Eilen oli blogeissani 4478 käyntiä. Olen kirjoittanut tänään seuraavat blogit
PE 08.05.2026 Ukrainan sota 1538 .päivä
http://kalajoki-ploki.blogspot.com/2026/05/pe-08052026-ukrainan-sota-1538-paiva.html
Liikunta on lääke
https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2026/05/liikunta-on-laake.html
Tappara vai Kookoo?
https://urheilunhistoria.blogspot.com/2026/05/tappara-vai-kookoo.html
Odotan JHT:ltä sopimusuutisia. Ehkä niitä on jo valmiina 5-6 kappaletta, mutta niitä ei ole vielä julkaistu.
Luin eilen kirjan Paavo Susitaival Rykmentti taistelee. Jalkaväkirykmentti 29 vuosina 1941-1942. Kirja on painettu vuonna 1948.
Rautiolaisten sotahistoria on kirjoiettu tarkemmin kuin minkään muun paikkakukkan sotahistoria. Opettaja Osmo Tokola on käyttänyt Susitaipaleen kirjaa pohjateoksena kirjoittaessaan rautiolaisten sotahistoriaa. Hän on lisännyt Susitaipaleen teksteisihin yksityiskohtaiset tiedot rautiolaisten taisteluista jatkosodasta sekä teidot talvisodasta. Kirjassa on tiedot ja kuvat talvisodassa kaatuneista ja jatkososassa kaatuneista sekä molempiin sotiin osallistuneista rautiolaisista. Rautiolaiset lähtivät talvisotaan Pöllän koulun luona olevan muistomerkin luota ja marssivat Pöllän koululta Sievin asemalle. Jatkosotaan Rautiolaiset lähtivät myös Sievin asemalta.
Susilahden kirjasta käy selville JR 29 perustaminen. Nämä tiedot lisäisin Raution sotahistoriaan Susilahden kirjasta: JR 29:n III patajoona muodostettiin Sievin asemalla, sen komentajaksi oli määrätty majuri Riitesuo, mutta koska hänet jo muostamisvaiheessa määrättiin toiseen tehtävään, niin pataljoonan v.a. komentajana liikekannallepanovaiheessa kapteeni Leskinen ja taisteluvaiheessa ratsumestari N.Eerola. Pataljoonan esikuntakomppania oli koottu kalajokelaisista, 7.komppania kalajokelaisista ja rautiolaisista, 8.komppania oli samoin nåistä pitäjistä ja 9.komppania sievilaisistä ja 3 KKK kalajokelaisista. Pataljoonan krh. Joukkue oli koottu sekaisin edellä mainituista pitäjistä.
JR 29 ei hävinnyt yhtään taistelua koko sodan aikana, vaikka henkilöstötappiotakin tuli. JR29 otti n.700 sotavankia, mikä lienee suurin vankimäärä 11.divisoonan puitteissa. JR 29 menetti vahvuudestaan kolmasosan ja komppanioiden päälliköistä vain kaksi johti komppanioitaan sodan loppuun saakka.. JR29 teki taistelukyvyttömäksinoin neljä vihollisrykmenttiä ja marssi noin 3000 kilometriä
Rautiolaisten sotahistoria on kirjoitettu kirjaan Vapauden puolesta, jonka on toimittanut Veikko Murtoniemi ja julkaissut Raution sotaveteraanit.
Raution sotahistoria on siis tarkemmin dokumentoitu kuin minkään muun paikkakunnan sotahistoria.
Raution on tunnettu myös painonnostajistaan. Raution Kisalijoiden historia on kirjoitettu erittäin hyvin. Lauri Järvinen on kirjoittanut n. 100 urheilukirjaa ja on mielestäni taitavin urheilukirjojen kirjoittaja Suomessa. Lauri Järvisellä on kirjan kirjottamisessa pohjana opettaja Osmo Tokolan Raution Kisailijoiden kirjottaman historiikki Raution Kisailijat 50 vuotta. Lisäksi Raution painonnoston Grand Old Man Pekka Torvi on pitänyt blogia, jossa on kaikki rautiolaisten pm-, SM- EM- ja MM-mitalit vuosilta 1950-2026. Rautiolaisten urheiluhistoria on siis taltioitu ja kirjoitettu paremmin kuin minkään muun paikkakunnan urheiluhistoria,
Raution siirtolaishistoria on kirjoitettu v.1999 valmistuneeseen Aarre Aunolan toimittamaan ja Raution Kyläyhdistys ry kustantamaan Rautio-kirjaan. Rautiosta on lähtenyt siirtolaisiksi 889 ihmistä ja kirjaan on kirjattu kaikkien nimet ja lähtöajankohta ja kohdemaa. Opettaja Osmo Tokolan aloitteesta koulun opettaja kirjasi Raution kirjasta tieto muistiin ja ne julkaistiin Rautio-kirjassa. Amerikkaan muutti 619 rauriolaista, Ruotsiin 147, Kandaan 75, Australiaan 21, Venäjälle 26 ja Afrikkaan yksi. Kirjan sivuilla on luettelo näistä henkilöistä ja luettolo on 31 sivun mittainen. Rautiolaisista siirtolaisista on siis tehty tarkempi kartoitus kuin minkään muun paikkakunnan henkilöistä.
Rautiossa on muistomerkki kuolleiden siirtolaisten muistoksi. Muistaakseni muistomerkin valmisti Vilho Murtoniemi.
Rautiolaiset ovat julkistaneet 4 historian kirjaa omasta historiasta eli Raution Kisailijoiden historia, Rautio-kirja, Vapauden puolesta Raution sotaveraanimatrikkeli sekä Rautio-Kalajoki historia. Kaikkien näidne kirjojen kirjoittamisen primusmoottori on ollut kyläpäällikkö Alpo Murtoniemi. Minä arvostan Alpo Mustoniemen toimintaa rautiolaisten hyväksi. Siksi olen pyytänyt taiteilja Rositsa Tanchevaa maalaamaan muotokuvan Alpo Mustoniemestä. Muotokuva on erittäin onnistunut ja se on esillä puhuvassa taidenäyttelyssäni Raution Raatihuoneella.
Raution musiikkihistoria nojaa hyvin pitkälle hanuristien Tapani Typpön ja Keijo Nivaln toimintaa. Keijo Nivalan perustama yhtyeiden Tango-Landola ja Selvien Sävelten toiminta. Osmo Tokola oli myös taitava muusikko, joka savelsi ja soitti harmoonia ja viulua. Lainasin tänään Kalajoen kirjastossa kirjan Lauluja Kalajokilaaksosta. Siinä on 86 Osmo Tokolan säveltämää ja sanoittamaan laulua. Rautiolainen muusikki on monipulista sillä Ari Sihvonen voitti sahansoiton SM-hopeaa. Arvostan Keijo Nivalan toimintaa musiikin saralla erittäin korkealle. Siksi taitelija Rositsa Tancheva on maalannut pyynnöstäni eritnomaisen muotokuvan Keijo Nivalasta. Muotokuva on esillä puhuvassa taidenäyttelyssäni Raution Raatihuoneella.
Raution kirkon ja seurakunnan historia on myöe erittäin mielenkiintoinen. Rautiossa uskonnalla on merkittävä rooli. Raution seurakunta olisi halunnut säilyä itsenäisenä seurakuntana, sillä 1400 rautiolaista vastusti Raution seurakunnan liittämistä Kalajoen seurakuntaan. Siis kaikki kirjoitustaitoiset rautiolaiset kirjoittivat addressin nimensä. Siitä huolimatta Kalajoen seurakunta ja tuomiokapituli halusivat liittää Raution seurakunnna Kalajoen seurakuntaan. Rautiolaiset valittivat Kalajoen seurakunnan ja tuomiokapitulin toiminnasta Helsingin hallinto-oikeuteen, mutta hallinto-oikeus ei kumonnut pakkoliitosta. Nyt Kalajoen seurakunta pullistelee Raution seurakunnan omaisuudella. Täma asia on jo historiaa, mutta maalautan aiheesta maalauksen taidenäyttelyyni.
Rautiossa uskonto on keskeinen asia. Teologian tohtori Päivi Rohkimainen ja teologian maisteri Klaus Korhonen ovat merkittäviä teologeja. Klaus Korhosesta olen maalauttanut muotokuvan, koska arvostan erittäin korkealle Klaus Korhosen toimintaan, Klaus on minun lapsuuteni kavereita ja koulukavereita. Olimme yhdessä helluntalaisten seuroissa elokuussa 1960 Klausin tädin pellolla olevassa helluntalaisten teltassa. Silloin Klaus päätti liittyä helluntai-seurakuntaan. Minä olin silloin vasta 10-vuotias ja jäin penkkiin istumaan. Klaus Korhonen on ollut keskeinen vaikuttaja helluntalaisessa liikkeessä.
Rautossa lestadiolaisuudella on keskeinen asema ja taidenäyttelyssäni on taitelija Tanja Luukkosen tekemä muotokuvapiirros Raution viimeisestä kansanedustajasta virsirunoilija Leonard Typpöstä. Leonard Typpö on ollut keskeinen vaikuttaja lestadiolaisessa liikkeessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti