tiistai 19. elokuuta 2025

KE 20.08.2025 Budabestin sopimus 1994 takaa Ukrainan itsenäisyyden ja Ukrainan rajojen turvaamisen

 

KE 20.08.2025 Budabestin sopimus 1994 takaa Ukrainan itsenäisyyden ja Ukrainan rajojen turvaamisen


When Russia and America Assured Ukraine's Security | Budapest Memorandum Signing Ceremony (1994)

https://www.youtube.com/watch?v=bRvJCCgBXCY


On 6 December 1994, ITN filmed world leaders signing the Budapest Memorandum on Security Assurances to Ukraine at the Conference on Security and Co-operation in Europe (CSCE) in Budapest, Hungary. The agreement, signed by Russian President Boris Yeltsin, US President Bill Clinton, British Prime Minister John Major, and Ukrainian President Leonid Kuchma, prohibited Russia, the US, and the UK from threatening or using military force or economic coercion against Ukraine in return for Ukraine joining the Treaty on the Non-Proliferation of Nuclear Weapons (NPT) and giving up its enormous Soviet nuclear arsenal. Identical agreements were concluded with Belarus and Kazakhstan, signed by Kazakh President Nursultan Nazarbayev and Belarusian President Aleksandr Lukashenko.


Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton

Venäjän presidentti Boris Jeltsin

Englannin pääministeri John Major



Budabestin sopimus 1994

https://fi.wikipedia.org/wiki/Budapestin_sopimus_(1994)


Budapestin muistio on kollektiivinen nimitys kolmesta kansainvälisestä sopimuksesta, joiden nojalla Kazakstan , Valko-Venäjä ja Ukraina luopuivat Neuvostoliiton maihin jättämistä ydinaseista ja saivat vastineeksi takuut maidensa suvereniteetista.

Muistio allekirjoitettiin nimensä mukaisesti Budapestissa sijaitsevassa konferenssikeskuksen Patria-salissa 5. joulukuuta 1994.

Neuvostoliiton romahdettua valtiollinen infrastruktuuri, mukaan lukien aseet, jäivät lähtökohtaisesti sille valtiolle, jonka alueella ne sijaitsivat Neuvostoliiton romahdettua. Tämän seurauksena Ukrainasta tuli hetkessä maailman kolmanneksi suurin ydinasevaltio. Ukrainalla ei kuitenkaan ollut tietämystä ydinaseiden käytöstä, koska tätä pidettiin yksinomaan Moskovassa. Lisäksi Ukrainan taloudellinen tilanne oli surkea, minkä vuoksi ydinaseiden turvallinen säilöminen ja hyödyntäminen mahdollisessa sotatilassa olisi todella vaikeaa. Vuonna 1991 Verh’ovna Rada hyväksyi julkilausuman, jonka nojalla Ukrainasta pitäisi tulla ydinaseeton maa.

Valko-Venäjällä ei ollut itse ydinaseita, vaan ainoastaan niiden laukaisuun tarvittavia alustoja. Kazakstanilla oli hallussaan ydinkärkiä, mutta Neuvostoliiton romahdettua maa päätti luovuttaa ne pikimmiten Venäjälle.

Sopimuksen mukaan Yhdysvallat , Venäjä ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät saa käyttää tai uhata käyttää taloudellisia tai sotilaallisia keinoja Kazakstanin, Ukrainan ja Valko-Venäjän pakottamiseen tai rajojen muuttamiseen. Itsepuolustus ja muut YK:n perustamiskirjan määrittämät tapaukset ovat tämän kohdan ulkopuolella. Vastineeksi Kazakstan, Ukraina ja Valko-Venäjä luopuvat ydinaseistaan viimeistään vuoteen 1996 mennessä.

  • Allekirjoittajat kunnnioittavat osapuolten riippumattomuutta ja suvereniteettia nykyisillä rajoilla (ETYK:n päätösasiakirjan periaatteiden mukaisesti).

  • Allekirjoittajat pidättytyvät uhkailusta tai voimankäytöstä ja kunnioittavat alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta sekä sitoutuvat siihen, että mitään heidän asevoimiaan ei koskaan käytetä allekirjoittajamaita vastaan, paitsi itsepuolustustapauksissa Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja n mukaisesti.

  • Allekirjoittajat pidättäytyvät taloudellisesta pakotteista, joiden tarkoituksena on alistaa Ukrainan, Valko-Venäjän tasavallan ja Kazakstanin omien etujensa alaiseksi sen suvereniteettiin sisältyvien oikeuksien käyttö ja siten turvata kaikenlaisia etuja.

  • Allekirjoittajat pyytävät välitöntä YK:n turvallisuusneuvosto n toimenpiteitä avun antamiseksi mikäli he "joutuisivat hyökkäyksen uhriksi tai hyökkäyksen uhan kohteeksi, jossa käytetään ydinaseita".

  • Allekirjoittajat sitoutuvat ettei ydinaseita käytetä ydinsulkusopimuksen sopimuspuolia vastaan, paitsi jos kyseessä on hyökkäys itseään vastaan, alueitaan tai niistä riippuvaisia alueita, heidän asevoimiaan tai liittolaisiaan vastaan, sellaisen valtion yhteyteen tai liittoutumiseen ydinasevaltion kanssa.

  • Allekirjoittajat neuvottelevat keskenään, jos näistä sitoumuksista herää kysymyksiä

Ukraina katsoi, että muistio takaisi maan itsenäisyyden ja pitäisi sen taloudellisten pakotteiden ulkopuolella.

Muistion allekirjoittamisen myötä Yhdysvallat antoi rahallista ja poliittista tukensa vastikään itsenäistyneille valtioille. Ukrainan kohdalla tämä tarkoitti puolta miljardia dollaria Yhdysvalloilta.

Vaikka Kiina ja Ranska eivät ole sopimuksen virallisia osapuolia, myös ne antoivat Ukrainalle takuut maan itsenäisyyden turvaamisesta.

Vuonna 2013 Valko-Venäjä väitti, että Yhdysvaltain sille asettamat pakotteet olivat Budapestin sopimuksen vastaisia. Yhdysvallat kiisti tämän


Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 Budapestin muistio on kyseenalaistettu, koska Venäjän hyökkäys on yksiselitteisesti sopimuksen vastainen.

Kremliä myötäilevä propaganda on pyrkinyt aliarvioimaan Budapestin muistion merkitystä sanomalla sitä vain poliittiseksi julistukseksi.

Venäjän hyökättyä Itä-Ukrainaan vuonna 2014 Ukraina pyysi muistio-osapuolet koolle Pariisiin . Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov , joka oli jo valmiiksi Pariisissa, ei kuitenkaan ilmestynyt paikalle. Venäjä katsoi tuolloin, ettei muistiota tarvitse noudattaa, koska Ukrainan Maidanin kansannousun jälkeinen hallitus oli sen mukaan laiton. Argumentti on kuitenkin ontuva, koska kansainvälisen oikeuden näkökulmasta sopimuksia allekirjoittavat valtiot eivätkä niiden vaihtuvat hallitukset.


Ukraina pyytää tukea suurvalloilta ja YK:lta

https://yle.fi/a/3-7113332

Suurvallat ovat luvanneet turvata Ukrainan maantieteellisen yhtenäisyyden ja myös suojata tätä ulkopuolista uhkaa vastaan.

Ukrainan parlamentti on vedonnut YK:n turvallisuusneuvostoon, että se järjestäisi erityisistunnon käsittelemään Ukrainan jännittynyttä tilannetta.

Samalla parlamentti vetosi ns. Budapestin muistion allekirjoittaneisiin maihin, että muistiossa sovitut asiat pidettäisiin voimassa.

Vuonna 1994 laaditussa Budapestin muistiossa Yhdysvallat, Venäjä ja Britannia vahvistivat Ukrainan maantieteellisen yhtenäisyyden ja lupasivat suojata tätä ulkopuolista aggressiota vastaan. Maat lupasivat myös olla hyökkäämättä Ukrainaan tai asettamatta taloudellisia pakotteita, joiden tarkoituksena olisi vaikuttaa Ukrainan poliitiikkaan.

Sopimus solmittiin samassa yhteydessä, kun Ukraina luopui Neuvostoliitolta periytyvästä ydinaseistuksesta.

Ukrainan parlamentti vaati perjantain istunnossaan Moskovaa luopumaan kaikista toimista, jotka voisivat vaarantaa Ukrainan maantieteellisen koskemattomuuden. Moskovan haluttiin myös lopettavan kaiken tuen Ukrainassa vaikuttaville separatistisille voimille, toisin sanoen voimille, jotka haluaisivat liittää osia Ukrainasta Venäjään.

When Russia and America Assured Ukraine's Security | Budapest Memorandum Signing Ceremony (1994)

https://www.youtube.com/watch?v=bRvJCCgBXCY


The Budapest Memorandum and Ukraine's Security

https://www.youtube.com/watch?v=leLIgfVJUz0


1994 Public Papers 2146 - Remarks at the Denuclearization Agreements Signing Ceremony in Budapest

https://www.govinfo.gov/app/details/PPP-1994-book2/PPP-1994-book2-doc-pg2146


Why Ukraine gave up its nuclear weapons — and what that means in an invasion by Russia

https://www.npr.org/2022/02/21/1082124528/ukraine-russia-putin-invasion





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti