Ristiinnaulittu
ja Getsemane Keuruun uudessa kirkossa

Ristiinnaulittu
Getsemane
Vuonna
1889 alkoi Keuruun
uuden kirkon rakentaminen. Sinä kesänä kauppias Edvard
Damstén ilmoitti lahjoittavansa kirkkoon alttaritaulun, ja myös
maanviljelijä H. Jokela tilasi sellaisen. Molemmat tilattiin Eero
Järnefeltiltä. Idea kahdesta eri maalauksesta tuli kirkon
suunnittelijalta arkkitehti Theodor
Granstedtilta. Järnefelt oli tavannut arkkitehdin. Niinpä
ajatus toteutettiin.
Damsténin
tilaama Ristiinnaulittu tai Kristus
ristillä tuli
ylemmäksi ja Jokelan tilaama predellataulu Getsemane tai Enkeli
ilmestyy Kristukselle Getsemanessa sen
alapuolelle ikään kuin jalustaksi ylemmälle alttaritaululle.
Molempia aiheita oli käytetty alttaritauluissa paljon. Moniosaisten
taulujen käyttö alkoi olla harvinaista. Keuruu edusti aiheidensa
puolesta perinteistä valintaa verrattaessa Järnefeltin myöhemmin
maalaamiin alttaritauluihin.
Pitkäperjantai
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pitk%C3%A4perjantai
Johanneksen
evankeliumin luvut 18–21 kattavat Jeesuksen vangitsemisen,
oikeudenkäynnin, ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen. Keskeisiä
teemoja ovat Jeesuksen kuninkuus, totuus, Pietarin kieltäminen sekä
ylösnousseen Jeesuksen ilmestymiset ja opetuslapsien lähettäminen.
Luku 21 keskittyy erityisesti Pietarin palauttamiseen tehtäväänsä.
Keskeiset
tapahtumat Johanneksen evankeliumin luvuissa 18–21:
18.
luku: Vangitseminen ja tutkinta: Juudas
kavaltaa Jeesuksen, Pietari kieltää Jeesuksen ensimmäiset kerrat,
ja Jeesus on Hannaan ja Pilatuksen kuulusteltavana. Jeesus sidotaan.
19.
luku: Ristiinnaulitseminen ja kuolema: Jeesusta
ruoskitaan, hänet tuomitaan ristiinnaulittavaksi, hän kantaa
ristinsä Golgatalle, kuolee ja hänet haudataan.
20.
luku: Ylösnousemus: Tyhjä
hauta löytyy, Jeesus ilmestyy opetuslapsille (mukaan lukien
Tuomas), ja evankeliumin tarkoitus korostuu (että uskoisitte).
21.
luku: Ilmestyminen Galileassa: Jeesus
ilmestyy opetuslapsille Tiberiaan järvellä, suuri kalasaalis,
Jeesus aterioi heidän kanssaan ja antaa Pietarille tehtävän
ruokkia lampaitaan.
Luvut
18–21 päättävät Johanneksen evankeliumin osoittaen Jeesuksen
olevan Jumalan Poika, joka on voittanut kuoleman.
Pitkäperjantai
on kristillinen juhlapäivä, jota vietetään Jeesuksen
ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistoksi. Tänä vuonna
pitkäperjantaita vietetään tänään, 3.
huhtikuuta 2026.
Tässä
on keskeisimmät asiat pitkäperjantaista:
Merkitys:
Päivä
on kirkkovuoden ainoa surujuhla, jolloin muistellaan Jeesuksen
kärsimystä Golgatalla.
Nimen
alkuperä: Nimitys
on lainaa ruotsin kielen sanasta långfredag.
Se viittaa perinteeseen, jossa päivän jumalanpalvelukset olivat
poikkeuksellisen pitkiä ja päivää vietettiin hiljaisuudessa.
Liturgia
ja tavat: Kirkossa
liturginen väri on musta,
alttari on riisuttu koristeista ja kirkonkelloja ei perinteisesti
soiteta.
Vapaapäivä:
Pitkäperjantai
on Suomessa virallinen pyhäpäivä ja useimmilla työpaikoilla
palkallinen vapaapäivä.
Päivän
raamatullisissa teksteissä keskiössä ovat Jeesuksen
ristiinnaulitseminen ja hänen viimeiset sanansa. Monissa maissa
päivää kutsutaan myös "hyväksi perjantaiksi" (esim.
englannin Good
Friday)
tai "suureksi perjantaiksi".
Ortodoksinen
pääsiäinen sijoittuu usein eri ajankohtaan kuin läntinen
pääsiäinen, koska sen laskemisessa käytetään juliaanista
kalenteria. Vuonna 2026 ortodoksinen pääsiäinen on 12. huhtikuu.
Pääsiäinen
on ortodoksisissa maissa vuoden suurin ja tärkein juhla, jota
kutsutaan usein "juhlien juhlaksi". Se on monissa maissa,
kuten Kreikassa,
Serbiassa,Romaniassa
ja
Venäjällä,
merkittävämpi juhla kuin joulu.'
Bulgarian
pääsiäinen eli Velikden
(suom.
"Suuri päivä") on maan tärkein kirkollinen juhla. Se
yhdistää ortodoksiset menot, ikivanhat kansanperinteet ja runsaan
ruokapöydän, joka päättää 46 päivää kestäneen suuren
paaston.
Vuonna
2026 ortodoksista pääsiäistä vietetään Bulgariassa 12.
huhtikuuta.
Keskeiset
perinteet ja tavat
Kananmunien
värjäys:
Munat värjätään perinteisesti kiirastorstaina tai
lankalauantaina. Ensimmäisen
munan on aina oltava punainen,
mikä symboloi Kristuksen verta. Perheen vanhin nainen tekee tällä
punaisella munalla ristinmerkin lasten otsaan ja poskiin tuomaan
terveyttä ja onnea.
Munataistelu
(Boryak):
Pääsiäisenä perheenjäsenet ja ystävät lyövät munaa toisen
munaa vasten. Se, kenen muna säilyy ehjänä, on "voittaja"
(borak),
ja hänen uskotaan olevan vuoden onnekkaimman ja tervein.
Pääsiäisyön
messu:
Juhla huipentuu lankalauantain ja pääsiäissunnuntain välisenä
yönä pidettävään jumalanpalvelukseen. Keskiyöllä ihmiset
sytyttävät tuohuksensa kirkon "pyhästä tulesta" ja
tervehtivät toisiaan sanoilla "Hristos
Voskrese" (Kristus
nousi kuolleista), mihin vastataan "Voistina
Voskrese" (Totisesti
nousi).
Keskeiset
perinteet ortodoksisissa maissa
Valmistautuminen:
Pääsiäistä edeltää 40 päivän mittainen Suuri
paasto,
jolloin vältetään eläinkunnan tuotteita.
Pääsiäisyön
jumalanpalvelus:
Juhlinta huipentuu keskiyön palvelukseen, joka alkaa pimeässä
kirkossa. Kun keskiyö lyö, sytytetään tuohukset ja kansa kiertää
kirkon.
Pääsiäistervehdys:
Ihmiset tervehtivät toisiaan sanoilla "Kristus
nousi kuolleista!",
mihin vastataan "Totisesti
nousi!".
Ruokaperinteet:
Paasto päättyy juhla-ateriaan. Tyypillisiä ruokia ovat:
Punaiset
kananmunat:
Symboloivat Kristuksen verta ja uutta elämää.
Pasha
ja kulitsa:
Rahkasta valmistettu pasha
ja
korkea hiivataikinasta leivottu kulitsa-pulla ovat perinteisiä
herkkuja.
Lammas:
Erityisesti Kreikassa ja Balkanilla kokonaisena grillattu lammas on
pääsiäisaterian keskiössä.
Pääsiäinen
on kristinuskon suurin juhla, mutta sen viettotavat vaihtelevat
suuresti maittain. Vaikka ylösnousemuksen sanoma on yhteinen,
paikalliset uskomukset ja perinteet tuovat juhlaan uniikkeja
piirteitä.
Erilaisia
pääsiäisperinteitä maailmalla
Norja:
Pääsiäisdekkarit (Påskekrim):
Norjalaisilla on erikoinen tapa lukea ja katsoa rikosromaaneja ja
-sarjoja pääsiäisen pyhinä. Kirjakaupat ja televisiokanavat
täyttyvät tähän aikaan uusista jännäreistä.
Puola:
Vesisota (Śmigus-dyngus):
Toisena pääsiäispäivänä Puolassa käydään perinteisesti
vesisotaa kaduilla. Alun perin perinne liittyi
hedelmällisyysriitteihin ja kasteeseen, ja kohteena olivat
erityisesti tytöt.
Saksa
ja Itävalta: Munajahti ja pääsiäispupu:
Pääsiäispupu (Osterhase)
piilottaa lapsille suklaamunia ja pieniä lahjoja puutarhaan tai
sisälle, joita lapset etsivät pääsiäissunnuntaina.
Bermuda:
Leijat:
Pääsiäisenä lennätetään värikkäitä, usein kuusikulmaisia
leijoja, jotka symboloivat Kristuksen nousemista taivaaseen.
Suomi
ja Ruotsi: Pääsiäisnoidat:
Lapset pukeutuvat noidiksi ja kiertävät ovelta ovelle
pajunvitsojen kanssa toivottaen terveyttä karkkia tai kolikkoja
vastaan. Pohjanmaalla poltetaan pääsiäiskokkoja noitien ja
pahojen henkien karkottamiseksi.
Yhdysvallat:
Easter
Egg Roll:
Valkoisen talon nurmikolla on vuodesta 1878 järjestetty lapsille
kilpailu, jossa munia vieritetään lusikoilla nurmikkoa pitkin.
Italia:
Lo
Scoppio del Carro:
Firenzessä sytytetään ilotulitteilla täytetty vaunu kirkon
edessä. Tapahtuman onnistumisen uskotaan takaavan hyvän sadon
Olen
tehnyt tänään ainoastaan yhden blogikirjoituksen tämän päivityksen
lisäksi. Siihen meni aikaa useita tunteja. Suur-Kalajoen historian
1-osa tuli käytyä aika tarkasti läpi. Lisäksi käytin tekoälyä
hyväksi kun tein blogikirjoituksia Raution ja Kalajoen historiasta
vuodesta 1300 alkaen. Huomenna jatkan Raution ja Kalajoen historiaa
Erkki Ahon blogissa.
Taidenäyttelyni
täydentyi Kalajoen merkitystä korostavilla maalauksilla
https://kalajokinen.blogspot.com/2026/04/taidenayttelyni-taydentyi-kalajoen.html
Olen
erittäin ylpeä taidenäyttelyni korkeasta tasosta ja
taidenäyttelyni monipuolisuudesta.