostosta ei ole muualla Suomessa. Tämä arkisto on tulostettava taidenäyttelyni asiakirjaksi. Ryhdyn neuvottelemaan asiasta Pekka Torven ja Raution kyläyhdistyksen kanssa. Tämä ainiesto on äärettömän tärkeä. Se on merkittiävä osa rautiolaisuutta – tohtorit ja painonnostajat. Tämä on juuri se aineisto, jota olen kaivannut. Olen tiennyt, että se on olemassa, mutta en ole tiennyt, että aineisto on näin hyvin tehty. On vaikea kuvailla sitä tunnetta – onnen määrää, kun löytää hakemansa tiedon ja vielä näin hyvin tehtynä.

Minne katosivat perussuomalaiset rahat? Soini ja Vistbacka tekivät säätiön? Siirrettinkö rahat säätiön hallintaan? Mielestäni erittäin likainen temppu. Perussuomalaisen puolueen jakautumisessa kahtia vuonna 2017 valta ja rahat jäivät Sinisten haltuun. Siniset jatkoivat Sipilän hallituksessa. Eduskuntavaaleissa Siniset eivät saaneet yhtään kansanedustajapaikkaa. Ahneella on paskanen loppu. Minulla oli eräs arvostamani Sininen FB-kaverina. Minä laitoin blogiin tekstin – Sininen Tulevaisuus – vaisuus tuli. Sen jälkeen ko. henkilö poisti minut FB-kaveruudesta.Nykyisin henkilö toimii Kannuksen kaupungimjohtajana. Kannuksen kaupunki ei saanut ryöstettyä hyvistä yrityksistä huolimatta Kalajoen kaupungilta.

Perussuomalaisten tukisäätiön varat ja niiden kohtalo olivat keskeinen osa puolueen vuoden 2017 halkeamaa. Rahat eivät "kadonneet", mutta ne jäivät säätiön hallintaan, joka puolestaan jäi Timo Soinin ja Raimo Vistbackan johtaman "soinilaisen" siiven käsiin.

Tässä on tiivistelmä tapahtumista:

Säätiön rooli ja varat

• Puoluetoimisto omaisuutena: Perussuomalaisten tukisäätiö perustettiin hallinnoimaan puolueen omaisuutta. Säätiön merkittävin varallisuus oli Helsingin Yrjönkadulla sijaitseva arvokiinteistö, jonka säätiö osti vuonna 2011 puolueelta saadulla 1,7 miljoonan euron lainalla.

• Raimo Vistbacka ja Timo Soini: Vistbacka toimi säätiön puheenjohtajana ja Soini varapuheenjohtajana. Kun puolue halkesi vuonna 2017 Jussi Halla-ahon valinnan jälkeen, säätiön hallinto pysyi loikanneiden eli "sinisten" puolella.

Mitä rahoille ja säätiölle tapahtui?

Hallintavalta jäi loikkareille: Säätiö on itsenäinen oikeushenkilö, jonka hallitus täydentää itse itsensä. Tämän vuoksi Perussuomalaiset r.p. ei voinut suoraan ottaa säätiön varoja haltuunsa puoluekokouksen jälkeen.

Sopimus välirikosta (2018): Pitkän riidan jälkeen puolue ja säätiö tekivät kesäkuussa 2018 kokonaissopimuksen, jolla suhteet katkaistiin lopullisesti:

• Yrjönkadun toimisto siirtyi säätiöltä puolueen omistukseen.

• Säätiön ja puolueen välinen velkasuhde päättyi.

• Säätiön sääntöjä muutettiin niin, ettei se voi tukea Perussuomalaiset-puoluetta, ja säätiö sitoutui olemaan tukematta mitään puoluetta neljän vuoden ajan.

Soinilaisten säätiö tänään: Säätiö jatkoi toimintaansa erillään puolueesta, ja se nimettiin myöhemmin uudelleen (aiemmin Perussuomalaisten tukisäätiö, myöhemmin esiintynyt nimillä kuten JRT-säätiö tai soinilaisten säätiö). Säätiöllä on edelleen satojen tuhansien eurojen varallisuus, jota se käyttää sääntöjensä mukaisiin tarkoituksiin, kuten vähävaraisten auttamiseen tai historiantutkimukseen.

Summattuna: Rahat eivät siirtyneet automaattisesti säätiöön halkeaman hetkellä, vaan ne olivat siellä jo aiemmin tehdyillä järjestelyillä. Riidan päätteeksi Perussuomalaiset saivat itselleen puoluetoimiston, mutta säätiöön jäänyt muu varallisuus jäi Vistbackan ja Soinin lähipiirin hallintaan.

Minulla oli hyvä ja mieleenpainuva tapaaminen Timo Soinin kanssa Merijärvellä. Sovittiin yhteydenpidosta. Timo antoi puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa minulle. Sen jälkeen Timo ei ole vastannut yhteenkään soittoyritykseeni eikä yhteäänkään sähköpostiviestiini.Se on hänen ongelmansa – ei minun.

Onko kysymyksessä soinilainen säätiö vai soinilainn sääliö. "Jos johtaja ei lomaile, hänestä tulee joko hirviö tai sääliö" Mikä on sääliö?

Tuo sanonta on peräisin Pekka Herliniltä (Koneen entinen vahva mies). Hänen mukaansa johtaja, joka ei pidä lomaa ja irrottaudu töistä, menettää suhteellisuudentajunsa.

Sääliö tarkoittaa:

• Uupunutta marttyyria: Henkilöä, joka on niin väsynyt ja ylikuormittunut, että hänestä tulee säälittävä hahmo.

• Tehotonta puurtajaa: Hän on paikalla, mutta ei saa mitään järkevää aikaan, koska aivot käyvät ylikierroksilla.

• Uhriutujaa: Johtajaa, joka valittaa kiirettään ja korvaamattomuuttaan, mutta ei osaa delegoida tai levätä.

Lyhyesti: jos "hirviö" on pelottava ja äkäinen despootti, niin "sääliö" on surullinen ja aikaansaamaton ihmisraunio, jota muut katsovat säälien.

Joku varmaan ajattelee, että Erkki Aho on ääliö, kun tuo esille totuuden.

Kuinka suuri on Vladimir Putinin omaisuus ja omaisuutta sijoitettu Luxemburgilaisen yrityksen kautta?

Vladimir Putinin virallinen omaisuus on hyvin maltillinen, mutta asiantuntija-arviot hänen todellisesta varallisuudestaan vaihtelevat kymmenistä miljardeista jopa 200 miljardiin dollariin.

CNN +1

Omaisuuden suuruus

• Viralliset tiedot: Kremlin ilmoituksen mukaan Putinin vuositulot ovat noin 140 000 dollaria. Hänen ilmoitettuun omaisuuteensa kuuluu muun muassa kaksi pientä asuntoa, autotalli ja kolme venäläistä autoa.`140 000 dollaria on nykyisellä vaihtokurssilla (19. huhtikuuta 2026) noin 118 916 euroa

• Asiantuntija-arviot: Edesmenneen sijoittaja Bill Browderin ja muiden tutkijoiden mukaan Putinin todellinen varallisuus voi olla noin 200 miljardia dollaria. Tämä tekisi hänestä yhden maailman rikkaimmista ihmisistä, vaikka omaisuus on piilotettu monimutkaisten verkostojen taakse.

  CNN+4

Yhteydet Luxemburgiin ja peiteyhtiöihin

Vaikka suoraa näyttöä Putinin nimissä olevista luxemburgilaisista yrityksistä on vaikea löytää, useat tutkivat journalistit (kuten OCCRP) ovat paljastaneet linkkejä hänen lähipiirinsä ja Luxemburgin välillä:

• Lähipiirin yritysverkostot: Putinin uskottujen, kuten oligarkki Vladimir Jevtušenkovin, on kerrottu hankkineen luxemburgilaisia pankkeja (esim. East-West United Bank).

• Varojen hallinnointi: Monet Putiniin yhdistetyt varat on kanavoitu sellaisten yhtiöiden kautta, joita hallinnoivat epäsuorat edunsaajat, kuten ”Putinin lompakkona” pidetty sellisti Sergei Roldugin.

• Luxembourg Leaks ja muut tietovuodot: Kansainvälinen tutkivien journalistien ryhmä ICIJ on dokumentoinut, kuinka Venäjän eliitti on käyttänyt Luxemburgin kaltaisia maita ja niiden verojärjestelyjä omaisuuden piilottamiseen ja siirtämiseen offshore-tileille.

• Rahastot: Noin 60 Luxemburgiin rekisteröidyllä sijoitusrahastolla on todettu olevan merkittäviä (yli 10 %) sijoituksia venäläisiin arvopapereihin, jotka liittyvät valtionyhtiöihin tai Putinin lähipiiriin.

  International Consortium of Investigative Journalists - ICIJ+5

Putinin omaisuuden on arvioitu olevan hajautettuna monimutkaiseen ”osuuskuntaan”, jossa varallisuus on rekisteröity sukulaisten ja ystävien nimiin, mutta se on tosiasiassa presidentin käytettävissä.

LA 18.04.2026 Mistä voidaan säästää?

 

Blogisivuillani 6833 käyntiä.

Olen tänään tehnyt seuraavat blogikirjoitukset:

LA 18.04.2026 Ukrainan sota 1518.päivä

http://kalajoki-ploki.blogspot.com/2026/04/la-18042026-ukrainan-sota-1518paiva.html

Vuosi 2020

https://suomenhistoriaa.blogspot.com/2026/04/vuosi-2020.html

Tänään minulla oli aikaa miettiä Suomen valtion taloustilannetta ja sitä, että missä voimme säästää. Ensiksi perutaan yhteisöveron alennus. Yhteisöveron alennus 20 prosentista 18 prosenttiin vähentää valtion ja kuntien verotuloja laskennallisesti noin 830 miljoonaa euroa vuodessa.

Mikäli Turun tunnin juna (nykyiseltä nimeltään Länsirata) jätettäisiin kokonaan rakentamatta, valtio säästäisi pelkästään hankkeen ensimmäisessä vaiheessa suoraan vähintään 400 miljoonaa euroa. Rakentamatta jättäminen poistaisi valtiolta 520 miljoonan euron lainatakausvastuun, jonka se on myöntänyt hankeyhtiö Länsirata Oy:lle.

Suomessa jaetaan yritystukia vuosittain yhteensä noin 4–9 miljardia euroa. Potti jakautuu kahteen osaan:

Suorat tuet: Noin 1,3–1,8 miljardia euroa. Nämä ovat maksettavia avustuksia, kuten innovaatio- ja varustamotukia.

Verotuet: Jopa 6,8–7,2 miljardia euroa. Nämä ovat verohuojennuksia tai poikkeuksia, kuten dieselin tai kevyen polttoöljyn matalampi verokanta.

Taloustieteilijöiden ja virkamiesten mukaan säästöt tulisi kohdistaa erityisesti "säilyttäviin" tai "haitallisiin" tukiin, jotka eivät edistä pitkän aikavälin tuottavuutta.

Haitalliset tuet: Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tuet tai kannattamatonta toimintaa ylläpitävät rakenteet. Näiden karsiminen voisi tuoda satojen miljoonien säästöt.

Säilyttävät tuet:Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM)mukaan vain pieni osa yritystuista edistää uudistumista, kun taas suurin osa ylläpitää nykyisiä rakenteita.

Varustamotuet: Suorat kauppa-alusten työvoimatuet ovat toistuva keskustelunaihe, ja ne nousevat kymmeniin miljooniin euroihin per yhtiö

Miksi säästäminen on vaikeaa?

Vaikka leikkaustarpeesta on usein poliittinen yksimielisyys, toteutus on haastavaa:

Kilpailukyky: Pelätään, että tukien leikkaaminen heikentää suomalaisten yritysten pärjäämistä kansainvälisillä markkinoilla suhteessa maihin, joissa tuet säilyvät.

Toimiala- ja alueriippuvuus: Tietyt alat, kuten merenkulku ja teollisuus, ovat vahvasti riippuvaisia nykyisistä tuista.

Poliittinen paine: Tukien leikkaukset osuvat usein tiettyihin äänestäjäkuntiin tai alueisiin, mikä tekee niistä poliittisesti kalliita.

Listaamattomien yritysten verokohtelu on yksi keskeisimmistä ja kiistellyimmistä yritystukiin verrattavista mekanismeista Suomessa. Kyse ei ole suorasta tuesta, vaan niin sanotusta verotuesta, joka syntyy pörssiyhtiöitä huojetumman osinkoverotuksen kautta.

Listaamattomien yritysten osinkoverotus pähkinänkuoressa

Nykyinen järjestelmä (vuosi 2026) perustuu yrityksen nettovarallisuuteen:

Huojennettu osinko: Jos jaettava osinko on enintään 8 % yhtiön nettovarallisuudesta, siitä on 75 % verovapaata ja 25 % veronalaista pääomatuloa. Käytännön veroprosentti on tällöin noin 7,5–8 %.

150 000 euron raja: Huojennus on täysimääräinen 150 000 euroon asti per osakas. Tämän ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa.

Ansiotulo-osinko: Jos osinkoa jaetaan yli 8 % nettovarallisuudesta, ylimenevästä osasta 75 % verotetaan ansiotulona, mikä nostaa veroprosentin huomattavasti korkeammaksi.

Säästöpotentiaali ja asiantuntijoiden ehdotukset

Valtiovarainministeriön (VM) työryhmät ja tutkimuslaitokset, kuten VATT ja Etla, ovat arvioineet, että järjestelmän uudistaminen voisi tuoda merkittäviä lisätuloja valtiolle:

Tuottoasteen laskeminen: On ehdotettu 8 %:n tuottorajan laskemista esimerkiksi 4–5 %:iin. Tämä pakottaisi yritykset maksamaan enemmän veroa osingoistaan.

Säästöarviot: Pelkästään VM:n aiempien laskelmien mukaan osinkoverotuksen kiristäminen voisi tuoda valtiolle vähintään 150 miljoonaa euroa vuodessa. Jotkut asiantuntija-arviot viittaavat jopa satojen miljoonien eurojen teoreettiseen verotuottoon, jos huojennuksista luovuttaisiin laajemmin.

Miksi verokohtelua ei ole muutettu?

Keskustelu listaamattomien yritysten verotuksesta on erittäin latautunutta. Vastustajat, kuten Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto, esittävät seuraavia perusteita nykyjärjestelmän puolesta:

Vahvat taseet: Järjestelmä kannustaa jättämään varoja yritykseen (vahvistamaan tasetta), mikä parantaa yritysten kestävyyttä kriiseissä.

Yrittäjäriski: Matalampi verotus kompensoi riskiä, jota yrittäjä kantaa sijoittaessaan omaa pääomaansa ja aikaansa yritykseen.

Investoinnit: Pelätään, että veronkiristys vähentäisi halukkuutta investoida ja työllistää Suomessa.

Suomessa kunnallinen hallinto perustuu kuntajakoasetukseen vuodelta 1865. Suomessa on 309 kuntaa. Yhteiskunta on muuttunut 161 vuoden aikana. Kansalaiset eivät tarvitse kuntia vaan peruspalveluita. Siksi Suomeen on perustettava n.100 palvelualuetta 309 sijaan. Erikoissairaanhoito on siirrettävä valtion hoidettavaksi. Erikoissairaanhoidon keskittäminen voisi säästää prosessitehokkuudessa 200–500 miljoonaa euroa.

Manner-Suomen 21 hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset (valtion rahoitus) ovat tällä hetkellä noin 26–27 miljardia euroa vuodessa.Summa kasvaa vuosittain merkittävästi väestön ikääntymisen, palvelutarpeen kasvun ja nousevien kustannusten vuoksi:

Vuosi 2025: Hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoitus on noin 26,2 miljardia euroa.

Vuosi 2026: Rahoituksen arvioidaan nousevan noin 27,1 miljardiin euroon.

Mistä summa koostuu?

Valtaosa hyvinvointialueiden rahoituksesta tulee suoraan valtiolta, sillä alueilla ei ole omaa verotusoikeutta. Valtion rahoitus jakautuu seuraavasti:

Perusrahoitus:Kattamaan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen menot.

Indeksitarkistukset: Esimerkiksi vuodelle 2026 on luvattu noin 860 miljoonan euron korotus (3,25 %) kattamaan yleistä kustannustason nousua.

Jälkikäteistarkistus: Valtio maksaa alueille takautuvasti rahaa, jos toteutuneet kustannukset ovat olleet suuremmat kuin alkuperäinen rahoitus. Vuonna 2026 tätä maksetaan yhteensä noin 1,3 miljardia euroa.

Pienimpien kuntien osuus ja riippuvuus

Pienimmät kunnat ovat usein kaikkein riippuvaisimpia valtionosuuksista, sillä niiden oma veropohja on kapea.

Asukaskohtainen taso:Keskimääräinen valtionosuus on vuonna 2026 noin 745 euroa asukasta kohti. Pienimmissä ja syrjäisimmissä kunnissa tämä summa on kuitenkin huomattavasti korkeampi, enimmillään yli 2 300 euroa/asukas.

Väestöpainotus: Vaikka pieniä kuntia on lukumäärällisesti paljon (200 kuntaa on noin kaksi kolmasosaa kaikista kunnista), niiden yhteenlaskettu väestömäärä on suhteellisen pieni. Suomen mediaanikunta on kooltaan noin 6 000 asukasta.

Arvioitu summa: Jos oletetaan, että 200 pienimmän kunnan väestömäärä on yhteensä noin 800 000 – 1 000 000 asukasta (mikä vastaa tyypillistä väestöjakaumaa) ja asukaskohtainen tuki on korkeamman riippuvuuden vuoksi keskiarvoa suurempi (esim. 1 000–1 200 €), näiden kuntien saama osuus 4,9 miljardin euron potista on arviolta 1,0–1,5 miljardia euroa.

Suomi tarvitsee oikeushallinnon uudistuksen. Laillisuusvalvonnan kustannukset koostuvat pääasiassa ylimpien laillisuusvalvojien (oikeusasiamies ja oikeuskansleri) toiminnasta, mutta laajemmin katsottuna se ulottuu myös useisiin muihin virastoihin.

Vuodelle 2026 arvioidut suorat laillisuusvalvonnan kustannukset ovat:

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: Noin 9,6 miljoonaa euroa. Tästä summasta noin 8,5 miljoonaa käytetään oikeusasiamiehen perus- ja erityistehtäviin ja noin 1,2 miljoonaa Ihmisoikeuskeskuksen toimintaan.

Valtioneuvoston oikeuskanslerinvirasto: Oikeuskanslerin toimintamenot ovat tyypillisesti olleet hieman oikeusasiamiestä pienemmät, asettuen noin 5–6 miljoonan euron tasolle vuodessa.

Korkeimman oikeuden (KKO) toimintamenot ovat vuonna 2026 noin 10 miljoonaa euroa. Suomen kuuden alueellisen hallinto-oikeuden toimintamenot ovat vuonna 2026 arviolta noin 60–70 miljoonaa euroa.

Tarkka summa määräytyy osana tuomioistuinlaitoksen kokonaisrahoitusta, joka on vuoden 2026 talousarvioesityksessä noin 380–400 miljoonaa euroa (vastaten noin 31 % oikeusministeriön hallinnonalan 1,28 miljardin euron kokonaisbudjetista)

Jos Suomi palautetaan takaisin oikeusvaltioksi ja lakkautetaan nykyisenkaltainen laillisuusvalvonta sekä korkein oikeus ja hallinto-oikeudet niin säästetään satoja miljoonia euroja. Samalla palautetaan Suomi takaisin oikeusvaltioksi kuin samalla perustetaan perustuslakituomioistuin Suomeen.

Jos maakuntahallinto ja aluehallinto puretaan niin säästetään merkittävä summa. Maakuntaliitot (18 liittoa)

Rahoitusmalli: Maakuntaliitot ovat lakisääteisiä kuntayhtymiä, joiden toiminta rahoitetaan pääosin kuntien jäsenmaksuilla, ei suoralla valtion budjetilla.

Valtion rooli: Valtio kanavoi maakuntaliittojen kautta erilaisia aluekehitysrahoja ja EU-tukia (esimerkiksi rakennerahastovaroja), mutta nämä ovat kohdennettuja hankkeita, eivät liittojen hallintokuluja.

Esimerkki: Suomen Kuntaliitto ry:n (joka on eri asia, mutta edustaa kuntakenttää) budjetissa kuntien jäsenmaksut ovat vuonna 2025 noin 12 miljoonaa euroa. Yksittäisten maakuntaliittojen omat hallintomenot ovat tyypillisesti muutamia miljoonia euroja per liitto.

Jos tarkoitetaan perinteisiä maakuntaliittoja, niiden hallinto maksaa kunnille ja osin valtion hanketukina yhteensä arviolta noin 100–150 miljoonaa euroa.

Aluehallintovirastot ja ELY-keskukset

Valtion omaa aluehallintoa hoitavat AVI:t ja ELY-keskukset.

• Uudistus 2026: Vuoden 2026 alusta valtion aluehallinto uudistuu, kun useat valvontatehtävät kootaan uuteen Lupa- ja valvontavirastoon. Valtion aluehallinnon toimintamenot ovat perinteisesti olleet satoja miljoonia euroja vuodessa.

Suomessa vaalirahalaki on uudestettava siten, että kansanedustaja ehdokkaat eivät voi ottaa vastaan ulkopuolista tukea. Näin varmistetaan ehdokkaiden riippumattomuus.

Ammattiliitot tukevat puolueryhmittymiä ja yksittäisiä ehdokkaita vuosittain merkittävillä summilla, mutta suorat tuet ovat viime vuosina maltillistuneet ja muuttuneet kohdennetummiksi.

Tuki kansanedustajaehdokkaille (Eduskuntavaalit 2023)

Yksittäiset liitot jakavat suoraa rahallista tukea jäseninään oleville ehdokkaille. Esimerkiksi:

Ammattiliitto Pro tuki vuoden 2023 eduskuntavaaleissa 67 ehdokasta yhteensä 82 285 eurolla.

Monet suuret liitot (kuten Teollisuusliitto ja JHL) tarjoavat jäsenilleen tyypillisesti muutaman sadan tai tuhannen euron suuruisia tukia kampanjakuluja vastaan.

Historiallisesti (esim. vuonna 2008) ammattiliittojen kokonaisvaalituki on arvioitu noin 250 000 euroon, mutta nykyisin summa vaihtelee vaalien ja liittojen aktiivisuuden mukaan

Tuki alue- ja kuntavaaleissa 2025

Vuoden 2025 huhtikuun vaaleissa liitot ovat ilmoittaneet seuraavista tukitoimista:

JHL: Myöntää ehdokkaina oleville jäsenilleen 1 000 euroa tukea sekä alennuksia mainoksista.

Teollisuusliitto: Tukee aluevaaliehdokkaina olevia jäseniään 300 eurolla toteutuneita kuluja vastaan.

Puoluerahoitus ja presidentinvaalit

Puolueiden suora tuki ammattijärjestöiltä on vähentynyt huomattavasti verrattuna menneisiin vuosikymmeniin:

Presidentinvaalit 2024: SAK:n liittojen antama rahallinen tuki SDP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaille "romahti" verrattuna aiempaan.

Yleinen puoluerahoitus: Puolueet saavat nykyisin suurimman osan tuestaan valtionavustuksina, jotka ovat vuonna 2026 yhteensä noin 34,6 miljoonaa euroa. Ammattiliittojen tuki on tässä kokonaisuudessa vain pieni osa, mutta se kohdistuu edelleen pääasiassa vasemmistopuolueisiin.

Kaikki yli 1 500 euron (1.7.2025 alkaen 2 000 euron) suuruiset tuet samalta tukijalta on ilmoitettava julkisesti Vaalirahoitusvalvonnalle.

Ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen antama tuki poikkeaa toisistaan merkittävästi sekä summien että kohdistumisen osalta. Suomessa on siirrytty kohti järjestelmää, jossa järjestöjen suora puoluetuki on vähentynyt ja tuki kohdistetaan yhä useammin yksittäisille ehdokkaille.

Ammattiliittojen vaalituki

Ammattiliitot tukevat perinteisesti SDP:n, Vasemmistoliiton ja osin Vihreiden ehdokkaita.

Suora ehdokastuki: Suuret liitot, kuten Ammattiliitto Pro, Teollisuusliitto ja JHL, myöntävät jäsenilleen tyypillisesti 300–1 000 euroa vaalitukea. Vuoden 2023 vaaleissa yksittäiset liitot jakoivat yhteensä kymmeniä tuhansia euroja; esimerkiksi Pro tuki ehdokkaitaan yli 82 000 eurolla.

• Muu tuki: Rahallisen tuen lisäksi liitot tarjoavat näkyvyyttä lehdissään ja verkkosivuillaan sekä järjestävät koulutusta.

Työnantajajärjestöjen ja yritysten vaalituki

Työnantajapuolen tuki kohdistuu pääosin Kokoomukselle, RKP:lle ja Keskustalle.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK): EK ei nykyisin anna suoraa rahallista tukea puolueille tai ehdokkaille, mutta se tekee aktiivista vaikuttamistyötä ja nostaa esiin elinkeinoelämälle tärkeitä teemoja.

• Suomen Yrittäjät: Järjestö ei suoraan rahoita kampanjoita, mutta se on erittäin aktiivinen kunta- ja aluevaaleissa, joissa se tukee yrittäjätaustaisia ehdokkaita viestinnällisesti. Vuoden 2025 vaaleissa on ehdolla yli 5 000 yrittäjää.

  Yksittäiset yritykset: Yritykset voivat tukea ehdokkaita suoraan. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa yksittäiset yritystuet olivat usein satoja tai muutamia tuhansia euroja per ehdokas.

Keskeiset erot

Ominaisuus	Ammattiliitot	Työnantajajärjestöt / Yritykset
Pääasialliset saajat	SDP, Vasemmistoliitto	Kokoomus, Keskusta, RKP
Tukimuoto	Suora raha jäsenille, jäsenlehtinäkyvyys	Yritysten suora tuki, järjestöjen teemavaikuttaminen
Läpinäkyvyys	Julkaisevat usein omat listansa tuensaajista	Kaikki yli 1 500 € tuet on ilmoitettava VTV:lle

Vaikka ammattiliitot käyttävät yhä rahaa vaaleihin, niiden merkitys puolueiden kokonaisrahoituksessa on pienentynyt, sillä valtion puoluetuki (n. 35 milj. €/vuosi) on nykyisin ylivoimaisesti suurin rahoituslähde.

Säätiöiden antama vaalirahoitus on merkittävä osa suomalaista vaalirahoitusta, ja se kohdistuu sekä puolueiden yleiseen toimintaan että yksittäisten ehdokkaiden kampanjoihin. Säätiötuki on usein luonteeltaan vakiintuneempaa ja pitkäjänteisempää kuin yritysten tai yksityishenkilöiden antama tuki.

Säätiötuen muodot ja määrät

Säätiötuki jakautuu pääasiassa kahteen kategoriaan: puoluesäätiöihin ja yleishyödyllisiin säätiöihin.

Puoluesäätiöt: Lähes jokaisella vakiintuneella puolueella on taustallaan säätiöitä, jotka tukevat puolueen toimintaa. Esimerkiksi Kansallisen Kokoomuspuolueen Säätiö on avustanut puoluetta vaalivuonna jopa 500 000 eurolla, mikä on vastannut lähes puolta puolueen vaalikuluista.

Suomenruotsalaiset säätiöt: RKP:n ehdokkaat saavat perinteisesti huomattavaa tukea suomenruotsalaisilta säätiöiltä (esim. Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland). Nämä säätiöt voivat olla yksittäisten ehdokkaiden suurimpia rahoittajia.

Apurahasäätiöt:Suuret yleishyödylliset säätiöt (kuten Suomen Kulttuurirahasto tai Koneen Säätiö) jakavat vuosittain yhteensä lähes 600 miljoonaa euroa, mutta tämä tuki kohdistuu tieteeseen ja taiteeseen, ei suoraan vaalirahoitukseen.

SDP:n ehdokkaat keräsivät vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vaalirahoitusta yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa. Summa on koottu useista lähteistä, ja se vaihtelee suuresti ehdokaskohtaisesti.

Kansallisen Kokoomuksen ehdokkaat keräsivät vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vaalirahoitusta yhteensä noin 4,6 miljoonaa euroa. Kokoomus oli vaalien suurin puolue paitsi äänimäärällä mitattuna, myös ehdokkaiden vaalirahoituksen kokonaissummassa.

Keskustan ehdokkaat keräsivät vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vaalirahoitusta yhteensä noin 2,1 miljoonaa euroa.  Keskustan läpimenneiden kansanedustajien vaalikampanjoiden keskimääräinen hinta oli tyypillisesti korkeampi kuin kansanedustajilla keskimäärin (n. 32 000 €). Esimerkiksi kansanedustaja Hanna Huttusen kampanja maksoi yli 60 000 euroa.

Kärkiehdokkaiden budjetit:Puolueen johtohenkilöillä oli usein suurimpia budjetteja. Puheenjohtajista suurimpiin lukeutui silloisen puheenjohtajan Annika Saarikon budjetti. Joissakin vaalipiireissä keskustalaisilla oli koko alueen suurimpia kampanjapanostuksia, kuten Oulun vaalipiirissä Timo Mehtälällä (yli 67 000 €).

Vasemmistoliiton ehdokkaat keräsivät vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vaalirahoitusta yhteensä noin 750 000 – 850 000 euroa. Puolueen ehdokkaiden kampanjabudjetit ovat perinteisesti olleet muihin suuriin puolueisiin verrattuna maltillisia. Kansanedustajaksi valitut: Läpimenneiden Vasemmistoliiton kansanedustajien vaalikampanjoiden keskimääräinen hinta oli noin 22 000 – 25 000 euroa. Tämä on merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Kokoomuksen (n. 60 000 €) tai SDP:n (n. 32 000 – 40 000 €) valituilla edustajilla.

Perussuomalaisten (PS) ehdokkaat keräsivät vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vaalirahoitusta yhteensä noin 1,1–1,2 miljoonaa euroa.Vaikka puolue oli vaalien toiseksi suurin, sen ehdokkaiden kampanjabudjetit olivat keskimäärin huomattavasti pienempiä kuin muilla suurilla puolueilla. Kansanedustajaksi valitut: Valittujen perussuomalaisten vaalikampanjoiden keskimääräinen hinta oli noin 17 000 – 20 000 euroa. Budjeteissa oli suurta vaihtelua. Jotkut ehdokkaat pääsivät läpi hyvin pienillä, muutaman tuhannen euron panostuksilla, kun taas kärkiehdokkailla, kuten puheenjohtaja Riikka Purralla (n. 44 000 €) tai Joakim Vigeliuksella (n. 43 700 €), budjetit olivat selvästi suurempia. Erittäin merkittävä osa rahoituksesta – monissa kampanjoissa ehdokkaat sijoittivat useita tuhansia euroja omia säästöjään tai ottivat lainaa.

RKP:n ehdokkaiden vuoden 2023 eduskuntavaaleissa käyttämä vaalirahoitus oli yhteensä 684 069 euroa. Tämä luku perustuu kansanedustajien ja varaedustajien ilmoittamiin lopullisiin kampanjakuluihin. Säätiöillä on poikkeuksellisen suuri merkitys RKP:n ehdokkaiden vaalirahoituksessa. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa säätiötuki oli keskeinen tekijä siinä, että RKP:n ehdokkaiden kampanjabudjetit olivat keskimäärin kaikkien puolueiden korkeimpia Suurin yksittäinen tukija: Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland (Kaksikielisen Suomen säätiö) jakoi vuoden 2023 vaaleissa yhteensä 516 500 euroa vaalitukea.

Suomen Kristillisdemokraattien (ent. Suomen Kristillinen Liitto) ehdokkaiden vuoden 2023 eduskuntavaaleissa käyttämä vaalirahoitus oli yhteensä 234 329 euroa.

Vihreiden (Vihreä liitto) ehdokkaiden vuoden 2023 eduskuntavaaleissa käyttämä vaalirahoitus oli yhteensä 607 728 euroa.

Jos vaalirahalakia muutetaan niin säästetään miljoonia euroja, joita voidaan käyttää parempiin tarkoituksiin kuin vaalituloksen vääristämiseen.

PS. tämä blogi on tehty pääosin tekoälyn teidoilla ja siksi siinä voi olla virheitä.