Taiteilija Olga Markova-Orellin maalaus Raution kirkosta
”Raution
seurakuntayhtymän omaisuus siirtyy Kalajoen
seurakunnalle.”
"Rautiolaiset halusivat pysyä itsenäisenä
seurakuntana"
"Rautiossa kerättiin adressi yhdistämistä
vastaan. Adressin kirjoitti lähes 1400 henkilöä.Käytännössä
kaikki rautiolaiset. ""Rautiolaiset vetosivat myös piispan
antamaan lupaukseen pari vuotta aikaisemmin, ettei seurakuntia
yhdistetä." "Raution kirkkoherran ja kanttorin virat
lakkautettiin"
Oulun
tuomiokapituli teki syyskuussa 2002 esityksen Kalajoen ja Raution
seurakuntien yhdistämisestä. Tuomikapituli kysyi asiassa
selvitysmieheksi kirkkoherra Markku Korpelaa. Asiaa hoiti
tuomikapitulin lakimiesasessori Osmo Rahja. Rautiossa kerättiin
adressi yhdistämistä vastaan. Adressin kirjoitti lähes 1400
henkilöä. Käytännössä
kaikki rautiolaiset.
Rautiolaiset
vetosivat myös piispan
antamaan
lupaukseen pari
vuotta aikaisemmin, että seurakuntia ei
yhdistetä.
Yhteinen kirkkovaltuusto päätti äänestyspäätöksellä 15-4
esittää kirkkohallitukselle selvitysmies Markku Korpelan
yhdistyssuunnitelman hyväksymistä. Kirkkovaltuustossa vastaan
äänestivät rautiolaiset Alpo Murtoniemi, Kalevi Vasalampi, Sari
Hihnala ja Marja-Liisa Kaakko. Selvitysmiehen selvityksen mukaan
hallinto kevenee, päällekkäisiä toimintoja voidaan purkaa,
työvoiman käyttö selkiintyy. Samalla voidaan varautua talouden
heikkenemiseen. Rautiolaiset vastustivat Korpelan selvitystyötä,
koska katsoivat sen perustuvan tilaajamalliin. Alpo Murtoniemi oli
mukana selvitysmiehen avuksi asetetussa selvitystyöryhmässä, joka
ei saanut ottaa kantaa itse yhdistymiseen. Lisäksi hän oli
pienemmässä toimikunnassa, joka esitti Korpelalle, miten nykyistä
toimintamallia voisi kehittää. Selvitysmiehen raporttiin näitä ei
liitetty.
Kirkkohallitus
yhdisti
Kirkkohallitus teki yksimielisen päätöksen Oulun tuomiokapitulin aloitteen mukaan yhdistää Kalajoen ja Raution seurakunnat.. Rautiolaiset eivät tyytyneet tähän päätökseen vaan valittivat päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. He esittivät päätökselle toimenpidekieltoa ja kumoamista. Kuitenkin yhdistymispäätöksen seurauksena Raution kirkkoherran ja kanttorin virat lakkautettiin ja Kalajoen seurakuntaan perustettiinn kanttorin virka, johon Raution kanttori siirtyy. Raution seurakuntayhtymän omaisuus siirtyy Kalajoen seurakunnalle. Valitukset eivät auttaneet.
Raution metsäpalo
Heinäkuun lopussa, 26.7.2021 syttyi Kalajoen Raution kylällä tuulivoimapuiston rakennustyömaalla metsäpalo, joka lopulta laajeni kaksi viikkoa kestäneeksi sammutustehtäväksi. Tehtävällä työskenteli kahden viikon aikana arviolta noin 1500 henkilöä, niin pelastuslaitoksen virassa työskenteleviä kuin sopimushenkilöstöä. Metsäpalo sai runsaasti huomiota mediassa niin heinäkuussa tilanteen ollessa päällä kuin jälkikäteen syksyn 2021 aikanakin. Paloala, 227 hehtaaria, ei ole Suomen suurin maastopalo - Muhoksen palo 2019 oli hieman tätä suurempi, noin 250 hehtaaria -, mutta se lienee eniten niin sosiaalisen kuin muunkin median huomiota saanut. Raution palosta tekee poikkeavan myös se intensiteetti, jolla kaikki pelastuslaitoksen osallistuivat palon sammuttamiseen ja jälkihoitoon. Palanut maasto oli vaikeakulkuista ja vaihtelevaa: niin sanottua pirunpeltoa, kangasmetsää, turvepohjaista ojitettua sekametsää sekä tuulivoimatyömaan raivattua maastoa. Pelastuslaitosten lisäksi palo työllisti paikallisia ja alueellisia urakoitsijoita, yksityisiä sekä muita viranomaisia ja varusmiehiä.
Raution metsäpalossa on oikeastaan kysymys kahdesta palosta. Ensimmäinen syttyi tuulivoimatyömaalla 26.7. arviolta klo 13:30 aikoihin. Ensimmäinen palo levisi otollisissa sääolosuhteissa noin neljässä tunnissa 45 hehtaarin alueelle, palorintaman leveyden ollessa klo 17:30 arviolta 500 metriä. Vajaaseen klo 22 mennessä palorintaman arvioitu leveys oli jo noin 800 metriä. Tätä paloa sammutettiin maanantai-illasta tiistaihin 27.7. noin klo 01 saakka. Sammuttamassa olivat pääasiassa yksiköt Jokilaaksojen sekä Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksilta. Tilannepäiväkirjojen ja tehtyjen haastattelujen perusteella vaikuttaa siltä, että tässä ensimmäisen palon aikana, resurssit eivät olet olleet riittäviä, eikä paikalle ole pyynnöistä huolimatta pystytty hälyttämään riittävää vastetta. Samoin viestiyhteyksissä (Virve) on ollut ongelmia jo ensimmäisen palon alkuvaiheista saakka. Ensimmäinen palo saatiin rajattua tiistaina aamuyön tunteina, ja tiistain 27.7. päivän aikana tilanne oli rauhallinen. Tilannepäiväkirjojen ja pelastustoiminnan kulun selvityksen mukaan tiistain aikana on esitetty huolta sääolosuhteiden kehityksestä sekä resurssien riittävyydestä, mikäli palo syttyisi uudelleen. Tilanne säilyi kuitenkin rauhallisena aina keskiviikko 28.7. iltapäivään saakka. Edelleen tilannepäiväkirjojen ja haastattelujen perusteella voidaan palon uudelleen syttyminen ja nopea leviäminen ajoittaa tapahtuneen arviolta klo 14-15 välillä. Palovalvontakoneiden kuvat ja raportit vahvistavat tätä tulkintaa. Virvessä on viestitty 28.7. noin klo 15:30 maastosta tieto, että palo leviää hallitsemattomasti ja sammuttaminen on niiltä osin paikalla olevilla resursseilla mahdotonta. Sisäministeriön päivystäjälle on tilannepäiväkirjan mukaan soitettu klo 17:22, että palo leviää hallitsemattomasti. Aikavälillä keskiviikko 28.7. noin klo 16 ja torstai 29.7. noin klo 9, toinen palo on ollut erittäin kriittisessä vaiheessa. Sisäministeriön päivystäjälle on puolen yön aikaan keskiviikon ja torstain välillä välitetty arvio, että paloalue on noin 300 hehtaaria. Palon tarkempi leviäminen sekä vallinneet sääolosuhteet on kuvattu tarkemmin luvussa neljä. Keskiviikko illan ja torstai yön sekä aamun aikana palon akuuteimmassa ja rajuimmassa vaiheessa sitä sammutettiin ja otettiin hallintaan Jokilaaksojen pelastuslaitoksen sekä lähimpien naapuripelastuslaitosten voimavaroille. Kansallisessa mittakaavassa suurin osa apujoukoista alkoi saapua paikalla torstaina 29.7. iltapäivän ja illan aikana, jolloin pahin palovaihe oli jo ohitettu, vaikkakin tilanne oli edelleen kriittinen. Vaihtomiehistöä tarvittiin kuitenkin myös kipeästi, sillä maanantain ja keskiviikon palot oli jouduttu hoitamaan pääasiassa paikallisin ja alueellisin voimin. Vaihtomiehistön saapumista ja sijoittelua koordinoimaan perustettiin keskiviikon ja torstain aikana erillinen työvoimatoimisto, joka vapautti johtokeskuksen resurssia merkittävästi muihin kuin niin sanottuun joukkojen hallintaan. Kaiken kaikkiaan suurimman kansallisen mediahuomion tapahtuma alkoi saada juuri torstain 29.7. aikana
Vielä koko torstain 29.7. aikana palo oli erittäin herkässä vaiheessa ja tilannepäiväkirjojen mukaan sen hallussa pitäminen oli "veitsen terällä" ja vaikeaa. Palo saatiin kuitenkin pidettyä hallinnassa ja perjantain 30.7. aikana se alkoi merkittävästi rauhoittua. Viikonlopun 1.-2.8. aikana siirryttiin jo hiljalleen kohti jälkisammutusta ja -vartiointia. Suurin kansallinen lisäresurssi alueella saapui juuri perjantain 29.7. ja maanantain 3.8. välisenä aikana. Perjantaista eteenpäin toiminnassa alkoikin korostua nimenomaan paikalle saapuvien henkilöstön ja kaluston perehdyttäminen, sijoittelu ja huolto (henkilöstön muonitus ja majoitus, kalustonhuolto). Pelastustoiminnan ja pelastustoiminnan johtamisen kannalta kriittisimmät olivat palojen neljä ensimmäistä päivää maanantai-iltapäivästä torstai-iltaan. Tällä aikavälillä oli myös suurin pula resursseista, niin henkilöstön kuin kalustonkin osalta. Alkupäivinä myöskään Virven viestiyhteydet eivät paikan päällä toimineet optimaalisesti, ja vahvistusta verkkoon saatiin vasta torstain iltapäivän aikana. Perjantaista eteenpäin, kun palot oli pääsääntöisesti jo saatu hallintaan, olivat resurssit merkittävästi suuremmat sekä huolto ja viestiyhteydet tilannepaikalla paremmat. Tämän perusteella on todettava, että tulevaisuudessa avunpyynnöissä on järkevää harjoittaa merkittävästi suurempaa etupainotteisuutta. Pelastustoimintaa johtaneiden haastatteluissa, johtoketjun kaikilla tasoilla, korostuu ensimmäisten kriittisimpien päivien merkittävä resurssien puute sekä sanat "seuraavan kerran on parempi pyytää joukkoja paikalle mieluummin liian aikaisin ja liikaa, ja lähettää sitten vaikka väkeä takaisin". Perjantaista eteenpäin paikalle saapuneiden joukkojen koordinointi, perehdyttäminen sekä huolto puolestaan on saanut runsaasti kiitosta niin haastatteluissa kuin paikalla olleille tehdyssä laajassa kyselyssäkin.
Raution metsäpalo 2021 ja Raution seurakunnan ryöstö
Raution seurakunnan yhistäminen Kalajoen seurakuntaan oli pakkoliitos – seurakunnan ryöstö. Raution metsäpalo 2021 tapahtui pääosin seurakunnan maalla. Kalajoen seurakunta sai merkittävät tulot vakuutuskorvauksina. Lisäksi seurakunta saa merkittäviä tuloja tulivoimaloiden maan vuokratuloina. Kalajoen seurakunta on ryöstön seurauksena erittäin rikas seurakunta. Tuntuu pahalta kun syntymäseurakuntani on joutunut tällaisen toiminnan kohteeksi. Kalajoen seurakuntaneuvosto päätti ettei se avusta eurollakaan Kalajoki 500 taidenäyttelyäni. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisihan se ollut rikos ottaa vastaan ryöstöllä hankittuja rahoja.
Raution metsäpalo
https://info.smedu.fi/kirjasto/Sarja_D/D3_2022.pdf
Nämä tapahtumat ansaitsevat taidenäyttelyyni oman maalauksen. Kysymys on Kalajoen historian merkittävistä tapahtumista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti