keskiviikko 13. toukokuuta 2026

KE 13.05.2026 Iloisia uutisia

Tämän päivän iloisin uutinen on se, että JHT;n Suomisarjajoukkue on pääosin valmis. Suuret kiitokset GM Mika Siipolalle. En muista kalajokisen jääkiekon historiasta tilannetta, että joukkue olisi näin valmis tähän aikaan vuodesta. Vielä on kuitenkin palapelin muutama palanen saatava kohdalleen ja ollaan valmiita tavoittelemaan Suomisarjan mestaruutta ja paikkaa ensi kaudella Mestiksessä. Minä toivon, että pelaajarosteri olisi viime vuosia laajempi.

Toinen iloinen uutinen on se, että K-Pallon miesten edustusjoukkue pelaa IV-divisionassa ja on nyt toisella sijalla. K-Pallo näkemykseni mukaan taistelee sarjavoitosta ja noususta III-divisioonaan. Nyt tarvitaan yleisön tukea mukaan tähän toimintaan.

Kolmas iloinen uutinen on se, että taidenäyttelyni toteuttaminen etenee todella hyvällä tavalla. Kiitos Kalajoen kaupungille. Avajaisten ohjelma on toteuttamista vaille valmis. Eilen Keijo Nivala kävi luonani ja kävimme läpi rautiolaista musiikkia Osmo Tokolan Lauluja Kalajokilaaksosta vihkosen perusteella. Olen varma, että taidenäyttelystäni tulee todella korkeatasoinen ja se tulee olemaan yksi Rautio-viikon vetovoimatekijöistä. Nyt mietin, että voisiko taidenäyttelyn avoinnaoloaika päivittäin olla pari tuntia pidenpi.

Haluan ,että taidenäyttelyssäni on teemapäivän jokaiselle päivälle.





Raution menestyneet painonnostajat on yksi tärkeä osa rautiolaisuutta. Taidenäyttelyssäni on painonnostajien Milko Tokola ja Anne-Mari Tokolan muotokuvat. Haluan nostaa esille rautiolaista painnonnostoa ja sen eteen valtavasti työtä tehneet Pekka Torven ja hänen vaimonsa. Siis painonnostajat olisi yhden päivän teema.



Raution siirtolaisuudesta on tehty erittäin tarkat muistiinpanot. Haluan pyhittää yhden päivän siirtolaisuudelle. Itse voin kertoa Raution siirtolaisuudesta ja kysyä, jos saisin toimittaja Maarit Tastulan kertomaan laajemmin Keski-Pohjanmaan siirtolaisuudesta. Lainasin kirjastosta tänään hänen kirjansa Koyhää väkeä -Suomalaisia Amerikan kultamailla.







Raution sotahistoria on kirjoitettu takemmin kuin monen muun pitäjän sotahistoria. Minä voisin kertoa tarkemmin Raution asioista sisällisodan ajalta ja voisin kysyä Rahjankylän tohtoria Miika Siirosta kertomaan pastori kansanedustaja Elias Simojoesta, josta hän on tehnyt tohtorin väitöskirjan. Elias Simojoki syntyi Raution pappilassa. Talvi- jatko- sekä Lapin sodan asioista minä voisin kertoa rautiolaisten taisteluista ja voisin kysyä Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistöä kertomaan JR29:n komentajan Paavo Susitaipaleen toiminnasta, josta hän on tehnyt tohtorin väitöskirjan. Taidenäyttelyssäni on 9 opettaja Osmo Tokolan maalausta rautiolaisten taisteluista jatkosodan ajalta. Lisäksi minulla taidenäyttelyssäni taiteilja Rositsa Tanchevan maalaukset Aarne ja Erkki Saaresta sekä Eino Takkusesta ja USA:n Suomen suurlähettiläästä John Raymond Ylitalosta.










Minä voisin pitää luennon Kalajoen kirkoista Minä voisin tuoda mukanani maalaukset Kalajoen kirkoista. Minä voisin tarkastella Raution seurakunnan liittämisestä Kalajoen seurakuntaan historiallisena tapahtumana. Minä voisin pyytää Oulun piispaa Jukka Keskitaloa kertomaan uskonnon merkityksestä ihmiselle ja yhteiskunnalle. Teologian tohtori Päivi Rohkimainen voisi kertoa omista kokemuksistaan uskonnon merkityksestä Rautiossa. Minulla on taidenäyttelyssäni virsirunoilija Leonard Typpön muotokuvapiirros, jonka on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen.


Minulla on taidenäyttelyssäni teologian maisteri pastori Klaus Korhosen muotokuva. Minä haluan tuoda esille hänen merkittävän elämäntyönsä rautiolaisena henkilönä. Siksi haluan taidenäyttelyni avulla nostaa suuren yleisön tietoisuuteen Klaus Korhosen toiminnan. Kysyn Klaus Korhosta, jos hän itse voisi tulla kertomaan urastaan ja toiminnastaan taidenäyttelyyni.

Haluan järjestää joka päivälle opastetun taidenäyttelykierroksen ainakin pari kertaa päivässä, koska taidenäyttelytila on varsin pieni, niin en saa esille opastetauluja. Rakennusten pienoismallien historia on myös mielenkiintoinen asia.



Jollekin päivälle voitaisiin sijoittaa luentoni Pähkinäsaaren rauhanrajasta ja tutkija, maanmittari Sulevi Juholan tutkimuksista ja verrata niitä kolmen professorin Oulun Yliopiston professori Kyösti Julkun ja Jyväskylän Yliopiston Kustaa Vilkunan sekä Helsingin Yliopiston Jorma Jaakkolan tutkimustuloksiin. Minulla on taidenäyttelyssäni taiteilja Rosista Tanchevan muotokuva maalaus Sulevi Juholasta ja Pähkinäsaaren rauhan rajamerkistä Kukkarokivestä Rautiossa.

Jos taidenäyttelytila käy pieneksi pystytetään pihalle teltta, johon mahtuu enemmän ihmisiä. En ole vielä keskustellut näistä asioista Raution kylätoimikunnan kanssa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti