KE 06.05.2026 Ukrainan sota 1536 .päivä
http://kalajoki-ploki.blogspot.com/2026/05/ke-06052026-ukrainan-sota-1536-paiva.html
Vladimir Putin asema Venäjällä horjuu, sillä Ukrainan drronihyökkäykset aiheuttavat venäläistrn keskuudessa entistä suurempaa suuttumusta Vladimir Putinia kohtaan. Venäjän talous on ajettu todella ahtaalle.
Tässä on totuus Suomesta oikeusvaltiona - vastaus oikeusministeriölle
https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2026/05/tassa-on-totuus-suomesta-oikeusvaltiona.html
Olen tekoälyn avulla laittanut ulosottoviraston ja oikeusministeriön vaikeaan asemaan. Valtiopetos on paljastettu todistusaineistoineen. Suomi on oikeusvaltiona yksi maailman heikoimpia.
Lisää jatkosopimuksia!
https://e-aho-urheilublog.blogspot.com/2026/05/lisaa-jatkosopimuksia.html
JHT:n Suomisarjan joukkue valmistuu pala palalta. JHT:n tavoitteena on olla Suomisarjassa kärkikastissa ja mieluiten sarjan voittajana.
Mitä tapahtui Kalajoella vuonna 1999?
https://kalajokinen.blogspot.com/2026/05/mita-tapahtui-kalajoella-vuonna-1999.html
Olen tehnyt tekoälyn avulla Kalajoen historiaa käsittelevän aineiston. Tekoäly on hyvä apuri, mutta sekin tekee virheitä ja yleistyksiä. Siksi tekoälyn käyttäjän on hallittava aineistoa, jossa hän käyttää takoälyä, sillä tekoäly tekee niin paljon virheitä ja yleistyksiä. Historiablogini tekemisessä täytyy olla tositarkkana ettei tule virheitä, jotka tekoäly aiheuttaa. Tekoäly tekee luvattoman paljon virheitä, mutta se on äärettömän hyvä apuri, jos sitä osaa oikein käyttää.
Taidenäyttelyni toteutuu Raution Raatikuoneella ensi kesänä. Avajaiset on maanantaina 29.06.2026 klo 14.00. Avajaiseremoniat ovat toteutusta vailla valmiit. On varmistettu näyttelyn avajaa ja ohjelman suorittajat. Taidenäyttelyssä on rautiolaista syntyperää olevien 22 tohtorin muotokuvapiirrokset sekä tiedot kahdesta rautiolaista syntperää olevasta tohtorista, joista ei ole vielä tehty muotokuvapiirrosta tähän näyttelyyn. Lisäksi taidenäyttelyssä on puuseppä Leo Takalon tekemiä rakennusten pienoismalleja sekä Raution historiaa vuodesta 1323 tähän päivään saakka.
Taidenäyttely on avoinna Rautio-viikolla 10-18 välisenä aikana joka päivä.
Olen tänäänkin valmistellut taidenäyttelyä. Vein kehystettäväksi paikalliseen kehysliikkeeseen yhden muotokuvan ja kävin varmistamassa pienempien liimalevypuiden saatavuuden päätyseinän rakentamista varten, johon tulevat Rositsa Tanchevan maalaamat muotokuvat Helena Petäistöstä, Alpo Murtoniemesta, Keijo Nivalasta ja Klaus Korhosesta. Muotokuvien koko on 30x50 cm. Lisäksi siihen tulee Olga Markova-Orellin maalama maalaus Raution kirkosta sekä taiteilja Rositsa Tanchevan maalaus Raution painonnostajista Milko Tokolasta ja Anna os.Everistä.
Toiselle puolen päätyseinää tulee taiteilija Rositsa Tanchevan maalaus Isoviha Kalajoella. Silloin venäläiset kasakat hyökkäsivät Kalajoelle 14.12.1714 ja veivät mennessään 264 alle 15-vuotiasta lasta Kalajoen seurakunnan alueelta. Rautiosta vietiin 18 poikaa ja 2 tyttöä ja Alavieskasta yöllä miehensä vierestä kaunis Marketta Pekantytär., joka sitten löydettiin Sievistä tapettuna. Lisäksi päätyseinän sisäpuolelle tulee taiteilija Olga Markova-Orellin maalama talvinen Raution kirkko sekä taiteilija Tanja Luukkosen tekemä muotokuvapiirros Raution viimeisestä kansanedustajasta virsirunoilija Leonard Typpöstä. Alimmalle riville tulee historiataulut kahdesta Raution tohtorista, joista ei ole muotokuvaa sekä taiteilja Tanja Luukkosen muotokuvapiirros näyttelyn kokoajasta ja omistajasta Erkki Ahosta.
Muistutan vielä Kalajoen kesätetteriesityksestä.
https://www.facebook.com/groups/428402723857948/?locale=fi_FI
Näytökset
ke 8.7. klo 18.30 (ensi-ilta)
to 9.7. klo 18.30
pe 10.7. klo 13.00
su 12.7. klo 18.00
ke 15.7. klo 18.30
to 16.7. klo 18.30
pe 17.7. klo 13.00 (täyttymässä)
la 18.7. klo 13.00 (täyttymässä)
su 19.7. klo 13.00 & 18.00
ke 22.7. klo 18.30
to 23.7. klo 18.30
pe 24.7. klo 13.00
la 25.7. klo 13.00
su 26.7. klo 13.00 & 18.00
LIPUT
25 € (peruslippu)
22 € (eläkel., opisk., lapset, työttömät, varusmiehet)
22 € (ryhmät yli 20 hlöä)
(hinnat sis. alv. 13,5%)
Ryhmävaraukset
ja tiedustelut: willilakeus@gmail.com ja p. 041 318 3875
Ennakkolippuja
Kalajoki keskusvaraamosta ja lippu fi -palvelusta (hintaan lisätään
käsittelymaksu).
Lue lisää: www.kalajoenkesateatteri.fi
Lämpimästi
tervetuloa teatteriin!
Taidenäyttelyssäni Rautiossa Rautio-viikolla on esillä puuseppä Leo Takalon tekemä Hilman hotellin pienoismalli. Rautiossa esittelen samalla Hilman hotellin historiaa ja Kalajoen matkailun historiaa. Taidenäyttely on avoinna koko Rautio-viikon ajan klo 10-18.
Matkailun ensiaskeleet
Tuomipakat, Hietapakat, Herrainpakat... Mistä nämä nimet tulevat, ja miten ihmiset ovat näillä lämpimillä hiekoilla kesäjuhliaan viettäneet?
Katselet dyynien rinnettä nyt ylöspäin, vasemmalla näet Herrainpakat, oikealla Tuomipakat. Sukelletaan näkymään ja vielä aivan matkailun alkuvaiheisiin.
Jo ennen hiekkarantoja matkailijat olivat löytäneet Kalajoelta Rahjan saariston, jota jo vuonna 1879 mainostettiin sanomalehdissä oivalliseksi kylpypaikaksi.
Muun muassa Oulun Wiikko-Sanomia kirjoitti 7.6.1879: Uimamiehiä ja naisia kuulostaa tänne keräytyvän kosolta tänä kesänä. Täällä nimittäin on Rahja -niminen ranta, jossa Pohjanlahden laineet liikkuvat erinomaisen terveellisesti.
Hiekkasärkät tunnettiin alkuaan Tuomipakkain tai Hietapakkain nimellä. Tuomipakat ja vastapäinen Herrainpakat otettiin ensimmäiseksi matkailukäyttöön. Ihmiset saapuivat kesäisinä vapaapäivinä retkelle hiekoille eväiden kanssa.
Tuomipakat olivat saaneet nimensä alkukesällä kukkivista ja tuoksuvista tuomista, jotka olivat levittäytyneet Ison- ja Pikkupakan väliseen, Lemmenlaaksoksi nimettyyn notkelmaan.
Hietikoilla retkeili aluksi vain herrasväki, joka piti leiripaikkanaan Herrainpakkoja. Herrasväkeä seurasi vähitellen myös tavallinen kansa.
Paikkakunnan talolliset matkasivat perhekunnittain hevoskyydillä kerran kesässä hietapakoille viettämään yhden lomapäivän ennen heinäniitulle lähtöä. Rannalla riisuttiin sukat, käärittiin housunlahkeet, syötiin eväitä ja keitettiin merivesikahvit.
Hiekkasärkistä tulikin 1920-luvulta lähtien suosittu retki- ja auringonottopaikka, jonne saapui väkeä kauempaakin.
Hiekkasärkkien ensimmäinen matkailuyritys oli pieni Oskari Kärjän perikunnan laittama virvokekioski Tuomi- ja Herrainpakkojen välisessä laaksossa.
Paikallisesti ja maakunnallisesti Kalajoen hiekkarantojen suosio kasvoi etenkin juhannuksen viettopaikkana. Tuomi- tai Hietapakkoja alettiin 1930-luvun kuluessa myös yhä useammin kutsua Hiekkasärkäksi. Hiekkasärkät olikin ulkopaikkakuntalaisten käyttämä nimi. Kalajoella ei tunnettu sanaa särkkä, ja hiekka -sanan asemesta käytettiin sanaa hieta.
Hietapakoille matkustettiin juhannuksena joukolla koivunoksin koristeltujen kuorma-autojen lavoilla. Myöhemmin naisilla oli usein kansallispuku yllään.
Monet kalajokiset hankkivat lisätuloja pystyttämällä juhannuksena myyntikojuja alueelle.
Rahjalainen, vanhaa laivurisukua oleva Päiviö Rahja ja vaimonsa Anna Rahja olivat Kallan saaren matkailutoiminnan pioneereja. Rahjojen yritys Kallan Matkailu aloitti liikennöinnin leirintäalueelta Maakallan historialliselle kalastajasaarelle Kalla -laivallaan vuonna 1966. Laivalaituri rakennettiin alueen pohjoispäähän ja se oli 30 metriä pitkä ja vain metrin leveä. Matkustajamäärien kasvaessa liikennöinti siirrettiin Keskuskarin venesatamaan. Toiminta jatkui kahdessa sukupolvessa.
Herrain pakat
Hiekkasärkät tunnettiin alkuaan Tuomipakkain tai Hietapakkain nimellä. Tuomipakat ja vastapäinen Herrainpakat otettiin ensimmäiseksi matkailukäyttöön. Ihmiset saapuivat kesäisinä vapaapäivinä retkelle hiekoille eväiden kanssa.
Hietikoilla retkeili aluksi vain herrasväki, joka piti leiripaikkanaan Herrainpakkoja. Herrasväkeä seurasi vähitellen myös tavallinen kansa.
Tuomipakat ja Lemmenlaakso
Hiekkasärkät tunnettiin alkuaan Tuomipakkain tai Hietapakkain nimellä. Tuomipakat ja vastapäinen Herrainpakat otettiin ensimmäiseksi matkailukäyttöön. Ihmiset saapuivat kesäisinä vapaapäivinä retkelle hiekoille eväiden kanssa.
Tuomipakat olivat saaneet nimensä alkukesällä kukkivista ja tuoksuvista tuomista, jotka olivat levittäytyneet Ison- ja Pikkupakan väliseen, Lemmenlaaksoksi nimettyyn notkelmaan.
Hilman hotelli
Kuka oli elämänmyönteinen ja toimelias Hilma ja ketä hänen kuuluisat vieraansa olivat?
Hiekkasärkkien ensimmäinen ravintola ja majoitusliike, Hilman hotelli, perustettiin 1930-luvun alussa.
Läheisessä Rahjan kylässä asuneet Hilma Sofia Rahja (1891-1972) ja
Jaakko Jyrinki (1873-1947) ostivat Santaholman sahan vanhan väentuvan, joka talvella kuljetettiin jäitä pitkin Plassilta Hiekkasärkille.
Alakertaan varustettiin ravintola ja yläkertaan majoitustiloja. Jaakko luopui myöhemmin osuudestaan ja Hilma ryhtyi emännöimään hotellia miehensä, jääkärivääpeli ja rakennusmestari Jalmari Pahikkalan kanssa.
Hilman täysihoitola oli yli kolmekymmentä vuotta ainoa majoitus- ja ravitsemusliike Hiekkasärkillä. Hotellin maine tunnettiin laajemminkin ja siellä vieraili moni kuuluisuus.
Paikka oli kotoisa ja kiireetön, ruoka maukasta ja palvelu hyvää. Hilma itse leipoi ja laittoi ruoan, lehmä laidunsi lammikoiden rannalla ja iltalypsyn aikaan kuului navetasta Hilman kaunis laulu.
Paikan hengen loi emäntä, joka tunnettiin supliikistaan ja elämänmyönteisyydestään. Hän oli hyvä keskustelija ja tuli erinomaisesti toimeen monenlaisten vieraiden kanssa. Hilma osasi myös soittaa ja laulaa. Hankalat asiakkaat hän sieppasi kainaloonsa ja tömäytti hietikolle, niin että pölypilvi vähäksi aikaa peitti näkymän lemmenlaaksoon.
Hilman hotellin vieraista on saatu tietoa vieraskirjoista. Sotavuosina 1944-45 hotellissa asui kirjailija Tito Colliander perheensä kanssa. Tito jatkoi Kalajoellakin kirjallista työtään. Laulajatar Anna Mutanen vieraili hotellissa ja lauloi sen parvekkeelta emännälle ja muille hotellivieraille. Samoin muusikot Marjatta ja Martti Pokela. Nimensä vieraskirjaan kirjoittivat myös näyttelijät Martti Katajisto, Tauno Majuri (Palo), Ansa Ikonen, Asta Backman, Sirkka Sipilä ja oopperalaulaja Wäinö Sola.
Kirjailija Ilmari Kianto löysi Kalajoelle ja Hilman hotelliin kollegansa Tito Collianderin kehoituksesta. Hän oli pitkään halunnut tehdä matkan seudulle, mistä hänen Calamnius-sukuiset esi-isänsä olivat kotoisin. Kalajoelle hän saattoi myös ottaa mukaansa ”sihteerinsä”, jota kirjailijoiden suosimassa Nummelan Päivölän lepokodissa ei suvaittu. Kianto on kertonut matkastaan, kuinka ”emäntä Hilma on vilkas ja ystävällinen sielu, rupesimme saamaan erinomaista ruokaa. Saimme tuoretta kalaa, viiliä, hylkeenlihaa, sianlihaa, joimme maitoa ja kirnupiimää. Isäntä on entinen jääkäri ja rakennusmestari, joka nyt kohentelee täällä paikkoja ja tekee parannuksia ja uudistuksia minkä ehtii.”
Talvisin Hilman hotellissa vieraili hiihtolomalaisia ja se toimi hiihtokilpailujen keskuksena. Monena vuonna hiihtojen kirkkain tähti oli Kalajoen oma poika Jussi Kurikkala, moninkertainen maailmanmestari, jonka sanotaan hankkineen kuntonsa Hiekkasärkiltä ja hyljejäiltä.
Pahikkaloiden jälkeen vuonna 1963 hotellin omistajaksi tuli Sotainvalidien järjestö, nimikin vaihtui _Meri-Baariksi. _Sotainvalidien osasto myi hotellikiinteistön vuonna 1976 Kalajoen kunnalle. Hotellin toimintaa jatkettiin, mutta rakennuksen kunto heikkeni. Sen sijaan, että se olisi kunnostettu, kunta päätti luovuttaa rakennuksen palokunnan harjoituskohteeksi poltettavaksi helmikuussa 1987.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti