Kuva 1: Musiikki oli elämäntapa – Opettaja ja hänen viulunsa
Kuvassa Raution pitkäaikainen opettaja ja kulttuurivaikuttaja Osmo Tokola on rakkaimman harrastuksensa parissa. Vaikka Tokola muistetaan Raution koululla erityisesti siitä, kuinka hän säesti oppilaidensa laulua ja juhlia luokkahuoneen harmonilla, oli viulu hänelle vähintään yhtä läheinen instrumentti.
Monilahjakas Tokola ei ainoastaan esittänyt muiden teoksia, vaan hän oli itsekin herkkä säveltäjä ja sanoittaja, jonka kynästä syntyivät muun muassa rakastetut kappaleet Ilta Pitkäjärvellä sekä koskettava joululaulu Saapuos, oi saavu kultainen. Tämä kuva vangitsee täydellisesti sen herkkyyden ja intohimon, jolla Tokola toi musiikin ja taiteen osaksi rautiolaista arkea ja juhlaa.
Tämä upea ajankuva on taltioitu perinteiseltä Rautio-viikolta, jossa esiteltiin Osmo Tokolan monipuolista visuaalista lahjakkuutta. Näyttely kantaa itseoikeutetusti nimeä ”Kalevalasta Jukolaan”, mikä kuvastaa täydellisesti Tokolan syvää kiinnostusta suomalaista kansanperinnettä, kansalliseeposta ja Aleksis Kiven maailmaa kohtaan.
Kuvassa näkyvät upeat, herkkävireiset maalaukset sekä äärimmäistä tarkkuutta vaatineet, käsin pakotetut kuparitaulutyöt todistavat, että Tokola oli paitsi hengen mies ja kasvattaja, myös poikkeuksellisen taitava käsistään. Rautio-viikon näyttely oli aikanaan suuri kulttuuritapahtuma, joka keräsi kyläläiset ja kesävieraat ihastelemaan oman kylän isähahmon sydämellä syntynyttä elämäntyötä.
Osmo Tokola on tunnettu suomalainen opettaja, kulttuurivaikuttaja ja paikkakuntansa isähahmo, joka vaikutti erityisesti Kalajoen Raution kylässä. Hän teki pitkän ja monipuolisen elämäntyön, jonka jälki näkyy edelleen alueen kulttuurissa ja yhdistystoiminnassa
Keskeiset elämänalueet ja saavutukset
Pitkä opettajanura: Tokola toimi Raution koululla opettajana yli 20 vuotta. Hänet muistetaan opettajana, joka painotti elämän perusarvoja, itsensä ylittämistä ja yhteisöllisyyttä.
Liikunta ja urheilu: Urheilu ja liikuntakasvatus olivat lähellä hänen sydäntään. Erityisesti telinevoimistelu oli tärkeässä roolissa; tavoitteena oli, että jokainen oppilas oppi tekemään rekillä oikeaoppisen kipin.
Musiikki ja laulunteko: Tokola oli monialainen kulttuuritaitaja, joka säesti oppilaitaan harmonilla. Hän myös sävelsi ja sanoitti itse musiikkia. Hänen tuotantoonsa kuuluvat muun muassa kappaleet Ilta Pitkäjärvellä sekä joululaulu Saapuos, oi saavu kultainen.
Kotiseutu- ja yhdistystoiminta: Hän oli mukana perustamassa Raution Kennel- ja Metsästysseuraa vuonna 1952. Lisäksi hän ideoi vuonna 1980 pystytetyn luonnonkivisen Siirtolaisuudessa kuolleiden muistomerkin Raution kotiseutuyhdistykselle.
Ennen Rion parrasvaloja – Kun tuleva olympiaurheilija raivasi tietään Raution Kisailijoissa
Tämä korvaamaton arkistokuva vie meidät aikaan, jolloin Kalajoelta ponnistava Milko Tokola oli vasta uransa alussa ja suurelle urheilukansalle vielä tuntematon nimi. Kuvassa komeilee Raution Kisailijoiden kuusikko, joka edusti pienen kyläseuran poikkeuksellisen kovaa painonnostobuumia ja vahvaa yhteishenkeä.
Kipinä syttyy kotisalilla: Vaikka suurin osa muistaa Tokolan myöhemmistä Rion olympiavuosistaan (2016) ja Rovaniemen Reippaan riveistä, hänen todelliset juurensa ja rakkautensa rautaan valettiin juuri täällä – Raution Kisailijoiden riveissä, jossa kuvan nuoret miehet treenasivat tinkimättömästi.
Tunnistatko kuvan muut kasvot?: Kuva henkii sitä aitoa, hikistä ja periksiantamatonta urheiluseuratoimintaa, josta Kalajoki ja Rautio tunnetaan. Se tallentaa hetken juuri ennen kuin Milkon poikkeuksellinen intensiteetti, lavakarisma ja hurjat SE-tulokset räjähtivät koko Suomen tietoisuuteen.
Milko Tokola (s. 10. lokakuuta 1992) on suomalainen uransa lopettanut painonnostaja ja olympiaurheilija, joka edusti Suomea Rio de Janeiron olympialaisissa vuonna 2016. Kalajoelta kotoisin oleva Tokola tunnettiin lavalla erityisesti poikkeuksellisesta intensiteetistään, intohimoisesta latauksestaan sekä kovista taisteluistaan raudan kanssa.
Urheilu-uran keskeiset kohokohdat
Rion olympialaiset 2016: Tokola edusti Suomea 85-kiloisten sarjassa sijoittuen 12:nneksi yhteistuloksella 320 kg (tempaus 145 kg ja työntö 175 kg). Erityisesti hänen olympialaisissa tekemänsä hurja työntö jäi suomalaiseen urheiluhistoriaan, sillä hän pyörtyi lavalta takahuoneeseen poistuessaan maksimaalisen suorituksensa jälkeen.
Ennätykset: Tokola on tehnyt urallaan Suomen ja Pohjoismaiden ennätyksiä. Hänen paras virallinen SE-yhteistuloksensa 85 kilon sarjassa oli 335 kg.
Seuraedustus: Hän edusti urallaan pääasiassa Rovaniemen Reipasta sekä aivan uransa loppuvaiheessa kotipaikkakuntansa Raution Kisailijoita.
Uran päättyminen: Tokola päätti urheilu-uransa tammikuussa 2018 vain 25-vuotiaana muun muassa toistuvien terveyshuolien, kuten pääkipujen ja pyörtymisalttiuden vuoksi.
Urheilun jälkeinen elämä
Urheilu-uransa jälkeen Tokola siirtyi yrittäjäksi maalausalalle ja asuu perheineen Kalajoella. Hän perusti oman yrityksen nimeltään Maalausliike Milko Tokola Oy, joka jatkaa alueellisia maalausperinteitä. Vaikka aktiiviura huipulla päättyi, kova voimaharjoittelu on pysynyt vahvasti osana hänen elämäänsä
Kun herrat muurasivat matkailuhistoriaa – Tapion Tuvan legendaarisen ”Ihmemaan” lähtölaukaus vuonna 1989
Tiilirakentamisen idea: Idean isänä toimi Tapani Hautamäki, joka suunnitteli Ihmemaan Kalajoen historia. Hän sai suuren maailman mallista idean, jossa matkailijat itse osallistuisivat rakentamiseen muuraamalla tiiliä Kalajoen historia. Valokuvassasi näkyvä tiilipatsas tai muurattu rakenne edusti tämän vision lähtölaukausta ja projektin peruskiveä Kalajoen historia.
Nykytila: Tempauksesta ja itse tiilirakennelmasta on nykyään jäljellä vain muisto Kalajoen historia. Alue kehittyi myöhemmin maauimalaksi (Tapioland) Kalajoen historia.
Valokuvan henkilöt ja heidän roolinsa
Tilaisuuteen oli kutsuttu alueen ja valtakunnan tason poliittista johtoa symboloimaan hankkeen tärkeyttä:
Ahti Pekkala ("maaherra Pekkala"): Pekkala toimi tuolloin Oulun läänin maaherrana (vuosina 1986–1991). Hän oli se, joka suoritti tilaisuudessa virallisen peruskiven muurauksen Kalajoen historia. Paikallisissa historiallisissa merkinnöissä hänen tittelikseen kuvatekstissä on toisinaan mainittu myös eduskunnan puhemies, mikä oli hänen aiempi korkea roolinsa Kalajoen historia.
Kalevi Mattila ("kansanedustaja Mattila"): Keskustapuolueen ylivieskalainen pitkäaikainen kansanedustaja, joka oli keskeinen vaikuttaja alueen hankkeiden edistämisessä ja toi tilaisuuteen valtiovallan tervehdyksen Kalajoen historia.
Arvo Väliverronen: Kalajoen kunnanhallituksen (nykyisin kaupunginhallituksen) puheenjohtaja, joka edusti Kalajoen kunnan virallista poliittista johtoa ja tukea matkailuinvestoinneille.
Allan Seikkula: Tapion Tuvan perustaja ja isäntä, joka yhdessä vaimonsa Kaarinan kanssa loi matkailukohteen tyhjästä vuonna 1979 ja toimi rohkeana visionäärinä uusille laajennuksille.
Laajempi historiallinen konteksti
Hanke oli osa laajempaa kiistaa ja kehitystä Kalajoen Hiekkasärkillä. Allan Seikkulan ajama yksityinen Ihmemaa- ja maauimalahanke (jota oli tarkoitus laajentaa myöhemmin katetuksi kylpyläksi) joutui kilpailutilanteeseen Kalajoen kunnan oman kylpylähankkeen kanssa Kalajoen historia. Kunta päätyi lopulta rahoittamaan omaa hankettaan, josta syntyi Sanifani-kylpylä, mikä jarrutti Seikkulan ja Erkki Ahon alkuperäisen vision täysimittaista toteutumista.
Valokuva esittää juuri sitä hetkeä, kun into ja usko uuteen matkailuinnovaatioon olivat huipussaan ja hankkeelle haettiin vahvaa selkänojaa maakunnan ja valtion huipulta.
Dyynien ylpeys Rantakalla – Hiekkasärkkien viihteen ja loiston legendaariset humuvuodet
Perustaminen ja alkutaival (1970-luku)
Tehdassuunnitelmista matkailuun: Alueelle suunniteltiin alun perin kevytbetoniharkkoja valmistavaa tehdasta. Suunnitelman taustalla oli Lohja-yhtiön Petter Forsström ("Kalkki-Petteri"). Hänen kuoltuaan maa-alue kuitenkin myytiin muuhun käyttöön.
"Kolme kovaa" perustajaa: Hotellihankkeen laittoi liikkeelle paikallinen nelikko: kunnanlääkäri Untamo Sorasto, pankinjohtaja Aarne Isomäki, kunnan rakennusmestari Olavi Nikkarikoski sekä pyhäsalmelainen urakoitsija Veikko Leskinen.
Arkkitehtuuri ja palvelut: Vuonna 1971–1972 valmistui ensin motelliosa uimahalli-kahviloineen. Se oli Hiekkasärkkien ensimmäinen uimahalli. Seuraavana vuonna valmistui modernia 1970-luvun arkkitehtuurityyliä edustava varsinainen päärakennus, johon tuli 32 hotellihuonetta, saunatilat uima-altaineen sekä 300-paikkainen näköalaravintola.
Lomaliiton aikakausi ja "humuvuodet" (1978–2009)
Omistusvaihdos: Perustajat vuokrasivat hotellin Lomaliitolle vuonna 1978, ja varsinainen omistusoikeus siirtyi järjestölle vuonna 1984.
Viihdekeskus: Rantakallasta tuli vuosikymmeniksi Hiekkasärkkien viihteen keskus. Sen ravintolan estradilla esiintyivät lähes kaikki Suomen sen ajan suosituimmat artistit ja humu oli kovaa. Hotellinjohtajana aloitti noin vuonna 1980 Sisko Konu, joka luotsasi toimintaa pitkään.
Konkurssi: Pitkä aikakausi päättyi joulukuussa 2009, kun talousvaikeuksiin ajautunut Lomaliitto meni yllättäen konkurssiin. Hotellin toiminta oli kuitenkin Kalajoella ollut kannattavaa.
Uusi nousu yksityisomistuksessa (2010-luku–)
Paikalliset pelastajat: Keväällä 2010 uusi ylivieskalaisjohtoinen sijoittajaryhmä (mm. Juha Salo, Antti Rantala, Esa Valli ja Pauli Aakula) osti Rantakallan kiinteistöt ja laajan 10,5 hehtaarin maa-alueen konkurssipesältä. Operatiivisesta toiminnasta vastasi aluksi pitkäaikainen hotellinjohtaja Sisko Konu.
Suurlaajennukset ja uudistuminen: Hotelli lähti uuteen kukoistukseen ja aluetta alettiin kehittää voimakkaasti. Rannan tuntumaan ja mäntymetsään on noussut uusia moderneja loma-asuntoja ja huoneistoja.
Safiiri ja Jäkälähovi: Vuonna 2021 käynnistettiin yli 4 miljoonan euron suurinvestointi, jonka myötä kesällä 2022 vanhan päärakennuksen viereen valmistui korkeatasoinen, viisikerroksinen Huoneistohotelli Safiiri. Kesäksi 2023 valmistuivat puolestaan uudet Jäkälähovin huoneistot.
Sukupolvenvaihdos: Vuonna 2018 hotellitoimintaa varten perustettiin nykyinen Hotelli Rantakalla Oy, jonka toimitusjohtajana toimii Raija Eskola-Valli. Alkuperäisiä 1970-luvun vanhoja hotellitiloja on suunniteltu purettavaksi asteittain alueen modernisoituessa.
Työväen ääni ja historian tallentaja – Kunnallisvaikuttaja Martti Lindvall oli Kalajoen historian kantava voima
Poliittinen ura ja luottamustoimet
SKDL-vaikuttaja: Lindvall edusti Suomen Kansan Demokraattista Liittoa (SKDL) ja oli puolueensa ehdottomia keulahahmoja Kalajokilaaksossa.
Kuntapoliitikko: Hän vaikutti vuosikymmeniä Kalajoen kunnalliselämässä ja toimi muun muassa Kalajoen kunnanvaltuuston toisena varapuheenjohtajana (esimerkiksi vuonna 1978) sekä kunnanhallituksen jäsenenä.
Eduskuntavaaliehdokkuus: Vuonna 1978 Lindvall oli Kalajoelta asettunut ehdokkaaksi presidentin valitsijamiesten vaaleissa SKDL:n listoilta. Samaan aikaan muista puolueista Kalajoelta ehdolla olivat muun muassa Paavo Saari (Keskusta) ja Matti Ojala (Kokoomus).
Hiekkasärkät Oy: Kun Kalajoen Hiekkasärkkien matkailua alettiin kehittää ja kunnallinen matkailuyhtiö Hiekkasärkät Oy perustettiin vuonna 1979, Lindvall valittiin sen ensimmäiseen hallitukseen poliittisena edustajana. Hän oli mukana päättämässä Hiekkasärkkien matkailuinfrasta ja myös aiemmin mainitun Tapion Tuvan alueen alkutaipaleen kehityksestä.
Kotiseututyö ja historia
Lindvall kantoi suurta huolta paikallisen työväestön ja poliittisen historian säilymisestä. Aktiiviuransa jälkeen hän keräsi ja järjesti merkittävän määrän Kalajoen työväenliikkeeseen liittyvää historiallista materiaalia. Julkaisutoiminnan päätteeksi Lindvall luovutti nämä arvokkaat dokumentit ja asiakirjat Oulun maakunta-arkistoon (nykyinen Kansallisarkisto), jossa ne palvelevat edelleen paikallishistorian tutkijoita.
Kuvassa: Kalajoen vanhan apteekintalon kadonnut loisto – Arvo-omaisuutta säätyläisperheen kodissa
Tämä harvinainen ja aikaisemmin julkaisematon sisäkuva Kalajoen vanhasta apteekintalosta (alkuperäiseltä nimeltään Marttilan sotilaspuustelli) pysäyttää katsojan. Se todistaa aukottomasti, että kyseessä ei ollut mikä tahansa tavallinen maaseutupitäjän rakennus, vaan poikkeuksellisen arvokas ja loistelias kokonaisuus. Tämän säätyläiskodin ja apteekin sisustuksessa jokainen yksityiskohta viesti korkeasta elintasosta, varakkuudesta ja kulttuuriperinnöstä.
Kalajoen vanha apteekintalo, Kalajoen Säästöpankin talo ja Havulan kartano Plassilla muodostavat Kalajoen historiallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaimman rakennuskolmikon. Jokainen näistä edustaa oman aikakautensa huippua, ja niiden loistelias sisustus sekä koko kuvastavat omistajiensa poikkeuksellista yhteiskunnallista asemaa ja varakkuutta.
1. Kalajoen vanha apteekintalo (Marttilan sotilaspuustelli)
Alun perin jo vuonna 1737 Ruotsin armeijan luutnantin virkataloksi eli Marttilan puustelliksi rakennettu hirsitalo on yksi alueen vanhimmista ja monivaiheisimmista rakennuksista.
Arvokas sisustus: Apteekkitoiminnan (1860–1964) ja Granlundin apteekkarisuvun aikana talosta kehittyi todellinen herrasväen koti. Sen sisustusta hallitsivat massiiviset apteekkihuonekalut, monet salit, upeat pönttöuunit sekä hienostuneet puusepän työt, jotka vastasivat säätyläisperheen korkeaa elintasoa.
Pelastushanke: Apteekin muutettua talo rappeutui ja kärsi pahoja muutostöitä liikekäytössä, kunnes toimittaja Helena Petäistö pelasti purku-uhan alaisen talovanhuksen vuonna 2012 ja siirrätti sen talteen.
2. Kalajoen Säästöpankin talo (Wanha Pankki)
Vuonna 1915 valmistunut upea rakennus on Kalajoen ydinkeskustan näyttävimpiä maamerkkejä ja paikkakunnan ainoa säilynyt jugendpiirteinen rakennus.
Vaikuttava arkkitehtuuri: Sahanjohtaja Oskari Santaholman aloitteesta syntyneen rakennuksen piirustukset ovat Kyösti Himangan allekirjoittamat. Se kuvasti "miljoonapankiksi" nousseen laitoksen vakavaraisuutta.
Sisätilat: Talon sisustuksen kruunasi upea, korkea juhlasali, arvokkaat pankkitiskit sekä paksuilla teräsovilla varustettu holvi, jota kuntakin vuokrasi. Nykyisin entisöity rakennus palvelee matkailijoita Majoitus Wanha Pankki -nimellä.
3. Havulan kartano (Havula Plassilla)
Vuonna 1912 valmistunut Havula on Kalajoen vanhan kaupunginosan, Plassin, kiistaton helmi. Se rakennettiin Santaholman sahanjohtajan Oskari Santaholman perheen asunnoksi.
Pohjois-Suomen hienoin jugendsisustus: Havula on poikkeuksellinen, sillä sen alkuperäinen 1910- ja 1930-lukujen sisustus on säilynyt lähes koskemattomana.
Yksityiskohdat: Noin 700 neliömetrin kartanossa on 14 huonetta. Sisustus on ainutlaatuinen sekoitus ulkomaisia tyylihuonekaluja, varta vasten tilattuja kotimaisia kalustustyylejä, arvokasta taidetta, tyylipuhtaita jugend-kaakeliuuneja sekä aikansa huippumodernia tekniikkaa. Nykyisin se toimii kesäisin avoinna olevana kotimuseona.
Nämä kolme taloa edustivat aikaa, jolloin rakennuksen ulkomuodolla ja sisustuksen loistokkuudella haluttiin viestiä Kalajoen johtavien instituutioiden ja sukujen mahtia.
Petri ”Elmo” Keskitalo (s. 1967) – Kymmenottelija ja urheilujohtaja
Urheilusaavutukset: Hän on Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen nuorten maailmanmestari (Ateenassa 1986 kymmenottelussa). Miesten sarjassa hänen paras saavutuksensa oli MM-kisojen 5. sija Tokiossa vuonna 1991 silloisella Suomen ennätystuloksella 8318 pistettä. Hän edusti Suomea myös Seoulin (1988) ja Barcelonan (1992) olympialaisissa.
Ura urheilun jälkeen: Toimi uransa jälkeen pitkään viestintä- ja brändijohtajana liike-elämässä (mm. Rautaruukilla ja Rannilalla) sekä Linna Golfin toimitusjohtajana. Myöhemmin hän siirtyi Suomen Olympiakomitean varatoimitusjohtajaksi.
Yksityiselämä: Hänen poikansa on suosittu rikoskirjailija Joona Keskitalo.
Petri ”Elmo” Keskitalo oli tosiaan tuttu ja odotettu näky Kalajoen Junkkarien järjestämissä yleisurheilukilpailuissa 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa. Raahelaislähtöisenä ja myöhemmin Oulun Pyrintöä edustaneena urheilijana hän kilpaili usein lähialueen parhailla suorituspaikoilla, joista Kalajoen Merenojan urheilukenttä oli yksi keskeisimmistä.
Kalajoen urheilukentän avauskisat ja rooli
Uusi suorituspaikka: Kun Kalajoen Merenojan urheilukentälle asennettiin aikansa huipputason kestopäällyste (nykyinen 8-ratainen Spurtan-pinnoite), avajais- ja avauskisoihin haluttiin houkutella pohjoisen parhaat yleisurheilunimet symboloimaan kentän tasonnostoa.
Lajien testaaja: Kymmenottelijana Keskitalo sopi erinomaisesti avauskisoihin, sillä monipuolisena urheilijana hän pystyi kilpailemaan useissa eri yksittäislajeissa, kuten pituushypyssä, keihäänheitossa tai aitajuoksussa, ja näin "korkkaamaan" uuden radan ja suorituspaikat suuren yleisön edessä.
Kansansuosio: 1990-luvun taitteessa Keskitalo oli Tokion MM-kisojen 5. sijansa (1991) ja nuorten maailmanmestaruutensa ansiosta suomalaisen yleisurheilun supertähti. Hänen vetovoimansa toi Kalajoen Junkkarien kisoihin runsaasti yleisöä ja loi urheilujuhlan tuntua, josta monilla paikallisilla on edelleen omakohtaisia muistoja.
Kuvassa: Seitsenottelija ja moniottelija Satu Ruotsalainen
Satu Ruotsalainen (o.s. Ruotsalainen, nyk. Pauri) oli suomalaisen naisyleisurheilun kirkkaimpia tähtiä ja suuri yleisön suosikki 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Erityisesti seitsenottelijana ja pituushyppääjänä loistanut Oulun Pyrinnön kasvatti oli tuttu ja odotettu vieras myös Kalajoen Merenojan urheilukentällä, jossa alueen urheiluhullu yleisö pääsi seuraamaan valtakunnan kärkikaartin suorituksia aitiopaikalta.
Urheiluhuipulla: Ruotsalaisen uran ehdoton huipentuma osui Tokion MM-kisoihin vuonna 1991, jolloin hän sijoittui seitsenottelussa maailman listalla upeasti kahdeksanneksi (8. sija) silloisella huipputuloksellaan. Hän edusti Suomea naisten moniotteluissa myös Barcelonan olympialaisissa vuonna 1992.
Kentiltä julkisuuteen: Urheilu-uran päätyttyä Ruotsalainen pysyi vahvasti suomalaisten sydämissä ja otsikoissa siirtyessään viihde- ja media-alalle. Hänet muistetaan muun muassa suosittuna tv-juontajana sekä pitkästä työstään tunnettuna astrologina.
Tämä aikaisemmin julkaisematon lehtikuva henkii sitä aitoa, dynaamista ja periksiantamatonta urheiluromantiikkaa, jota saimme Kalajoella ja lähikunnissa todistaa aikana, jolloin yleisurheilukisat vetivät katsomot äärimmilleen paikallisia ja valtakunnallisia sankareita kannustavia katsojia.
Kuvassa: Ilmaveivin isä Janne Tähkä – Raution kesien kasvatti
Mailataituruus opittiin Rautiossa: Janne Tähkä on rautiolaisen Elisa Saaren poika. Nuoruudessaan Janne vietti kesäisin aina kaksi kuukautta Rautiossa 15-vuotiaaksi saakka. Hänen oma pappansa rakensi hänelle kylään salibandymaalin, jonka ääressä poika harjoitteli yksin aamusta iltaan. Siellä luotiin se poikkeuksellinen pallokosketus, joka teki hänestä myöhemmin legendan.
Ura ja saavutukset: Ennen salibandyuraansa Tähkä pelasi jääkiekkoa ja kaukalopalloa, josta hänellä on tilillään SM-hopeaa ja -pronssia. Salibandyssa hän edusti muun muassa espoolaista Oilersia sekä Suomen maajoukkuetta, jossa hän saavutti MM-hopeaa ja -pronssia. Hänet valittiin myös maailman parhaaksi salibandyn pelaajaksi.
Yhteys kotiseutuun: Huippuvuosinaan ja niiden jälkeen Janne Tähkä on ollut usein nähty ja odotettu vieras perinteisillä Rautio-viikoilla. Hän on viihdyttänyt kyläläisiä ja matkailijoita uskomattomilla taitonäytöksillään, kuten lyömällä pallon 20–30 metrin korkeuteen ja ottamalla sen suoraan ilmasta takaisin mailan lavalle ilman pomppuja.
Herkkutori - Kalajoen keskeinen kauppapaikka
Alkuperä: Kauppapaikan rakennutti alun perin Tuomas Rahko.
Hyväristen aikakausi (1970–1990-luku): Tämän jälkeen paikalla toimi pitkään yrittäjäpariskunnan pyörittämä Veikko Hyvärisen Kalajoen Myynti Oy, joka oli alueen tunnettu ja suosittu K-kauppa.
Auvo Torven aikakausi: Hyväristen pitkän uran jälkeen kauppiaina jatkoivat Auvo Torvi ja Anu Ahola (T:mi Auvo Torvi), jolloin nimeksi vakiintui nykyisinkin tuttu K-Market Herkkutori. He luotsasivat kauppaa menestyksekkäästi aina loppuvuoteen 2015 saakka.
Nykyhetki: Vuodesta 2015 alkaen kauppaa on pyörittänyt Ville Mikkelä.
K-Market Herkkutori Kalajoki (viralliselta toiminimeltään T:mi Ville Mikkelä) on Kalajoen ydinkeskustassa, Lankiperän alueella osoitteessa Kalajoentie 8 toimiva elintarvike- ja päivittäistavaraliike. Se on perinteikäs keskustan ruokakauppa, jonka nykyinen virallinen yrittäjävetoinen aikakausi käynnistyi loppuvuodesta 2015.
Liikkeen perustiedot ja historia
Nykyisen kauppiaskauden alku: Kaupan viralliseksi perustamispäiväksi nykyisessä muodossaan on rekisteröity 17. marraskuuta 2015, jolloin K-kauppiaana aloitti Ville Mikkelä.
Keskustan peruskauppa: Herkkutori on toiminut keskeisellä paikalla Kalajoentien varrella jo ennen nykyistä kauppiasmuotoaan. Se on tarjonnut paikallisille asukkaille helposti saavutettavan vaihtoehdon suuremmille, valtatie 8:n varrella sijaitseville automarketeille.
Palveluiden keskittymä: Pelkän elintarvikemyynnin lisäksi Herkkutorista on muodostunut keskustan asukkaille tärkeä lähipalvelupiste, sillä sen tiloissa toimivat muun muassa Postin asiamiesposti, Veikkauksen pelipiste sekä omat verkkokaupan nouto- ja kuljetuspalvelut
Kuvassa: Kalajoen sydän – Tauno Keränen ja Torimajakka
Persoonallista kioskiromantiikkaa: Kioski sai nimensä majakkamaisesta, persoonallisesta muodostaan ja keskeisestä sijainnistaan torialueen kupeessa. Tauno Keränen tunnettiin yrittäjänä, jolla oli aina aikaa asiakkailleen. Hänen ystävällinen otteensa ja sitkeytensä pitää kioskia pystyssä säällä kuin säällä tekivät hänestä yhden keskustan pidetyimmistä hahmoista.
Sukupolvien kohtaamispaikka: Erityisesti nuorisolle Torimajakka oli se paikka, jonka edustalle kerännyttiin iltaisin mopoilla ja pyörillä. Monelle vanhemmalle kalajokiselle puolestaan aamukävely Taunon kioskille hakemaan tuoretta Sanomalehteä tai vaihtamaan sana päivän politiikasta oli vakiintunut rutiini.
Kadonnutta katukuvaa: Ajan mittaan ja keskustan modernisoituessa Torimajakan kaltaiset perinteiset kyläkioskit ovat kaikonneet katukuvasta suurten automarkettien ja huoltoasemien tieltä. Siksi muisto Taunosta tiskin takana loistaa edelleen vahvana paikallisten mielissä.
Kuvassa: Kun liiketilat kävivät pieniksi – Kallen Kenkä ja yrittäjä Kalevi Pennala
Tämä aikaisemmin julkaisematon arkistokuva vie meidät suoraan menneiden vuosikymmenten Kalajoen liike-elämän ytimeen ja arjen kekseliäisyyteen. Kuvassa Kallen Kenkä -liikkeen omistaja Kalevi Pennala on käytännön haasteen edessä: uusi kenkäkuorma on saapunut, mutta pienen kivijalkamyymälän sisätilat ovat jo ääriään myöten täynnä.
Kadunvarsi hinnoittelustandardina: Ratkaisu oli mutkaton ja kuvaa hyvin silloista tiivistä tunnelmaa – kuorma purettiin ja laatikot avattiin suoraan jalkakäytävälle ulkoilmaan. Kengät myös laputettiin ja hinnoiteltiin siinä samalla kadulla ohikulkijoiden silmien alla ennen kuin ne saatiin sovitettua hyllyihin.
Yrittäjäperheen perintö: Kalevi Pennala pyöritti liiketoimintaa yhdessä vaimonsa Taimin ja poikansa Petrin kanssa. Kenkien lisäksi perhe puki kalajokisia K-Vaatehuoneen puolella, ja heidän sitkeä sekä palvelualtis otteensa huomioitiin Kalajoella virallisella yrittäjäpalkinnolla vuonna 1994.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti