perjantai 1. toukokuuta 2026

PE 01.05.2026 Tietämättömyyttä ja tahallista väärinymmärrystä

 




Perussuomalaiset paljastivat sosiaali- ja terveysministeriön poliittisille järjestöille maksamat miljoonien tuet.


Miljoonia euroja valuu järjestöjen maahanmuutto- ja monikulttuuripuuhasteluun – Vigelius listaa 100

https://www.youtube.com/watch?v=PsvzSSy9EmY

Suomessa myönnetään valtion STEA-avustuksina vuosittain satoja miljoonia euroja sotejärjestöille. Listaan videolla 100 poimintaani järjestöistä, jotka ovat saaneet tukia maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistehtäviin. Tiukassa taloustilanteessa näistä euroista on käyty kovaa keskustelua. Vihreiden Sofia Virta totesi A-studiossa, ettei hänen johdollaan sotejärjestöjen tukieuroista olisi leikattu ja että pääministerinä hän ne palauttaisi. Mutta mitä satojen miljoonien sotejärjestöavustuksien sisältä löytyy? Esimerkiksi kymmenien miljoonien edestä tukea maahanmuuttaja-, monikulttuuri- ja kotouttamisjärjestöille tai vastaavaa harjoittaville suurille suomalaisille järjestöille. Monet isot, perinteiset ja hyvää tekevät järjestöt saavat tukea myös näihin tarkoituksiin. Kaiken suoraan julkisella rahalla tehdyn vastaavanlaisen tuen ja palveluiden lisäksi. Vaikka puhutaan järjestöjen tuista, nämä ovat viime kädessä veronmaksajien euroja. Siksi niiden jakamista ja käyttöä on voitava arvioida kriittisesti. Sote-etuliite tai komea nimi ei vielä kerro, mihin ja miten rahat käytetään. Luvut ovat vuodelle 2024 myönnetyistä tuista. Tuona vuonna jaetut STEA-avustukset olivat korkeimmillaan noin 380 miljoonassa eurossa. Mukaan on laskettu ne rahoituspäätökset, joissa ko. aiheet olivat keskeisessä roolissa. Lukuja on pyöristetty. Tarkkoihin lukuihin voit tutustua STEA:n sivuilla.


Näistä asioista Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta ja ministeri Wille Rydman kävivät kiivaan väittelyn A-studiossa. Sofia Virta ei tiennys asioista mitään, mutta sai somessa yllävän paljon huomiota.


Keskeiset sivustot avustusten seurantaan ja hakuun:

  • stea.fi: STEAn pääsivusto, josta löytyy tietoa avustuslajeista (kuten yleisavustukset, kohdennetut toiminta-avustukset ja investointiavustukset) sekä hakuohjeet.

  • avustukset.stea.fi: Verkkoasiointi, jossa järjestöt täyttävät avustushakemukset ja raportoivat avustusten käytöstä.

  • stm.fi/rahoitus-ja-avustukset: Sosiaali- ja terveysministeriön oma sivu, josta löytyy tietoa myös muista ministeriön jakamista tuista, kuten valtionavustuksista sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen.


Näillä seuraavilla linkeillä ja niistä saatavillla tiedoilla haluan osoittaa, että maatalousministeriön tukien jakaminen on melkein samanlainen soppa kuin sosiaali- ja terveysministeriön tukien jakaminen. Maanviljeälijöille tarkoitettu tuki menee pääoson muualle kuin maanviljelijöille.


Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja sen hallinnonalan jakamat tuet ja valtionavustukset järjestöille ja säätiöille löytyvät ensisijaisesti seuraavista osoitteista:

Keskeiset haku- ja tietosivustot:

  • Haeavustuksia.fi: Valtion yhteinen asiointipalvelu, jonne kaikki valtionavustushaut on keskitetty. Täältä voit etsiä MMM:n avoimia hakuja hakusanalla "maa- ja metsätalousministeriö".

  • mmm.fi/rahoitusmahdollisuudet/valtionavustukset: Ministeriön oma koontisivu, jolla kerrotaan yleisesti valtionavustuksista, niiden kriteereistä ja linkitetään ajankohtaisiin hakuihin.

  • Tutkiavustuksia.fi: Palvelu, josta voit seurata jo myönnettyjä avustuksia ja niiden käyttöä.

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) myöntää avustuksia järjestöille ja säätiöille esimerkiksi "Suomi liikkeelle" -ohjelman luontomatkailuun, hevos- ja riistatalouden edistämiseen sekä 4H-toimintaan. Tukea on saatavilla myös ilmastokestävän maa- ja metsätalouden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä METSO-ohjelman mukaisiin luonnonhoitohankkeisiin. Lisätietoa rahoitusmahdollisuuksista löytyy MMM:n sivuilta.


Millaiset organisaatiot voivat saada tukea?

Ministeriön tuki jaetaan usein seuraaviin kategorioihin:

  • Rekisteröidyt yhdistykset: Erityisesti valtakunnalliset järjestöt, jotka toimivat maa-, metsä- tai kalatalouden parissa.

  • Säätiöt: Yleishyödylliset säätiöt, joiden säännöt tukevat MMM:n hallinnonalan tavoitteita (esim. tutkimus tai neuvonta).

  • Tutkimusorganisaatiot: Yliopistot ja tutkimuslaitokset saavat hankeavustuksia tieteelliseen työhön.

  • Maaseudun yhteisöt: Paikalliset toimijat voivat hakea tukea esimerkiksi maaseudun elinvoimaisuutta parantaviin hankkeisiin.

Kaikki ajankohtaiset ja tulevat haut löytyvät kootusti Haeavustuksia.fi-palvelusta.


Tästä osoitteesta löytyy 11 sivua avustuskohteita

https://www.haeavustuksia.fi/fi/


Maataloustukien jakoa, saajia ja summia voi seurata useista eri virallisista palveluista riippuen siitä, etsitkö tietoa yksittäisistä viljelijöistä, yrityksistä vai järjestöistä.

Mistä tiedot löytyvät?

  • EU-tukitietojen verkkopalvelu (Ruokavirasto): Tämä on keskeisin sivusto, josta voi hakea tietoja kaikista Euroopan maatalouden tukirahastosta ja maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta maksetuista tuista. Palvelusta voi hakea tuen saajia nimen tai kunnan perusteella.

  • Tutkiavustuksia.fi: Valtion yhteinen palvelu, josta löytyvät tiedot kaikista ministeriöiden, myös maa- ja metsätalousministeriön, myöntämistä valtionavustuksista organisaatioille, säätiöille ja yhdistyksille.

  • Yritystukien tietopalvelu: Sisältää tietoa myönnettyjen yritystukien kehityksestä ja suurimmista saajista. Hakuja voi tehdä yrityksen nimellä tai y-tunnuksella.

  • Vipu-palvelu: Viljelijöiden oma asiointipalvelu, josta kukin tuensaaja näkee omat tukiyhteenvetonsa ja maksetut summat. [1, 2, 3, 4, 5]

Esimerkkejä jaettavista tuista

Maataloustukien kokonaisuus muodostuu useista eri osista:

  • EU-tulotuet: Esimerkiksi perustulotuki, jota maksetaan maatalousmaan pinta-alan perusteella.

  • Kansalliset tuet: Kokonaan valtion varoista maksettavat tuet, joita käytetään vuosittain satoja miljoonia euroja tuotannon turvaamiseen.

  • Hanke- ja erityisavustukset: Kohdistetaan esimerkiksi neuvontapalveluihin (kuten 4H-toiminta), riistatalouden edistämiseen tai hevostalouteen. [1, 2, 3, 4, 5]



Haluan tietää tuet maksetuista summista muille kuin suoraan maanviljelijöille, siis järjestöille jne


Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja Ruokaviraston maksamia tukia muille kuin suoraan viljelijöille – eli järjestöille, säätiöille ja yhteisöille – voi seurata kahdesta pääasiallisesta palvelusta.

1. Tutkiavustuksia.fi (Valtionavustukset järjestöille)

Tämä on paras paikka etsiä nimenomaan järjestöille ja säätiöille maksettuja summia. Palvelusta löytyvät kaikki ministeriöiden myöntämät harkinnanvaraiset valtionavustukset. [1, 2]

  • Mitä sieltä löytyy: Tiedot haetuista ja myönnetyistä avustuksista organisaatiotasoilla.

  • Esimerkkejä saajista:

    • Neuvontajärjestöt: Kuten ProAgria ja vastaavat neuvontaorganisaatiot.

    • Vapaa sivistystyö: Esimerkiksi Marttaliitto ry, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry sekä Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry.

    • Erityisalojen järjestöt: Kuten Suomen Hippos ry (hevostalous), Suomen Metsästäjäliitto (riistatalous) tai kalatalouden edistämishankkeet.

  • Linkki: Tutkiavustuksia.fi [1, 2, 3, 4]

2. EU-tukitietojen verkkopalvelu (Ruokavirasto)

Vaikka valtaosa maataloustuista menee maatiloille, Ruokaviraston kautta maksetaan merkittäviä summia myös muille organisaatioille. [1, 2]

  • Mitä sieltä löytyy: Voit hakea tietoja kaikista EU-rahastoista ja valtion varoista maksetuista tuista.

  • Esimerkkejä muista kuin viljelijäsaajista:

    • Meijerit ja teurastamot: Saavat esimerkiksi maidon ja lihan kuljetusavustuksia.

    • Kehittämishankkeet: Erilaiset yhdistykset ja säätiöt, jotka vetävät maaseudun kehittämis- tai vesihuoltohankkeita.

    • Kunnat ja oppilaitokset: Voivat saada tukea esimerkiksi neuvontaan tai maaseudun infrastruktuuriin.

  • Linkki: Ruokavirasto – EU-tukitietojen verkkopalvelu [1, 2, 3]

Esimerkkejä maksettavista summista (Talousarvio 2024-2025):

  • Naisjärjestöt ja neuvontatyö: Esimerkiksi Marttaliitto ja Maa- ja kotitalousnaiset ovat saaneet yhteensä noin 5,9 miljoonaa euroa jaettavaksi piiri- ja jäsenjärjestöilleen.

  • Kalatalouden edistäminen: Miljoonia euroja jaetaan vuosittain valtakunnallisiin ja alueellisiin kehittämishankkeisiin. [1, 2]


Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja Ruokaviraston maksamien tukien suurimmat saajat muissa kuin viljelijäryhmissä ovat tyypillisesti tutkimuslaitoksia, neuvontajärjestöjä ja maaseudun kehittämishankkeita. Suurimmat yksittäiset tuet myönnetään usein laajoihin investointeihin tai valtakunnalliseen neuvontatyöhön. [1, 2, 3, 4]

Suurimpia tuensaajia (muut kuin maatilat)

Vuosien 2023–2025 tilastojen ja uutisoitujen tietojen perusteella kärkisijoilla ovat muun muassa seuraavat organisaatiot:

  • Luonnonvarakeskus (Luke): Jatkuvasti tilastojen kärjessä suurimpana yksittäisenä maaseudun tukien saajana, joka toteuttaa laajaa tutkimus- ja kehitystyötä.

  • ProAgria-järjestöt: Esimerkiksi ProAgria Länsi-Suomi ry sai vuonna 2023 yli 1,48 miljoonaa euroa ja ProAgria Itä-Suomi ry on samoin yksi suurimmista saajista neuvontapalveluiden ja maaseudun yritysten asiantuntijatukien vuoksi.

  • Osuuskunta Siikaverkko: On ollut suurin yksittäinen maaseudun tukien saaja investoinneissa, jotka on suunnattu laajakaistayhteyksien rakentamiseen.

  • Pirkan Helmi ry: Esimerkki paikallisesta Leader-ryhmästä, joka on saanut merkittäviä summia (yli 400 000 euroa) edelleen jaettavaksi alueen kehittämishankkeisiin.

  • Hevostalousjärjestöt: Sosiaali- ja terveysministeriön siirrettyä rahoitusvastuuta MMM:lle, vähintään 95 % hevosurheilun tuista osoitetaan Suomen Hippos ry:lle ja sen jäsenyhteisöille. [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7]

Tukityypit järjestöille ja organisaatioille [1]

Suurimmat summat koostuvat yleensä seuraavista: [1]

  1. Investointituet: Matkailuyritykset tai osuuskunnat voivat saada suuria kertasummia rakentamiseen tai infrastruktuuriin, kuten tietoliikenneyhteyksiin.

  2. Hanketuet: Järjestöt (kuten 4H tai Martat) ja tutkimuslaitokset saavat tukea maaseudun elinvoimaa parantaviin projekteihin.

  3. Neuvontakorvaukset: Neuvontaorganisaatiot saavat korvausta viljelijöille ja maaseutuyrittäjille tarjoamistaan asiantuntijapalveluista. [1, 2, 3, 4]

Voit tutkia tarkkoja, organisaatiokohtaisia ja päivitettyjä summia suoraan Tutkiavustuksia.fi-palvelusta (valtionavustukset) tai Ruokaviraston EU-tukitietojen verkkopalvelusta (EU- ja kansalliset maataloustuet). [1]



Tässä on koottu nimiluettelo merkittävistä organisaatioista ja saajista suuruusjärjestyksessä perustuen viimeisimpiin julkaistuihin tilastoihin (vuodet 2023–2025):

Suurimmat saajat (muut kuin suorat maatilat)

  1. Luonnonvarakeskus (Luke)

    • Sijalla 1 monena vuotena. Luke on suurin yksittäinen maaseudun tukien saaja, joka toteuttaa laajaa tutkimus- ja kehitystyötä ministeriön hallinnonalalla.

  2. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Marttaliitto ja TAITO ry (ryhmänä)

    • Nämä järjestöt saavat yhteensä n. 5,9 miljoonaa euroa yleisavustuksina jaettavaksi piiri- ja jäsenjärjestöilleen neuvonta- ja sivistystyöhön.

  3. ProAgria-järjestöt (esim. ProAgria Länsi-Suomi ry)

    • Suurimmat alueelliset ProAgriat saavat vuosittain n. 1,4–1,5 miljoonaa euroa neuvontapalveluiden ja kehittämishankkeiden toteuttamiseen.

  4. Suomen Hippos ry

    • Vastaa hevostalouden ja ravikilpailutoiminnan edistämisestä. Sille osoitetaan merkittävä osa (vähintään 95 %) hallinnonalan hevostalouden tuista.

  5. Osuuskunta Siikaverkko

    • Saaja investointituissa, jotka on suunnattu maaseudun laajakaistayhteyksien rakentamiseen (saanut aiemmin satoja tuhansia euroja kertaluonteisina investointitukina).

  6. Leader-ryhmät (esim. Pirkan Helmi ry)

    • Paikalliset kehittämisyhdistykset saavat n. 400 000–500 000 euroa vuodessa edelleen jaettavaksi paikallisiin pienhankkeisiin.

  7. 4H-liitto ja Suomen Metsästäjäliitto

    • Saavat merkittäviä valtionavustuksia nuorisotyöhön, neuvontaan ja riistatalouden edistämiseen. [1, 2, 3, 4]

Mistä voit seurata tarkkoja summia?

Tiedot päivittyvät vuosittain, ja voit tarkistaa minkä tahansa organisaation tarkat summat seuraavista virallisista lähteistä:

  • Tutkiavustuksia.fi: Täältä näet MMM:n myöntämät harkinnanvaraiset valtionavustukset kaikille järjestöille ja säätiöille.

  • Ruokaviraston EU-tukitietojen verkkopalvelu: Täältä voit hakea EU- ja kansallisia maataloustukia organisaation nimen perusteella


Suomen maataloustukien suurimmat saajat ovat tyypillisesti tutkimuslaitoksia, suuria kasvihuoneyhtiöitä ja maitoalan yrityksiä. Kokonaisuudessaan maaseudun tukia maksetaan vuosittain noin 1,9 miljardia euroa yli 52 000 saajalle. [1]

Tässä on koottu nimiluettelo suurimmista saajista (organisaatiot ja yritykset) perustuen Ruokaviraston ja julkisten tilastojen tietoihin (vuodet 2023–2025): [1]

Suurimmat organisaatiot ja yritykset (tukisummat)

  • Luonnonvarakeskus (Luke): Suomen suurin tuensaaja, noin 2,5–3,0 miljoonaa euroa. Tuki koostuu pääosin tutkimus- ja hanketuesta.

  • Suomen Metsäkeskus: Toiseksi suurin organisaatiosaaja, noin 2,0 miljoonaa euroa.

  • Antroma (tila): Suomen suurin viljelijätukien saaja, noin 1,3–1,4 miljoonaa euroa.

  • Hh Jalasto Oy: Noin 1,35 miljoonaa euroa.

  • Famifarm Oy (Järvikylä): Noin 1,29 miljoonaa euroa.

  • Pielisen Bio Oy: Noin 1,23 miljoonaa euroa.

  • Finnmilk Oy: Noin 1,17 miljoonaa euroa.

  • Sven Sigg Ab: Noin 1,16 miljoonaa euroa. [1, 2, 3, 4, 5]

Esimerkkejä maatalousyhtymistä (paikallisia kärkisijoja)

Maatalousyhtymät nousevat usein alueellisille kärkisijoille niiden suuren koon ja yhteisen tuotannon vuoksi: [1]

  • Maatalousyhtymä Kokkala Juha ja Matti: Esimerkkinä merkittävästä paikallisesta saajasta (n. 125 000 €).

  • Maatalousyhtymä Lahisten Kartano: Keskeinen saaja Pirkanmaan suunnalla. [1]

Tukien jakautuminen

  • Viljelijätuet: Noin 1,7 miljardia euroa kokonaissummasta.

  • Muut kuin maatilat: Noin 15 % tuensaajista on muita organisaatioita, kuten säätiöitä, kehittämisyhdistyksiä (esim. Leader-ryhmät kuten Pirkan Helmi ry) ja kuntia. [1, 2]

Tarkat ja päivitetyt tiedot kunkin vuoden maksetuista summista voi hakea Ruokaviraston EU-tukitietojen verkkopalvelusta. [1]


EU-tukitietojen verkkopalvelu

https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/julkaistut-tietoaineistot/eu-tukitietojen-verkkopalvelu/


Vuoden 2026 maataloustukien kärjessä ovat suuret kasvihuoneyritykset ja neuvontaorganisaatiot, erityisesti Pohjanmaan alueella. Kymmenen suurinta tukea saavaa tilaa saivat kukin yli miljoona euroa, ja kärjessä on useita närpiöläisiä yrityksiä. Tukia maksettiin vuonna 2025 yhteensä noin 1,68 miljardia euroa. [1, 2, 3]

Suurimmat maataloustukien saajat (2025/2026 data):

  • Andelslaget Närpes Grönsaker (Närpiö): Yli 2,7 miljoonaa euroa, suurin tuottajaorganisaatiotuki.

  • M Nordström Ab (Närpiö): Yli 1,3 miljoonaa euroa, investointituki.

  • Siggpac Oy Ab (Närpiö): Yli 1,2 miljoonaa euroa, kasvi- ja investointituki.

  • BIGRO AB (Närpiö): Yli 1,1 miljoonaa euroa. [1]

Alueelliset erot ja huomioita:

  • Pohjanmaa: Kärkipaikat vievät kasvihuoneyritykset.

  • Etelä-Pohjanmaa: Naudanlihantuottajat korostuvat suurissa saajissa.

  • Muut tuensaajat: Suurimpiin saajiin kuuluu myös tutkimus- ja neuvontaorganisaatioita, ei vain maatiloja.

  • Osuuskunta Siikaverkko: Ollut suuri tuensaaja valokuituverkon rakentamisen kautta


Näitä tietoja tekoäly ei suostunut löytämään:


Tässä ovat suurimpien maataloustukien saajat – katso lista

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011900784.html


Eilen kirjoitin blogiini JHT Kalajoen Suomisarjan joukkueen muodostamisesta. Kirjoitustani on tahallisesti tulkittu väärin. Kysymyksessä on minun oma mielipiteeni asiasta. Kirjoituksessani ei ole esitetty mitään valheita. Ne ovat mielipiteitä, mutta en halua väärän tiedon levittämistä. Uskon vahvasti, että JHT Kalajoki on ensi vuonna yksi Suomisarjan kärkijoukkueista ja mestaruuden tavoite ei ole harhaanjohtava tavoite. Uskon, että lähipäivinä kuulemme lisää JHT joukkueen muodostamisesta. Kysymyksessä on erittäin vaativa tehtävä, koska kysymyksessä on ikänkuin palapelin kokoaminen, jossa pelaajat muodostavat joukkueen. Siksi jokaiselle pelaajille on löydyttävä oma roolinsa joukkueessa. Lisäksi on turvatta toiminnan taloudelliset resurssit. Tehtävä on siksi haastaava.


LA 01.11.2025 Onko Suomi oikeusvaltio? Taidenäyttelyni kertoo totuuden asioista.

http://ahonblogi.blogspot.com/2025/10/la-01112025-onko-suomi-oikeusvaltio.html


Olen arvostanut alueemme kansanedustajien Hanna-Leena Mattilan ja Timo Mehtälän asiallista käyttäytymistä ja esiintymistä eduskunnassa. Valitettavasti nyt molemmille on tullut minun mielestäni virheellistä informaatiota youtube-videoilla.


Mielipiteeni on, että Perussuomalaiset ovat tässäkin asiassa oikeassa

Maahanmuuttopolitiikkaa tilastot vai tunteet edellä? A-studiossa Vigelius vs. Razmyar & Biaudet

https://www.youtube.com/watch?v=6eK-tpzXqso


Vasemmisto tulistuu maahanmuuton tiukennuksista – Vigelius vastaa absurdeihin syytöksiin

https://www.youtube.com/watch?v=5iV609t7QCY


Lopuksi huuomorivideo


VILLIÄ MENOA ARKADIANMÄELLÄ

https://www.youtube.com/watch?v=6EbUk9-UyWY


Blogisivuillani oli eilen 4383 käyntiä. Olen kirjoittanut tänään seuraavat blogit


PE 01.05.2026 Ukrainan sota 1531 .päivä

http://kalajoki-ploki.blogspot.com/2026/05/pe-01052026-ukrainan-sota-1531-paiva.html


Keskustelua tekoälyn kanssa - Suomi ei ole oikeusvaltio

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2026/05/keskustelua-tekoalyn-kanssa-suomi-ei.html


Mitä tapahtui maaliskuussa 2026?

https://suomenhistoriaa.blogspot.com/2026/05/mita-tapahtui-maaliskuussa-2026.html


SaiPalle pronssimitalit

https://urheilunhistoria.blogspot.com/2026/05/saipalle-pronssimitalit.html


Sopimusuutisia! Niko ja Gustavs kirjoittivat nimensä sopimuspaperiin

https://e-aho-urheilublog.blogspot.com/2026/05/sopimusuutisia-niko-ja-gustavs.html


D-vitamiini, Lohi, Emmental-juusto, mustikka

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2026/05/d-vitamiini-lohi-emmental-juusto.html


torstai 30. huhtikuuta 2026

TO 30.04.2026 JHT kokoaa nyt todella kovaa Suomisarjajoukkuetta


JHT on kokoamassa sellaista joukkuetta jolla varmistetaan menestys seuraavillakin kausilla. Tärkeässä roolissa on valmentaja. JHT on tehnyt valmentajasopimuksen Jari Kauppilan kanssa.

Jari Kauppila

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jari_Kauppila

Ansioitunut valmentaja. Paras mahdollinen Kalajoelle.


JHT on tehnyt pelaajasopimuksen Jesse Kylmäniemen kanssa.

https://www.eliteprospects.com/player/483206/jesse-kylmaniemi

Jesse Kylmäniemi pelasi jo viime kaudella osan kaudesta JHT:n riveissä ja osoitti kyvykkyytensä. Pidän todennäköisenä että tulevalla kaudella Jesse taistelee Suomisarjan pistepörssin voitosta.


JHT on tehnyt sopimuksen maalivahti Eemil Suvannon kanssa.

https://www.eliteprospects.com/player/601769/eemil-suvanto

Eemil oli viime kaudella Suomen sarjan parhaimpia maalivahteja ellei paras.


JHT on tehnyt sopimuksen hyökkääjä Samuel Mäkisen kanssa.

https://www.eliteprospects.com/player/556748/samuel-makinen

Samuel Mäkinen pelasi jo viime kaudella JHT-paidassa ja osoitti tehokkuutensa. Erittäin tärkeä palaaja JHT:lle.


JHT on tehnyt sopimuksen hyökkääjä Joe Martinin kanssa.

https://www.eliteprospects.com/player/508634/joe-martin

Joe Martin pelasi jo viime kaudella JHT-paidassa, mutta loukkaantu ja loppukausi jäi pelaamatta loukkaantumisen takia. Jos hän olisi voinut pelata koko kauden niin hän olisi varmaan ollut JHT:n pistepörssin kärkinimiä.


Pelaajista muodostuu joukkue. Siksi joukkueen pelaajilla täytyy olla yhteinen tavoite ja keinot sen saavuttamiseen. Joukkueen kokoaminen on palapelia. Kaikkien palasten on loksahdettava kohdalleen. Joukkuehenki on tärkeässä roolissa menestymisessä.


Seuraavaksi toivon, että joukkue täydentyy JHT:n omilla kasvateilla. Toivon, että heillä kaikilla on silloin vain yksi tavoite eli JHT:n menestyminen tulevalla kaudella eikä heillä ole muita tavoitteita. Siis ei hinkua muualle.

Veikka Kärjä

https://www.eliteprospects.com/player/476202/veikka-karja

Veikka Kärjä oli viime kaudella Suomisarjan parhaimpia puolustajia eillei paras. Siksi olisi tärkeää, että Veikka teksi sopimuksen JHT:n kanssa koko kaudeksi eikä hänellä olisi muita tavoitteita.


Riku Tohila

https://www.eliteprospects.com/player/476211/riku-tohila

Riku tarvitsee uutta nostetta uralleen. Hän tarvitsee hyviä pelaajia rinnalleen. Valmentajat eivät ole saaneet Rikusta kaikkea kyvykkyyttä esiin. Viime kaudella hän pelasi loppukauden KeuPa HT:n joukkueessa neljännessä tai kolmannessa ketjussa. Oletan, että valmentaja Jari Kauppila on oikea henkilö nostamaan Riku Tohilan pelaajauran uuteen nosteeseen, mutta käsitykseni mukaan siihen tarvitaan sitoutuminen JHT;n menestykseen koko kaudeksi.


Jarno Palola

https://www.eliteprospects.com/player/48603/jarno-palola

Jarno Palola voitti viime kaudella JHT:n pistepörssin ja sijoittui toiseksi Suomisarjan pistepörssissä. Jarnolla on ikää 33 vuotta ja on mahdollista ja toivottavaa, että Jarno jatkaa JHT:n paidassa tulevalla kaudella. Hän on tärkeä pelaaja joukkuehengen kannalta. Kokemusta ja taitoa mieheltä löytyy.


Iiro Hietakangas

https://www.eliteprospects.com/player/393098/iiro-hietakangas

Iiro Hietakangas kuuluu jo JHT:n vakiokalustoon, sillä hän on pelannut jo neljä kautta JHT:n paidassa. Hän on JHT:n pistepörssin kärkinimiä. Iirolla on siteitä Kalajoelle,joten pidän todennäköisenä, että Iiro jatkaa pelaamista Kalajoella.


Niko Vehkaperä

https://www.eliteprospects.com/player/640780/niko-vehkapera

Niko on pelannut jo kaksi kautta JHT-paidassa. Uskon ja toivon, että nuori mies jatkaa JHT-paidassa, sillä loistava tulevaisuus on Nikolla vielä edessä päinä. Ehkä valmentaja Kauppila kaivaa menestystekijät esiin.


Niko Lång

https://www.eliteprospects.com/player/466948/niko-lang

Niko on pelannut Kalajoella jo kolme kautta. Hän on Kalajoella kuin kotonaan. Niko on erittäin taitava pelaaja ja olen odottanut hänen todellista läpimurtoaan. Mielestäni nyt se on mahdollista valmentaja Kauppilan ohjauksessa. Toivottavasti Niko jatkaa pelaamista Kalajoella.


Miko Uutela

https://www.eliteprospects.com/player/793543/miko-uutela

Miko Uutela oli viime kaudella yksi tehokkaimmista pelaajista JHT:n joukkueessa. Näkisin, että Miko Uutelan kanssa on saatava jatkosopimus aikaan. Miko on Ilves-pelaaja nyt toinen JHT:n Ilves-pelaaja Konsta Frantsila siirtyi Nokian Pyryn joukkueeseen. Nyt on tehtävä kaikki asiat siihen malliin, että Miko jatkaa JHT-paidassa. Löytyykö Konsta Frantsilalle korvaaja?


Miro Hölli

https://www.eliteprospects.com/player/652536/miro-holli

Ilves-pelaaja Miro Hölli pelasi viime kauden LeKin joukkueessa. Onko Miro Hölli kiinnostunut pelaamaan Kalajoella? Miro oli LeKin tehokkaimpia pelaajia viime kaudella.


Eemeli Boelius

https://www.eliteprospects.com/player/565308/eemeli-boelius

Eemeli Boelius on pelaaja, jonka mielelläni näkisin JHT-paidassa.


Atte Tiitinen

https://www.eliteprospects.com/player/462187/atte-tiitinen

Atte Tiitinen on pelaaja, jonka mielelläni näkisin JHT-paidassa.


Viime kaudella JHT:llä oli sopimukset Markus ja Elias Mäkitalon kanssa. Elias oli Hermeksen tehokkain pelaaja U20-joukkueessa ja pelasi 10 peliä Hermeksen Mestis-joukkueessa. On epätodennäköistä, että Elias Mäkitalo pelaisi ensi kaudella JHT:n joukkueessa.

https://www.eliteprospects.com/player/694029/elias-makitalo


Markus Mäkitalo siirtyi pelaamaan Ruotsiin Kausi ei ollut hänelle mikään menestys tilastojen mukaan.

https://www.eliteprospects.com/player/641012/markus-makitalo

Missä Markus pelaa ensi kauden on vielä arvoitus.


Konsta Piirainen pelasi toissa kaudella JHT; joukkueessa ja viime kauden SaPKo:ssa. Tavoitteet olivat korkealla. Konsta oli kolmanneksi tehokkain SaPKon pelaaja.

https://www.eliteprospects.com/player/598007/konsta-piirainen

Mikä on Konsta Piiraisen joukkue ensi kaudella?


Aleksi Soijärvi voitti viime kaudella Suomen sarjan pistepörssi. Aleksi on syntyisin Iisalmesta. Mikä on Aleksin ensi kauden osoite? Se on arvoitus.

https://www.eliteprospects.com/player/318148/aleksi-soijarvi


Hokin U20-joukkueen kuhmolainen pelaaja Antti Miettinen on mielestäni huomionarvoinen pelaaja.

https://www.eliteprospects.com/player/783889/antti-vaisanen


IPK:n U20-vuotiaiden joukkueen Arttu Ahvenjärvi on mielestäni huomionarvoinen pelaaja

https://www.eliteprospects.com/player/707822/arttu-ahvenjarvi


IPK:n U20-vuotiainen joukkueen Niklas Alanko on mielestäni huomion arvoinen pelaaja

https://www.eliteprospects.com/player/798573/niklas-alanko


Missä pelaavat ensi kaudella Riemun tehokkaimmat pelaajat Leo Heikkinen

https://www.eliteprospects.com/player/466677/leo-heikkinen ja

Antoni Marchesani

https://www.eliteprospects.com/player/628521/antonio-marchesani


Raahe-Kiekon menestystekijäitä viime kaudella olivat Joel Jääskeläinen ja Johan Karjalainen, joka aikaisemmin pelasi JHT:n joukkueessa.

Joel Jääskeläinen

https://www.eliteprospects.com/player/561968/joel-jaaskelainen

Johan Karjalainen

https://www.eliteprospects.com/player/783969/johan-karjalainen


JHT:n omat kasvatit Jaakko Mustonen, Tuukka Heikkilä ja Matias Rahkola kehittyivät pelaajina erittäin paljon viiem kauden aikana. Jos pojat jatkavat JHT:n joukkueessa niin se olisi erinomainen asia.

Jaakko Mustonen

https://www.eliteprospects.com/player/798595/jaakko-mustonen

Tuukka Heikkilä

https://www.eliteprospects.com/player/907757/tuukka-heikkila

Matias Rahkola

https://www.eliteprospects.com/player/907750/matias-rahkola


JHT:n viime kauden puolustajista Leevi Rautainen on pelaaja, jonka toivoisin jatkavan JHT-paidassa.

Leevi Rautiainen

https://www.eliteprospects.com/player/628793/leevi-rautiainen


JHT tarvitsee joukkueeseensa leveyttä edellisiä kausia enemmän.


Latvialaispelaaja Gustavs Licis-Licitis pelasi viime kaudella jo neljä ottelua JHT-paidassa. Nuori mies on todella kehityskykyinen ja ansaitsee paikkansa JHT-joukkuessa. Toivottavasti sopimus syntyy JHT:n kanssa.

https://www.eliteprospects.com/player/708525/gustavs-licis-licitis


Junkkarit Hockey Teamissa (JHT) pelaa tällä hetkellä kolme nuorta latvialaista pelaajaa, jotka ovat iältään 16–18-vuotiaita. 

He kaikki pelaavat kalajokisessa JHT U18 -joukkueessa: 

  • Valerijs Cakovs (Syntynyt 2009, 16 vuotta) – Pelipaikaltaan vasen laitahyökkääjä. Hän siirtyi Kalajoelle tammikuussa.

    Marks Lukasenko-Zodziks (Syntynyt 2009, 16 vuotta) – Pelipaikaltaan puolustaja.

    Aleksandrs Marcenkovs (Syntynyt 2008, 18 vuotta) – Keskushyökkääjä, joka toimii joukkueen tehokkaimpana pelaajana. 


Toivon ja uskon, että pojat saavat paikan JHT:n miesten joukkueeseen. Myos muita nuoria U18-joukkueesta on mahdollisuus nostaa miesten joukkueeseen.

JHT U18

https://www.eliteprospects.com/team/5392/jht-u18


Kuka on JHT:n toinen maalivahti? Jatkaako Fredrik Vaahtera Kalajoella?

Ketkä ovat uusia puolustajia? Millaisia pelaajia on tarjolla Atlantin takaa?


Mitä pelaajia valmentaja Jari Kauppila houkuttelee mukanaan Kalajoelle?


Seuraan mielenkiinnolla tilannetta ja odotan uusia sopimuksia lähiaikoina.


Eilen blogisivuilani oli 3301 käyntiä. Olen tänään kirjoittanut seuraavat blogit


TO 30.04.2026 Ukrainan sota 1530 .päivä

http://kalajoki-ploki.blogspot.com/2026/04/to-30042026-ukrainan-sota-1530-paiva.html


Mitä tapahtui helmikuussa 2026?

https://suomenhistoriaa.blogspot.com/2026/04/mita-tapahtui-helmikuussa-2026.html