Erkin blogi: Murroksen ja menestyksen vuodet

1990-luku oli Kalajoella voimakkaiden vastakohtien aikaa. Valtakunnallinen talouslama, pankkikriisi ja Suomen liittyminen Euroopan unioniin ravistelivat paikallista elinkeinoelämää ja kuntataloutta. Samaan aikaan Kalajoki nousi koko valtakunnan tietoisuuteen Hiekkasärkkien matkailuinvestointien, jääkiekon I-divisioonan "Kalajoki-ilmiön" sekä kansainvälisen tason yksilöurheilijoidensa ansiosta. Vuosien 1991–1998 aikana paikkakunnalla käytiin myös kiivaita poliittisia ja oikeudellisia kamppailuja kunnallisten matkailuyhtiöiden taloudesta sekä Natura 2000 -luonnonsuojeluohjelmasta.

Kunnan talous, valta ja matkailun kipukohdat

Kunnallispolitiikkaa hallitsi 1990-luvulla tiivis valtaryhmittymä. Kunnanjohtajana toimi Torsti Kalliokoski ja kunnansihteerinä Pekka Ollila. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi läpi koko tarkastelujakson Raili Myllylä, joka oli noussut tehtävään Arvo Väliverrosen tilalle. Kunnanvaltuuston puheenjohtajan nuijaa heilutti Väinö Oksanen vuoteen 1997 saakka, jolloin tehtävään valittiin Jouni Jyrinki.

Vuosikymmenen keskeisimmäksi talous- ja luottamuskysymykseksi nousivat kunnan omistamat matkailuyhtiöt, Kalajoen Hiekkasärkät Oy ja vuonna 1990 valmistunutta SaniFani-kylpylää hallinnoinut Kalajoen Paratiisikylpylä Oy. Valuuttalainojen kallistuminen ja matkailuinvestointien kustannusylitykset ajoivat yhtiöt syvään kriisiin. Vuonna 1993 Kalajoen kunta joutui pelastamaan Paratiisikylpylä Oy:n konkurssilta ottamalla yhtiön miljoonavelat vastuulleen ja siirtämällä kylpyläkiinteistön suoraan kunnan omistukseen. Seuraavana vuonna kunta sijoitti vielä 2,5 miljoonaa markkaa Hiekkasärkät Oy:n osakepääomaan, jotta yhtiö pystyi alentamaan osakepääomaansa noin 12 miljoonalla markalla ja välttämään selvitystilan.

Päätöksentekoa varjostivat kiistat avoimuudesta ja esteellisyyksistä, sillä samat kunnan virkamiehet ja luottamushenkilöt istuivat myös matkailuyhtiöiden hallituksissa. Keskustan valtuustoryhmään kuulunut Erkki Aho nousi äänekkäimmäksi kriitikoksi, joka vaati erityistilintarkastuksia, jätti kysymyksiä valtuuston kyselytunnille ja kanteli menettelyistä eduskunnan oikeusasiamiehelle. Vaikka Aho keräsi vuoden 1995 kunnallisvaaleissa koko kunnan suurimman äänimäärän (243 ääntä), hänet jätettiin puolueen sisäisellä päätöksellä kaikkien keskeisten luottamuspaikkojen ulkopuolelle.

Valtakunnanpolitiikan tasolla kalajokisten mielipiteet heijastivat vahvaa maakunnallista linjaa. Vuoden 1994 presidentinvaaleissa Paavo Väyrynen sai Kalajoella 2 455 ääntä, ja saman vuoden EU-kansanäänestyksessä 66,6 prosenttia kalajokisista vastusti Suomen liittymistä Euroopan unioniin.

Hiekkasärkkien rakentuminen ja elinkeinoelämän murros

Talousvaikeuksista huolimatta Hiekkasärkkien matkailualue otti 1990-luvulla ratkaisevia askelia kohti ympärivuotista lomakeskusta. Vuonna 1991 avattiin kulkudyynin päälle rakennettu hotelli-ravintola Lokkilinna sekä perustettiin Hiekkasärkät Golf Oy. Vuonna 1992 alueelle valmistuivat Par 3 -golfkenttä ja lentokenttä, ja samalla kaavoitettiin 200 uutta mökkitonttia. Vuosikymmenen puolivälissä uudistettiin Huvikeskus Merisärkkä, ja vuonna 1997 valmistui 9-reikäinen golfkenttä. Vuoteen 1998 mennessä pahin lamanotkahdus oli taittunut, ja Hiekkasärkillä käynnistyi vilkas loma-asuntojen rakennusbuumi.

Muualla elinkeinoelämässä elettiin rakennemuutoksen aikaa. Vähittäiskaupassa Halpa-Halli laajensi toimintaansa avaamalla uudet suuret toimitilat vuonna 1993, ja Rahjan Kainuunkarissa käynnistettiin tuulimyllyt. Vuonna 1995 Kalajoen KOP ja SYP yhdistyivät pankkikriisin jälkimainingeissa. Raskain isku koettiin vuonna 1996, kun lähes satavuotias perinteikäs puunjalostusyhtiö Santaholma Oy ajautui konkurssiin ja 40 työntekijää menetti työpaikkansa. Samaan aikaan myös kyläkauppaverkosto harveni, kun Tyngän viimeinen kyläkauppa sulki ovensa.

Jääkiekon "Kalajoki-ilmiö" ja urheilun kulta-aika

Urheilussa 1990-luku oli Kalajoen historian loistokkaimpia ajanjaksoja. Kesäkuussa 1991 kunnanvaltuusto päätti yhden äänen turvin taata 4,7 miljoonan markan lainan kiinteän, lämpöeristetyn jäähallin rakentamiseksi. Halli valmistui talkoovoimin ennätysajassa, ja avausottelu pelattiin jo 10. lokakuuta 1991.

Uusi halli siivitti Junkkarit Hockey Teamin huikeaan menestykseen. Keväällä 1992 JHT nousi jääkiekon I-divisioonaan kaikkien aikojen ensimmäisenä alle 10 000 asukkaan maaseutupaikkakuntana. Manageri Markku Raution ja päävalmentaja Antero Kivelän johdolla Kalajoelle koottiin nimekäs joukkue, johon liittyivät maajoukkuekonkarit Tapio Levo, Kari Jalonen ja Tony Arima sekä slovakkitähdet Jan Jasko ja Robert Pukalovic. Ensimmäisellä divarikaudellaan 1992–1993 sarjatulokas keräsi 52 pistettä ja sijoittui viidenneksi, vain viiden pisteen päähän liigakarsinnoista. Kauden synkin hetki koettiin lokakuussa 1992 Oulussa, kun Junkkareista Kärppiin siirtynyt Matti Veivo halvaantui pelitilanteessa saamansa kaularankavamman seurauksena.

Talousvaikeudet ja kapea pelaajarinki alkoivat kuitenkin rasittaa seuraa. Kaudella 1993–1994 JHT joutui vuokraamaan tähtipelaajansa KalPaan, ja sarjapaikka säilyi vasta keväällä 1994 Matti Hagmanin valmennuksessa viimeisen kierroksen voitolla. Jan Jaskon pelipaita numero 21 nostettiin jäähallin kattoon vuonna 1995, ja kevään 1996 karsintasarjan päätteeksi JHT putosi takaisin II-divisioonaan. Tämän jälkeen toiminta rakennettiin omien kasvattien varaan, ja kalajokisista nuorista nousivat parrasvaloihin muun muassa nuorten MM-hopeaa voittanut Timo Seikkula sekä 16-vuotiaana JHT:n maalille noussut Joni Puurula.

Myös yksilölajeissa kalajokiset saavuttivat poikkeuksellista kansainvälistä menestystä:

Kari Joki-Erkkilä nousi maailman huipulle pulkkahiihdossa voittamalla yhteensä neljä paralympiakultaa Albertvillen (1992) ja Lillehammerin (1994) kisoissa sekä lukuisia MM- ja EM-mitaleita.
Antti Haapakoski hallitsi kotimaan pika-aitoja koko 1990-luvun ajan, voitti kuusi ulkoratojen Suomen mestaruutta ja edusti Suomea sekä Barcelonan (1992) että Atlantan (1996) olympialaisissa.
Hiihtolajit ja muut lajit: Mauno Juola hiihti nuorten MM-pronssia (1993) ja johdatti Kalajoen maakuntaviestin voittoon (1997) sekä SM-viestihopeaan (1998). Kalle Junnikkala keräsi lukuisia SM-mitaleita hiihtosuunnistuksessa, Juha Junnikkala voitti purjekelkkailun Euroopan mestaruuden (1996), ja kalajokiset joukkueet voittivat useita lumiveiston Suomen mestaruuksia.

Natura 2000 ja kiista Kallan karien itsehallinnosta

Vuosikymmenen loppupuolen suurin yhteiskunnallinen konflikti liittyi EU:n luontodirektiivin mukaiseen Natura 2000 -suojeluohjelmaan. Rahjan saariston ja Siiponjokisuun liittäminen suojeluverkostoon herätti ankaraa vastustusta maanomistajien ja MTK:n keskuudessa.

Kiista sai ainutlaatuisen oikeudellisen käänteen, kun kävi ilmi, että Keski-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Kalajoen kunnan keväällä 1996 EU-komissiolle jättämään Rahjan saariston Natura Life -rahoitushakemukseen oli sisällytetty myös ulkomerellä sijaitsevat Kallan karit. Kallan karit nauttivat Ruotsin kuninkaan vuonna 1771 vahvistamaan Hamina-Ordningiin perustuvaa ja korkeimman oikeuden vuonna 1989 vahvistamaa historiallista itsehallintoa. Karikokous ja karineuvosto olivat nimenomaisesti päättäneet jättäytyä hankkeen ulkopuolelle, kuten myös Himangan kunta oman osuutensa osalta.

Asian noustua valtakunnalliseen julkisuuteen ympäristöministeriö myönsi virheen ja poisti Kallan karit lopulta kansallisesta Natura 2000 -esityksestä vuonna 1998 juuri alueen erityisen itsehallintoaseman vuoksi.

Pitäjän merkkivuodet ja paikalliskulttuurin voima

Suurten talous- ja ympäristökiistojen rinnalla kalajokinen arki ja seurakuntaelämä säilyttivät vakaan rytminsä. Kalajoen ja Raution seurakuntien yhteenlaskettu väkiluku pysyi koko 1990-luvun ajan noin 8 750 hengessä, ja kunnan asukasluku oli 9 450 asukkaan tuntumassa.

Vuonna 1996 juhlittiin näyttävästi Kalajoen pitäjän 470-vuotista ja Kalajoen kunnan 130-vuotista historiaa, ja Kalajoen kirkko sai juhlavuoden kunniaksi oman kirkkoveneen. Perinteiset kesätapahtumat, kuten Rautio-viikko, Rahjan kalajuhlat ja Venetsialaiset, kokosivat vuosittain yhteen sekä paikkakuntalaisia että kesävieraita kantaen Kalajokea kohti uutta vuosituhatta.

Vuosi 1991 Kalajoella

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2012/01/vuosi-1991-kalajoella.html

Vuosi 1992 Kalajoella

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2012/01/vuosi-1992-kalajoella.html

Vuosi 1993 Kalajoella

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2012/01/vuosi-1993-kalajoella.html

Vuosi 1994 Kalajoella

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2012/02/vuosi-1994-kalajoella.html

Kalajoki vuonna 1995

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2012/02/kalajoki-vuonna-1995.html

Kalajoen tapahtumat 1996

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2013/10/kalajoen-tapahtumat-1996.html