KE 31.12.2025 Selvitän sukujuuriani – hyvää uutta vuotta 2026

Aamulla aurinko nousi kello 10.19 ja laskee kello 14.35 Päivän pituus on 4 tuntia 16 minuuttia. Päivä on melko pilvistä ja poutaa. Päivän lämpötila on -9C - .15 C. Tuulen suunta koillisesta ja tuulen voimakkuus 3-6 m/s. Ilman kosteus 90%. Tuntuu kuin olisi – 14C.

Kävin eilen SaniFanissa saunassa ja uimassa. Saunominen on monipuolisesti terveyttä edistävää: se rentouttaa, alentaa stressiä, parantaa verenkiertoa ja sydämen terveyttä (vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä) sekä puhdistaa ihoa ja hengitysteitä. Säännöllinen saunominen voi myös ehkäistä muistisairauksia, vahvistaa immuunijärjestelmää ja auttaa lihasten palautumisessa. Vaikutukset ovat samankaltaisia kuin lievässä liikunnassa. Kylpylä on kokonaan suljettuna 7.-9.1.2026 huollon vuoksi,. 10.1.2026 alkaen uimahalli avoinna:

• ma-pe klo: 14-20

• la-su klo: 12-18

• Aamu-uinti ke klo: 7-9

Kylpylä suljettu 2.1-13.2.2026 (Uimahalli on avoinna normaalisti kylpylän sulun ajan.)

Jos kylpylä olisi yksityisen pyörittämä niin se toimisi toisella tavalla. Vain Kalajoen kaupunki voi toimi niin, että kylpylä suljetaan matkailijoilta ja paikkakuntalaisilta näin pitkäksi aikaa.

Heräsin aamulla kello 05.50. Punnitsin painoni 98.9 kg Verenpaineeni oli 129/81 pulssi 56. Veren sokeri 7.5.

Minulla on vaikeuksia yöllisten heräämisteni kanssa. Siksi käytän meditaatiota apuna jotta saan taas unenpäästä kiinni.

Kehon rentoutus - Hyvää yötä ?

https://www.youtube.com/watch?v=4omYRmYJ8XI

soisäni Matti Aho ja hänen vaimonsa Emelina Kukko. Muotokuvan on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva.

Olen tehnyt sukuslevitystä. Sain Amerikasta sähklpostiviestin, jossa serkkuni lähestyi minua. Tämä oli minulle miellyttävä yllätys. Olemme vaihtaneet jo muutaman sähköpostiviestin .Tietokoneohjelma löysi minulle 116 serkkua. Se määritteli serkut useammassa sukupolvessa.

Rautio-kirja

Rautiosta on muuttanut Amerikkaan 619 ihmistä. Se on todella suuri määrä ottaen huomioon Raution pienen väkimäärän. Raution kunnassa on tehty erittäin tarkka selvitys siirtolaisasiassa. Kirkonkirjoista on haettu tiedot kaikista Rautiosta muuttaneista. Vastaavaa selvitystä ei ole tehty missään muussa kunnassa Suomessa. Rautiosta on muuttanut Amerikkaan 619 henkilöä. Ruotsiin on muuttanut 147 henkilöä. Kanadaan on muuttanut 75 henkilöä. Australiaan on muuttanut 21 henkilöä. Venäjälle on muuttanut 26 henkilöä ja Afrikkaan yksi mies. Rautio-kirjassa on kerrottu rautiolaisten siirtolaisuudesta sivuilla 86-132. Erittäin laaja selvitys. Kirjaan on koottu kaikkien siirtolaisten nimet ja syntymäajat ja ne on järjestetty lähtövuosien mukaiseen järjestykseen. Siirtolaisuudessa kuolleiden muistomerkin on ideoinut opettaja Osmo Tokola. Tämä muistomerkki on Rautiossa,.

Siirtolaisuudessa kuolleiden muistomerkki Rautiossa.

Raution väestönkehitys 1880–1970
Vuosi			Asukkaita
1880			1 157
1890			1 282
1900			1 370
1910			1 408
1920			1 479
1930			1 644
1940			1 591
1950			1 793
1960			1 658
1970			1 423
Lähde: Tilastokeskus.

Rautiosta muuttaneita Rautio-kirjan mukaan. Kirjan sivu

Rautio-kirjasta selvisi, että Pahikka-aho Erkki Erkinpoika s.19.9.1864 k. 1928 on lähtenyt Amerikkaan v. 1882. Raution hautausmaalla on Erkki Pahikka-ahon ja hänen vaimonsa Maria Sofian haudat. Haudat ovat hautausmaan ylemmässä osassa etelän puolella reunimmaisena.

Isoisöni isän Erkki Pahikka-ahon hauta Raution hautausmaalla

Isoisäni Matti on Erkki Pahikka-ahon poika. Sukutukimuksella selvitin isoisäni veljet ja sisaret. Isoisäni Matin veljiä ovat Erkki Aho Erickson, Juho Aho Erickson ja Antti Aho sekä sisar Maria Liisa Aho. Erkki Aho Ericksonin vaimo on tuntematon. Heillä on kaksi lasta Alli Aho Erikson ja Jani Aho Erikson. Maria Lisa Aholla ja hänen miehellään Emmanuel Verrosella on 10 lasta.

Erkki Aho Eriikson

Pahikka-aho Juho Erkinpoika s.23.9.1867 k.1942 lähti Amerikkaan vuonna 1891.

Pahikka-aho Antti Erkinpoika s.25.1,1876 lähti Amerikkaan vuonna 1898.

Tässä kuvassa Antti Aho Amerikassa:Antti kuoli 19.7.1927.

MA 29.12.2025 Ulkomaalaisten opiskelijoiden opiskelua Suomessa on tarkasteltava pitemmän kaavan mukaan

Aamulla aurinko nousi kello 10.20 ja laskee kello 14.31 Päivän pituus on 4 tuntia 11 minuuttia. Päivän lämpötila on -1C-4C. Päivä on melko pilivstä ja poutaa. Tuuli on pohjoisesta ja tuulen voimakkuus on 7-9 m/s. Suhteellinen kosteus on 70 %. Lämpötila tuntuu kuin olisi pakkasta -10C:

Painoni 98.5 kg. Joulun aika näkyy painon nousuna. Verenpaineeni 138/82 ja pulssi 59. Kun paino nousee niin verenpaine myös nousee. Diabetes-kelloni ei jostain syystä mittaa enää unen laatuani ja määrääni. Vie jonkun aikaan, kun selvitän syyn tilanteeseen. Nuo laitteet ovat niin monimutkaisia vanhemmalle miehelle.

Viikonloppuna riehunut Hannes-myrsky runteli varsinkin rannikkoa pahoin. Maanantaina aamuyhdeksän aikaan Kalajoella oli vielä yli tuhat sähkötöntä taloutta. Puoli neljän aikaan tilanne oli hieman parempi, sillä sähköttä oli enää 853 taloutta.

Olen uusinut aamupalani ja ruokavalioni Aamulla tyhjään mahaan juon lasillisen puhdasta vettä.Laitoin aamupalani uusiksi. Tietoa on tullut lisää. Keitetty kananmuna kuuluu edellenkin aamupalaani. Chiansiemeni haudutan yön yli lautasella vedessä. Aamulla se on valmista. Sen päälle laitan kaurapuuroa, kanelia ja mustikoita. Syön aamupalalla ruisleivänpalan, jonka päälle laitan valkosipulin kynsiä pilkottuna sekä lohifilesiivun. Lisäksi punajuuren siivuja ja suolakurkun siivuja sekä tomaattia. Ruokajuomana on Valion gefilus kefir-piimä. Kalajoelta sitä voi ostaa S-Marketista. Kysyin tekoälyltltä, että missä kaupassa Kalajoella myydään Valion gefilus kefir-piimää. Tekoäly vastasi, että tuote kuuluu Kalajoen S-Marketin valikoimiin.

Otan aamulla D-vitamiinin. Diabeksen hoito vaatii nestettä. Siksi juon nestettä tasaisesti koko päivän. Sekoitan juomaani magneesiua ja toiseen juomakertaa omenaviinietikkaa ja kolmanteen kertaan karpalomehua.

Illalla juomaan sekoitan kurkumaa ja mustapippuria.

Päivällä syön lohikalakeittoa. Ruisleivä päälle laitan punasipulia. Juomana vedellä jatkettua maustamatonta jogurttia.

Välipalana syön luumun, kiivin, omenan ja saksan pähkinää.

Ennen nukumaan menoa syön maitorahkaa.

Tein terveysblogiini jutun. Jalkojen heikkous ja veren sokerin alentaminen.

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2025/12/jalkojen-heikkous-ja-veren-sokerin.html

Seuraan urheilun historia-blogissani jääkiekon nuorten MM-kisoja sekä Tour de Skien tapahtumia.

https://urheilunhistoria.blogspot.com/2025/12/tour-de-ski-2025-2026.html

Nuorten MM-kisat

https://urheilunhistoria.blogspot.com/2025/12/jaakiekon-nuorten-mm-kisat-26122025.html

Seuraan Ukrainan sotaa päivittäin omassa blogissani.

https://kalajoki-ploki.blogspot.com/2025/12/ma-29122025-sodan-1405-paiva.html 

Suoritin meditaatio harjoituksen. Olen huomannut , että meditaatiosta on hyötyä minulle. Meditaatio auttaa unihäiriöissä. Saa helpommin unen.

https://www.youtube.com/watch?v=ErWHdiSrjr0&t=220s

Kävin parturissa. Boss Man Barbershop Kalajoki Kalajoentie 3. Erittäin hyvä parturi ja hyvä palvelu. Voin suoistella. Vain paras on kyllin hyvää minulle.

Minulla on Diabeteksen hoidossa käytössä Ozempic-lääke. Maanantaisin on pistoksen aika. Pistos kerran viikossa.

Kävin hakemassa verikokeiden tulokset.Veren pitkä sokeri on liian korkealla. Uskon, että nyt olen löytänyt Daiebtekseen lääkkeet luonnonaineista. Katsotaan 2 viikon kuluttua tilannetta uudelleen.

Minä alan selvittämään nyt laajemmin sukujuuriani. Minulla on nyt kaikki mahdolliset lähteet käytössä asioiden selvittämiseksi. Mielenkiintoinen työ. Tällä hetkellä minun selvityksissäni on vähän yli 1000 henkilöä. Tämän hetkiset selvitykset ulottuvat 1500-luvulle asti eräiltä osin.

Tässä on taiteilija Rositsa Tanchevan maalaukset isovanhemmistäni

Matti ja Emelina Aho os. Kukko

Eino ja Hanna Perttula ( os. Niskakangas)

Olen aikanani järjestänut ulkomaalaisille opiskelijoille opistelupaikkoja Suomeen. Olen eilen keskustellut heidän kanssaan. He ovat menestyneet erittäin hyvin Suomessa ja he ovat maksaneet veroja merkittävän määrä omalle paikkakunnalleen ja Suomen valtiolle. Osa venäläisistä pojista on palannut kotiseudulleen Venäjälle ja he ovat siellä nousseet merkittävään asemaan. Bulgarialainen poika on menestynyt äärettömän hyvin Suomessa. Bulgarialainen poika oli minun mukana yritystoiminnassa ja hänestä tuli kuin oma poika. Olen voinut sanoa, että minulla on kolme tyttöä ja yksi poika. Venäläiset ovat parhaita maahanmuuttajia, sillä he tekevät töitä ja elättävät perheensä. Suomessa on tullut virheellinen kuva maahanmuutosta tiettyjen maiden kansalaisten perusteella, jotka eivät sopeutuneet Suomeen ja elävät veronmaksajien rahoilla. Suomi on Venäjän rajanaapuri jatkossakin. Siksi maiden väliset suhteen on voitava normalisoida mahdollisimman pian. Venäläisten ostovoima on suomalaisille yrityksille ja Suomen valtiolle erittäin tärkeä asian.

Ulkomaisiin opiskelijihin pitäisi suhtautua vähän pitemmän laskukaavan kautta. Sitten käsitys heistä voisi muuttua ja saada ymmärrystä enemmän. Monelle pienen kunnan lukiolle ja ammattikoululle he ovat erittäin tärkeitä henkilöitä, koska he pitävät omalla tavallaan kouluja pystyssä pienilläkin paikkakunnilla.

Toivottavasti Raution kylätoimikunta hyväksyy esitykseni Rautio-viikon teemoista ja taidenäyttelyni esittelystä Raution monitoimitalolla. Tarvitsen yhdestä luokasta tilaa näyttelykalusteille – kahdeksan loossia ja 4 päätyä. Hyväksymisen jälkeen voisin alkaa suunnitella merkkinointia ja avausseremonioita.

SU 28.12.2025 Opettaja Osmo Tokolan maalaukset sodasta

 

Tein Raution kylätoimikunnalle esityksen seuraavan Rautio-viikon aiheesta. Esitin myös taidenäyttelyni esittelyä Rautio-viikolla. Minulta unohtui viestistäni erittäin tärkeä asia eli opettaja Osmo Tokolan maalaukset sodasta ja rautiolaisten sotahistoria.

Osmo Tokolan sotaa kuvaavat maalaukset taidenäyttelyssäni

Jatkosodan aikana Raution miehet osallistuivat sotaan siten, että reserviläiset kuuluivat JR/29:ään, jonka komentajana oli evl. Paavo Susitaival. Ne miehet, jotka sodan kestäessä suorittivat asevelvollisuuttaan kuuluivat JR/50:een, jonka komentajana oli evl. Aho. Asevelvollisia oli myös JR/8:ssa, jonka komentaja oli ev. Autti. Tämä rykmentti on "tuntemattoman sotilaan rykmentti".
Keskipohjalaisrykmentti määrättiin liikekannallepanomääryksen mukaan perustettavaksi 18.6.1941. Tällöin lämpinä kesäpäivänä jaettiin Raution reserviläisille palvelukseenastumismääräys. JR/29:n III-pataljoona muodostettiin Sievin asemalla. Sinne rautiolaiset marssivat 18.6.1941 Pöllän koululta.

Nämä kolme rykmenttiä JR29, JR50 ja JR8 muodostivat tulevissa sotatoimissa 11 divisioonan, jonka komentajan oli jalkaväenkenraaliksi myöhemmin noussut K.A.Heiskainen, joka sai lempinimen "Kylmä Kalle".

Kun III pataljoona oli Sievissä Ylitalojen pihoilla saatu koottua, sotilaspuvut ja varustukset aseineen jaettua, marssi se komppanioittain Sievin aseman KPO kaupan vieressä olevalle kentälle. Rykmentikomenttaja everstiluutnantti Paavo Susitaival piti voimakashenkisen puheen pataljoonalle.

20.6.1941 kolmas pataljoona, jossa rautiolaiset olivat sen seitsemännessä komppaniassa sekä osa kranaatinheitinjoukkueessa, kuormattiin niin sanottuihin härkävaunuihin. Ylivieska-Iisalmi-Pieksämäki kautta tultiin Joensuun lähelle Ylämyllyn aseman tienoille 23.6. Täällä otettiin telttamajoitus käyttöön, ja varsinainen stialselämä alkoi.

Seitsemännen komppanian ensimmäinen taistelu

Kolmas pataljoona sai määräyksen 6.7.1941 vallata rajan läheisyydessä oleva vihollisen tukikohta Ilomäki. Se kuului Värtsilän pitäjään. Illalla 17.45 annettiin suomalaisten tykistökeskitys Ilomäkeen. Hyökkäyksen ensimmäisessä portaassa oli 8 komppania (Kalajoki). Tässä ensimmäisessä hyökkäyksessä kävi niin, että oma krh tulittaessa Ilomäkeä ampui vahingossa liian lyhyitä laukauksia. Näistä osa putosi etenevään komppaniaan. Eteneminen pysähtyi. Kaatuneita ja haavoittuneita tuli. Tämän johdosta 8 komppania vedettiin takaisin ja nyt oli 7 komppanian vuoro. Komppanian kolmas joukkue teki oikealta sivutalta kaarroksen ja karkoitti siellä olleen vihollisen partion. Tämä käytti ensi kerran ns. kiväärikranaatteja, jotka ammutaan tavallisella kiväärillä ja ovat käsikranaatin kokoisia. Ne räjähtävät ilmassa. Näistä kranaateista Jaakko Yliverronen haavoittui käteen ja joukkueenjohtaja vänrikki Eero polveen. Ilomäen varustukset olivat niin vahvat, että ilman tykistön tulivoimaa ja apua ei noille bunkkereille voitu mennä. Rinteessä haavoittui muun muassa Kaarlo Korhonen Rautiosta.

Seuraavana aamuna hyökkäys uusittiin tykistötulen jälkeen ja nyt Ilomäki vallattiin suuremmitta tappioitta.

Seitsemännen komppanian toinen taistelu

Ilomäen valtauksen jälkeen 12.7.1941 III pataljoona alistettiin osittain JR 50:lle ja JR 8:lle. Seitsemäs komppania hyökkäsi JR 8:n kanssa Koirivaaran maastossa. Kun lähdettiin metsätieltä hyökkäämään Koirivaaran kukkuloita kohti, oli 7 komppanian ryhmitys kantakolmio. Se tarkoitti sitä, että eturivissä etenivät I, II ja IV joukkueet, III joukkue, joka oli menettänyt joukkueenjohtajan Ilomäessä, oli hyökkäyksen reservinä ja eteni noin 50 metriä takana. Noin kilometrin jälkeen alettiin nousta ensimmäiselle kukkulan rinteelle. Rinteen päällä oli jotakin rakennelmia ja todettiin liikehdintää. Kun ei oltu varmoja, missä vihoillinen oli ja missä oli omat joukot, huudettiin rinnettä noustessa, että "Onko siellä suomalaisia?". Sieltä vastattiin "On suomalaisia". Mutta lähestyttäessä mäen ylärinnettä alkoivat konekiväärit laulaa ja käsikranaatteja lenteli mäeltä suomalaisia kohti. Komppania sai tuliylläkön niskaansa. Käsikranaatit lentelivät ja suorasuuntaustykin ammukset sekä kaukaisempi tyksitä yhtyi leikkiin. Rautiolaisista Vilho Hihnala haavottui konekiväärisuihkusta vaikeasti ja joukkosidontapaikalle kannettaessa hän menehtyi. Aukusti Pahkamaa haavoittui käsikranaatista jalkaansa. Kirivaaran valtauksen jälkeen seitsemäs komppania siirtyi metsämaastossa muutaman kilometsin päässä olevaan Helmelänvaaran tienoille.

Seitsemäs komppania ohittaa Soanlahden

Seitsemäs komppania sai marssia vapaasti Soanlahden maantietä etelään, Jääkärikomppania oli lähetetty pyörillä vihollisen perään. Rykmentti sai 18.7.1941 käskyn siirtyä marssien Uomaalle. Samalla kuljettiin talvisodan kuuluisan Lemetin mottialueen läpi.

Vanhan rajan ylitys

Uomaalta jatkettiin marssien melko vapaasti. Tilanne oli vihollisen puolella käynyt kestämättömäksi. Siksi se vetäytyi nopeasti. Uomaalta jatkettiin Käsnäselän kautta Kolatselkään. Tällä välin ylitettiin vanhan valtakunnan raja. Seutu oli rämeistä metsää. Pahaista maantietä jatkettiin Kolatselkään, jossa nähtiin harmaita Itä-karjalaisen rakennustyylin puoliksi lahonneita taloja.

Hyrsylän taistelut

Kolmas pataljoona saapui 24.7.1941 korpimaiseman halki monta vuorokautta marssittuaan Hyrsylän kylän lähistölle. Marssien aikana viholliseen yhteyttä oli pitänyt kevytosasto Riitesuo, jolta kolmas pataljoona otti etulinjan valvonnan vastuulleen. Seitsemäs komppania asettui asemiin itäänpäin menevän vähäisen tien molemmin puolin.

Rautiolaisten kolmas taistelu

Kolmas pataljoona sai 25.7.1941 määräyksen vallata Hyrsylän kylä. Pataljoona kiersi Hyrsylän itäpuolelle sitä polkua, jota se oli aikaisemmin partionut. Kylän valtauksen jälkeen pataljoona kokonaisuudessaan saapui Suonjoen rannalla Ignoilan kylän luokse. Igonoila asemavaiheen aikana ei ollut helppoa. Tällöin kaatuivat Heikki Perttula, Veikko Kola ja Erkki Toivanen. Heino Hillukkala, Onni Olkkonen, Vilho Murtoniemi, Jaakko Tokola, Eino Mustasaari, Osmo Tokola ja E. Pirttilahti haavoittuivat.

JR 50 otti 12.8.1941 Ignoilan asemat ja kolmas pataljoona siirtyi kuorma-autoilla Yläjoelle, jossa I ja II pataljoona jo olivat. Ajoa kesti nelisen tuntia.
Komppania majoittui 20.8.1941 Beskin asemalta noin 1 km itään. Petroskoin rautatie oli saatu poikki. Ratakiskoja oli räjäytetty ainakin kahdeksasta kohti. Panssarijuna jäi mottiin.Saksalaiset pommikoneet saivat lopulta tuhottu panssarijunan. Hyrsylän ja Yläjoen seudun taistelupäivät ja viikot olivat JR 29:lle erittäin raskaat.

Somban kylän valtaus

JR29, jolle Raution komppania oli alistettu, sai käskyn vallata tulivalmistelun jälkeen Somban kylä. Iltamyöhällä seitsemäs komppnai sai käskyn saartaa kyl idästä. Viholliseen saatiin heti kosketus ikävällä tavalla, Yksi Raution mies surmattiin pistimellä. Siinä syntyneessa kahakassa Otto Saaronmaa sai kuitenkin tuhottua vihollisporukan. Seuraava päivä ja yö pidettiin motti kiinni. Motitus onnistus ja Somban kylä vallattiin. Vihollisia kaatui 53.

Ikävä yllätys

Somban jälkeen kauniin syyskesän päivän siirryttiin muutamia kilometrejä itään. Komppania sai muutaman kilometrin marssittuaan luvan pystyttää teltat. Oli lepohetken vuoroo. Niinpä kolmas joukkuekin pystytti kaksi telttaa ja pojat hiipivät levolle,. Kolmannessa joukkueessa jäi vartioon aluksi Olavi Blomqvist. Eipä kesätnyt monta minuuttia, kun telttaan kuului outoa huutoa ja laukaus. Sombasta harhailevia vihollisia oli metsässä pyrkimässä omille linjoilleen. Yksi yritti pistimellä surmata Olavin. Vihollinen saikin Olavin sydämen kohdalle osuman, mutta Olavi, joka tunnettiin erittäin nopeana ja toimintakykyisenä miehenä, sai survaistua pistimen sivuun. Pistin nirhaisi rintalastaan aikamoisen kolon. Olavin konepistooli lopetti pistämistä yrittäneen suuren miehenkoljatin. Olavi vietiin nopeasti JSP:lle.

Sombasta Pääsään

Somban valtauksen jälkeen Raution komppania eteni Suojärven-Petrsokoin leveän maantien tuntumassa. Kintaan kylä vallattiin III pataljoonan voimin ja jatkettiin kilometri kaksi eteenpäin. Saatiin kovaa tykistötulta vastaan. Tässä tykistötulessa Jaakko Yliverronen, joka oli juuri palannut ensimmäiseltä toipumuslomaltaan, haavoittui heti uudestaan.

Teru eli Prääsä

Niiniselän kylään ryhtyivät hyökkäämään I ja II pataljoona. Prääsä oli siinä risteyksessä, jossa Kintaasta tuleva tie kohtaa Aunuksesta tulevan tien. Maasto oli suurimmaksi osaksi suota ja vaikeakulkuista rämettä. Matkaan meni koko yö. Kranaatinheitinmiehet ja konekiväärimiehet olivat lujimmilla kantamuksineen. Kukkulalla oli ruispelto, joka oli jo leikattu. Kuhilaita oli pystyssä. Pian alkoi kuulia tulla niskaan. Kylä näkyi hyvin kukkulalle. Ruispelto muuttui perunapelloksi. Siellä oli naapuri vastassa. Kylässä oli useita hyökkäysvaunuja, jotka ryhtyivät ampumaan kukkulalle. Tässä 7.9.1941 aloitetussa Prääsän hyökkäyksessä kaatuivat Niilo Saaronmaa, Matti Kivisaari, Lauri Huuha ja Arvi Hietamäki. Haavoittuneina poistuivat rivistä Lauri Haveri, Jaakko Tokola, Väinö Haapakoski ja Janne Haapasaari.

Prääsän valtauksen aikana haavottuneiden saaminen jsp:ltä eteenpäin oli vaikeaa. Monet haavoittuneet olisivat ehkä selviytyneetkin, jos apu olisi ollut nopeampaa.

III pataljoona hivuuttautui vähän kerralaan Prääsän kauppalaan. Prääsässä yhtyivät rykmentti II ja pataljoona III. JR8 kävi raivoisia taisteluita Pyhäjären asutuskeskuksessa. Täällä Armas Vuorio haavoittui vaikeasti.

Prääsästä Matroosaan ja Vilgaan

Prääsän jälkeen saatiin päivän parin lepo. Prääsästä itään oli vihollinen pesiytynyt metsäkukkulaan, jonka valtaus tuotti uusia tappioita Aale Petäjistö haavoittui vaikeasti. Hänen veljensä Veikko syöksyi auttamaan veljeään, mutta hän kaatui samalle paikalle. Aale saatiin kannettua pois, mutta hän menehtyi joukkosidontapaikalle. Valo Niska ja Kaarlo Verronen haavoittuivat. Pataljoona eteni aina Matroosan kylän laidalle. Matroosan jälkeen Raution komppania eteni vähäisin taisteluin Puolimatkan eli Polovinan kylään. Polivinan jälkeen oli vuorossa Vilgan valtaus. Raju tykistökeskitys osui 7 komppanian alueelle täsmällisesti. Kranaatti osui nuotioon ja Eino Kärkinen huusi apua. Eino menehtyi nopeasti ja Augusti Niiranen oli kaatunut. Keskitys pani komppania sekaisin. Hevosia kuoli ja kalustoa menetettiin. Erkki Kuoppala ja Yrjö Hakkarainen haavoittuivat. Pataljoonan komentaja ratsumestari Eerola kaatui tarkka-ampujan luodista. Taistelussa kaatuivat Eero Yliverronen ja Väinö Hollanti. Saatiin uustista kuulla, että suomalaiset olivat valloittaneet Äänislinnan kaupungin.

Äänislinna

Äänislinnassa oleville sotilaskasarmeille siirtyi myös III pataljoona. Pataljoona oli niin loppuunkulunut, että sille annettiin kolmen viikon toipumisaika. Raution kirkkoherra Kalevi Vihma kävi komppaniaa tervehtimässä.

Syvärille

Lepokauden jälkeen pataljoona ja myöehmmin koko rykmentti siirrettiin junakuljetuksessa Petroskoissa Syvärin asemalle. Syvärin asemalta marssittiin 30-40 km pohjoispuolen heikkoa tietä Äänisjärvelle päin Homorovitsankullän. Täällä otettiin etulinjan vastuu. Homorovitsan rintamilla II ja III pataljoona miehittivät Kimjärven maason. Talvi painoi päälle. Marras-joulukuun vaihteessa alettiin korsujen teko. Maaliskuun 10 päivänä rykmentin purkamiskäsky määräsi, että 1912 ja sen jälkeen syntyneet reserviläiset siirretään I pataljoonan alaisiksi ja osa Kevyt Osasto 10:een. Vuonna 1911 syntyneet ja sitä vanhemmat pääsivät siviliin. Tähän päättyi rykmentti JR 29 vaiheet yhtenäisenä sotilasyksikkönä. Raution komppaniasta suurin osa siirtyi I pataljoonan yhteyteen.

Suomalainen partio kävi 21.7.1942 Kiipuron takan. Partiossa oli 14 miestä. Paluumatkalla linjojen ylitys epäonnistui. Olavi Pokela kaatui ja yhdeksän haavoittui. Vain neljä säilyi terveenä. Omat joukot tulivat apuun.

Lähdeaineisto: Raution Sotaveteraanit: Vapauden puolesta Osmo Tokolan kirjoitus

Nämä kaikki maalaukset ovat valmiina esiteltäväksi Rautio-viikolla historiatauluineen. Taidenäyttelyni mahtuu pieneen tilaan suunnittelemallani ”loossimenetelmällä” toteutettuna.

LA 27.12.2025 Esitys Raution kylätoimmikunnalle

 Esitän, että seuraavan Rautio-viikon aiheena on siirtolaisuus. Rautiosta on muuttanut Amerikkaan 619 henkilöä. Ruotsiin on muuttanut 147 henkilöä. Kandaan on muuttanut 75 henkilöä. Australiaan on muuttanut 21 henkilöä. Venäjälle on muuttanut 26 henkilöä ja Afrikkaan yksi mies. Raution siirtolaisuus on siis selvitetty tarkemmin kuin minkään muun suomalaisen kunnan siirtolaisuus. Siitä rautiolaiset voivat olla ylpeitä ja siksi se mielestäni voisi olla seuraavan Rautio-viikon aihe.

Millään kunnalla Suomessa ei ole niin tarkkaa selvitystä siirtolaisuudesta kuin Raution kunnalla. Siksi rautiolaiset voivat olla siitä todella ylpeitä. Tarkemmat tiedot asiasta löytyy Rautio-kirjasta.

Toimittaja Maarit Tastula on selvittänyt siirtolaisasiaa. Hän on kirjoittanut siirtolaisuudesta myös kirjan. Hän voisi olla erinomainen vierailija Rautio-viikolla.

Maarit Tastulan kirja kuvaa tarkkanäköisesti Amerikkaan lähteneiden siirtolaisten kohtaloita

https://www.sttinfo.fi/tiedote/71390509/maarit-tastulan-kirja-kuvaa-tarkkanakoisesti-amerikkaan-lahteneiden-siirtolaisten-kohtaloita?publisherId=64311881&lang=fi

Olen itsekin selvittänyt siirtolaisuutta ja selvitän sitä ensi vuoden puolella entistä enemmän. Minulle tuli yllättäen viesti Minnesotasta pikkuserkultani. Olemme nyt vaihtaneet pari sähköpostiviestiä ja ensi vuoden puolella kerron asiasta enemmän. Rautiolaiset voisivat kartoittaa omia siirtolaisiaan ulkomailta. Ehkä jostakin voitaisiin saada vierailijoita Rautio viikolle.

Raution tohtorit voitaisiin nostaa esiin. Rautiolaisia tohtoreita on kaikkiaan laskujeni mukaan 23 kappaletta. Minulla on muotokuvapiirrokset 22 tohtorista. Nämä taitieilija Tanja Lukkosen tekemät muotokuvapiirrokset voisivat olla Rautio-viikolla esilla Rautiossa. Olisi hyvä jos mahdollisimman moni rautiolaistaustainen tohtori voisi olla Rautio-viikolla läsnä yhtäaikaa jossakin tapahtumassa.

Rautio-viikolla voisi olla esillä myös maanmittari Sulevi Juhola ja Pähkinäsaaren rauhan raja. Asiasta on kulunut 702 vuotta. Historian tutkimus on editysnyt niin, että voidaan olla varmoja Sulevi Juholan tutkimusten oikeellisuudesta. Pähkinäsaaren rauhan rajojen salaisuus on ratkaistu.

Historiasta voidaan ottaa esille Isonvihan aika Rautiossa. Siitä minulla on erittäin korkeatasoinen taiteilija Rositsa Tanchevan maalaus, kun kasakat hyökkäävät alueellemme ja vievät Rautiossa 18 alle 15-vuotiasta poikaa ja 2 alle 15-toista vuotiasta tyttöä.

Minulla ei ole vielä maalausta Isonvihan ajasta, mikä myös liittyy Rautioon.

Kirjassaan VIHA Kustaa Vilkuna kertoo rautiolaisesta iäkkäästä talollisen leskiMarjatta Heikintytär Puustista, joka oli syntynyt Rautiossa 17.03.1676, avioitunut ensimmäisen kerran 1699, toisen kerran 1713, Jälkimmäistä miestä venäläiset kasakat haaavoittivat Raahessa viidellatoista piikin eli keihään pistolla 30.12.1714. Hän kuoli kolmen päivän perästä. Häntä Marjattaa kasakat suomivat ruoskin ja piiskoin talvella 1715. Hänen poikansa Jaakon venäläiset veivät vankina Venäjälle kastoivat heidän uskoonsa, vaan Jaakko on sitten rauhan tullessa palannut ja tullut otetuksi seurakuntaamme.

Marjatan kärsimykset eivät päättyneet tai helpottuneet, vaan pikemminkin pahenivat. Vuoden 1716 talvella venäläiset löysivät jälleen hänet, riisuivat hänet ja lyijykärkisellä piiskalla ruoskivat hänet. Sen jälkeen hänet vietiin alastomana ulos talvipakkaseen seisomaan lumihankeen. Sitten sidotiin kädet pajuköydellä selän taakse ja hänen kätensä korvennettiin sytytetyllä saunavastalla. Hänet ohjattiin takaisin pirttiin, missä eräs venäläinen taivutti häet kumaraan ja panoi polviensa väliin ja sokaisi tulisesti palavalla talilla molemmat silmät, minkä vuoksi hän ollut 54 vuoden ajan kuolemaansa asti sokea.Ja yhä olivat ruumissa nähtävissä tämän julman kohtelun arvet ja kolhut. Näiden vainojen keskellä hän joutui lapsineen surkuteltavaan nälänhätään ja sitten kun häneltä oli viety kaikki elämisen tarpeet, hänen oli ravittava itseään oljilla, nahankappaleilla ja luilla, jotka vihollinen oli jättänyt jälkeensä. Katkerinta ravintoa olivat tuulimyllystä saatu jauhon tomu. Tässä nälänhädässä heitti henkensä yksi hänen lapsistaan. Vihdoin hän pääsi pakoon Ruotsiin. Kierreltyään siellä pakolaisena viiden vuoden ajan toisten köyhien pakolaisten perässä esivalta palautti heidät Turkuun ja sieltä edeelleen koteihinsa. Hän kuoli 94 vuoden 3 kuukauden ja 3 päivän ikäisenä.

Tämän maalauksen suunnittelu vaatii aikaa. Sinisellä kirjoitettu teksti voi olla maalauksen aihe. On todennäköistä, ettei tämä maalaus ehdi valmistua seuraavalla Rautio-viikolle.

Raution sodan historiasta minulla on maalaukset Saaren veljeksistä ja Eino Takkusesta, joka kuoli kolme kertaa ja haudattiin kaksi kertaa. Tässä on Aarne Saaren viimeinen kirje kotiväelleen.

Selvitys Aarne Saaren teloituksen taustoista

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2016/12/selvitys-aarne-saaren-teloituksen.html

Aarne joutui 15. prikaatin teloitusryhmän eteen 3.8.1944 klo 21.00. Ennen kuolemaansa hän ehti kirjoittaa seuraavan kirjeen

3.8.1944
Rakkaat vanhemmat

Lähetän teille viimeiset terveiseni tämän kirjeen mukana. Kuten jo aikaisemmin kerroin teille, en kestä etulinjassa oloa enää. Ja palkkioksi siitä ja mitä aikaisemmista kärsimyksistäni täällä ollessani sain kuolemanrangaistuksen.

Olin tänään oikeudessa ja tuomio pannaan täytäntöön tänään klo 21. Minut ammutaan silloin. Älkää surko minua. Kuolen uskossa, että Jeesus antaa tämän minulle anteeksi. En ole mikäään pahantekijä. Joskin hermoni ovat pettäneet täällä paukkeen ja ryskeen keskellä. Ehkä joskus tapaamme ylösnousemuksessa ja saamme jälleen olla yhdessä. Olen varma siitä, että ne miehet, jotka minut ampuu tulevat sen jälkeenpäin monesti muistamaan, usein. He itse tietävät etteivät tee oikein, mutta heidän täytyy niin tehdä. He tietävät etten pysty olemaan edessä. 

Olen syytön rikokseen, joskin lähdin sieltä jossa en voi olla. Ja Jeesus antaa sen minulle anteeksi. Uskon niin. En kuole murhamiehenä, vaan omien hermojeni uhrina. Uskoin aina, että jaksan ja kestän sodan loppuun vaan niin ei oltu määrätty ylhäältä. En tahdo tuomita ketään. Jeesus tuomitkoon meidät itsekunkin tekojemme mukaan. Hän on meidän tuomarimme.

Kuolen suomalaisena ja olen kiitollinen Jumalalle, kun hautani jää jo Suomen puolelle. Sillä parempi on kun on parhain loisto muualla, on kuolema omassa maassa. Minun on paha olla siitä, että teidän vaivanne täten palkitaan. Toivoin ja rukoilin Jumalalta, että saisin edes joskus teille palkita vaivojanne. Vaan niin ei saanut käydä. Surunne on raakaa. Nyt emme me Erkin kanssa palaa enään sinne kotiin. Mutta koettakaa rohkaista itseänne ja uskoa itsenne Jeesukselle. Hän auttaa myös teitäkin vaivoissanne ja surussanne lohduttaa. Uskokaa itsenne Hänen haltuunsa. Hän on pelastuksenne ja turvanne. Hänen huomassaan on teidän hyvä olla ja nukkua Hänen nimeensä.

Jospa voisitte antaa tämän minulle anteeksi. Jospa voisitte muistaa minua omana poikananne, aina elämässänne, Jospa Jeesuksen veri sovittaisi kaiken sen, mitä on edessänne ja mitä on jäänyt taaksemme. En saanut enää nähdä teitä. Emme aavistaneet että jäähyväisemme silloin keväällä oli viimeiset.

Tiedän, että rukoilitte aina puolestani, että saisin palata kotiin, vaan ylhäältä oli määrätty toisin. Tyytykää Herran tahtoon luottaen, että näin on parempi. Luottakaa Häneen aina, sillä Hän on turvanne ikuisesti. Hän jaksaa antaa meille kaiken anteeksi. Kunpa olisin saanut tuntea Hänet jo lapsesta lähtien. Ehkä Hän olisi ottanut jo aikaisemmin minut kurjan syntisen armoihinsa. Nyt voin nukkua Hänen armohelmaansa syntisenä. Mutta vakaana siitä, että hän ottaa minut suojaansa, omaksi lapsekseen. Sitten kerran hänen luonaan tapaamme iki-kirkkaudessa.

En jaksa nyt enempää, sillä elinaikani on lyhyt. Muistonne säilyy ikuisesti rakkaana mielessäni. Eläkää rauhassa luottaen Jeesuksen loppumattomaan armoon. Hän tukee teitä surunne ja ahdistuskenne aikana. Hyviä ja rakkaita vanhempia. Hyviä sisaria ja veljiä, sukulaisia ja tuttavia kaikkia teitä viimeisin terveisin muistaen poikanne Aarne.

Jeesus on meidän turvamme
Häneen uskoen saamme kaiken ajallaan.
Ja hänen helmaansa on meidän hyvä nukahtaa.
Hän puhdistaa meidät armollaan kaikista synnistä.

Rautio-viikolla voitaisiin nostaa esille rautiolaista syntyperää olevan John Raymond Ylitalon toiminta. Hänellä oli merkittävä vaikutus NATON syntymiseen sekä siihen, ettei Yhdysvallat julitanut sotaa Suomelle.

Rautio-viikolla voitaisiin tuoda esille Raution painonnonstajat, joista taidenäyttelyssäni on esillä taiteilija Rositsa Tanchevan maalaus Anne ja Milko Tokolasta. Tässä asiassa minä tarvitsin apua rautiolaisten painonostajien saavutusten kirjaamisessa. Tiedot löytyvät Mikko Korhosen ja Pekka Torven aineistojen yhdistämisestä. Nämä olisi syytä monistaa kirjaseksi ja se tulisi olla esillä taidenäyttelyssä painonostajien muotokuvan yhteydessä. Rautiolaisten painonnostajien menestys on poikkeuksellisen hyvä. Siksi rautiolaiset voivat olla ylpeitä siitä

Lisäksi voisin tuoda taidenäyttelyssäni esille neljä taiteilija Rositsa Tanchevan maalaamaa korkeatasoista maalausta seuraavista merkittävistä rautiolaisista henkilöistä: Helena Petäistö, Alpo Murtoniemi, Keijo Nivala ja Klaus Korhonen.

Lisäksi esillä voisi olla muotokuvat Rautio-viikon perustajsta opettaja Osmo Tokolasta, pääministeri Juha Sipilästä sekä karikatyyrimaalaus johtaja Pekka Niskasta ja kirjailija Maarit Verrosesta, jonka sukujuuret ovat Rautiossa sekä muotokuvapiirros Leonard Typpöstä.

Suunnitteilla on myös maalaus Raution seurakunnan toiminnasta. On todennäklistä, että se maalaus ei ehdi valmistua tulevalle Rautio-viikolle. Voin kuitenkin tuoda taidenäyttelyyn taiteilija Olga Markova-Orellin maalauksen Raution kirkosta ja pienoismallin Raution pappilasta.

Minä teetän näyttelyseinät joten kylätoimikunna tehtäväksi jää ainoastaan tilan järjestäminen taidenäyttelylle johonkin luokkaa Raution monitoimitalolle. Tilaa vaaditaa 6-8 metriä pituudelta ja 4 metriä leveydeltä. Historiataulut tulevat taideteosten yhteyteen.

Maarit Tastula

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maarit_Tastula

Sulevi Juhola ja Pähkinäsaaren rauhan raja

Isoviha Rautiossa v.1714

Erkki ja Aarne Saari

Eino Takkunen kuoli kolme kertaa ja haudattiin kaksi kertaa

Elias Simojoki ja Raution pappila

John Raymond Ylitalo , Naton perustaminen Yhdysvallat ei julistanut sotaa Suomea vastaan

Opettaja Osmo Tokola

Pääminsteri Juha Sipilä

Raution kirkko

Leonard Typpö

Johtaja Pekka Niska

Kirjailija Maarit Verronen

Anne ja Milko Tokola

Toimittaja, kunniatohtori Helena Petäistö

Kyläpäällikkö ym. Alpo Murtoniemi

Tohtori, muusikko Keijo Nivala

pastori Klaus Korhonen

Esimerkkinä rautiolaisista tohtoreista Arto Haveri. Muotokuvapiirroksia tohtoreista on 22 kpl

Isoisäni Matti ja Emelina Aho

Isoisäni Eino Perttula ja isoäitini Hanna os. Niskakangas

Isäni Martti Aho

Äitini Saimi Aho os. Perttula

Erkki Aho

Raution pappilan pienoismalli

Terv. Erkki

044-3025948