Aamulla aurinko nousi kello 05.52 ja laskee kello 20.56. Päivän pituus on 15 tuntia 04 minuuttia. Päivän lämpötila +8C - +16C. Melko pilvistä ja poutaa. Uuli kaakosta 1m/s. Nimipäiväänsä viettää:Tauno
Terveystietoni: Paino 97.8 kg Veren sokeri 7.5 Veren paine 133/78 ja pulssi 63.
Timanttiliiga
https://etusuora.com/yleisurheilu/timanttiliiga
Yleisurheilun Timanttiliigassa kilpaillaan kaudella 2025 yhteensä 15 osakilpailua. Katso Timanttiliigan kauden 2025 ohjelma, osakilpailut, pistetilanteet, tulokset, TV-tiedot sekä historiatietoa menneiltä vuosilta.
Timanttiliigassa kilpaillaan kaudella 2025 yhteensä 15 osakilpailua neljällä eri mantereella. Osakilpailuja järjestetään Euroopan lisäksi Yhdysvalloissa, Aasiassa ja Afrikassa. Kausi huipentuu elokuun lopussa Zürichissä, Sveitsissä kaksipäiväiseen finaalitapahtumaan 27.-28.08.
TIMANTTILIIGA ZüRICH
N Seiväs
1. Katie Moon USA 4,82
2. Sandi Morris USA 4,75
3. Emily Grove USA 4,75
M Kuula
1. Joe Kovacs USA 22,46
2. Payton Otterdahl USA 22,07
3. Rajindra Campbell JAM 21,87
N Kuula
1. Sarah Mitton CAN 20,67
2. Jessica Schilder NED 20,26
3. Chase Jackson USA 20,08
N Korkeus
1. Nicola Olyslagers AUS 2,04
2. Yaroslava Mahuchikh UKR 2,02
Morgan Lake GBR 2,00
M Seiväs
1. Armand Duplantis SWE 6,00
2. Emmanouil Karalis GRE 6,00
3. Sam Kendricks USA 5,80
M Pituus
1. Simon Ehammer SUI 8,32
2. Mattia Furlani ITA 8,30
3. Liam Adcock AUS 8,24
EM-suunnistus sprinttiviesti
Vuoden 2025 sprinttisuunnistuksen EM-kilpailut käydään Belgiassa 27.–31.8.
Kilpailumatkoina ovat sprinttiviesti, Knock-Out-sprintti sekä henkilökohtainen sprintti. Tapahtuma on samalla osa suunnistuksen maailmancupin kiertuetta, joten kilpailuissa nähdään urheilijoita myös Euroopan ulkopuolelta.
EM-kilpailut käynnistyvät keskiviikkoillan sprinttiviestillä, jonka kilpailuareenana toimii Hasselt. Kilpailumuodossa juostaan nelihenkisellä joukkueella, jossa naissuunnistajat avaavat ja ankkuroivat ja miehet suunnistavat kaksi väliosuutta.
Knock-Out-sprintin karsinta suunnistetaan torstaina. Perjantain finaaleihin pääsee 36 naista ja miestä. Erävaiheet suunnistetaan kuuden suunnistajan yhteislähtöinä. Knock-Out-sprintin kilpailuareenana toimii Geel.
EM-kilpailut päättyvät sunnuntaina Lierissä henkilökohtaisiin sprintteihin, joiden karsinta käydään aamulla ja finaalit iltapäivällä.
Suomen suunnistusjoukkue hylättiin – historiallinen EM-kultajuhla tyssäsi lyhyeen
Suomi juhli hetken aikaa historiansa ensimmäistä EM-kultaa sprinttisuunnistuksessa. Lopulta Suomi hylättiin ankkuriosuuden mokan takia.
Suomen joukkue Inka Nurminen, Akseli Ruohola, Tuomas Heikkilä ja ankkurina Maija Sianoja suunnistivat maaliin ensimmäisinä sprinttisuunnistuksen EM-kisojen avauspäivänä.
Ankkuriosuudella Suomen ja Norjan kärkikaksikko karkasi Ruotsin Hanna Lundbergilta ja Sveitsin tähdeltä Simona Aebersoldilta.
Lopulta Sianoja pääsi karkuun myös Norjan Andrine Benjaminsenilta.
Suomelle sprinttisuunnistuksen EM-kulta olisi ollut historian ensimmäinen.
Hetken juhlimisen jälkeen tuli kuitenkin tyly uutinen. Ankkuriosuudella Sianojalta oli jäänyt yksi rasti käymättä.
Sianoja ei leimannut 18:nnella eli radan viimeistä edellisellä rastilla. Lopulta se oli selitys, miksi hän ehti Benjaminsenin edelle ennen 19. rastia.
Näin ollen EM-kulta Norjalle, Sveitsille hopeaa ja Ruotsille pronssia.
Miesten EM-koripallo
LOHKO B, TAMPERE Ruotsi - Suomi 90-93 (21-26, 27-23, 24-23, 18-21)
Håkanson 28/1 Markkanen 28/6
Gaddefors 15/4 Maxhuni 15/1
Birgander 12/7 Jantunen 12/2
Salin 11/2
Muurinen 5/2
Little 5/0
Gustavson 4/3
Nkamhoua 3/3
Valtonen 3/3
Seppälä 3/0
Grandison 2/3
Madsen 2/1
Susijengi kaatoi Ruotsin trillerissä! Lauri Markkasesta huolestuttava näky, Nokia-areenassa kellofarssi
https://www.is.fi/koripallo/art-2000011455694.html
Suomen miesten koripallomaajoukkue voitti keskiviikkona Ruotsin EM-kisoissa kotiyleisön edessä lukemin 93–90.
Suomi lähti otteluun selkeänä ennakkosuosikkina mutta oli läpi ottelun yllättävissä vaikeuksissa puolustuspäässä.
Lopputulosta saatiin jännittää viimeisille sekunteille saakka. Vielä 13 sekuntia ennen loppua Ruotsi oli vain pisteen päässä.
Ke 27.8. LOHKO A, RIIKA
Tšekki – Portugali 50–62 (29–32)
Latvia – Turkki 73–93 (39–47)
Serbia – Viro klo 98-64
Ke 27.8. LOHKO B, TAMPERE
Britannia – Liettua 70–94 (33–41)
Montenegro – Saksa 76–106 (43–46)
Ruotsi – Suomi 90–93 (48–49)
LOHKO A, RIIKA
Serbia 1 1 0 98- 64 2
Turkki 1 1 0 93- 73 2
Portugali 1 1 0 62- 50 2
Tshekki 1 0 1 50- 62 1
Latvia 1 0 1 73- 93 1
Viro 1 0 1 64- 98 1
LOHKO B, TAMPERE
Saksa 1 1 0 106- 76
Liettua 1 1 0 94- 70 2
Suomi 1 1 0 93- 90 2
Ruotsi 1 0 1 90- 93 1
Britannia 1 0 1 70- 94 1
Montenegro 1 0 1 76- 106
LOHKO C, LIMASSOL
Bosnia-H. 0 0 0 0- 0 0
Kypros 0 0 0 0- 0 0
Georgia 0 0 0 0- 0 0
Kreikka 0 0 0 0- 0 0
Italia 0 0 0 0- 0 0
Espanja 0 0 0 0- 0 0
LOHKO D, KATOWICE
Belgia 0 0 0 0- 0 0
Ranska 0 0 0 0- 0 0
Islanti 0 0 0 0- 0 0
Israel 0 0 0 0- 0 0
Puola 0 0 0 0- 0 0
Slovenia 0 0 0 0- 0 0
Raahe-Kiekko palautetettiin maan pinnalle
Hermes – Raahe-Kiekko 9-1
https://mestis.fi/fi/ottelut/2025-2026/valmistavat_ottelut/7646/seuranta/
MuiK Hockey – Virkiä 6-1
https://tulospalvelu.leijonat.fi/game/?gameid=8730&lang=fi
Warkis – Riento 6-3
https://tulospalvelu.leijonat.fi/game/?gameid=3400&lang=fi
Itsehallintoalue keskellä Suomea - Maakalla, Kalajoki
https://www.youtube.com/watch?v=z55nsVTO6iI&t=147s
Kallankarien erikoisuus on niiden luonnon lisäksi saarten itsehallinto, jonka "ylintä päätäntä- ja tuomiovaltaa" käyttää karikokous. Itsehallinto on peräisin Ruotsin vallan ajalta ja pohjautuu kuningas Aadolf Fredrikin vuonna 1771 säätämään hamina-ordningiin, jossa karien hallinto määrätään kalastajien huostaan. Karikokous kokoontuu vuosittain Jaakon-päivää, 25. heinäkuuta, lähinnä olevana sunnuntaina. Maanmittauslaitos on todennut, että saaret omistaa Suomen valtio, mutta kuninkaallisen asetuksen nojalla Maakallan hallinta on luovutettu kalastajille. Oikeudellisesti Kallankarit eivät kuitenkaan kuulu Suomen itsehallinnollisiin yhteisöihin tai organisaatioihin, toisin kuin esimerkiksi Ahvenanmaa. Maakallan kirkko on sopivalla säällä nähtävissä rannikolta, esimerkiksi Kalajoen hiekkasärkiltä.
Suomen tuntematon itsehallintoalue Kallankarit
https://www.youtube.com/watch?v=Fc5a_XBiK_g&t=8s
Keskellä Perämerta, Kalajoen edustalla, on "itsehallinnollinen" alue, joka perustuu Ruotsin kuninkaan asetukseen vuodelta 1771. Eikä sitä ole vieläkään kumottu.
Kallankari. Merikalastusta Pohjanmaan kalastajakylässä vuonna 1938
https://www.youtube.com/watch?v=0unVlaN7DoM&t=271s
"Oivan esimerkin elämästä ulkomeren kalastajakylässä tarjoaa vähäinen Kallankari Kalajoen edustalla puolenkolmatta peninkulmaa jokisuulta länteen. Kallankari on ollut koko suomalaisen Pohjanmaan rannikon tärkein silakanpyyntialue." Tekstitys ruotsiksi. asiantuntija Kustaa Vilkuna, kuvaus Eino Mäkinen 1938/40 / ääni / 9'50" Tämän monin osin jo kadonneen kansanperinteen taltioinnista saamme kiittää Kansatieteellisen Filmi Oy:n toimintaa vuosina 1936-1939, Suomen Elokuvasäätiötä joka aloitti aineiston pelastamistyön vuonna 1972, ja Suomen Kulttuurirahastoa joka on julkaissut videot digitaalisesti.
Kaljaasi Ansio
https://www.youtube.com/watch?v=QZoj32pBsYc&t=60s
Kaljaasi Ansio - Vesillelasku.
https://www.youtube.com/watch?v=Okq7ksOsc40
Kaljaasi Ansiolla Maakallaan 31.8.2013
https://www.youtube.com/watch?v=UFY9fsp5jzg
Ansiolla Kallaan 18.07.2016
https://www.youtube.com/watch?v=n9-YvpNyQwg
Teimme iki-ihanan merimatkan Kalajoen edustalla sijaitsevaan Maakallaan Kaljaasi Ansiolla. Tämä matka oli todellakin upea elämys, tällä videolla on häivähdys siitä kaikesta mitä saimme kokea matkallamme Kallaan.
Ansiolla Kallaan 5.8 2018
https://www.youtube.com/watch?v=deuOaoH__rY&t=103s
Kalajoen edustalla olevaan Maakallan saareen pääsee kesäisin Kaljaasi Ansiolla, jonka matkassa saimme jälleen seilata tämän ihanan merimatkan. Matkan aikana saimme kokea, millaista on oikeasti purjehtia pelkillä purjeilla, söimme valtavan hyvää lohisoppaa, joimme litroittain kahvia ja nautimme ihanasta lähes 30 C° lämpimästä meri-ilmasta. Kallan saari on aina yhtä pysäyttävä kokemus, lähes hengellinen kokemus suorastaan, joka ei jätä ketään kylmäksi. Tämä on todellisesti Kalajoen parhaimpia lomakohteita, eli jälleen kerran voin suositella tätä risteilyä ihan kaikille, vauvasta vaariin:-)
Merta ja hiekkaa - Kalajoen kuntavideo 1986
https://www.youtube.com/watch?v=l9ss0Ih7jEo&t=1103s
Kalajoki - ympäri vuoden 2012
https://www.youtube.com/watch?v=pzu_KDRJbXI
Hiekkasärkät 100 vuotta matkailua - Aikamatka
https://www.youtube.com/watch?v=vzO_VwI7p00
Hiekkasärkät
https://www.youtube.com/watch?v=yl7tJWE8wrs
Kalajoen Hiekkasärkät * Finland From Air 4K drone scenery
https://www.youtube.com/watch?v=ugIlHGfhCaY
Kalajoen Sataman esittelyvideo 2013
https://www.youtube.com/watch?v=iff-r32NWog
Unto Jutilan muotokuva taidenäyttelyssäni
Unto Jutilan muotokuvan on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva
Unto Väinö Jutila (5. joulukuuta 1944 Kalajoki – 5. maaliskuuta 1992 Toholampi) oli suomalainen harmonikkataiteilija ja säveltäjä.
Tausta
Unto Jutila syntyi Kalajoella, sahanasettaja Väinö Jutilan ja Anni o.s. Tiinasen perheeseen. Lapsuusaika kului Kalajoen Plassilla. Vaikka suvussa ei aiemmin ollut muusikoita, Väinö-isä oli kulttuurin ja musiikin ystävä, joka hankki pojalleen harmonikan. Jo 11-vuotiaana poika pääsi soittamaan Kalajoen teatteritalon tansseissa taukoja.
Avioiduttuaan 2. heinäkuuta 1977 filosofian kandidaatti Sinikka o.s. Alasen (s. 1946 Karkku) kanssa, Jutilat muuttivat Toholammille.
Vaikka Jutila oli soittajana pääosin itseoppinut, hän opiskeli musiikin teoriaa Pauli Kilpiön johdolla, sekä harmonikansoittoa ja esiintymistaitoa Leander Norrbackin ja Veikko Ahvenaisen johdolla.
Muusikko, säveltäjä, pedagogi, vaikuttaja Jutila toimi noin 10 vuoden ajan tanssimuusikkona 1960-luvulla, kiertäen maata oman yhtyeensä kanssa.
Ensimmäinen sävellys, "Iloinen meripoika", syntyi 1959, jonka jälkeen hän sävelsi noin 200 teosta, kattaen erilaisia tyylilajeja viihdemusiikkia ja taidemusiikkia. Sävellyksistä tunnetuimpia ovat Rapsodia harmonikalle, Konsertto F-duuri ja Kuvia lapsille -sarja. Hänen viimeiseksi sävellyksekseen jäi Hyväntuulen jenkka,1990.Hänen sävellyksiään ovat levyttäneet muun muassa Pekka Himanka (esimerkiksi Kalajoki-valssi) ja useat harmonikansoittajat, kuten Matti Rantanen (Kuvia lapsille -sarja).
Jutila toimi harmonikansoiton opettajana Raahen musiikkikoulussa 1975–1980 ja Keski-Pohjanmaan musiikkiopistossa 1978–1987, minkä lisäksi hänellä oli lukuisia yksityisoppilaita.
Hän osallistui erilaisiin harmonikkamusiikin tapahtumiin esiintyvänä taiteilijana ja opettajana, sekä toimi Kalajoen "Särkät soi" (1974–1985) ja Toholammin harmonikkaviikot (1986–1992) -tapahtumien taiteellisena johtajana. Ulkomailla Jutila konsertoi Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa,Neuvostoliitossa,Baltianmaissa sekä Italiassa. Hän oli muuntautumiskykyinen taiteilija, joka esitti niin klassista harmonikkamusiikkia, tanssimusiikkia, ranskalaista musette-musiikkia kuin jazziakin.
Jutilan kansainväliset kontaktit alalla olivat laajat, ja muun muassa ranskalainen musette-harmonikan taitaja Maurice Vittenet oli hänen hyvä ystävänsä.Elämän loppuvuosia varjosti vaikea sairaus, joka ei kuitenkaan estänyt sävellystyötä eikä esiintymisiä. Hänelle myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna1987.
Unto Jutila levytti kuusi omaa pitkäsoittoa sekä esiintyi kokoomalevyillä. Jutilan levytyksiä ovat muun muassa:
Hilpeä hanuri, 1977 (Blue master)
Hanuri ja hattu, 1979 (Anuco)
Ranskalainen visiitti, 1983 (Vip)
Kuutamoserenadi, 1988 (omakust.)
http://www.kirjastovirma.fi/henkilogalleria/Jutila_Unto
Unto Jutilan lapsuus ja varhaisnuoruus kuluivat Kalajoen Plassilla. Suvussa ei tiettävästi aikaisemmin ole ollut musiikinharrastajia. Isä Väinö oli kulttuurisesti valistunut henkilö, ja hän piti paljon musiikista. Hän hankki pojalleen harmonikan ja piirsi tietämättään tällä ennakkoperinnöllä merkin suomalaisen harmonikkamusiikin historiaan. Unto Jutila esiintyi jo 11-vuotiaana julkisesti Kalajoen teatteritalon tanssien taukosoittajana. Avioiduttuaan hän muutti Toholammille, jossa hän asui elämänsä loppuun.
Unto Jutilan elämäntyöhön harmonikansoiton alalla sisältyy selviä toisistaan erottuvia jaksoja: tanssimuusikko, säveltäjä, opettaja, harmonikkaleirien taiteellinen johtaja, levyttäjä ja esiintyvä taiteilija. Soittajana Jutilaa voidaan pitää valtaosin itseoppineena, mutta musiikinteorian opetuksen hän sai Pauli Kilpiöltä, varsinaisen harmonikan käsittelyn opetti Leander Norrback ja esiintyvän taiteilijan ominaisuudet ja ohjelmiston hioi Veikko Ahvenainen.
1960-luvun alussa alkoi yli 10 vuotta kestänyt tanssimuusikkokausi, jolloin taiteilija kiersi oman yhtyeensä kanssa ympäri Suomea. Sävellys- ja opetustyön lisääntyminen lopettivat vähin erin raskaan kiertävän tanssimuusikkokauden. Ensimmäinen sävelmä nimeltään Iloinen meripoika syntyi 1959 ja viimeinen sävellys Hyväntuulen jenkka vuonna 1990. Näiden sävellysten väliin mahtuu n. 200 erityyppistä teosta, joista tunnetuimmat ovat Rapsodia harmonikalle, Konsertto F-duuri ja Kuvia lapsille -sarja. Harmonikansoitonopettajan työkausi ajoittuu vuosien 1975–87 väliseen aikaan. Tästä mainittakoon Raahen musiikkikoulu 1975–80 ja Keski-Pohjanmaan musiikkiopisto 1978–87, lisänä vielä runsas määrä yksityisoppilaita.
Unto Jutila osallistui esiintyvänä taiteilijana ja opettajana Hyvinkään harmonikkaviikoille, Sata-Häme soi -tapahtumaan Ikaalisissa sekä Ivalon harmonikkaviikoille. Lisäksi hän toimi taiteellisena johtajana Kalajoella Särkät soi -tapahtumassa 1974–85 ja Toholammin harmonikkaviikoilla 1986–92.
Unto Jutilan kansainväliset kontaktit olivat laajat ja hedelmälliset. Hänellä oli läheiset yhteydet lähes kaikkiin Neuvostoliiton tunnetuimpiin harmonikkataiteilijoihin. Unto Jutila esiintyi itsenäisenä taiteilijana Ruotsissa, USA:ssa, Kanadassa, Neuvostoliitossa, Baltian maissa ja Italiassa. Ystävyys ranskalaisen Maurice Vittenet’n kanssa toi musette-musiikin ohjelmistoon.
Unto Jutila levytti kuusi sooloäänitettä, joista tunnetuimmat ovat Ranskalainen visiitti ja Kuutamoserenadi. Esiintyvänä taiteilijana Unto Jutila oli hyvin arvostettu myös ulkomailla, ja hänen soittoaan kuvattiin suomalaisen tunturipuron solinaksi, johon liittyi vaikutteita suomalaisesta luonnosta, sen metsien hiljaisuudesta ja meren ehdottomuudesta. Jälkeenpäin tarkasteltuna voidaan todeta taiteilijan loistava muuntautumiskyky eri harmonikkamusiikin aloilla. Alussa oli puhdas tanssimusiikki, sen jälkeen perinteinen harmonikkamusiikki, josta siirryttiin saumattomasti klassiseen harmonikkamusiikkiin. 1980-luvun alussa tuli musette-musiikki ja lopuksi jazz-musiikki, jonka vaikutus tosin oli ollut kaiken aikaa taustalla.
Unto Jutilalle myönnettiin valtion taiteilijaeläke 1987. Hänen elämänsä loppuvuosia himmensi vaikea sairaus, joka rajoitti huomattavasti hänen toimintaansa, mutta ei estänyt sävellystyötä eikä julkisia esiintymisiä.
Vanhemmat
sahanasettaja Väinö Jutila ja Anni Tiinanen
Puoliso
Kalajoella 2.7.1977 filosofian kandidaatti Sinikka Alanen, syntynyt 1946 Karkku, vanhemmat ratavartija Viljam Alanen ja Helvi Niemelä
Särkät soi – harmonikkataiteilija Unto Jutila
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/422.htm
Harmonikkataitelijan muisto elää – Unto Jutila olisi täyttänyt torstaina 75 vuotta, mutta vaikea sairaus vei hänet jo 90-luvun alussa
https://www.kalajokiseutu.fi/uutinen/585784
Unto Jutila
http://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/11/harmonikkataitelija-unto-jutila.html
Harmonikansoiton historiaa osa 11, Unto Jutila
https://www.youtube.com/watch?v=cJDaXiNeffQ
Harmonikkataitelija Unto Jutila
https://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/11/harmonikkataitelija-unto-jutila.html
Pelimannin jäähyväiset
https://www.youtube.com/watch?v=TUevkzLQLBQ&list=RDTUevkzLQLBQ&start_radio=1
Kaks'rivisen riihipolkka
https://www.youtube.com/watch?v=HgSYeBLFbKA
Ilta Marseilessa
https://www.youtube.com/watch?v=EgfqYlOtF5w
Pelimannin jäähyväiset U Jutila
https://www.youtube.com/watch?v=05u-rviKomU&list=RDEMUtOccAAJ3MgDQcnipNYfkQ&start_radio=1&rv=dsgd9-6eK2U
Muistojen polku
https://www.youtube.com/watch?v=gzd7HoliExw
Leikitellen
https://www.youtube.com/watch?v=QHzOpKIn0D4
Unto Jutila - Meri (La Mer)
https://www.youtube.com/watch?v=3oKqbjhAzu4
Unto Jutila - Hymni rakkaudelle (Hymne á l’amour)
https://www.youtube.com/watch?v=dsgd9-6eK2U
Kaks'rivisen riihipolkka
https://www.youtube.com/watch?v=HgSYeBLFbKA
Karikatyyrimaalaus Pekka Himangasta
Taidenäyttelyni täydentyi karikatyyrimaalauksella laulaja Pekka Himangasta
Maalauksen on tehnyt taitelija Rositsa Tancheva
Pekka Himanka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Himanka
Pekka Himanka (s. 17. lokakuuta 1943 Kalajoki) on suomalainen laulaja ja muusikko. Laulutaitojaan hän esitti jo viisivuotiaana ollessaan sairaalassa, mutta hänen aktiivinen muusikonuransa alkoi 22-vuotiaana. Hän suoritti vuonna 1967 radioesiintyjien diplomin. Levylaulajan uransa hän aloitti vuonna 1968, jolloin hän levytti Unto Jutilan säveltämän Kalajokivalssin. Hänen tunnetuin levytyksensä on valssi Kankaan kaunis Katriina, jonka hän levytti vuoden 1975 alussa. Himangan mukaan balladin taustalla on Vimpelin seudulta muistiin merkitty kansantarina, jonka Saukki muokkasi iskelmätekstiksi. Muita menestyskappaleita ovat muun muassa Maailman valot, Variksen saappaat ja Viimeinen tukkilainen sekä Simpeleen siiat ja Parikkalan piiat. Pääosan Himangan levytyksistä sovitti Sven Nygård.
Himanka kierteli useiden orkestereiden mukana kotimaassa ja Ruotsissa ja kävipä hän rapakon takanakin Amerikassa. Keikkamatkojaan Himanka ajoi punaisella Opel Rekord -henkilöautolla. Hänellä oli myös radio- ja TV-esiintymisiä ja oma konsertti Finlandia-talossa. Hänestä on tehty TV-dokumentti Kalajoen Pekka. Hän on levyttänyt kaikkiaan 266 kappaletta. Nykyisin keikkailu on jäänyt, ja Himanka keskittyy merenrantatilansa ja metsän hoitamiseen Kalajoella.
Kalajoki-valssi
https://www.youtube.com/watch?v=Uz8IXnq37m8&list=PLFc1K31e7etxosJLfyuqYiXYBLDfY_3At&index=17
Pekka Himanka youtube 173 videoa
https://www.youtube.com/playlist?list=PLFc1K31e7etxosJLfyuqYiXYBLDfY_3At
Pekka Himanka - Muistojen Kalla
https://www.youtube.com/watch?v=893burD6bGk
Pekka Himanka & Unto Jutilan Yhtye - Haavelaiva
https://www.youtube.com/watch?v=zmTCULpvgUg
Suomi suurvallan osana 1600-luvulla
https://www.youtube.com/watch?v=mKJ2Bw_QDUU&t=369s
1600-luvulla Suomi nähtiin oleellisena osana Ruotsin ydinmaita ja sitä hallittiin samalla tavalla kuin varsinaista emämaata. Suomeen suhtauduttiin siis täysin eri tavalla kuin voitettuun Baltian alueeseen. Suomea kutsuttiin suuriruhtinaskunnaksi, mutta suurvalta-aikana sen olot nähtiin niin erilaisina verrattuna varsinaiseen Ruotsiin, että maahan kohdistettiin vahva yhtenäistämispolitiikka. Samalla tavalla Tanskalta voitettuja maakuntia oli alettu ruotsalaistaa. Koko valtakunnassa tuli olla sama hallitsija, laki, uskonto ja yhtenevät tavat. Yhtenäistämisen kannalta merkittävimpään roolin nousi kenraalikuvernööri kreivi Pietari Brahe.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti