Vuonna 2025 Suomessa on yhteensä 308 kuntaa, joista 108 on kaupunkeja ja 200 muita kuntia, ja tämä lukumäärä säilyy samana vuoden 2026 alussa, vaikka yksi pieni kuntaliitos Pertunmaan ja Mäntyharjun välillä tapahtuikin vuoden 2025 alussa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa ja Ahvenanmaalla 16.
Vuoden 1865 kuntajakoasetus, viralliselta nimeltään Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kunnallishallituksesta maalla (annettu 6. helmikuuta 1865), on Suomen kunnallishallinnon historian merkittävin uudistus. Se erotti maaseudun maallisen hallinnon evankelis-luterilaisesta seurakunnasta ja loi perustan modernille, itsehallinnolliselle kunnalle.
Yhteiskunnan kehitys on jatkuva prosessi, joka etenee asteittaisena muutoksena (transitio) tai radikaalina rakennemuutoksena (transformaatio). Kehitystä ohjaavat teknologia, arvot ja sosiaaliset normit.
Suomen julkinen sektori on yksi maailman suurimmista, ja sen menot ovat olleet viime vuosina yli 55–57 % suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT), ollen vuonna 2024 EU:n kärkitasoa. Sektori työllistää noin 657 000 henkeä (n. 27 % kaikista työllisistä),.
Suomen päättäjien olisi pitänyt turvata sairaalapalvelut sekä vanhusten huolto perustamalla 100 palvelualuetta 308 kunnan alueelle. Palvelualueet olisivat turvanneet sairaalapalvelut ja vanhuspalvelut omilla alueillaan. Erikoissairaanhoito olisi pitänyt siirtää kokonaan valtion vastuulle ja yliopistosairaaloita valvomaan olisi pitänyt perustaa oma virasto. Väliportaan hallinto tulee purkaa kokonaan.
Vuoden 2024 ja 2025 taitteessa Suomessa asui yli 600 000 vieraskielistä henkilöä, mikä vastaa noin 11 prosenttia väestöstä. Maahanmuuttajien osuus Kelan tuensaajista ja sosiaaliturvan kustannuksista on herättänyt keskustelua, ja eri tilastot antavat monipuolisen kuvan heidän osuudestaan yhteiskunnan tuista:
Toimeentulotuki ja sosiaalietuudet (2024–2025):
Toimeentulotuki: Kelan tietojen mukaan yli kolmasosa (37 %) toimeentulotuesta meni vieraskielisille vuonna 2024, mikä on yli 300 miljoonaa euroa.
Sosiaaliturvan kokonaismäärä: Vieraskielisten osuus Kelan tuensaajien joukossa on noussut. Toisaalta tuoreen tutkimuksen mukaan vieraskieliset saavat noin 5 % tulonsiirroista, vaikka heidän osuutensa väestöstä on noin 10 %.
Etuuksien määrä: Maahanmuuttajille on maksettu keskimäärin enemmän Kelan etuuksia kuin syntyperäisille suomalaisille, mikä johtuu työttömyysturvan, asumistukien ja toimeentulotukien suuremmasta osuudesta.
Työllisyys ja veronmaksu:
Työttömyys: Ulkomaalaisten osuus työttömistä työnhakijoista oli 20,2 % (heinäkuu 2025), kun taas ulkomaalaisten osuus koko väestöstä on huomattavasti pienempi.
Vaikutus talouteen: Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) tutkimuksen mukaan vieraskieliset maksavat enemmän veroja (2,7 mrd €) kuin saavat tulonsiirtoja (2,4 mrd €), eli heidän nettovaikutuksensa julkistalouteen on positiivinen.
Työllisyysaste: Ulkomailla syntyneiden työllisyysaste on keskimäärin matalampi kuin Suomessa syntyneiden, mutta on kohentunut viime vuosina.
Maahanmuuton kustannukset ovat Suomessa 10 miljardia euroa vuodessa.
Professori: "Maahanmuuton kustannukset jopa 900 000€ per tulija" (Vesa Kanniainen) | Puheenaihe 614
https://www.youtube.com/watch?v=_mHH2pM_qMo
Maahanmuutto on todella suuri ongelma suomalaiselle yhteiskunnalle erittäin suuri ongelma, koska kustannukset yhteiskunnalle ja veronmaksajille maahanmuutosta on erittäin suuret kustannukset.
"Koiviston valtiopetos" -termi liittyy kritiikkiin, jossa presidentti Mauno Koiviston katsotaan ylittäneen valtaoikeutensa ja alistaneen oikeuslaitoksen poliittiselle ohjaukselle, erityisesti toukokuun 1992 niin sanotussa "konklaavissa". Kriitikoiden mukaan tämä heikensi oikeusvaltioperiaatetta ja johti perustuslain vastaiseen toimintaan.
Koiviston konklaavi (6.5.1992): Presidentti Koivisto kutsui koolle korkeimpia oikeusviranomaisia keskustelemaan pankeille vaikeasta tilanteesta, mikä on herättänyt kysymyksiä oikeuslaitoksen riippumattomuudesta.
Väitteet: Syytökset viittaavat siihen, että Koivisto olisi käyttänyt pääministeri Esko Ahoa perustuslain muuttamiseen epävirallisia reittejä, mikä on nähty poliittisena ohjauksena.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koiviston_konklaavi
Mauno Koivisto – tasavallan presidentti – valtiopetoksen tekijä
https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/mauno-koivisto-tasavallan-presidentti.html
Pääministeri Esko Aho ja SSP-sopimus
https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/paaministeri-esko-aho-ja-ssp-sopimus.html
Tarja Halonen tasavallan presidentti
https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/tarja-halonen-tasavallan-presidentti.html
Suomi tarvitsee oikeusjärjestelmän uudistamisen. Laillisuusvalvontaorganisaatiot eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin palvelut ja toiminta on lopetettava. Korkein oikeus on lopetettava. Suomeen on perustettava perustuslakituomioistuin ja säilytettävä käräjäoikeus ja hovioikeus. Poliisin ja syyttäjälaitoksen rikollinen toiminta on lopetetta.
Perustuslakituomioistuin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslakituomioistuin
Valtiopetoksesta johtuen Suomessa toimii virkamafia ja virkaelätit estävät oikeuden saannin Suomessa. Poliisi- ja syyttäjälaitos ovat selkeitä rikollisjärjestöjä.
Suomen maantieteellinen asema
Suomella on maarajaa kolmen valtion kanssa:
Itä: Venäjä (rajan pituus noin 1 300 km).
Länsi: Ruotsi (rajan pituus noin 545 km).
Pohjoinen: Norja (rajan pituus noin 710 km).
Etelä:Suomenlahden takana sijaitsee Viro, jolla on Suomen kanssa yhteistä merirajaa.
Suomi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi
Suomen ja Venäjän suhteet ovat tällä hetkellä historiallisen kireät ja heikentyneet merkittävästi Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 2022. Suomen Nato-jäsenyys, itärajan sulkeminen ja Euroopan unionin pakotteet ovat ajaneet maiden viralliset suhteet minimiin, ja Venäjä on nimennyt Suomen epäystävälliseksi valtioksi.
Keskeiset asiat nykyhetkellä:
Diplomaattiset suhteet: Yhteydet ovat minimissä, mutta diplomaattisia suhteita ei ole täysin katkaistu.
Turvallisuus ja raja: Suomi on sulkenut itärajan Venäjän hybridioperaatioiden vuoksi. Suomen liityttyä Natoon (2023) Venäjä on uhannut vastatoimilla.
Kauppa ja energia Energiatuonti Venäjältä (öljy, kaasu, sähkö) on lähes loppunut, ja kauppasuhteet ovat romahtaneet.
Kansalaisten suhteet: Luottamus on heikko, ja rajan ylittävä liikenne on erittäin rajoitettua.
Historiallinen tausta ja muutos:
Autonomia ja itsenäisyys: Suomi oli osa Venäjää (1809–1917) ja kävi Neuvostoliittoa vastaan talvi- ja jatkosodan.
Kylmä sota ja "suomettuminen": Sodan jälkeen suhteet perustuivat YYA-sopimukseen (1948), jota leimasi rauhanomainen rinnakkaiselo ja laaja kauppa.
Ukrainan sota (2022-): Venäjän hyökkäys muutti tilanteen täysin, ja pitkään ylläpidetty "naapuruuspolitiikka" päättyi.
Vaikka viralliset suhteet ovat poikki, maiden välinen raja ja pitkä yhteinen historia säilyvät, mutta nykyinen geopoliittinen tilanne on tehnyt yhteistyöstä lähes mahdotonta.
Suomen on pyrittävät palauttamaan normaalisuhteet Venäjän kanssa. Se edellyttää Suomen polliittiselta johdolta neuvottelujen käynnistämistä Venäjän johdon kanssa jotta voidaan suhteet normalisoida. Suomalaiset ja venäläiset eivät halua sotaa vaan rauhaa ja normaalia kanssakäymistä kansalaisten, yritysten ja poliittisen johdon kanssa.
Valtiopetoksesta johtuen Suomessa toimii virkamafia ja virkaelätit estävät oikeuden saannin Suomessa. Poliisi- ja syyttäjälaitos ovat selkeitä rikollisjärjestöjä.
Turun tunnin juna (Länsirata) on hanke, jonka taloudelliset perusteet jakavat mielipiteitä. Hankkeen puolustajat korostavat aluetaloudellisia hyötyjä, laajempaa työssäkäyntialuetta ja kaupunkien kytkeytymistä toisiinsa. Kriitikot taas kyseenalaistavat korkeat kustannukset ja suhteellisen pienet matka-aikahyödyt suhteessa investointiin. Kysymys: Tulemmeko toimeen ilman tunnin junaa? Varmasti tulemme ja silloin rahat voi käyttää järkevämpiin investointeihin. Kysymyksessä on pääministeri Petteri Orpon kotiinpäinvedosta ja virheinvestoinnista!
Olen tehnyt tänään seuraavat blogikirjoitukset
PE 13.02.2026 Ukrainan sota 1451.päivä
https://kalajoki-ploki.blogspot.com/2026/02/pe-13022026-ukrainan-sota-1451paiva.html
Verenkierron parantaminen
https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2026/02/verenkierron-parantaminen.html
TO 12.02.2026 Olympialaiset Milano/Cortina
https://urheilunhistoria.blogspot.com/2026/02/to-12022026-olympialaiset-milanocortina.html
Erkki Aho ja Erkki Ahon taidenäyttely kertovat totuuden asioista.
