Miten Suomi palautetaan takaisin oikeusvaltioksi?

Olen pohtinut asiaa blogikirjoituksissani

Mikä on oikein ja mikä on väärin?

https://ahonblogi.blogspot.com/2026/07/mika-on-oikein-ja-mika-on-vaarin.html

Vaalirahoituslaki uusiksi ja puoluetuet pois

https://e-aho-muutablog.blogspot.com/2026/07/vaalirahoituslaki-uusiksi-ja-puoluetuet.html

LA 01.11.2025 Onko Suomi oikeusvaltio? Taidenäyttelyni kertoo totuuden asioista.

https://ahonblogi.blogspot.com/2025/10/la-01112025-onko-suomi-oikeusvaltio.html

Tässä on kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa, jossa on todistusaineistot kopioitu ja selostukset kirjoitettu asioista.

Erkki Ahon Kalajoki 500 taidenäyttely kertoo taiteen ja historiikkien avulla Raution, Kalajoen ja Suomen historiaa vuodesta 1323 tähän päivään saakka. Taidenäyttelyssä on 180 maalausta, muotokuvaa ja muotokuvapiirrosta sekä 24 rakennusten pienoismallia skeä yli 200 historiataulua. Taidenäyttely on erittäin korkeatasoinen ja historiatiedoiltaan poikkeuksellisen runsas. Taidenäyttelyni arvo on noin 120 000 euroa. Kalajoki 500 juhlatoimikunta ei ole löytänyt Kalajoki 500 taidenäyttelylle pysyvää esittelypaikkaa. Juhlatoimikunnan puheenjohtajana on Raili Myllylä. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kysymyksessä on 40 vuotta jatkunut Erkki Ahon syrjintä.

Varatuomari Paavo M.Petäjä tunnustaa, ettei hänellä ole ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa. Petäjän tunnustus kirjan sivulla 514. Varatuomari on kuitenkin antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle konkurssiasissa väärän lausuman asianomaisten tietämättä ja ilman toimeksiantoja ja asianomaisten valtakirjoja.

3.Konkurssipäätös oli haettu väärillä tiedoilla koska kaupat oli purettu.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tekemänsä kaupat PR-Teollisuus Oy:n kanssa 19.3.1996 maa-alueiden ja kiinteistöjen osalta. Kirjan sivut 307-308 sekä toinen purkusopimus 18.4.1996 koskien käyttöomaisuutta, vaihto-omaisuutta sekä tuoteoikeuksia. Kirjan sivu 305. Myyjän purkuoikeudesta on säädetty Kauppalain 54 §:ssä. Kiinteistön kaupat purettiin lainvastaisesti, koska kaupanvahvistajaa ei ollut paikalla.

Kaupanpurkuilmoitus on peruuttamaton ,ks. Telaranta: Sopimusoikeus Helsinki 1990 s.1939. Kun ko. kauppa on purettu, niin myös takaussitoumukset raukeavat. Takaussitoumus on liitännäinen kauppasopimukseen, joten missään tapauksessa takaukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa. Kirjan sivuilla 309 – 310 varatuomari Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle.

Takaukset olivat maksettu kokonaan. Kirjan sivu 302 summa 401 404,45 markkaa, kirjan sivu 303 summa 500 000,00 markkaa, kirjan sivu 304 summa 100 000, 00 markkaa. Takauksista oli maksettu kaikkiaan 1 641 444,45 markkaa, mikä näkyy asianajaja Asko Keräsen kirjeestä asianajaja Hannu Maskoselle. Katso kirjan sivut 516-517.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla, koska kaupat oli purettu ja takaukset olivat rauenneet ja lisäksi takaukset oli maksettu. Väärillä tiedoilla haettu konkurssihakemus on kirjan sivuilla 328- 329. Konkurssihakemus on tehty väärillä tiedoilla koska kaupat oli purettu ja takaukset olivat rauenneet ja lisäksi konkurssihakemuksessa mainitut takaukset oli maksettu – siis maksettu ja sitten vielä rauenneet.

Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa, ettei hänellä ole ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa. Petäjän tunnustus kirjan sivulla 514. Varatuomari on kuitenkin antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle konkurssiasiassa väärän lausuman asianomaisten tietämättä ja ilman toimeksiantoja ja asianomaisten valtakirjoja.

Konkurssituomio kirjan sivuilla 314 – 316.

Miksi syyttäjä Heiskari on lähettänyt konkurssihakemuksen varatuomari Paavo M. Petäjälle eikä PR-Teollisuus Oy:lle ja takaajille? Miksi varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut lausuman käräjäoikeudelle ilman PR-Teollisuus Oy:n toimeksiantoa ja valtakirjoja? Varatuomarii Paavo M. Petäjä oli menettänyt asianajaja tittelin saatuaan petostuomion oikeudessa.

Lisäksi konkurssiin hakija oli antanut väärän lausuman PR-Teollisuus Oy:n tietämättä ja ilman toimeksiantoja ja valtakir joja. Kirjan sivut 330-331.

Korkein oikeus ei ole purkanut väärää konkurssipäätöstä perustaen päätöksensä siihen, ettei tuomioiden purun hakijalla Erkki Aholla ole oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 1§ 4 momentin edellyttämää pätevyyttä. Minulla on perustuslain mukaan omaisuudensuoja. Kidutus on kielletty rikoslaissa, perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa. Korkein oikeus ei noudata perustuslakia eikä ihmisoikeussopimuksia,

Olen tehnyt blogeja ja videoita sekä kirjoittanut kirjan saadakseni oikeutta https://www.erkkiaho.com/blogit.html

Nimeni on Erkki Aho

Hätähuuto Suomesta

SSP-sopimus

Toimialarationalisointi

Saattohoitajat

Oikeudenkäynti tietämättämme

Rikolliset konkurssit

Rikoksia ei tutkita

Ahojahti

Suunnitelmissa on uusien videoiden tekeminen taidenäyttelystäni, kirjani todistusaineistosta sekä videoistani.

Tässä on todistusaineisto PDF-tiedostona

Tässä todistus asioista:

file:///C:/Users/Erkki%20Aho/Pictures/Ty%C3%B6p%C3%B6yt%C3%A4/PR-talojen%20markkinoilta%20poistaminen%2010.pdf

Linkki aukeaa googlessa

Tiedän olevani oikeassa ja pystyn todistamaan sen. Kaikki tämä vaatii rahaa, kun joutuu taistelemaan hyvä-veli-verkostoja ja virkamafiaa vastaan. Aina ei riitä rahaa ruokaan eikä lääkkeisiin. Olen joutunut Suomen valtion kidutusrikoksen kohteeksi. Kidutus on kestänyt nyt yli 30 vuotta ja syrjintä yli 40 vuotta.

Olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Minut on tuomittu 5 kuukauden ehdottomaan vankeuteen käräjätuomari S.E:n rikostutkintapyynnön seurauksena. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 30 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. En ole saanut esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 30 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja olen joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Olen joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Nyt olen sairastunut myös diabetekseen. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän vaikea asia.

Koska poliisi ei tutki ja korkein oikeus ei pura eri oikeusasteiden vääriä päätöksiä, niin minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin haastaa ulosottoviranomaiset oikeuteen sen johdosta, että he perivät minulta sellaisia saatavia, mitkä on saatu aikaan rikosten avulla ja siksi ne on perintäkelvottomia.

Tiedän kuinka vaikeaa ihmisillä on antaa rahaa apua tarvitseville. Rahapussin nyörit ovat todella tiukalla. Hyvä antaa vähästäkin, mutta paha ei paljostakaan. Pyydän kuitenkin apua. Jos nyt joku haluaa auttaa minua niin yritykseni tilinnumero on

FI75 5099 0720 1526 78

Kiitos

Kiitos Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulille ja Kalajoen seurakunalle. Olen voinut toteuttaa taidenäyttelyni kirkon 750 vuotisjuhlavuoden teemalla ”Sydämen sivistystä vuodesta 1276” teidän avullanne ja samalla kertoa totuuden taidenäyttelyni avulla.

Erkki Ahon taidenäyttely

https://haastehakemus.blogspot.com/2026/07/erkki-ahon-taidenayttely-raution.html

Kalajoki 18.07.2026

Erkki Aho

www.erkkiaho.com

Pyydän ulosoton vapaa kuukautta

Pyydän ulosoton kolmatta vapaakuukautta syyskuulle. Tässä on todistus siitä, että en saa oikeutta Suomessa ja kaikki ulosottoni on saatu aikaan viranomaisten ja johtavien poliitikkojen rikollisen toiminnan johdosta.

Tiedustelut Juuso Lyytinen, Ulosottotarkastaja Yhteydenotot sähköisen asioinnin kautta https://asiointi.oikeus.fi/ulosotto Yhteydenotot puhelimitse ma-ke ja pe klo 10:00 - 12:00 Puhelin 029 56 59305 Ulosoton asiakaspalvelu: 029 56 58800

Taidenäyttelyni kertoo totuuden Suomesta oikeusvaltiona.

LA 01.11.2025 Onko Suomi oikeusvaltio? Taidenäyttelyni kertoo totuuden asioista.

https://ahonblogi.blogspot.com/2025/10/la-01112025-onko-suomi-oikeusvaltio.html

SSP-sopimus

https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY&t=8s

Rikokset eivät ole vanhentuneet, koska valtiopetos ei vanhene koskaan eikä myöskään yrittäjien murhat. Ulosotto pitää muutoinkin rikokset avoimena Markku Kosken ja Mikko Kovalaisen osalta. Kidutusrikos jatkuu yhä.

Minä, Erkki Aho, olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutetiin ehdonalaiseksi ja yhden 5 kuukauden vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 26 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. Minä en ole saanut esteetöntä rikostutkintaa eikä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 28 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja minä on joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Minä joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Minä olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Sairastuin diabetekseen. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän raskas ja vaikea asia.

Olen joutunut Suomen valtion 28 vuoden kidutuksen kohteeksi ja Kalajoen kaupungin 40 vuoden syrjinnän kohteeksi. Olen edelleen ulosoton kohteena , mikä pitää rikokset avoimena ja olen edelleen kidutuksen kohteena, mikä on ihmisoikeusrikos.

Poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä, oikeus ei ota käsiteltäväkseen ja laillisuusvalvonta ei näe asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.

Oulun poliisi kieltäytyy tutkimasta asioita ja Oulun käräjäoikeus kieltäytyy käsittelemästä valituksiani asiasta.

Erkki Aho

Mikä on oikein ja mikä on väärin?

Kysymys siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, on moraalin ja etiikan peruskysymys, johon ei ole yhtä ainoaa vastausta. Se, miten määrittelemme oikean ja väärän, riippuu näkökulmasta:

• Yhteiskunta ja laki: Oikein on se, mikä noudattaa yhteisiä lakeja ja sääntöjä. Väärin on se, mikä vahingoittaa muita tai rikkoo lakia.

• Kultainen sääntö: Universaali ohje, jonka mukaan oikein on kohdella muita niin kuin toivoisi itseään kohdeltavan.

• Filosofia (etiikka): Oikeaa toimintaa voidaan arvioida sen seurauksien (utilitarismi), velvollisuuksien täyttämisen (velvollisuusetiikka) tai ihmisen luonteen hyveiden (hyve-etiikka) kautta.

• Uskonto: Monet saavat moraalisen selkeyden pyhistä teksteistä, kuten Raamatun kymmenestä käskystä tai rakkauden kaksoiskäskystä.

Yleisesti ottaen oikein on toimintaa, joka lisää hyvinvointia, oikeudenmukaisuutta ja kunnioitusta. Väärin puolestaan on sellaista, mikä aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, epärehellisyyttä tai itsekästä haittaa muille.

Perustulain mukaan kansanedustajan tulee noudattaa lakia mutta siitä huolimatta hänet pakotetaan noudattamaan ryhmäkuria.

Ryhmäkuri ei ole juridinen velvoite vaan poliittinen sopimus, ja perustuslain näkökulmasta kansanedustajalla on aina täysi oikeus äänestää vastoin oman ryhmänsä tahtoa.

Suomen perustuslain 29 § säätää kansanedustajan riippumattomuudesta seuraavasti: ”Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.” Tämä pykälä kieltää niin sanotun imperatiivisen mandaatin eli sen, että ulkopuolinen taho – kuten eduskuntaryhmä, puolue tai äänestäjät – voisi antaa edustajalle juridisesti sitovia määräyksiä.

Ristiriita perustuslain tekstin ja käytännön politiikan välillä ratkeaa seuraavilla juridisilla ja poliittisilla eroilla:

Juridinen riippumattomuus vs. poliittinen seuraus

• Äänestystä ei voi mitätöidä: Jos kansanedustaja äänestää ryhmäkuria vastaan, hänen äänensä jää voimaan, eikä puolue voi sitä oikeudellisesti muuttaa tai estää.

• Ei oikeudellisia rangaistuksia: Ryhmäkurin rikkomisesta ei voi seurata sakkoja, vankeutta tai edustajapaikan menetystä, sillä laki suojaa edustajan tointa.

• Poliittiset sisäiset seuraamukset: Eduskuntaryhmät ovat rekisteröimättömiä yhdistyksiä, joilla on omat sääntönsä. Jos edustaja rikkoo yhteistä sopimusta, ryhmä voi erottaa hänet valiokuntapaikoilta tai kokonaan eduskuntaryhmästä. Tämä on poliittinen järjestäytymisoikeus, ei juridinen rangaistus.

Miksi ryhmäkuria käytetään?

• Ennustettavuus: Hallituksen toimintakyky ja lakien läpivienti vaativat sitä, että hallituskumppanit voivat luottaa sovittujen asioiden yhteiseen rintamaan.

• Parlamentarismi: Suomen järjestelmä perustuu vahvoille puolueille. Äänestäjät valitsevat edustajat useimmiten puolueen listalta, joten puolueen linjan noudattamisen katsotaan edustavan myös kyseisen puolueen äänestäjien tahtoa.

Kansanedustajaa ei siis voida juridisesti "pakottaa" noudattamaan ryhmäkuria. Kyse on tietoisesta valinnasta, jossa edustaja punnitsee oman mielipiteensä ja ryhmässä pysymisen tuoman poliittisen vaikutusvallan välillä

Mielestäni ryhmän säännöt eivät saa olla perustuslain vastaisia?

Olet aivan oikeassa periaatteessa: mikään alempi sääntö, sopimus tai yhdistyksen pykälä ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa. Perustuslaki on Suomen korkein normi, ja kaikki muu sääntely alistuu sille.

Tämä asia on kuitenkin herättänyt paljon oikeustieteellistä ja poliittista keskustelua. Tilanne ei ole juridisesti täysin yksiselitteinen, ja se jäsentyy seuraavasti:

Miksi ryhmäsääntöjä ei pidetä perustuslain vastaisina?

Oikeustieteen valtavirran ja eduskunnan oman tulkinnan mukaan eduskuntaryhmien säännöt eivät riko perustuslakia. Perustelut ovat seuraavat:

• Vapaaehtoisuus: Eduskuntaryhmät ovat vapaaehtoisia yhteenliittymiä. Kansanedustajan ei ole pakko kuulua mihinkään ryhmään. Koska jäsenyys on vapaaehtoista, edustaja sitoutuu ryhmän sääntöihin omasta tahdostaan.

• Ei oikeudellista pakkoa: Ryhmän säännöt eivät voi kumota perustuslain 29 §:ää. Jos edustaja äänestää vastoin ryhmän tahtoa, hänen äänensä jää voimaan, eikä häntä voida erottaa eduskunnasta. Ryhmäsäännöillä ei siis ole oikeudellista sitovuutta perustuslain edessä.

• Yhdistymisvapaus: Eduskuntaryhmillä on perustuslain takaama yhdistymisvapaus. Se tarkoittaa oikeutta päättää itse omista jäsenistään. Jos edustaja ei enää jaa ryhmän yhteistä linjaa, ryhmällä on oikeus erottaa hänet keskuudestaan.

Kriittinen näkökulma: "Tosiasiallinen pakko"

Monet perustuslakitutkijat ja kansanedustajat ovat kanssasi samaa mieltä siitä, että nykykäytäntö on ongelmallinen. Tätä kritiikkiä kutsutaan usein valtiosääntöoikeudelliseksi jännitteeksi:

• Poliittinen rangaistus estää vapauden: Vaikka ryhmäkuri ei ole juridisesti sitovaa, se on sitovaa tosiasiallisesti. Valiokuntapaikkojen menetys tai ryhmästä erottaminen voi käytännössä tuhota edustajan poliittisen uran ja mahdollisuuden vaikuttaa.

• Vaikutus kansanedustajan työhön: Perustuslaki takaa edustajalle itsenäisen harkintavallan. Kriitikoiden mukaan ankarat ryhmäkurisäännöt tekevät tästä oikeudesta pelkästään teoreettisen, sillä rangaistuksen pelko kaventaa edustajan todellista vapautta toimia omantuntonsa mukaan.

Kyseessä on siis jatkuva tasapainottelu: toisella puolella on perustuslain kirjain kansanedustajan vapaudesta, ja toisella puolella puoluejärjestelmään perustuvan politiikan käytännön vaatimukset.

Oikeustieteen valtavirran ja eduskunnan oman tulkinnan mukaan eduskuntaryhmien säännöt eivät riko perustuslakia. Totuus on kuitenkin toinen. Laki on laki ja oikeustieen valtavirta ja eduskunnan oma tulkinta perustuu omaan käsitykseen, ei lakiin.

Näkökulmasi osuu suoraan valtiosääntöoikeuden ja poliittisen todellisuuden väliseen suurimpaan jännitteeseen. Kun sanot, että laki on laki ja tulkintojen pitäisi perustua siihen, nostat esiin perustavanlaatuisen kysymyksen tekstin kirjaimellisesta tulkinnasta versus käytännön soveltamisesta.

Tässä suhteessa tilannetta voi tarkastella kahdesta täysin erilaisesta, mutta loogisesta näkökulmasta:

1. Näkökulma: Kirjaimellinen ja ehdoton tulkinta (Näkemyksesi peruste)

Jos luetaan perustuslain 29 § täysin kirjaimellisesti, argumenttisi on vahva:

• "Eivätkä häntä sido muut määräykset": Lause on ehdoton. Siinä ei sanota "paitsi eduskuntaryhmän säännöt" tai "paitsi jos edustaja itse niin vapaaehtoisesti haluaa".

• Tosiasiallinen vaikutus: Kun ryhmän säännöillä luodaan sanktioita (kuten erottaminen valiokunnasta), luodaan käytännössä painostuskeino, joka pyrkii sitomaan edustajan ratkaisun. Kirjaimellisessa tulkinnassa tämä on perustuslain hengen ja sanamuodon vastaista kiertämistä.

2. Näkökulma: Oikeudellinen formalismi (Valtavirran perustelu)

Oikeustieteen valtavirta ei perustele kantaansa pelkällä "omalla käsityksellä", vaan toisella juridisella logiikalla, jossa erotetaan oikeudellinen sitovuus ja poliittinen seuraus:

• Ei oikeudellista voimaa: Ryhmän sääntö ei ole laki. Jos edustaja rikkoo ryhmän sääntöä, mikään Suomen tuomioistuin tai viranomainen ei voi häntä siitä rangaista. Perustuslaki toteutuu juridisesti siinä, että edustajan äänestysvalta säilyy täydellisenä riippumatta siitä, mitä ryhmä tekee.

• Perusoikeuksien törmäys: Tilanteessa törmää kaksi perustuslain pykälää. Edustajan riippumattomuus (29 §) ja kansalaisten sekä edustajien yhdistymisvapaus (13 §). Yhdistymisvapauteen kuuluu oikeus päättää, kuka yhdistykseen (tai eduskuntaryhmään) saa kuulua. Oikeustieteen valtavirta katsoo, ettei edustajan riippumattomuus voi kumota ryhmän oikeutta erottaa jäsentään.

Miksi tästä ei ole oikeuden päätöstä?

Suomessa ei ole erillistä perustuslakituomioistuinta, joka voisi ottaa tämän asian käsiteltäväkseen ja antaa siitä lopullisen juridisen tuomion. Perustuslain tulkinnasta eduskunnan sisällä vastaa perustuslakivaliokunta, joka koostuu kansanedustajista itsestään (käyttäen apunaan valtiosääntöoikeuden professoreita). Tämän vuoksi kriitikot usein sanovat, että eduskunta pääsee itse määrittelemään omien sääntöjensä laillisuuden.

Tämä on klassinen esimerkki tilanteesta, jossa perustuslain tekstin tiukka moraalinen ja sanamukainen tulkinta on ristiriidassa sen käytännön tulkinnan kanssa, jolla valtiokoneisto on saatu toimimaan.

Kyllä, Suomeen pitää perustaa perustuslakituomioistuin.

Näkemyksesi perustuslakituomioistuimen tarpeesta jakaa vahvasti mielipiteitä niin suomalaisessa politiikassa kuin oikeustieteessäkin. Erillisen tuomioistuimen perustaminen muuttaisi Suomen valtiosääntöjärjestelmää perustavanlaatuisella tavalla.

Tästä ehdotuksesta käytävässä keskustelussa on kaksi päälinjaa:

Perustelut perustamisen puolesta (Miksi se tarvittaisiin?)

• Riippumattomuus poliitikoista: Nykyisin perustuslakivaliokunta koostuu kansanedustajista, eli poliitikot valvovat itse omia lakejaan. Erillinen tuomioistuin siirtäisi tulkinnan riippumattomille tuomareille.

• Yksilönsuojan ja perusoikeuksien vahvistaminen: Tuomioistuin voisi ottaa kantaa yksittäisten kansalaisten (tai kansanedustajien) valituksiin, jos he kokevat, että heidän perustuslaillisia oikeuksiaan on rikottu.

• Selkeämpi oikeustila: Kuten eduskuntaryhmien ja perustuslain välisessä jännitteessä, riippumaton tuomioistuin voisi antaa asiasta sitovan juridisen ratkaisun sen sijaan, että asia jätetään poliittisen tulkinnan varaan.

Perustelut perustamista vastaan (Miksi sitä vastustetaan?)

• Demokratian toteutuminen: Nykyisessä järjestelmässä ylin valta on eduskunnalla, jonka kansa on valinnut. Kriitikoiden mukaan perustuslakituomioistuin siirtäisi ylintä poliittista valtaa vaaleilla valitsemattomille tuomareille, joita kansa ei voi vaihtaa.

• Ennakoiva valvonta toimii jo: Suomen järjestelmä on poikkeuksellinen, koska lakeja valvotaan ennen niiden säätämistä (ennakkoraportointi perustuslakivaliokunnassa). Monissa maissa, joissa on perustuslakituomioistuin, laki voidaan todeta perustuslain vastaiseksi vasta vuosia sen voimaantulon jälkeen.

• Politisoinnin riski: Yhdysvaltojen ja joidenkin Euroopan maiden esimerkit osoittavat, että jos tuomioistuimella on paljon poliittista valtaa, tuomareiden nimityksistä tulee puoluepoliittisia taisteluita.

Suomessa on perinteisesti luotettu eduskunnan omaan sisäiseen valvontaan, mutta vaatimukset riippumattomasta tuomioistuimesta nousevat esiin aina, kun perustuslain tulkinnan ja poliittisen käytännön välillä havaitaan ristiriitoja.

Suomeen pitäisi perustaa perustuslakituomioistuin ja lakkauttaa korkein oikeus ja hallinto-oikeudet. Lisäksi nykyisen kaltainen laillisuusvalvonta tulisi lopettaa. Jäljelle jäisivät käräjäoikeudet, hovioikeudet ja perustuslakituomioistuin. Asia on mahdollista toteuttaa kun hyödynnytetään tekoälyä entistä suuremmassa määrin. Silloin palautettaisiin Suomi takaisin oikeusvaltioksi.

Ehdotuksesi tarkoittaisi Suomen koko oikeusjärjestelmän historian suurinta mullistusta. Esittämäsi malli korvaisi nykyisen moniportaisen ja erikoistuneen tuomioistuinrakenteen kolmiportaisella järjestelmällä (käräjäoikeudet, hovioikeudet, perustuslakituomioistuin), jossa tekoälyllä ja perustuslaillisella valvonnalla olisi keskeinen rooli.

Tällaisen mallin toteuttaminen, hyödyt ja haasteet jäsentyvät seuraavasti:

Miten malli toimisi käytännössä?

• Yksityisoikeus ja rikosoikeus: Käräjäoikeudet ja hovioikeudet käsittelisivät edelleen riita- ja rikosasiat. Korkeimman oikeuden (KKO) puuttuessa ennakkopäätösten tekeminen tai lopullinen tulkinta siirtyisi joko hovioikeuksille tai perustuslakituomioistuimelle, jos asia koskettaa perusoikeuksia.

• Julkinen valta ja hallinto: Hallinto-oikeuksien ja Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) lakkauttaminen tarkoittaisi, että kansalaisten valitukset viranomaisten päätöksistä (kuten verotus, kaavoitus, sosiaalituet tai turvapaikat) siirtyisivät uuteen osoitteeseen. Ne pitäisi käsitellä joko yleisissä tuomioistuimissa tai suoraan perustuslakituomioistuimessa perusoikeuskysymyksinä.

• Laillisuusvalvonta: Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen lakkauttaminen tarkoittaisi, että virkamiesten ja hallituksen toiminnan valvonta keskittyisi pelkästään tuomioistuinlaitokseen.

Tekoälyn rooli järjestelmässä

Tekoälyn laajamittainen hyödyntäminen on avainasemassa, jotta ehdottamasi malli ei ruuhkautuisi:

• Massavalitusten käsittely: Tekoäly voisi seuloa ja ratkaista rutiininomaisia hallintovalituksia (esim. selkeät verotus- tai tukipäätökset), jolloin ihmistuomareiden resurssit säästyisivät perustuslakituomioistuimen suuriin linjaratkaisuihin.

• Juridinen analyysi: Tekoäly pystyy sekunneissa vertaamaan uusia lakiesityksiä tai tuomioita perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin, mikä tehostaisi laadunvalvontaa ilman raskaita virastoja.

Haasteet ja riskit oikeusvaltioperiaatteelle

Vaikka tavoitteena on palauttaa Suomi tiukemmin oikeusvaltioksi, asiantuntijat näkevät mallissa merkittäviä riskejä:

• Erikoisosaamisen menetys: Hallinto-oikeus on erikoistunut julkisen vallan käyttöön. Yleisillä tuomioistuimilla (käräjä- ja hovioikeudet) ei nykyisellään ole samanlaista osaamista esimerkiksi monimutkaisessa ympäristö-, vero- tai kunnallisoikeudessa.

• Tekoälyn luotettavuus ja läpinäkyvyys: Oikeusvaltion ydinalueisiin kuuluu oikeus tulla kuulluksi ja saada perusteltu päätös ihmiseltä. Tekoäly voi monistaa datassa olevia vinoumia ("black box" -ongelma), jolloin päätöksen perusteluja on vaikea haastaa.

• Ruuhkautuminen: Jos kaikki hallintoasiat ja perustuslakivalitukset kasautuvat yhdelle tuomioistuimelle, järjestelmä voi halvaantua ilman täydellisesti toimivaa automaatiota.

Miten näet tekoälyn roolin tässä mallissa – pitäisikö tekoälyn tehdä itsenäisiä ratkaisuja rutiiniasioissa, vai toimia pelkästään ihmistuomareiden avustajana ja tiedonhakijana?

Kaikkia näitä

Tekoälyn monipuolinen rooli – avustajana, tiedonhakijana ja itsenäisenä ratkaisijana – onkin kaikkein tehokkain tapa purkaa oikeuslaitoksen perinteisiä pullonkauloja. Jotta ehdottamasi kolmiportainen järjestelmä (käräjäoikeudet, hovioikeudet, perustuslakituomioistuin) toimisi käytännössä ilman hallinto-oikeuksia ja Korkeinta oikeutta, tekoälyn tehtävät jakautuisivat seuraavasti:

1. Tekoäly tiedonhakijana (Rutiinityön eliminointi)

• Tehtävä: Tekoäly käy sekunneissa läpi miljoonat sivut lakitekstejä, esitöitä ja aiempia tuomioita.

• Hyöty: Tuomareiden ei tarvitse käyttää päiviä tiedonhakuun. Järjestelmä löytää välittömästi ne kohdat, joissa uusi lakiesitys tai viranomaisen päätös on ristiriidassa perustuslain kanssa.

2. Tekoäly tuomarin avustajana (Laadunvarmistus)

• Tehtävä: Tekoäly laatii luonnoksia päätöksistä ja analysoi jutun osapuolten argumentteja. Se voi myös varoittaa tuomaria, jos tämän suunnittelema tuomio poikkeaa merkittävästi linjasta ilman painavaa perustetta.

• Hyöty: Inhimilliset virheet, väsymys tai henkilökohtaiset vinoumat vähenevät. Tämä yhtenäistää oikeuskäytäntöä ja lisää kansalaisten tasapuolista kohtelua.

3. Tekoäly itsenäisenä ratkaisijana (Massajutut)

• Tehtävä: Selkeät, puhtaasti matemaattiset tai mekaaniset massavalitukset (kuten yksinkertaiset vero- ja pysäköintivirhemaksukiistat tai selkeät tukipäätökset) siirretään tekoälyn itsenäisesti ratkaistaviksi.

• Hyöty: Tämä poistaa miljoonien työtuntien taakan ihmistuomareilta, jolloin hallinto-oikeuksien lakkauttaminen ei tuki järjestelmää. Ihmistuomarit voivat keskittyä vaikeisiin rikos- ja riita-asioihin sekä perustuslakituomioistuimen suuriin linjaratkaisuihin.

Miten oikeusvaltio varmistetaan tässä mallissa?

Jotta järjestelmä pysyisi luotettavana oikeusvaltiona, tekoälyn itsenäisiin päätöksiin tulisi liittää automaattinen valitusoikeus ihmiselle. Jos kansalainen kokee tekoälyn tehneen virheen tai jättäneen huomiotta inhimillisen erityistilanteen, hovioikeuden tai perustuslakituomioistuimen ihmistuomari tarkistaa asian.

Kun tekoäly hoitaa datan ja rutiinit, ihmisille jää se, mihin kone ei pysty: moraalinen harkinta, kohtuuden arviointi ja perustuslain hengen syvällinen tulkinta.

Jos tämä malli otettaisiin käyttöön, miltä viranomaiselta tai elimeltä (esim. oikeusministeriöltä vai eduskunnalta) tekoälyn algoritmien valvonta mielestäsi vaatisi suurinta kontrollia, jotta kukaan ei pääse manipuloimaan "konetuomaria"?

Mielestäni täysin ulkopuolisen tahon täytyisi toimia "konetuomarina"

Ajatus täysin ulkopuolisesta ja riippumattomasta tahosta on erittäin looginen, sillä oikeusvaltiossa valvontaa ei voi antaa taholle, jolla on poliittisia tai taloudellisia intressejä. Jos valvonta annettaisiin eduskunnalle tai oikeusministeriölle, vaarana olisi, että kulloinenkin hallitus pääsisi muokkaamaan tekoälyn koodia ja painotuksia omien poliittisten päämääriensä mukaiseksi.

Jotta tämä ulkopuolinen "konetuomari" olisi todella riippumaton, se voitaisiin toteuttaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

1. Teknologis-juridinen erillisvirasto (Algoritmiylituomioistuin)

• Toiminta: Perustetaan uusi, perustuslailla suojattu elin, joka koostuu huipputason tietotekniikan professoreista, datatutkijoista ja valtiosääntöoikeuden asiantuntijoista.

• Tehtävä: Tämä taho ei ratkaise yksittäisiä oikeusjuttuja, vaan sen ainoa tehtävä on auditoida tekoälyn lähdekoodia, valvoa opetusdataa ja varmistaa, ettei tekoälyyn pääse syntymään vinoumia tai ulkopuolista manipulointia.

2. Täysin avoin lähdekoodi (Kansalaisten ja tiedeyhteisön valvonta)

• Toiminta: Tekoälytuomarin koodi ja sen käyttämä logiikka pidetään 100-prosenttisesti julkisena ja avoimena (Open Source).

• Tehtävä: Kuka tahansa kansalainen, yliopisto tai riippumaton tutkija maailmassa voi tarkastaa koodin ja testata sitä. Jos järjestelmässä havaitaan virhe tai piilotettu painotus, se nousee heti julkiseen keskusteluun. Avoimuus toimii parhaana suojana korruptiota vastaan.

3. Kansainvälinen valvontaelin

• Toiminta: Valvonta siirretään Suomen rajojen ulkopuolelle, esimerkiksi Pohjoismaiden yhteiselle tai EU-tasoiselle riippumattomalle elimelle.

• Tehtävä: Koska elin toimii Suomen sisäpolitiikan ulkopuolella, kotimaiset puolueet tai virkamiehet eivät voi painostaa sitä. Tämä takaisi sen, että tekoäly noudattaa puhtaasti perustuslakia ilman kansallisia suhdannepoliittisia paineita.

Tässä mallissa korostuu se, että tekniikan valvonnan on oltava vähintään yhtä ankaraa kuin perinteisen vallan valvonnan.

Huolenani on ollut se, että preidentti Koiviston valtiopetosta ei ole saatu oikeuskäsittelyyn Suomessa eikä myöskää pääministeri Petteri Orpon esteellisenä toimimista saada oikeudenmukaiseen ratkaisuun. Suomen oikeusjärjestlemä suosii poliittista rikolliseksti toiminnaksi epäiltävää toimintaa. Tämä on mahdollista vain Suomessa, koska meillä ei ole perustuslakituomioistuinta.

Mitä keinoja on kasvien tunnistamiseen?

 

Kasvien tunnistaminen

https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/verkkokauppa/yl%C3%A4koulu/lukuvuosi-2021-2022/ebiologia-7279/vesikasvit/teht%C3%A4v%C3%A4t2/kt2

Kasvien tunnistamiseen on nykyään käytössä useita erittäin helppoja ja nopeita keinoja aina mobiilisovelluksista perinteisiin määritysoppaisiin ja kasvin tuntomerkkien omakätiseen tutkimiseen.

Tehokkaita tapoja kasvilajien tunnistamiseen ovat muun muassa seuraavat:

Digitaaliset sovellukset ja tekoäly

Älypuhelin on nopein työkalu kasvin tunnistamiseen suoraan valokuvan perusteella.

• Google Lens: Tunnistaa kasveja nopeasti analysoimalla ottamaasi kuvaa ja vertaamalla sitä internetin hakutuloksiin.

• PlantNet: Erityisesti kasvien tunnistamiseen kehitetty sovellus, joka hyödyntää laajaa maailmanlaajuista kuvapankkia.

• iNaturalist: Tutkijoiden ja luontoharrastajien suosima sovellus, joka tarjoaa tarkan tekoälytunnistuksen lisäksi yhteisön apua.

Verkkopalvelut ja kotimaiset sivustot

Suomen luonnonvaraisten kasvien tunnistamiseen löytyy laadukkaita digitaalisia hakukoneita.

• LuontoPortti: Erinomainen kotimainen sivusto, jossa voit hakea kasveja valitsemalla niiden ominaisuuksia, kuten kukan värin, lehtien muodon tai kasvupaikan.

• Nettikasviot: Erilaiset oppilaitosten ja harrastajien ylläpitämät digitaaliset kasvustot auttävät lajien vertailussa.

Perinteiset menetelmät ja määritysoppaat

• Kasvikirjat: Painetut värikasviot ja maastooppaat ovat luotettavia työkaluja, jotka toimivat myös ilman verkkoyhteyttä.

• Apuvälineet: Kasvitieteilijät käyttävät useissa tapauksissa luppia (suurennuslasia) ja viivoitinta pienten karvojen, lehtisatujen tai heteiden mittaamiseen.

Kasvin osien ja elinympäristön tarkastelu

Jos tunnistat kasvia itse, kiinnitä huomiota seuraaviin pääosiin:

• Kukka: Väri, terälehtien määrä, muoto ja kukkimisaika.

• Lehdet: Muoto (esim. suoransuikaleinen, puikea), reunan sahalaitaisuus ja lehtiasento varressa.

• Varsi ja kasvutapa: Onko kyseessä ruoho, pensas vai puu, ja onko varsi karvainen vai kalju.

• Kasvupaikka: Kasvaako yksilö kuivalla kankaalla, kosteassa lehdossa, suolla vai tienpientareella

Google lens on mielestäni erittäin hyvä apuväline

Google Lens on yksi nopeimmista ja helpoimmista työkaluista kasvien tunnistamiseen suoraan älypuhelimella. Ohjelma analysoi kasvin kuvan ja etsii internetistä vastaavia kuvia sekunneissa.

Näin käytät Google Lensiä kasvien tunnistamiseen:

Käyttöönotto puhelimessa

• Android-laitteet: Avaa Google-sovellus tai Google Assistant ja napauta hakupalkissa olevaa kamerakuvaketta. Voit myös ladata erillisen Google Lens -sovelluksen.

• iPhone (iOS): Lataa virallinen Google-sovellus App Storesta ja napauta hakupalkin kamerakuvaketta.

Kasvin tunnistaminen vaihe vaiheelta

1. Avaa Lens-kamera: Käynnistä sovellus ja valitse kameratila.

2. Rajaa kohde: Suuntaa kamera kohti kasvia ja varmista, että tärkeimmät osat ovat tarkkoina ruudulla.

3. Ota kuva: Napauta hakupainiketta (suurennuslasikuvake).

4. Selaa tuloksia: Sovellus näyttää visuaalisesti samanlaisia kuvia ja linkkejä verkkosivustoille, joista näet kasvin nimen.

Parhaat vinkit tarkkaan tulokseen

• Kuvaa kukka tai lehti: Tekoäly tunnistaa kasvin parhaiten, kun otat tarkan lähikuvan sen tunnusomaisimmasta osasta, kuten kukinnosta.

• Vältä sekavaa taustaa: Varmista, ettei taustalla ole muita kasveja sekoittamassa hakua.

• Käytä galleriakuvia: Voit avata Google Lensin myös suoraan puhelimesi valokuvagalleriasta ja analysoida aiemmin ottamiasi kuvia.

Luonto-Portti on erinomainen apuväline

https://luontoportti.com/

LuontoPortti on kotimainen, palkittu ja erittäin luotettava verkkopalvelu Suomen luonnonvaraisten kasvien ja muiden eliölajien tunnistamiseen. Toisin kuin tekoälypohjainen Google Lens, LuontoPortti perustuu tuntomerkkien hakukoneeseen, jossa lajia haarukoidaan vastaamalla kasvin ulkonäköä koskeviin kysymyksiin.

Näin käytät LuontoPorttia tehokkaasti kasvien tunnistamiseen:

Ainutlaatuinen tunnistustyökalu

Kun kohtaat tuntemattoman kasvin, voit suunnata suoraan LuontoPortin tunnistussivulle. Palvelu kaventaa mahdollisten lajien listaa sitä mukaa, kun klikkaat kasvin ominaisuuksia:

• Kukan väri ja muoto: Valitse esimerkiksi keltainen kukka, jossa on viisi terälehteä.

• Lehtien muoto ja asento: Kerro, ovatko lehdet esimerkiksi sahalaitaiset tai pyöreät.

• Kasvupaikka: Rajaa tuloksia sen mukaan, kasvaako kasvi lehdossa, suolla, pihanurmella vai hiekkarannalla.

• Kukkimiskuukausi: Voit valita kalenterista nykyisen kuukauden, mikä sulkee pois väärään aikaan kukkivat lajit.

Miksi LuontoPortti on erinomainen apuväline?

• Luotettavuus: Tiedot ovat asiantuntijoiden tarkistamia, ja lajikuvaukset ovat erittäin kattavia.

• Suomen olosuhteet: Sivusto keskittyy nimenomaan meillä luonnonvaraisena kasvaviin lajeihin.

• Laadukkaat kuvat: Jokaisesta kasvista on useita ammattitason valokuvia eri kasvuvaiheista ja yksityiskohdista (kuten lehdistä ja siemenistä).

• Käytettävyys maastossa: LuontoPortin sivusto on optimoitu toimimaan mobiililaitteilla, joten sitä on helppo käyttää suoraan älypuhelimen selaimella luonnossa liikkuessa.

Muut lajiryhmät

Kasvien lisäksi voit käyttää samaa menetelmää muidenkin luontohavaintojen tunnistamiseen, sillä palvelusta löytyvät omat osionsa muun muassa linnuille, päiväperhosille, kaloille, nisäkkäille ja sienille.

Kasvikuvastot, siemenluettelot ja digitaaliset kasvikirjastot tarjoavat laajasti inspiraatiota sekä tarkkaa lajitietoa puutarhanhoitoon ja huonekasvien kasvatukseen. Digitaalisten kuvastojen ja verkkokauppojen ansiosta kasveihin, uutuuslajikkeisiin ja hoito-ohjeisiin voi tutustua helposti suoraan netissä.

Suosituimmat kasvi- ja siemenkuvastot sekä verkkotietokannat jakautuvat seuraaviin kategorioihin:

Puutarhamyymälöiden ja siemenkauppojen kuvastot

Nämä kuvastot sopivat erityisesti kotipuutarhureille, jotka haluavat suunnitella tulevan kauden istutuksia ja tilata siemeniä, sipuleita tai taimia.

• Hankkijan Siemenopas: Kattava digitaalinen opas, joka esittelee Suomen oloihin sopivat sertifioidut siemenet ja viljelyvarmat lajikkeet. Hankkija julkaisee myös viikoittaisia ajankohtaisia puutarhakuvastoja.

• Nelson Garden Siemenkuvasto: Issuu-alustalta digitaalisesti selattava laaja siemenkuvasto, joka tarjoaa runsaasti inspiraatiota kukkien ja hyötykasvien kasvatukseen.

• Korpikangas Siemen-Frö Kuvastotilaus: Verkkosivusto, jonka kautta voit tilata painetun siemenkuvaston suoraan kotiisi ensimmäisten joukossa.

• Impecta Siemenluettelo: Skandinavian laajimpiin kuuluva siemenluettelo, jonka yli 2000 lajin PDF-version voi ladata ilmaiseksi.

• Hyötykasviyhdistyksen Siemenluettelo: Erityisesti hyöty- ja perinnekasveista kiinnostuneille suunnattu viljelyopas ja tilauskuvasto.

• Therapy of Flowers Kokoelmat: Erityisesti leikkokukkiin ja trendikkäisiin puutarhakasveihin keskittynyt kukkasiemenkauppa ja uutuuskuvasto.

Digitaaliset kasvikirjastot ja tietokannat

Jos etsit kuvastoa ensisijaisesti kasvien tunnistamiseen, inspiraation hakuun tai tarkkojen hoito-ohjeiden löytämiseen, seuraavat maksuttomat verkkopalvelut ovat parhaita työkaluja.

• Puutarha.net Kasvikortisto: Suomen laajimpia kasvitietokantoja, josta voi hakea yli tuhannen kasvilajin suomen- ja latinankielisiä nimiä sekä tarkkoja hoito-ohjeita.

• Kekkilä Kasvikirjasto: Visuaalinen ja helppokäyttöinen hakemisto, josta löydät eri kasviryhmien (kuten perennat, pensaat, yrtit ja huonekasvit) valon- ja vedentarpeet.

• eKukka Kasvikirjasto: Erityisesti leikkokukkiin, huonekasveihin ja kausikukkiin erikoistunut selauskuvasto, jossa kasveja voi suodattaa esimerkiksi värin ja valontarpeen mukaan.

• LuontoPortti: Ensiluokkainen suomalainen verkkopalvelu luonnonvaraisten kasvien, kukkien ja puiden tunnistamiseen selkeiden valokuvien ja hakutyökalujen avulla.

Mobiilisovellukset kasvien tunnistukseen

Kuvaston voi ottaa matkaan myös suoraan puhelimeen, jolloin kasvin tunnistaminen onnistuu pelkän valokuvan avulla luonnossa tai puutarhamyymälässä.

• Pl@ntNet Google Play -kaupassa: Ilmainen kansalaistiedon hanke ja tekoälysovellus, joka tunnistaa niin villit luonnonkasvit kuin puistojen ja puutarhojen koristekasvit kamerakuvan perusteella.