JEDUn ympärillä käytävä keskustelu on viime kuukausina kärjistynyt tavalla, joka huolestuttaa minua syvästi. Epäluottamusprosessi on jakanut kuntia, luottamushenkilöitä ja koko koulutuskuntayhtymän henkilöstöä. Keskustelun keskellä on johtaja Matti Väänänen – mies, jonka toimintaa olen seurannut ja jonka tiedän tehneen parhaansa vaikeissa olosuhteissa.
Haluan tuoda esiin näkökulman, joka on jäänyt julkisessa keskustelussa liian vähälle huomiolle: Väänänen ei ole toiminut Piippolan opistoa tai alueen etua vastaan. Päinvastoin – hän on tehnyt työtä niiden puolesta, usein olosuhteissa, joissa virheitä on ollut lähes mahdoton välttää.
Piippolan opisto ei ole Väänäsen vastustaja – vaan hänen työnsä kohde
Piippolan opiston asema on ollut vuosia herkkä. Se on pieni yksikkö suuressa organisaatiossa, ja sen tulevaisuus on riippunut monista ulkopuolisista tekijöistä: valtionosuuksista, opiskelijavirroista, koulutusalojen valtakunnallisista linjauksista ja JEDUn sisäisestä rakenteesta.
On helppo osoittaa johtajaa, kun paine kasvaa. Mutta todellisuudessa:
Väänänen ei ole tehnyt päätöksiä Piippolan opiston heikentämiseksi.
Hän on tasapainotellut koko JEDUn kokonaisuuden kanssa – ei vain yhden kunnan.
Hän on puolustanut opiston asemaa silloin, kun se on ollut perusteltua ja mahdollista.
Kukaan ei voi väittää, että hän olisi toiminut tahallaan opistoa vastaan. Sellaista näyttöä ei ole.
Valtionosuuksien ongelmat eivät ole yhden ihmisen syy
Valtionosuuksiin liittyvät tarkastukset ja takaisinperintäuhat ovat olleet raskaita. Mutta on tärkeää ymmärtää, että:
JEDUn valtionosuusjärjestelmä on monimutkainen ja jatkuvasti muuttuva.
Osa ohjeistuksista on ollut epäselviä tai ristiriitaisia.
Virheitä on syntynyt järjestelmän rakenteen, ei yksittäisen henkilön tahallisuuden vuoksi.
Väänänen
on toiminut niiden tietojen ja ohjeiden varassa, jotka hänellä on
ollut.
On kohtuutonta väittää, että hän olisi tietoisesti
laiminlyönyt velvollisuuksiaan.
Venäläisten ja karjalaisten koulutus – oma kokemukseni
Haluan
tuoda esiin myös oman roolini tässä kokonaisuudessa.
Minä olen
ollut se, joka aloitti
venäläisten opiskelijoiden kouluttamisen Kalajoella.
Se työ loi pohjan nykyiselle karjalaisten poikien koulutukselle,
joka on ollut tärkeä osa JEDUn kansainvälistä toimintaa.
Tämä kehitys ei ole syntynyt tyhjästä. Se on vaatinut:
rohkeutta
yhteistyötä
luottamusta
kykyä nähdä mahdollisuuksia siellä, missä muut näkevät riskejä
Väänänen on ollut kehityksessä mukana. Hän ei ole jarruttanut kansainvälistymistä – hän on mahdollistanut sen.
Kiinalaisten koulutus – väärinkäsitysten taustalla yrityksen konkurssi
Kiinalaisten
koulutusyhteistyö on ollut monimutkainen kokonaisuus.
On totta,
että siihen liittyi yritys, joka sittemmin haettiin konkurssiin.
On
myös totta, että Väänänen saattoi tulla harhaanjohdetuksi.
Mutta on tärkeää sanoa ääneen:
Harhaanjohdetuksi tuleminen ei ole sama asia kuin tahallinen virhe.
Kansainväliset kumppanuudet ovat aina riskialttiita.
Johtaja toimii sen tiedon varassa, jonka kumppanit antavat.
On kohtuutonta syyttää Väänästä siitä, että ulkopuolinen yritys ei ollut rehellinen tai kestävä.
Johtajan työ on kokonaisuus – ei yksittäisten virheiden lista
Johtajan
tehtävä ei ole virheetön suoritus.
Johtajan tehtävä on kantaa
vastuu, tehdä päätöksiä ja toimia organisaation parhaaksi.
Kun katson kokonaisuutta, näen:
johtajan, joka on tehnyt työtä JEDUn ja sen yksiköiden puolesta
johtajan, joka on kantanut vastuuta vaikeissa olosuhteissa
johtajan, joka ei ole toiminut pahantahtoisesti
johtajan, joka ansaitsee mahdollisuuden korjata virheet, ei tulla tuomituksi niiden vuoksi
Lopuksi: Luottamus ei synny virheettömyydestä, vaan rehellisyydestä
Epäluottamus
on raskas ja kauaskantoinen päätös.
Sitä ei pidä tehdä
tunnekuohussa, eikä sitä pidä perustaa oletuksiin tai
väärinkäsityksiin.
Minun näkemykseni on selkeä:
**Matti
Väänänen ansaitsee luottamuksen.
Ei siksi, että hän olisi
täydellinen – vaan siksi, että hän on toiminut rehellisesti,
alueen ja opistojen parhaaksi, ja tehnyt työnsä vaikeissa
olosuhteissa.
Tässä
on analyysi siitä, mitkä
kunnat todennäköisimmin tukevat Louetin linjaa valtuustossa
ja mitkä eivät.
Perustelen jokaisen kunnan kannan sen
poliittisen aseman, JEDU riippuvuuden ja Piippolan opiston
merkityksen kautta.
JEDUn epäluottamusprosessi Matti Väänästä koskien
1. Taustajännitteet (2023–2025)
JEDUn taloushallinnossa ilmenee epäselvyyksiä, erityisesti valtionosuuksien raportoinnissa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkastukset johtavat 651 300 euron varaukseen ja mahdolliseen yli 2 miljoonan euron kokonaisvastuuseen.
Piippolan opiston asema heikkenee useissa JEDUn sisäisissä uudistuksissa.
Siikalatvassa koetaan, että johtaja Matti Väänänen ei ole turvannut Piippolan opiston asemaa.
Tämä luo poliittisen jännitteen erityisesti Siikalatvan edustajien, kuten Kaisa Louetin, ja JEDUn johdon välille.
2. Tilapäisen valiokunnan perustaminen (syksy 2026)
JEDUn valtuusto päättää perustaa tilapäisen valiokunnan selvittämään:
taloushallinnon epäselvyyksiä
johtajan toiminnan asianmukaisuutta
valvonnan riittävyyttä
Valiokuntaan valitaan edustajia eri jäsenkunnista, mm.:
Kaisa Louet (Siikalatva, Keskusta)
Raili Myllylä (Kalajoki)
muita jäsenkuntien edustajia
3. Selvitystyö ja kuulemiset (syksy–talvi 2026)
Valiokunta kuulee:
JEDUn johtoa
taloushallinnon henkilöstöä
koulutusyksiköiden edustajia
Valiokunta pyytää lisäselvityksiä valtionosuuksista, opiskelijakirjauksista ja ohjeistuksista.
Piippolan opiston asema nousee esiin useissa keskusteluissa.
4. Louetin epäluottamusesitys (loppuvuosi 2026)
Kaisa Louet tekee virallisen epäluottamusesityksen johtaja Matti Väänästä kohtaan.
Perustelut liittyvät:
taloushallinnon valvonnan puutteisiin
ohjeistuksen epäselvyyksiin
Piippolan opiston aseman heikentymiseen
johtajan katsottuun passiivisuuteen korjaavissa toimissa
5. Äänestys tilapäisessä valiokunnassa (loppuvuosi 2026)
Valiokunta äänestää Louetin esityksestä.
Äänestystulos: 5–3 Louetin esityksen hyväksi.
Raili Myllylä (Kalajoki) ei kannata Louetin esitystä.
Äänestys paljastaa selkeän jakolinjan:
Siikalatva + osa pienistä kunnista tukevat epäluottamusta
Kalajoki ja muut suuremmat yksiköt suhtautuvat kriittisemmin esitykseen
6. Valiokunnan esityksen valmistuminen (tammi 2027)
Valiokunta laatii virallisen raportin, jossa:
todetaan valvonnan puutteita
esitetään epäluottamusta johtajaan
suositellaan valtuustolle toimenpiteitä
Raportti toimitetaan kunnanhallitukselle lausuntoa varten.
7. Kunnanhallituksen käsittely (tammi–helmi 2027)
Kunnanhallitus antaa lausunnon valiokunnan esityksestä.
Lausunto voi:
tukea valiokunnan kantaa
esittää lievempiä toimenpiteitä
kyseenalaistaa epäluottamuksen perustelut
8. Valtuuston lopullinen päätös (kevät 2027)
Valtuusto tekee lopullisen ratkaisun:
Vaihtoehdot:
Epäluottamus hyväksytään
Väänänen menettää luottamuksen
JEDU käynnistää johtajanvaihdon
Piippolan opiston asemaa voidaan vahvistaa uudessa strategiassa
Epäluottamus hylätään
Väänänen jatkaa tehtävässään
Valiokunnan enemmistön kanta jää vähemmistöön valtuustossa
Piippolan opiston asema voi pysyä ennallaan tai heikentyä
Miksi Raili Myllylän kanta oli merkittävä?
Kalajoki on JEDUn suurin jäsenkunta ja sen ääni painaa.
Myllylän vastustus kertoo, että epäluottamus ei ole yksimielinen, vaan jakaa kuntia.
Tämä voi vaikuttaa valtuuston lopulliseen päätökseen.
Todennäköinen
äänijakauma JEDUn valtuustossa
1. Kunnat, jotka todennäköisesti tukevat Louetin epäluottamusta
Nämä kunnat hyötyvät siitä, että JEDUn johtoa vaihdetaan ja strategiaa tarkistetaan – erityisesti pienten yksiköiden aseman vahvistamiseksi.
Siikalatva (varma tuki)
Louetin kotikunta.
Piippolan opiston asema on kunnan elinvoiman kannalta kriittinen.
Kunta on ollut johdon linjauksiin tyytymätön jo pitkään.
➡ Äänestää varmasti Louetin esityksen puolesta.
Haapavesi (todennäköinen tuki)
Haapavesi on kokenut JEDUn keskittämispaineet omissa yksiköissään.
Kunta on ollut kriittinen JEDUn taloushallintoa kohtaan.
Haapavesi on usein liittoutunut Siikalatvan kanssa pienkuntien asioissa.
➡ Todennäköinen tuki Louetille.
Pyhäjärvi (todennäköinen tuki)
Pieni kunta, jonka koulutusyksiköt ovat olleet supistamisuhan alla.
Pyhäjärvi on perinteisesti tukenut pienkuntien linjaa JEDUn sisällä.
➡ Todennäköinen tuki.
Sievi (mahdollinen tuki)
Sievin yksiköt eivät ole JEDUn prioriteettilistalla.
Kunta on aiemmin kritisoinut keskittämistä Ylivieskaan ja Nivalaan.
➡ Mahdollinen tuki Louetille.
2. Kunnat, jotka todennäköisesti vastustavat Louetin esitystä
Nämä kunnat hyötyvät nykyisestä keskittämisstrategiasta ja ovat lähempänä JEDUn johtoa.
Kalajoki (selkeä vastustus)
Raili Myllylä äänesti valiokunnassa Louettia vastaan.
Kalajoki on JEDUn suurin ja vahvin yksikkö.
Kalajoki hyötyy keskittämisestä ja nykyisestä johdon linjasta.
➡ Äänestää todennäköisesti epäluottamusta vastaan.
Ylivieska (todennäköinen vastustus)
Ylivieska on JEDUn keskeinen koulutuskaupunki.
Kaupunki hyötyy resurssien keskittämisestä.
Ylivieska on usein linjassa Kalajoen kanssa.
➡ Todennäköinen vastustus.
Nivala (todennäköinen vastustus)
Nivala on JEDUn toinen suuri yksikkö.
Kaupunki on ollut tyytyväinen johdon linjauksiin.
➡ Todennäköinen vastustus.
Oulainen (mahdollinen vastustus)
Oulainen on keskikokoinen yksikkö, joka ei ole kärsinyt keskittämisestä yhtä paljon.
Kunta on usein äänestänyt suurten yksiköiden linjan mukaan.
➡ Mahdollinen vastustus.
? Yhteenveto: todennäköinen valtuustoäänestys
|
Kunta |
Todennäköinen kanta |
Perustelu |
|---|---|---|
|
Siikalatva |
✔ Louetin tuki |
Piippolan opisto, Louetin kotikunta |
|
Haapavesi |
✔ Louetin tuki |
Pienkuntien asema, kriittinen JEDUn linjaan |
|
Pyhäjärvi |
✔ Louetin tuki |
Pienkuntien intressit |
|
Sievi |
✔ Mahdollinen tuki |
Keskittämisen kritiikki |
|
Kalajoki |
✘ Vastustus |
Suuri yksikkö, Myllylän kanta |
|
Ylivieska |
✘ Vastustus |
Suuri yksikkö, hyötyy keskittämisestä |
|
Nivala |
✘ Vastustus |
Suuri yksikkö |
|
Oulainen |
✘ Mahdollinen vastustus |
Keskikokoinen, ei kärsinyt keskittämisestä |
Mitä tämä tarkoittaa lopullisessa valtuustoäänestyksessä?
Valtuustossa on tyypillisesti enemmistö suurten kuntien edustajia, joten:
Louetin esitys voi mennä läpi vain, jos pienkunnat äänestävät yhtenä rintamana ja joku suurista kunnista loikkaa tukemaan epäluottamusta.
Tällä hetkellä:
Siikalatva, Haapavesi ja Pyhäjärvi ovat vahvoja tukijoita.
Kalajoki, Ylivieska ja Nivala muodostavat vahvan vastustajablokin.
Sievi ja Oulainen ovat ratkaisevia.
Jos
Sievi ja Oulainen kallistuvat Louetin puolelle, epäluottamus
voi mennä läpi niukasti.
Jos
ne eivät, Väänänen
säilyttää luottamuksen.

