Ristiinnaulittu ja Getsemane Keuruun uudessa kirkossa
Ristiinnaulittu
Getsemane
Vuonna 1889 alkoi Keuruun uuden kirkon rakentaminen. Sinä kesänä kauppias Edvard Damstén ilmoitti lahjoittavansa kirkkoon alttaritaulun, ja myös maanviljelijä H. Jokela tilasi sellaisen. Molemmat tilattiin Eero Järnefeltiltä. Idea kahdesta eri maalauksesta tuli kirkon suunnittelijalta arkkitehti Theodor Granstedtilta. Järnefelt oli tavannut arkkitehdin. Niinpä ajatus toteutettiin.
Damsténin tilaama Ristiinnaulittu tai Kristus ristillä tuli ylemmäksi ja Jokelan tilaama predellataulu Getsemane tai Enkeli ilmestyy Kristukselle Getsemanessa sen alapuolelle ikään kuin jalustaksi ylemmälle alttaritaululle. Molempia aiheita oli käytetty alttaritauluissa paljon. Moniosaisten taulujen käyttö alkoi olla harvinaista. Keuruu edusti aiheidensa puolesta perinteistä valintaa verrattaessa Järnefeltin myöhemmin maalaamiin alttaritauluihin.
Pitkäperjantai
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pitk%C3%A4perjantai
Johanneksen evankeliumin luvut 18–21 kattavat Jeesuksen vangitsemisen, oikeudenkäynnin, ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen. Keskeisiä teemoja ovat Jeesuksen kuninkuus, totuus, Pietarin kieltäminen sekä ylösnousseen Jeesuksen ilmestymiset ja opetuslapsien lähettäminen. Luku 21 keskittyy erityisesti Pietarin palauttamiseen tehtäväänsä.
Keskeiset tapahtumat Johanneksen evankeliumin luvuissa 18–21:
18. luku: Vangitseminen ja tutkinta: Juudas kavaltaa Jeesuksen, Pietari kieltää Jeesuksen ensimmäiset kerrat, ja Jeesus on Hannaan ja Pilatuksen kuulusteltavana. Jeesus sidotaan.
19. luku: Ristiinnaulitseminen ja kuolema: Jeesusta ruoskitaan, hänet tuomitaan ristiinnaulittavaksi, hän kantaa ristinsä Golgatalle, kuolee ja hänet haudataan.
20. luku: Ylösnousemus: Tyhjä hauta löytyy, Jeesus ilmestyy opetuslapsille (mukaan lukien Tuomas), ja evankeliumin tarkoitus korostuu (että uskoisitte).
21. luku: Ilmestyminen Galileassa: Jeesus ilmestyy opetuslapsille Tiberiaan järvellä, suuri kalasaalis, Jeesus aterioi heidän kanssaan ja antaa Pietarille tehtävän ruokkia lampaitaan.
Luvut 18–21 päättävät Johanneksen evankeliumin osoittaen Jeesuksen olevan Jumalan Poika, joka on voittanut kuoleman.
Pitkäperjantai on kristillinen juhlapäivä, jota vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistoksi. Tänä vuonna pitkäperjantaita vietetään tänään, 3. huhtikuuta 2026.
Tässä on keskeisimmät asiat pitkäperjantaista:
Merkitys: Päivä on kirkkovuoden ainoa surujuhla, jolloin muistellaan Jeesuksen kärsimystä Golgatalla.
Nimen alkuperä: Nimitys on lainaa ruotsin kielen sanasta långfredag. Se viittaa perinteeseen, jossa päivän jumalanpalvelukset olivat poikkeuksellisen pitkiä ja päivää vietettiin hiljaisuudessa.
Liturgia ja tavat: Kirkossa liturginen väri on musta, alttari on riisuttu koristeista ja kirkonkelloja ei perinteisesti soiteta.
Vapaapäivä: Pitkäperjantai on Suomessa virallinen pyhäpäivä ja useimmilla työpaikoilla palkallinen vapaapäivä.
Päivän raamatullisissa teksteissä keskiössä ovat Jeesuksen ristiinnaulitseminen ja hänen viimeiset sanansa. Monissa maissa päivää kutsutaan myös "hyväksi perjantaiksi" (esim. englannin Good Friday) tai "suureksi perjantaiksi".
Ortodoksinen pääsiäinen sijoittuu usein eri ajankohtaan kuin läntinen pääsiäinen, koska sen laskemisessa käytetään juliaanista kalenteria. Vuonna 2026 ortodoksinen pääsiäinen on 12. huhtikuu.
Pääsiäinen on ortodoksisissa maissa vuoden suurin ja tärkein juhla, jota kutsutaan usein "juhlien juhlaksi". Se on monissa maissa, kuten Kreikassa, Serbiassa,Romaniassa ja Venäjällä, merkittävämpi juhla kuin joulu.'
Bulgarian pääsiäinen eli Velikden (suom. "Suuri päivä") on maan tärkein kirkollinen juhla. Se yhdistää ortodoksiset menot, ikivanhat kansanperinteet ja runsaan ruokapöydän, joka päättää 46 päivää kestäneen suuren paaston.
Vuonna 2026 ortodoksista pääsiäistä vietetään Bulgariassa 12. huhtikuuta.
Keskeiset perinteet ja tavat
Kananmunien värjäys: Munat värjätään perinteisesti kiirastorstaina tai lankalauantaina. Ensimmäisen munan on aina oltava punainen, mikä symboloi Kristuksen verta. Perheen vanhin nainen tekee tällä punaisella munalla ristinmerkin lasten otsaan ja poskiin tuomaan terveyttä ja onnea.
Munataistelu (Boryak): Pääsiäisenä perheenjäsenet ja ystävät lyövät munaa toisen munaa vasten. Se, kenen muna säilyy ehjänä, on "voittaja" (borak), ja hänen uskotaan olevan vuoden onnekkaimman ja tervein.
Pääsiäisyön messu: Juhla huipentuu lankalauantain ja pääsiäissunnuntain välisenä yönä pidettävään jumalanpalvelukseen. Keskiyöllä ihmiset sytyttävät tuohuksensa kirkon "pyhästä tulesta" ja tervehtivät toisiaan sanoilla "Hristos Voskrese" (Kristus nousi kuolleista), mihin vastataan "Voistina Voskrese" (Totisesti nousi).
Keskeiset perinteet ortodoksisissa maissa
Valmistautuminen: Pääsiäistä edeltää 40 päivän mittainen Suuri paasto, jolloin vältetään eläinkunnan tuotteita.
Pääsiäisyön jumalanpalvelus: Juhlinta huipentuu keskiyön palvelukseen, joka alkaa pimeässä kirkossa. Kun keskiyö lyö, sytytetään tuohukset ja kansa kiertää kirkon.
Pääsiäistervehdys: Ihmiset tervehtivät toisiaan sanoilla "Kristus nousi kuolleista!", mihin vastataan "Totisesti nousi!".
Ruokaperinteet: Paasto päättyy juhla-ateriaan. Tyypillisiä ruokia ovat:
Punaiset kananmunat: Symboloivat Kristuksen verta ja uutta elämää.
Pasha ja kulitsa: Rahkasta valmistettu pasha ja korkea hiivataikinasta leivottu kulitsa-pulla ovat perinteisiä herkkuja.
Lammas: Erityisesti Kreikassa ja Balkanilla kokonaisena grillattu lammas on pääsiäisaterian keskiössä.
Pääsiäinen on kristinuskon suurin juhla, mutta sen viettotavat vaihtelevat suuresti maittain. Vaikka ylösnousemuksen sanoma on yhteinen, paikalliset uskomukset ja perinteet tuovat juhlaan uniikkeja piirteitä.
Erilaisia pääsiäisperinteitä maailmalla
Norja: Pääsiäisdekkarit (Påskekrim): Norjalaisilla on erikoinen tapa lukea ja katsoa rikosromaaneja ja -sarjoja pääsiäisen pyhinä. Kirjakaupat ja televisiokanavat täyttyvät tähän aikaan uusista jännäreistä.
Puola: Vesisota (Śmigus-dyngus): Toisena pääsiäispäivänä Puolassa käydään perinteisesti vesisotaa kaduilla. Alun perin perinne liittyi hedelmällisyysriitteihin ja kasteeseen, ja kohteena olivat erityisesti tytöt.
Saksa ja Itävalta: Munajahti ja pääsiäispupu: Pääsiäispupu (Osterhase) piilottaa lapsille suklaamunia ja pieniä lahjoja puutarhaan tai sisälle, joita lapset etsivät pääsiäissunnuntaina.
Bermuda: Leijat: Pääsiäisenä lennätetään värikkäitä, usein kuusikulmaisia leijoja, jotka symboloivat Kristuksen nousemista taivaaseen.
Suomi ja Ruotsi: Pääsiäisnoidat: Lapset pukeutuvat noidiksi ja kiertävät ovelta ovelle pajunvitsojen kanssa toivottaen terveyttä karkkia tai kolikkoja vastaan. Pohjanmaalla poltetaan pääsiäiskokkoja noitien ja pahojen henkien karkottamiseksi.
Yhdysvallat: Easter Egg Roll: Valkoisen talon nurmikolla on vuodesta 1878 järjestetty lapsille kilpailu, jossa munia vieritetään lusikoilla nurmikkoa pitkin.
Italia: Lo Scoppio del Carro: Firenzessä sytytetään ilotulitteilla täytetty vaunu kirkon edessä. Tapahtuman onnistumisen uskotaan takaavan hyvän sadon
Olen tehnyt tänään ainoastaan yhden blogikirjoituksen tämän päivityksen lisäksi. Siihen meni aikaa useita tunteja. Suur-Kalajoen historian 1-osa tuli käytyä aika tarkasti läpi. Lisäksi käytin tekoälyä hyväksi kun tein blogikirjoituksia Raution ja Kalajoen historiasta vuodesta 1300 alkaen. Huomenna jatkan Raution ja Kalajoen historiaa Erkki Ahon blogissa.
Taidenäyttelyni täydentyi Kalajoen merkitystä korostavilla maalauksilla
https://kalajokinen.blogspot.com/2026/04/taidenayttelyni-taydentyi-kalajoen.html
Olen erittäin ylpeä taidenäyttelyni korkeasta tasosta ja taidenäyttelyni monipuolisuudesta.



