ERKKI AHON TALOUS- JA DEMOKRATIA- MALLI
SUOMEN TALOUS- JA SANEERAUSOHJELMA: TÄYDELLINEN JA PERUSTEELLINEN MASTER-ASIAKIRJA (VAALIKAUSI 2027–2031)
OSA 1: KOKONAISVALTAINEN TALOUS- JA SANEERAUSOHJELMA
1. Strateginen kärki: Nykyisten sote-alueiden täydellinen lakkauttaminen ja erikoissairaanhoidon siirto valtion vastuulle (Vuotuinen säästö: 1,5–3,0 mrd. €)
Suomen julkinen talous velkaantuu miljardien eurojen vauhtia. Vuodelle 2027 ennustettu rakenteellinen alijäämä on nykytilassa -12,3 miljardia euroa. Valtionvelan korkomenot lohkasevat budjetista jo noin 4,4 miljardia euroa, eivätkä istuvan hallituksen kosmeettiset sopeutustoimet riitä kääntämään maan suuntaa.
Tämän vuoksi ”Erkki Ahon talous- ja demokratia- malli ” talousohjelma kohdistaa perusteellisen saneerauksen suoraan julkisen hallinnon raskaaseen väliportaaseen: nykyiset 21 hyvinvointialuetta (sote-alueet) lakkautetaan lailla kokonaan ja niiden päällekkäinen organisaatiomassa puretaan välittömästi. Uudistuksen keskeinen toimintalogiikka ja työnjako rakentuvat seuraavasti:
Erikoissairaanhoito valtion suoraan komentoon: Raskain, kallein ja vaikeimmin ennustettava osuus eli erikoissairaanhoito ja suuret keskussairaalat siirretään kokonaan valtion vastuulle, suoraan rahoitukseen ja keskitettyyn ohjaukseen. Tämä ratkaisu lopettaa alueellisen optimoinnin ja poliittisen suhmuroinnin. Valtio ottaa sairaalaverkon hallinnan omiin käsiinsä ja asettaa erikoislääkäreille valtakunnallisen palkkakaton ja yhtenäiset virkaehdot. Tämä päättää yksityisten keikkalääkärifirmojen harjoittaman julkisen sektorin ylihinnoittelun ja vuokralääkäribisneksen, mikä säästää suoraan 900 miljoonaa euroa vuodessa.
71 uutta palvelualuetta lähellä ihmistä: Suomen vanha, sirpaloitunut kuntarakenne korvataan 71 vahvalla palvelualueella, jotka ottavat kokonaisvastuun kaikista arjen lähipalveluista: perusterveydenhuollosta, neuvoloista, vanhustenhoidosta, varhaiskasvatuksesta ja kouluista. Päätöksenteko ja talousvastuu tuodaan takaisin lähelle ihmistä – maahan luodaan selkeä ”yksi isäntä-periaate”, jossa asukas äänestää vain yksissä paikallisvaaleissa ja sama valtuusto vastaa sekä sivistyksestä että perustason hoivasta ilman raja-aitoja. Aluejako optimoidaan todellisen asutun väestötiheyden mukaan (jättäen tyhjät erämaat laskennan ulkopuolelle) asukkaan enimmäisetäisyysperusteella: Etelä-Suomessa säde keskuksesta on max 20 km (48 aluetta), Väli-Suomessa 40 km (13 aluetta) ja Pohjois-Suomessa max 60 km (10 aluetta).
Oma verotusoikeus ja automaattinen tasauspooli: Jotta uudet palvelualueet kantaisivat aidon talousvastuun ilman valtion automaattista piikkiä, niille säädetään oma verotusoikeus (ansiotulo-, kiinteistö- ja yhteisövero). Radikaalit elinvoima- ja väestörakenneerot korjataan perustamalla Kansallinen verotulojen tasauspooli (Robin Hood -malli): rikkailta eteläisiltä nettomaksaja-alueilta siirretään 85 % laskennallisen valtakunnallisen keskiarvon ylittävästä verotulosta yhteiseen pooliin, jolla taataan heikoimmille alueille 95 % vähimmäistaso. Tämän päälle valtio maksaa suoraa olosuhdelisää (pinta-ala-, logistiikka- ja sairastavuuskertoimet) Pohjois- ja Väli-Suomen pitkien välimatkojen ja kalliiden ajokilometrien kompensoimiseksi.
Tämän historiallisen sote- ja alueremontin, poliittisen koneiston saneerauksen sekä työllisyysperusteisen maahanmuuttouudistuksen rakenteellinen yhteisvaikutus valtiontalouteen on noin 11,5–13,5 miljardia euroa vuodessa. Säästöillä pyyhitään valtion rakenteellinen alijäämä kokonaan pois, katkaistaan velkakierre ja luodaan pohja talouden dynaamisille veroratkaisuille.
2. Julkisen ja yksityisen sektorin tekoälyloikka (Säästöpotentiaali: 8 mrd. € vuodessa)
Teknologia ei ole itsearvo, vaan välttämätön mahdollistaja, jolla korvataan kiviseinien ja hallintorakenteiden keskittäminen. Ohjelmassa ajetaan läpi kokonaisvaltainen, prosessitason 20 prosentin tuottavuushyppy generatiivisen tekoälyn ja itsenäisten agenttien (Autonomous Agents) avulla:
Sote-sektorin vapauttaminen rutiineista: Sote-palveluissa otetaan käyttöön suojattu, puheohjattu tekoälyjärjestelmä, joka kuuntelee lääkärin tai hoitajan potilaskohtaamista ja muuttaa puheen automaattisesti jäsennellyksi potilaskertomustekstiksi suoraan Kanta-järjestelmään. Tämä poistaa rutiininomaisen tietokoneen näppäilyn ja vapauttaa ammattilaisten työajan suoraan hoitotyöhön.
Viranomaishallinnon automaatio: Kelan ja Verohallinnon kaltaiset suuret virastot siirretään tekoälypohjaiseen esikäsittelyyn. Itsenäiset tekoälyagentit vertaavat hakemuksia ja laskuja suoraan dynaamiseen dataan, tarkistavat poikkeamat ja hyväksyvät sääntöperusteiset perushakemukset itsenäisesti. Virkamiehen rooli muuttuu suorittajasta inhimilliseksi tarkastajaksi ja loppuharkinnan tekijäksi.
Opetusalan virtuaaliloikka ja yliopistouudistus: Tekoäly valjastetaan hoitamaan jopa 75 % opettajien oppituntien esisuunnittelusta, kurssimateriaalien luonnostelusta ja essee-vastausten rutiinitarkistuksesta. Yliopistorahoituksessa (valtion vuosittainen kokonaispanostus yli 2,3 miljardia euroa) lopetetaan keinotekoinen venyttäminen: valtion rahoittamalle väitöskirjatutkimukselle asetetaan ehdoton 3 vuoden takaraja. Tämän jälkeinen jatkoaika on omarahoitteista tai vaatii pakollisen kumppanuusmallin "käyttäjäorganisatioilta", kuten yliopistosairaaloilta tai teollisuuden yrityksiltä, jolloin tutkimus kytketään suoraan suomalaiseen potilashyötyyn tai uuden liiketoiminnan ja työpaikkojen synnyttämiseen.
3. Maahanmuuton ja sosiaaliturvan menojen patoaminen (Lainsäädännöllinen malli)
Yhteiskunnan lainsäädännöllisen ja perustuslaillisen yhdenvertaisuusperusteen vuoksi sosiaalitukien tasoa tai määrää ei eriytetä maassa asuvien henkilöiden kansalaisuuden tai etnisen taustan mukaan. Maahanmuuttoperusteinen julkisen talouden pitkäaikainen kustannusrasitus poistetaan reaalitaloudesta täysin lainsäädännöllisesti mahdollisella tiukalla itsenäisellä toimeentulovaatimuksella ja työhön sidotulla maastapoistumisvelvollisuudella:
Kuuden kuukauden työllisyys- ja tuki-ikkuna: Jos maassa asuva ulkomaalainen tukeutuu lakisääteiseen perussosiaaliturvaan, yleiseen asumistukeen tai työttömyysetuuksiin yhtäjaksoisesti tai laskennallisesti yli kuuden (6) kuukauden ajan tilivuoden aikana, hänen oleskeluoikeutensa maassa raukeaa lainvoimaisesti.
Automaattinen karkotus: Mikäli henkilö tai perhe ei kykene elättämään itseään omilla työtuloillaan tai reaalisella varallisuudellaan asetetun määräajan paukkuessa, Maahanmuuttoviraston on tehtävä karkotuspäätös ilman dynaamista harkintaa ja poliisin on toimeenpantava nopeutettu maastapoistaminen 30 päivän kuluessa.
Säästömekanismi: Säästövaikutus julkiselle taloudelle syntyy suoraan siitä, kun passiiviset ja työttömäksi jäävät ulkomaalaiset henkilöt poistuvat maasta, mikä eliminoi suorat sosiaalimenot ja epäsuorat palvelukustannukset rasittamatta järjestelmää keinotekoisilla erillistuilla.
4. Poliittisen eliitin ja hallinnon saneeraus (Vuotuinen säästö: 42,7 miljoonaa euroa)
Uudistukset edellyttävät, että myös poliittinen koneisto osallistuu säästötalkoisiin ja repivä, tehoton blokkipolitiikka lopetetaan kansallisen yhtenäisyyden tieltä:
Puoluekoneistojen suora rahoituskarsinta (Säästö: 37,9 milj. €): Puolueiden suorat valtiontuet (puoluetuki), poliittinen lehdistötuki sekä puolueiden poliittisten nuoriso- ja naisjärjestöjen suorat valtiolliset avustukset lakkautetaan kokonaan. Puolueiden on kerättävä toimintarahansa muualta kuin veronmaksajien kassasta. Ehdokkaiden vaalikampanjabudjeteille asetetaan laissa ehdoton 25 000 euron katto, eikä ulkopuolista tai pimeää rahoitusta saa ottaa vastaan.
Avustajalaumojen ja valtiosihteerien purku (Säästö: 4,8 milj. €): Nykyiset poliittiset valtiosihteerit lakkautetaan lailla kokonaan. Ministeriöiden erityisavustajien määrä karsitaan muotoon enintään yksi avustaja per ministeri. Asioiden poliittinen esivalmistelu palautetaan avustajakerroksilta takaisin suoraan ministereille itselleen ministerivaliokunnissa.
120-paikkainen eduskunta ja kaikkien puolueiden yhteishallitus: Kansanedustajien määrä pudotetaan 120 edustajaan. Uudessa matemaattisen tarkan demokratian mallissa 71 perustettavaa palvelualuetta valitsevat kukin keskuudestaan suoralla vaalilla yhden alue-edustajan
, ja loput 49 paikkaa toimivat valtakunnallisina tasauspaikkoina, jotka jaetaan puolueiden todellisen gallup- ja äänestyskannatuksen mukaan d'Hondtin vertausluvuilla. Vaalien jälkeen maahan muodostetaan suoraan vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä kaikkien puolueiden yhteishallitus (15 ministeriä), mikä takaa vakaan yhteiskuntarauhan ja antaa kriisiaikoina mandaatin suuriin rakenteellisiin reformeihin.
5. Ostovoiman palauttaminen, elinkustannusten romuttaminen ja eläkevarojen kotiuttaminen
Julkisen sektorin hallintorakenteiden ja sote-alueiden lakkauttamisesta saatu 11,5–13,5 miljardin euron vuotuinen liikkumavara suunnataan suoraan dynaamisiin veroratkaisuihin, jotka halventavat elämistä Suomessa:
Elintarvikkeiden ALV 4 %:iin (Superalennettu kanta): Ruoan arvonlisävero lasketaan nykyisestä 13,5 prosentista 4 prosenttiin. Tämä parantaa välittömästi lapsiperheiden ja pienituloisten ostovoimaa ja laskee ruokakassin hintaa kaupassa teoreettisesti 8,4 %. Ruokakaupan suora veromenetys (800–900 milj. €) kuitataan täysimääräisesti tekoälyloikan tuomilla hallintosäästöillä.
Polttoaineverotus Viron tasolle: Polttoaineiden valmisteverotusta ja arvonlisäveroa kevennetään siten, että bensan ja dieselin litrahintoja leikataan Suomessa välittömästi 40–60 senttiä. Tämä säästää keskivertoautoilijalta 450–600 euroa vuodessa, luo alueellista tasa-arvoa harvaan asuville alueille ja polkee alas Suomen sisäiset kuljetus- ja logistiikkakustannukset, mikä halventaa kaikkia kotimaisia kulutustavaroita. Suomenlahden yli tapahtuva "bensaralli" loppuu, ja kansainväliset rahtiautot alkavat tankata Suomessa.
Pääomien palautus reaalitalouteen (TyEL 152 §): Työntekijän eläkelakia muutetaan siten, että eläkeyhtiöt velvoitetaan lailla 40 prosentin pakolliseen kotimaisuusasteeseen sijoituksissaan. Tämä siirtää globaaleista pörsseistä 66 miljardia euroa takaisin kotimaan multaan: 26 miljardia kohdistetaan kriittisen infran takaisinostoon (sähköverkot) ja peruskorjaukseen, 25 miljardia PK-teollisuuden pitkäaikaisiin investointilainoihin pankkikriisin murtamiseksi, ja 15 miljardia startup-yritysten scale-up-vaiheen ankkuripääomaksi, jotta tulevaisuuden Nokiat pysyvät suomalaisomistuksessa. Eläkevarojen käyttö valtion juoksevien budjettivajeiden paikkaamiseen kielletään lailla.
Viron yritysveromalli: Suomalaisten yritysten sisään jättämistä ja eteenpäin investoiduista voitoista ei peritä lainkaan vuotuista yhteisöveroa. Vero (kiinteä 20 %) lankeaa maksettavaksi vasta silloin, kun varoja jaetaan ulos yhtiöstä osinkoina. Yritykset voivat kasvaa, palkata työntekijöitä ja kerryttää vahvoja suhdannepuskureita huonojen aikojen varalle puhtaasti omalla tulorahoituksellaan.
6. Yhtenäinen ja Tasa-arvoinen Perusterveydenhuolto (YTP-malli)
Kaksitehostettu, epätasa-arvoinen terveydenhuoltojärjestelmä puretaan lakkauttamalla vapaaehtoinen työterveyshuollon sairaanhoito ja sitä tukevat Kelan korvaukset kokonaan.
Lakisääteinen Terveysvero: Työnantajilta vapaantuvat suorat lääkärikustannukset muutetaan lakisääteiseksi, korvamerkityksi terveysveroksi korottamalla työnantajan sairausvakuutusmaksua 0,75 prosenttiyksiköllä. Tämä 1,1–1,3 miljardin euron potti ohjataan suoraan uusien 71 palvelualueen budjetteihin perusterveydenhuollon pyörittämiseen.
Norjan mallinen omalääkärijärjestelmä: Jokaiselle asukkaalle osoitetaan oma vastuulääkäriasema, ja palvelualue maksaa asemalle kiinteän vuosisumman (kapitaatiomaksu) – raha seuraa potilasta. Entiset yksityiset työterveysasemat integroidaan järjestelmän palveluntuottajiksi, jolloin niiden ovet avautuvat kaikille kansalaisille, mikä purkaa julkisen puolen hoitojonot välittömästi 3-vaiheisen digitaalisen portinvartijan avulla.
OSA 2: LAINSÄÄDÄNNÖN VAATIMUKSET JA JURIDISET SÄÄDÖSTEKSTIT
Uudistusten käytännön täytäntöönpano vaatii järeitä, välittömiä muutoksia Suomen säädöspohjaan. Lakimuutokset valmistellaan poikkeuksellisesti valtiontaloudellisen poikkeustilan ja kansallisen huoltovarmuuden suomin valtuuksin suoraan pääministerin alaisuudessa perustuslain 23 §:n mukaisessa järjestyksessä.
1. LAKIPYKÄLÄLUONNOS: Työntekijän eläkelain (TyEL) 152 §:n muuttaminen
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työntekijän eläkelain (395/2006) 152 §, sellaisena kuin se on laissa 315/2015, seuraavasti:
152 § – Sijoittamisen yleiset periaatteet ja kansallinen sijoitusvelvoite
Eläkelaitoksen on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti. Sijoitukset on hajautettava ottaen huomioon eläkelaitoksen vastuun luonne ja vakavaraisuusvaatimukset.
Kansallisen eläkejärjestelmän pitkäaikaisen kestävyyden, taloudellisen huoltovarmuuden ja kriittisen infrastruktuurin suomalaisen omistuksen turvaamiseksi eläkelaitoksen on sijoitettava eläkevaroista muodostetusta sijoitussalkusta vähintään 40 prosenttia kotimaisiin kohteisiin.
Edellä 2 momentissa tarkoitetuiksi kotimaisiksi kohteiksi luetaan:
Suomeen sijoittautuneet ja täällä tosiasiallisesti toimivat yritykset sekä niiden liikkeelle laskemat osakkeet ja joukkovelkakirjalainat;
Kotimaiset pääoma- ja startup-sijoitusrahastot, joiden varat kohdistuvat suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kasvurahoitukseen;
Kansalliset infrastruktuurikohteet, energian tuotanto- ja siirtoverkot, digitaaliset perusrakenteet sekä logistiset väylähankkeet suoraan tai Valtion kasvu- ja infrarahaston kautta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2028.
Juridinen perustelu: Rinnakkain muutetaan lakia 315/2015 siten, että kotimaisten kohteiden ja listaamattomien yritysten riskikertoimia alennetaan eläkeyhtiöiden vakavaraisuuslaskennassa. Tämä tekee kotimaahan sijoittamisesta eläkeyhtiöille teknisesti turvallisempaa ja houkuttelevampaa kuin ulkomaisten osakkeiden ostamisesta. EU-oikeudellinen suojamuuri rakennetaan vetoamalla SEUT 65 artiklan mukaiseen yleiseen turvallisuuteen, yleiseen etuun ja kansalliseen huoltovarmuuteen kriisiaikoina.
2. LAKIPYKÄLÄLUONNOS: Laki ulkomaalaisten työllisyysperusteisesta oleskelusta ja maastapoistamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty perustuslain 23 §:n mukaisessa järjestyksessä valtiontaloudellisen poikkeustilan vuoksi, säädetään seuraava laki:
1 § – Oleskeluluvan toimeentulovaatimus ja seuranta
Muiden kuin Suomen kansalaisten oikeus oleskella maassa ja nauttia julkisen sektorin lakisääteistä perussosiaaliturvaa on sidottu omavaraiseen toimeentuloon, työntekoon tai itsenäiseen varallisuuteen.
2 § – Tukiriippuvuuden määräaika ja luvan raukeaminen
Mikäli ulkomaalainen henkilö tai yhteistalous on nostanut Kansaneläkelaitoksen (Kela) tai palvelualueen maksamaa työttömyys-, asumis- tai perustoimeentulotukea yhtäjaksoisesti tai laskennallisesti yli kuuden (6) kuukauden ajan tilivuoden aikana ilman päätoimista työllistymistä, hänen oleskelulupansa raukeaa välittömästi.
3 § – Nopeutettu karkotusmenettely
Kun oleskelulupa on 2 §:n nojalla rauennut, Maahanmuuttoviraston on tehtävä karkotuspäätös ilman dynaamista harkintaa. Poliisihallituksen on toimeenpantava maastapoistaminen viivytyksettömästi 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta. Valituksen tekeminen hallinto-oikeuteen ei keskeytä karkotuksen täytäntöönpanoa valtiontaloudellisen poikkeustilan aikana.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2028.
Juridinen perustelu: Koska perustuslain yhdenvertaisuusperuste kieltää tukien tason eriyttämisen taustan mukaan, kustannusrasitus poistetaan puhtaasti itsenäisen oleskelu- ja toimeentuloehdon kytkennällä. Säästö syntyy suoraan siitä, kun työttömäksi jäävät henkilöt velvoitetaan poistumaan maasta, mikä karsii humanitaarisen ja passiivisen maahanmuuton kulut reaalitaloudesta kokonaan ilman dynaamista syrjintää.
3. LAKIPYKÄLÄLUONNOS: Laki yhteisöverolain muuttamisesta (Viron veromalli)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yhteisöverolain periaatteet seuraavasti:
1 § – Yhteisön reinvestoitujen voittojen verovapaus
Yhteisön tilikauden voitto ja tulos ovat verovapaita siltä osin kuin ne jätetään yhteisön omaksi pääomaksi tai investoidaan yhteisön elinkeinotoiminnan kehittämiseen, konehankintoihin, tuotekehitykseen tai tasepuskureiden kerryttämiseen.
Yhteisövero (20 %) lankeaa maksettavaksi vasta sillä hetkellä, kun yhteisön varoja jaetaan osakkaille varsinaisena osinkona, vapaan oman pääoman rahaston varojenjakona tai omien osakkeiden lunastuksena.
2 § – Väärinkäytösten esto (Luksushankinnat)
Mikäli yhteisön varoilla hankitaan hyödykkeitä, jotka eivät pääasiallisesti palvele yhteisön elinkeinotoimintaa tai tulonhankintaa, hankinnat katsotaan laissa suoraksi varojenjakoon rinnastettavaksi tapahtumaksi.
Verohallinnon on määrättävä 20 prosentin yhteisövero maksettavaksi välittömästi, mikäli yhtiön varoilla hankitaan osakkaiden tai heidän lähipiirinsä henkilökohtaiseen käyttöön luettavia luksusajoneuvoja, vapaa-ajan kiinteistöjä (kesämökkejä) tai vesikulkuneuvoja. Hankinnat katsotaan suoraksi peitellyksi osingonjaoksi ja ne verotetaan bruttomääräisesti välittömästi.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2029.
4. LAKIPYKÄLÄLUONNOS: Laki palvelualueiden rahoituksesta, verotulojen tasauksesta ja olosuhdeperusteisista valtionosuuksista
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seuraava laki:
1 § – Palvelualueveron kantaminen
Lakisääteisten peruspalveluiden rahoittamiseksi perustetulla 71 palvelualueella (suurkunnalla) on oikeus kantaa palvelualueveroa asukkaidensa ansiotuloista, alueella sijaitsevista kiinteistöistä (ml. tuulivoima-, kaivos- ja teollisuuslaitokset) sekä kiinteää 30 prosentin osuutta alueella toimivien yritysten maksamasta yhteisöverosta.
2 § – Kansallinen verotulojen tasauspooli
Verohallinto ylläpitää itsenäistä Kansallista verotulojen tasauspoolia alueellisten elinvoimaerojen tasoittamiseksi.
Jos palvelualueen asukaskohtainen verokertymä ylittää valtakunnallisen keskiarvon, ylimenevästä osasta siirretään 85 osaa sadasta (85 %) tasauspooliin.
Jos palvelualueen verokertymä alittaa keskiarvon, tasauspoolista maksetaan alueelle automaattista täydennystä siten, että se saavuttaa 95 osaa sadasta (95 %) tasosta kansallisesta laskennallisesta keskiarvosta.
3 § – Olosuhdelisät
Valtio maksaa tasauspoolin päälle suoraa tarveperusteista valtionosuutta. Pohjois-Suomen 10 palvelualueella (säde max 60 km) sovelletaan dynaamista pinta-ala- ja logistiikkakerrointa pitkien välimatkojen ja ajokilometrien korvaamiseksi. Väli-Suomen 13 palvelualueella (säde max 40 km) sovelletaan ikärakennekerrointa ja Etelä-Suomen 48 palvelualueella (säde max 20 km) sosiaalisen rakenteen kerrointa.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2029.
5. LAKIPYKÄLÄLUONNOS: Laki valtiollisesta terveysverosta ja monikanavarahoituksen purkamisesta (YTP-malli)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seuraava laki:
1 § – Lain tarkoitus ja soveltamisala
Tällä lailla puretaan terveydenhuollon monikanavarahoitus, lakkautetaan työnantajien järjestämän vapaaehtoisen sairaanhoidon verovähennysoikeus ja perustetaan korvamerkitty valtiollinen terveysvero perusterveydenhuollon yhtenäisen saatavuuden ja Norjan mallin mukaisen omalääkärijärjestelmän rahoittamiseksi.
2 § – Työterveyshuollon sairaanhoidon lakkauttaminen
Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukainen työnantajan velvollisuus ja oikeus järjestää yleistä sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa työntekijöilleen lakkaa. Työnantajan lakisääteinen vastuu rajoittuu jatkossa puhtaasti työturvallisuuslaissa (738/2002) säädettyyn ehkäisevään työterveyshuoltoon ja työsuojeluun.
Sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaiset Kansaneläkelaitoksen maksamat työterveyshuollon sairaanhoidon korvaukset (luokka II) lakkautetaan.
3 § – Terveysveron määräytyminen ja kanto
Työnantaja on velvollinen maksamaan valtiolle terveysveroa, joka kannetaan työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteydessä.
Terveysveron määrä on 0,75 prosenttia työnantajan maksamasta TyEL-palkkasumman kokonaismäärästä. Veron kantaa Verohallinto kuukausittain tulorekisterin tietojen pohjalta sairausvakuutusmaksun yhteydessä.
4 § – Varojen korvamerkintä ja kohdentaminen
Terveysverolla kerätyt varat sekä Kelalta säästyvät työterveyskorvausvarat muodostavat itsenäisen, valtion talousarvion ulkopuolisen Yhtenäisen terveydenhuollon rahaston.
Rahaston varat on lailla korvamerkitty ja ne tilitetään lyhentämättömänä suoraan 71 perustettavalle palvelualueelle (suurkunnalle) asukaslukuun ja sairastavuuskertoimiin perustuen rahoittamaan omalääkärijärjestelmän kapitaatiomaksuja.
5 § – Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2029.
6. LAKIPYKÄLÄLUONNOS: Laki valtakunnallisesta erikoislääkärien palkkakatosta ja vuokratyön rajoittamisesta erikoissairaanhoidossa
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty perustuslain 23 §:n mukaisessa järjestyksessä valtiontaloudellisen poikkeustilan vuoksi, säädetään seuraava laki:
1 § – Lain tarkoitus ja soveltamisala
Tällä lailla estetään julkisten varojen valuva hukkaeritys erikoissairaanhoidon rahoituksessa, turvataan valtion sairaalaverkon toimintakyky ja rajoitetaan vuokratyövoiman markkinahäiriöitä asettamalla ehdoton valtakunnallinen enimmäiskorvaustaso erikoislääkärien suorittamalle työlle.
2 § – Valtakunnallinen erikoislääkärien virka- ja tehtäväkohtainen palkkakatto
Valtion vastuulla olevassa erikoissairaanhoidossa ja sen alaisuudessa toimivissa sairaaloissa maksettava erikoislääkärin kokonaispalkka tai siihen rinnastettava kuukausikohtainen korvaus ei saa ylittää lääketieteellisen dynaamisen vaativuusluokituksen mukaan määrättyä enimmäissummaa.
Korkeimman vaativuusluokan (esim. operatiivinen sydän- tai neurokirurgia) ehdoton kuukausikohtainen peruspalkkakatto kokonaistyöajalta on 12 000 euroa kuukaudessa. Muiden erikoisalojen palkkakatot porrastetaan asetuksella tämän tason alapuolelle, ottaen huomioon alueelliset päivystys- ja hälytyslisät, joiden kokonaismäärä ei saa ylittää 20 prosenttia peruspalkasta.
3 § – Vuokratyövoiman ja ostopalveluiden enimmäishinnoittelu
Yksityisiltä lääkäripalveluyrityksiltä ostettavan vuokratyövoiman tai asiantuntijapalvelun tuntiveloitus valtion erikoissairaanhoitoon ei saa ylittää 2 §:ssä säädettyä palkkakattoa muunnettuna suoraksi työtuntikustannukseksi, johon on lisätty enintään 10 prosentin suuruinen yrityskohtainen hallinnollinen marginaali.
Sopimukset, joiden veloitustaso ylittää tässä laissa säädetyn enimmäisrajauksen, ovat mitättömiä, ja niiden perusteella suoritetut ylempi-arvoiset maksut on perittävä takaisin valtion kassaan.
4 § – Työvelvoite ja virkaurajärjestelmä poikkeustilan aikana
Valtion sairaalaverkossa erikoistuva tai toimiva lääkäri on velvollinen suorittamaan dynaamisen osan virkaurastaan valtion osoittamassa toimipisteessä sairaalaverkon tasapainoisen alueellisen saatavuuden takaamiseksi. Mikäli erikoislääkäri kieltäytyy ottamasta vastaan valtion osoittamaa virkaa ja siirtyy puhtaasti vuokratyömarkkinoille, hänen oikeutensa laskuttaa valtion erikoissairaanhoitoa vakuutus- tai ostopalvelujärjestelmän kautta evätään määräaikaisesti.
5 § – Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2028.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti