Olin kuulusteluissa Kalajoen poliisiasemalla syytettynä varatuomari Mikko Kovalaisen kunnianloukkausta. Poliisi Harri Rahkola kuulusteli minua ase näyttävästi esillä. Hän ei ottanut mitään todistusaineistoa minulta vastaan. Hän uhkaili minua pidättämisellä, jos en allekirjoita hänen laatimaansa kuulustelukertomusta. Kesken kuulustelun huoneeseen pölähti umpikännissä syyttäjä Sulo Heiskari. Poliisi Harri Rahkola ohjasi syyttäjän pois huoneesta. Sen jälkeen poliisi Harri Rahkola kuvasi minut edestä ja sivulta ja otti sormenjälkinäytteet. Mitään todistusaineitoa ei otettu vastaan ei kuulusteluissa eikä oikeudenkäynneissä. Koska varatuomari Mikko Kovalaisen minuun kohdistuneet vaatimukset ovat ulosotossa ja avoimia rikoksia, niin pyydän eduskunnan oikeusasiamiestä ryhtymään toimenpiteisiin asian johdosta.
Todiste numero 1
Paavo Heikkinen todistaa 8.10.2007 kirjallisesti, että
Mikko Kovalainen on väärentänyt hänen nimensä avoimiin
asianajovaltakirjoihin.
Todiste numero 2
Seppo Heikkinen
todistaa 8.10.2007 kirjallisesti, että Mikko Kovalainen on
väärentänyt hänen nimensä avoimiin
asianajovaltakirjoihin.
Todiste numero 3
Paavo Heikkisen
allekirjoitus 23.9.1992 todistaa millainen oli Paavo Heikkisen
nimikirjoitus vuonna 1992 ja allekirjoitusta voidaan verrata samoihin
aikoihin tehtyihin avoimien asiakirjojen väärennettyihin
allekirjoituksiin.
Todiste numero 4
Sokea Reettakin *) voi
havaita, että Paavo Heikkisen nimi on väärennetty 10.9.1992
avoimeen asianajovaltakirjaan.
Todiste numero 5
Sokea
Reettakin voi havaita, että Paavo Heikkisen ja Seppo Heikkisen
allekirjoitukset ovat väärennetty 12.11.1992 avoimeen
asianajovaltakirjaan.
Todiste numero 6
Sokea Reettakin voi
havaita, että Seppo Heikkisen nimi on väärennetty 10.6.1992
avoimeen asianajovaltakirjaan.
Todiste numero 7
Sokea
Reettakin voi havaita, että Paavo Heikkisen ja Seppo Heikkisen nimet
ovat väärennetty 2.11.1992 avoimeen asianajovaltakirjaan.
Todiste
numero 8
Helsinkiläinen Heli Wikström todistaa 22.7.2008
kirjallisesti, että varatuomari Mikko Kovalainen on väärentänyt
Heli Wikströmin nimen avoimeen asianajovaltakirjaan. "Valtakirja
on Kovalaisen väärentämä nimiini ja sisareni edunvalvojana
hänenkin nimiinsä", kirjoittaa Heli Wikström. Todisteena
esitin 1.12.2002 päiväyksellä avoimen asianajovaltakirjan, johon
Heli Wikströmin nimi on väärennetty.
Tämä todiste ei
ollut valmisteluistunnossa mukana eikä myöskään minun tiedossani
silloin kuin kirjoitin nettipäiväkirjaani jutun, jossa kerroin
Mikko Kovalaisen väärentäneen nimiä avoimiin
asianajovaltakirjoihin. Katson, että syytteen toisen kohdan
perusteella, että minulla oli syytä epäillä, että Mikko
Kovalainen käyttää luottamusmiesasemaan väärin. Minulla on
oikeus todistaa pääkäsittelyssä epäilyni oikeaksi. Katson, että
rikosasiassa minulla on oikeus tuoda vielä pääkäsittelyyn uutta
todistusaineistoa.
Todiste numero 9
Espoolainen Kaisa
Suomalainen lähetti minulle asiakirjan, johon Mikko Kovalainen on
väärentänyt Kaisa Suomalaisen nimen päiväyksellä 26.8.2005
sopimusoikeuspaikasta asiakirjaan.
Tämä todiste ei ollut
valmisteluistunnossa mukana eikä myöskään minun tiedossani
silloin kuin kirjoitin nettipäiväkirjaani jutun, jossa kerroin
Mikko Kovalaisen väärentäneen nimiä avoimiin
asianajovaltakirjoihin. Nimien väärentäminen on myös
luottamusmiesaseman väärinkäyttöä. Katson, että minulla oli
syytä epäillä, että Mikko Kovalainen käyttää
luottamusmiesasemaan väärin. Minulla oli oikeus todistaa
pääkäsittelyssä epäilyni oikeaksi. Katsoin, että rikosasiassa
minulla on oikeus tuoda vielä pääkäsitellyyn uutta
todistusaineistoa.
Todiste numero 10
Asianajaja Pertti
Virolainen on tehnyt Joensuun poliisilaitokselle 11.1.1996
rikostutkintapyynnön Mikko Kovalaisesta. Tutkintapyynnössä hän
muun muassa pyytää tutkimaan, onko Mikko Kovalainen väärentänyt
Paavo Heikkisen nimen avoimiin asianajovaltakirjoihin. Heikkinen ei
ole antanut suostumustaan nimensä kirjoittamiseen. Asiakirjan mukaan
Kovalainen myöntää kirjoittaneensa Paavo Heikkisen nimen avoimiin
asianajovaltakirjoihin. Asiakirjan mukaan Heikkinen vaatii tutkimaan,
oliko Kovalaisen tarkoitus aiheuttaa Heikkiselle tahallisesti
vahinkoa nostamalla jutun ainoastaan siinä tarkoituksessa, että
voisi laskuttaa jutussa. Tutkintapyynnössä pyydetään selvittämään
Kovalaisen laskutusta.
Katson, että minulla on ollut
perusteltu syy tämän asiakirjan perusteella epäillä, että Mikko
Kovalainen käyttää luottamusmiesasemaansa väärin. Minulla on
ollut myös oikeus todistaa pääkäsittelyssä epäilyni oikeaksi
tällä asiakirjalla.
Todiste numero 11
Joensuun
käupunginviskaalin päätös 26.2.1996 numero 14/96 diaarinumero
96/283 todistaa, että Mikko Kovalainen on tunnustanut lainanneensa
Heikkiseltä 7000 markkaa vahingonkorvausasian hoitamisesta ja
lisäksi lainana 11 000 markkaa. Kovalainen ei ole maksanut saamaansa
11 000 markkaa takaisin. Saman asiakirjan mukaan Kovalainen on
myöntänyt kirjoittaneensa Heikkisen nimen joihinkin
valtakirjoihin.
Kaupunginviskaalin päätös kiistattomasti
osoittaa, että syytteen 1 ja 3 väite ovat perusteettomia.
Todiste
numero 12
Paavo Heikkisen kuulustelukertomuksen 29.11.1995 mukaan
Mikko Kovalainen on lainannut Paavo Heikkiseltä rahaa ja jättänyt
velkansa maksamatta. "Menin Ämmänsaaren osuuspankkiin ja
maksoin 11.000 markkaa pankkisiirrolla nro 0147135 Mikko Kovalaisen
Lakiasiaintomiston tilille OP Joensuu 577005-237547. Kovalainen ei
ole lupauksistaan huolimatta maksanut lainaamaansa 11.000 markkaa
takaisin."
Todisteestaa selviää myös paljon muita
asioita, joiden perusteella minulla oli perusteltu syy epäillä
varatuomari Mikko Kovalaisen käyttäneen luottamusmiesasemaansa
väärin.
Todiste numero 13
Paavo Heikkisen
kuulustelukertomuksesssa on teksti:
"Mikko Kovalainen on
hoitanut vahingonkorvausasiaani 2 kertaa Oulun raastuvanoikeudessa.
Mikko Kovalainen ilmoitti minulle, että kyseinen vahingonkorvausasia
on selvä ja varma, joten minun edustamalleni yhtiölle,
Jumalisjärven Ay Lohi, olisi tulossa rahaa 500.000 markkaa
kärsimämme vahingon kalakuolemien vuoksi. Kovalaisen alettua
selostamaan oikeudessa itse asiaa, josta edustamani yhtiö vaati
vahingonkorvausta, huomasin heti, että Kovalainen puhui sellaista
asiaa, joka ei millään tavalla liittynyt itse
vahingonkorvausasiaan. Oikeuden tuomaritkin käskivät Kovalaista
menemään itse asiaan. Huomasin heti, että Mikko Kovalainen oli
tullut täysin valmistautumattomana oikeudenistuntoon. Katson, että
Mikko Kovalainen ei hoitanut vahingonkorvausasiaani Oulun ro:ssa
siten kuin lakimien pitäisi asiaa hoitaa. Katson, että Kovalainen
on käyttänyt asemaansa väärin lakimiehenä ja epäilen, että
Kovalainen on syyllistynyt luottamusmiesaseman
väärinkäyttöön.
Totean, että matkat Ouluun tehtiin
autollani yhdessä Kovalaisen kanssa. Vielä paluumatkasta 22.9.1992
muistan, että jouduin Kajaanissa lunastamaan Kovalaisen
hotellihuoneeseen jättämät "kamppeet", koska hänellä
ei ollut rahaa lunastaa niitä sieltä. Kyseinene menettely maksoi
minulle 500 markkaa. Mikko Kovalainen nosti 13.4.1993
haastehakemuksella maanvuokrasopimuksen irtisanomisen mitättömyyden
toteuttamista tarkoittavan kanteen, jossa minä olin kantajana.
Haluan vielä todeta sen, että kyseinen kanteennosto oli aivan turha
toimenpide. Kanteennosto tapahtui ilman minun suostumustani.
Minkäänlaisia valtakirjoja en ole antanut kyseisen asian hoitamista
varten Kovalaiselle. Katson, että Kovalainen on nostanut em. kanteen
ainoastaan sen vuoksi, että saisi minulle Kainuun Lähivakuutuksen
myöntämän vakuutuksen oikeusturvaedun itselleen. Haluan vielä
painottaa, että Mikko Kovalainen on nostanut kyseisen kanteen täysin
tietämättäni ja aivan turhaan."
Katson, että minulla,
Erkki Aholla, on ollut perusteltu syy epäillä tämän asiakirjan
perusteella epäillä varatuomari Mikko Kovalaisen käyttäneen
luottamusmiesasemaansa väärin.
Todiste numero 14
Joensuun
lakiasiaintoimiston lasku Kainuun lähivakuutusyhdistykelle
18.11.1992 osoittaa, että Mikko Kovalainen on laskuttanut Kainuun
Lähivakuutusyhdistystä 14.-15.7. ja 22.9. matkoista, vaikka hän on
kulkenut ne Paavo Heikkisen kyydissä.
Tämän todisteen
yhteydessä on pankkisiistolomake, mikä osoittaa, että Mikko
Kovalainen on saanut etukäteen Paavo Heikkiseltä rahaa 7 000
markkaa ja toinen kuitti osoittaa, että Mikko Kovalainen on saanut
Paavo Heikkiseltä 11 000 markkaa lainaa. Lainan eräpäivä on
15.6.1993. Kysymys on kiistaton todistus lainasta ja siitä, ettei
sitä ole maksettu takaisin. Kysymys on minun oikeustajuni mukaan
myös Paavo Heikkisen hädänalaisen aseman hyväksikäytöstä,
koska Paavo joutui lainaamaan rahaa, jotta voi maksaa Mikko
Kovalaiselle. Katson, että minulla on ollut oikeus oikeudessa
todistaa epäilyni luottamusmiesaseman väärinkäytöstä
todeksi.
Todiste numero 15
Joensuun käräjäoikeuden
päätös 14.3.1997 dro R96/233 osoittaa, että Mikko Kovalainen on
määrätty oikeuden päätöksellä maksamaan 9 600 markkaa
lainaamansa rahaa takaisin Vuokko Marketta Kinnuselle. Tämä
asiakirja todistaa kiistattomasti, että Mikko Kovalainen on lainanut
päämieheltään rahaa ja jättänyt ne takaisin maksatta.
*)„Sokea
Reetta“ on kuvaannollinen ilmaisu itsestäänselvyydestä. Siis
tarkoittaa, että kuka tahansa voi havaita ja ymmärtää. Vaikka ei
olisi lainoppinut tai muuten asioihin perehtynyt.
Todiste
numero 16
Oulun lääninhallituksen päätös 18.6.2008 osoittaa,
ettei Paavo Heikkinen ole syyllistynyt kunnianloukkaukseen
väittäessään, että Mikko Kovalainen on lainannut häneltä rahaa
kaksi kertaa ja jättänyt ne takaisin maksamatta. Päätöksen
mukaan Paavo Heikkinen ei ole syyllistynyt törkeään
kunnianloukkaukseen. Miten Erkki Ahoa voidaan syyttää samassa
asiassa törkeästä kunnianloukkauksesta, kun Paavo Heikkisenkään
ei ole todettu syyllistyneen rikokseen? Erkki Aholla on perusteltu
syy epäillä, että Suomen poliisi ja Suomen oikeuslaitos käyttävät
samaa Suomen lakikirjaa.
Erikoista asiassa on se, että Mikko
Kovalainen on tehnyt Suomussalmen poliisille 3.10.2003
rikostutkintapyynnön 6740S/1029/03. Paavo Heikkinen oli
kuulusteluissa 15.9.2004. Mikko Kovalainen saatiin etsintäkuulutuksen
perusteella asianomistajakuulusteluun 13.4.2006. Kovalainen ei
suostunut kuulusteluissa minkäänlaisen yhteistyöhön.
Asianomistajatahon täydellinen kieltäytyminen sai aikaan sen, että
mahdollisuudet tutkinnan jatkamiseen olivat olemattomat. Suomussalmen
poliisi Pekka Piippo teki tutkimattajättämispäätöksen 11.1.2008.
Oulun lääninhallituksen poliisiosasto katsoo 18.6.2008
päätöksessään OLH-2008-00925/Ri-2 , että Suomen perustuslakia
on noudatettu. Asia on käsitelty Suomen perustuslain mukaan
viivytyksettä.
Todiste numero 17
Asianajaja Pertti
Virolainen on tehnyt Korkeimmalle oikeudelle 17.5.1995
valituslupahakemuksen ja valituksen, jossa hän kirjoittaa näin:
"Meidän taholtamme on vielä esitettävissä sellaista jutun
kannalta olennaista näyttöä, joka on Oulun raastuvanoikeudessa
jäänyt esittämättä sen vuoksi, että avoimen yhtiön
yhtiömiehien edustajana toiminut lakimies on riitautunut jutun
rastuvanoikeudessa ratkaisseen oikeuden jäsenen kanssa. Asiamies on
todennäköissti halventanut oikeutta, eikä ole lainkaan
kiinnittänyt huomiota asiallisella tavalla jutun selvittämiseen,
eikä myöskään jutussa olevan näytön esittämiseen.
Täydelliseksi hämmästyksemme olimmekin oikeuden pöytäkirjan
saatuamme voineet todeta, että asiamies oli keskittynyt vain
loukkaamaan raastuvanoikeutta ja vastapuolta, kun asiamiehen olisi
tullut esittää oikeudelle se näyttö, jota olimme nimenomaan
asiamiestä vaatineet oikeudelle esittämään.“
Asiakirjan
perusteella Erkki Aholla on ollut oikeus epäillä Mikko Kovalaisen
käyttäneen luottamusmiesasemaansa väärin. Tämä epäilys Erkki
Aholla on ollut oikeusasian pääkäsittelyssä osoittaa
oikeaksi.
Todiste numero 18
Tilausvahvistus. Erkki Aholla
on ollut oikeus todistaa epäilynsä alan ammattilaisena oikeaksi
todisteena olevalla tilausvahvistuksella. Tilausvahvistuksessa on
lause: „hintaan sisältyy maksuton käyttöönottotarkastus
valmistajan toimesta“.
Tilausvahvistuksella osoitan, että
minulla on ollut oikeus epäillä Mikko Kovalaisen käyttäneen
luottamusmiesasemaansa väärin. On syytä epäillä, että Mikko
Kovalainen ei ole huomioinut sitä mitä sopimuksessa lukee, vaan on
lähtenyt käymään oikeutta vain rahastus ja varma häviö
mielessään.
Todiste numero 19
Valaehtoinen
todistajalausunto, jossa Eero Tolonen kertoo totuuden
kytkentävirheestä. Mikko Kovalainen ei käyttänyt Eero Tolosta
todistajana eikä myöskään Lauri Heikkistä, jotka tekivät
vahingon aiheuttaneet asennustyöt. Lauri Heikkinen on tunnustanut
asentaneensa putket. Kovalainen ei asioita hoitaessaan ole hoitanut
asiaa niin kuin lakimiehen olisi pitänyt hoitaa. Katson, että
minulla, Erkki Aholla, on ollut perusteltu syy epäillä varatuomari
Mikko Kovalaisen käyttäneen luottamusmiesasemaansa joko
tahallisesti tai tahattomasti väärin, kun ei ole ymmärtänyt asiaa
tai ei ole halunnut ymmärtää asiaa.
Todiste numero
20
Iltalehden artikkeli 23.3.1994 osoittaa, että Erkki Aholla on
ollut artikkelin perusteella oikeus epäillä, että tässä
prosessissa toimineet henkilöt ovat käyttäneet
luottamusmiesasemaansa väärin. Uutisen otsikko on: „Valtio avusti
miljoonilla yritysrypästä“. Ex-nimimiehen liikesotkut tuonevat
uusia syytteitä. Nimimies Vesa Juntusella oli parinkymmen yrityksen
rypäs. Hyrynsalmen nimismies Vesa Juntusen toimi virassaan
rikostutkintojen ajan ja hänen yhtiökumppaninaan oli Lauri
Heikkinen, joka tunnusti kuulustelukertomuksessa asentaneensa putket
. Sen seurauksena oli 600 000 markan kalakuolemavahinko, josta
nimismies Vesa Juntunen teki vahingonkorvaushakemuksen ja Lauri
Heikkinen väärensi asiakirjaan Seppo Heikkisen nimen. Lauri
Heikkinen kertoo ottaneensa vakuutuskorvauksesta puolet omaan
käyttöönsä ja sijoittaneensa puolet nimismiehen firman
yhtiöpääoman maksamiseen. Näin vahingon kärsinyt yhtiö jäi
nuolemaan näppejään.
Todiste numero 21
Kansanedustaja
Sulo Aittoniemen eduskuntakysely osoittaa, että Erkki Aholla on
ollut perusteltu syy yhdessä muiden asiakirjojen perusteella
epäillä, että kaikki eivät ole käyttäneet
luottamusmiesasemaansa oikein asioita hoidettaessa. Asiakirjan mukaan
Hyrynsalmen entinen nimismies Vesa Juntunen 30.12.1993 päivätyllä
syytekirjelmällä asetettu syytteeseen useasta törkeänä pidetystä
talousrikoksesta. Aholla on ollut syy epäillä varatuomari Mikko
Kovalaisen toimia, koska Kovalainen oli silloin kuvioissa
mukana.
Todiste numero 22
Se-lehden artikkeli osoittaa,
että Erkki Aholla on ollut perusteltu syy epäillä, että Mikko
Kovalainen käyttää luottamusmiesasemaansa monella tavalla väärin.
Se-lehden artikkelin mukaan Kovalaisen väitetään syyllistyneen
luottamusmiesaseman väärinkäyttöön 6.2.1992 alkaen,
väärennykseen samana päivänä sekä 30.8.1992 ja 5.2.1993,
kavallukseen 3.3.1993, perättömiin ilmiantoihin 18. ja 22.11.1993,
petokseen ja petoksen yritykseen 26.1.1994 ja kulutusluottorikokseen
28.1.1994. Muita syytteitä lehden mukaan käsitellään
jatkokertomuksena Joensuun käräjäoikeudessa. Muuttuuko soppa
lopulta kakusta, lehti kysyy.
Jouluaattona 1992 Kovalaisen
päämies joutui Kovalaisen vaatimuksesta maksamaan Joensuun
Lakiasiaintoimiston kolmen kuukauden vuokrarästit, koska toimistoa
uhkasi häätö. Kyseinen 9 600 markana suoritus oli tarkoitettu
palkkioennakoksi uskotun miehen määräämistä koskevan asian
hoitamisesta.
Lehden mukaan eräänä matkustuspäivänä
Kovalainen olisi ollut samanaikaisesti Joensuussa, Tampereella ja
Oulussa henkilöautollaan. Lehden mukaan väärennyssyytteissä
kysymys oli avoimien asianajovaltakirjojen
allekirjoituksista.
Lehtiartikkelin mukaan laamanni Yrjä
Sivola toteaa, että Kovalainen on sopimaton pesänhoitajaksi.
Pesänhoitajan tulee olla rehellinen ja muutoin sopiva ja kykenevä,
joka hallitsee itseään ja omaisuuttaan. Sivolan mukaan Kovalainen
ei ollut silloin eikä ole edelleenkään sovelias henkilö toimimaan
konkurssipesien hallintoelimissä.
Se-lehden artikkelin mukaan
varatuomari Kovalainen haki kirjanpitäjäkaverinsa nimissä
konkurssiin pienen joensuunlaisyrityksen - kolmatta vuotta sen
jälkeen kun yrityksen toiminta oli loppunut. Kovalainen teki
kaikkensa saadakseen ex-yrittäjän "niskoittelusta
häkkiin".
Erkki Aho katsoo, että hänellä oli tämän
artikkelin perusteella oikeus todistaa epäilyksenä oikeaksi
varatuomari Mikko Kovalaisen luottamusmiesaseman
väärinkäytöstä.
Erkki Aholla on ollut oikeus osoittaa
epäilynsä oikeasssa rikosoikeuden pääkäsittelyssä ja tätä
käsitystä vahvistaa se, että Erkki Aho joutui
rikosoikeudenkäyntiin ilman oikeusoppinutta avustajaa.
Todiste
numero 23
Aino Jääskeläisen valituslupahakemus ja valitus
Korkeimmalle oikeudelle. Hakemuksessa on seuraava teksti:
"Useiden
jutuissa kuultujen todistajien kertomusten nojalla voidaan
mielestämme päätyä siihen, että Kovalainen jatkuvasta, heikosta
taloudellisesta tilasta johtuen ei ole kyennyt asiallisesti hoitamaan
vastaanottamiaan tooimeksiantoja. Aika on mennyt ainaisen rahapulan
torjumiseen ja rahan "vippaamiseen" asiakkailtaan.
Toimeksiannot ovat jääneet asiallisesti hoitamatta ja "vipit"
takaisin maksamatta. Heikon taloudellisen tilan vuoksi Kovalaisella
ei ollut edes edellytyksiä väittämiensä matkojen
suorittamiseen.
Jäljempänä mainittavilla asiakirjoilla
pyrimme osoittamaan K.S:n ja Mikko Kovalaisen välistä ns.
messiaanistasuhdetta. Kovalainen on ikään kuin messias, kova
juristi, joka auttaa hädässä olevia kansalaisia. Kun haasteet ovat
menneet oikeuteen, tulee autettavalle kiitollisuudenvelka auttaa
puolestaan hädässä olevaa avustajaa, juristia, joka on joutunut
syyttä suotta syytetyksi ja jäänyt ilman riittävää palkkiota.
Hyvää juristia täytyy auttaa, vaikkei tietäisi todistettavasta
asiasta yhtään mitään."
Erkki Aho katsoo, että
hänellä on ollut, ei ainoastaan oikeus vaan velvollisuus, tuoda
rikosasiassa pääkäsittelyssä tämä asiakirja näyttönä
epäilyistään varatuomari Mikko Kovalaisen luottamusmiesaseman
väärinkäytöstä.
Todiste numero 24
Asianajaja Pertti
Virolaisen korkeimmalle oikeudelle tekemä asiakirja. Sen mukaan
korkein oikeus on jo 7.6.1994 viitaten oikeudenkäymiskaaren 15:4ään
jutussa S94/461 katsonut, ettei Kovalaista ole hyväksytty erään
jutun asiamieheksi, ennen kuin Kovalainen esittää asianmukaisen
kirjallisen valtakirjan. Saman asiakirjan mukaan Itä-Suomen
hovioikeus oli 27.6.1996 antamassaan päätöksessä nro 752
määrännyt varatuomari Mikko Kovalaisen esiintymiskieltoon.
Erkki
Aho katsoo, että hänellä on ollut oikeus todistaa tälläkin
asiakirjalla epäilynsä todeksi.
Todiste numero 25
Kajaanin
kihlakunnanoikeuden pöytäkirja numero 361, asia S93/36, päiväys
16.6.1993. Tuomiolausema. Kihlakunnanoikeus katsoo, että varatuomari
Mikko Kovalainen on jäävännyt puheenjohtajan oikeudenkäymiskaaren
13 luvun 2 §:ssa todetulla sopimattomalla tavalla väittämällä
Tammenmaan syyllistyneen muun muassa päihtymykseen
virantomituksessa, mistä Tammenmaata ei ole tuomittu ja harkitsee
kihlakunnanoikeus tämän vuoksi oikeaksi tuomia Kovalaisen
puheenjohtajan sopimattomasta jääväämisestä 40:een 100 markan
suuruiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa kaikkiaan 4 000
markkaa.
Koska kantajien avustaja ja asiamies, varatuomari ja
asioitsijan nimikettä käyttävä Mikko Kovalainen on
esiintymisellään sekä lain säännösten tuntemisellaan
osoittautunut sekä ymmärtämättömnäksi ja taitamattomaksi, niin
kihlakunnan oikeus harkitsee oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 10 a §:n
perusteella oikeaksi evätä Mikko Kovalaiselta oikeuden tässä
jutussa oikeuden esiintyä enää avustajana ja asiamiehenä. Oikeus
antoi varatuomari Mikko Kovalaisen kahden vuoden esiintymiskiellon
Kajaanin kihlakunnanoikeudessa. Esiintymiskielto päättyi
15.6.1995.
Erkki Aho katsoo, että Kajaanin
kihlakunnanoikeuden päätös osoittaa, että Erkki Aholla on ollut
perusteltu epäilys Mikko Kovalaisen toimintaa kohtaa. Aholla on
ollut oikeus todistaa epäilyksensä oikeaksi.
Todiste numero
26
Pekka Pesonen todistaa 12.11.1999 lausumassaan, että
Kovalainen nimitteli asiakkaitaan usein "persereikä+nimi, kuten
persereikä Ruutinen (avopuoliso), persereikä Jääskeläinen,
runkkari Kinnunen jne. Puhelimessa yleisin sanonta oli "veä
persereiästä ittes läpi, ja mee narun jatkoksi." Käytös oli
törkeää koska ihmiset kyselivät antamiensa toimeksiantojen
perään. Kovalaisen rutiini oli lähes joka aamu soittaa klo 07.25
kotiin laamanni Yrjä Sivolalle kiusausmielessä. Koska Kovalainen
laittoi puhelimensä myötäkuuntelulle, kuulivat kaikki puhelun
sanat. Sivola vastaa "Sivola", heti Kovalainen sanoo:
"Hyvää huomenta kyrpä" ja samassa Kovalainen löi luurin
kiinni. Näin todisti Pekka Pesonen varatuomari Mikko Kovalaisen
asiakaspalvelusta.
Erkki Aholla on ollut oikeus todistaa
epäilynsä todeksi siitä, että varatuomari Mikko Kovalainen
käyttää väärin luottasmusmiesasemaansa.
Todiste numero
27
Pekka Pesonen on 18.8.2008 antanut kirjallisen todistuksen
siitä, että Kovalainen on oikeudessa myöntänyt olevansa Paavo
Heikkiselle velkaa. Kovalainen sai Paavo Heikkiseltä 13.4.1992
yksitoista tuhatta (11 000) markkaa lainaksi. Kovalainen maksoi
rahoilla toimistonsa rästivuokria. Lisäksi Kovalainen sai 12.5.1993
pankkisiirtona 10 000 markkaa lainaksi, eräpäivä 15.6.1993.
Kovalainen sai rahat nimenomaan lainaksi ja ehdolla ja lupauksella
maksaa rahat takaisin."
Todiste numero 28
Itä-Suomen
hovioikeuden tuomio numero 439, antopäivä 29.4.1997, diaarinumero
E95/5. 1. Kaksi vastoin parempaa tietoa tehtyä väärää ilmiantoa
18.11.1993 -4.7.1995. Rangaistusseuraamukset, 75 päivää vankeutta.
Vankeus rangaistus on ehdollinen. Koetusaika päättyy
31.12.1998.
Erkki Aholla on ollut perusteltu syy epäillä
varatuomari Mikko Kovalaisen luottamusmiesaseman
väärinkäyttöä.
Todiste numero 29
Kaisa Suomalaisen
toimittamien kymmenien sivujen asiakirjamateriaalin perusteella Erkki
Aholla on ollut oikeus epäillä luottamusmiesaseman väärinkäyttöä
sekä todistaa oikeaksi epäilynsä varatuomari Mikko Kovalaisen
luottamusmiesaseman väärinkäyttämisestä. Erkki Ahon
laintuntemuksen perusteella Kaisa Suomalaisen asiassa on syytä
epäillä todella törkeitä tekoja. Siksi Erkki Aholla on ollut
perusteltu syy epäillä varatuomari Mikko Kovalaisen käyttäneen
luottamusmiesasemaansa väärin.
Erkki Aho
Tässä selvitys varatuomari Mikko Kovalaisen toiminnasta
Vappuna 2006 olin Perussuomalaisten puheenjohtajan, Timo Soinin, kanssa puhumassa Kajaanin torilla. Siellä kaksi miestä Suomessalmelta tuli luoksemme ja pyysi apua ongelmiinsa. Timo pyysi minua hoitamaan tämän asian selvittämisen. Viime syksynä kävin Suomussalmella perehtymässä tapaukseen. Kävin asianomaisten luona tarkentamassa saamaani postitettua aineistoa. Nyt minulle on muodostunut selkeä kuva niistä törkeistä rikoksista, joiden kohteeksi suomussalmelaiset miehet olivat joutuneet.
Iltalehti
otsikoi keskiviikkona 23.3.1994 uutisen otsikolla "Ex-nimismiehen
liikesotkut tuonevat uusia syytteitä." Hyrynsalmen entisen
nimismiehen sotkuiset liiketoimet poikivat yhä vielä uusia
syytteitä. Hyrynsalmen vallesmannina toiminut Vesa Juntunen harrasti
monipuolista liiketoimintaa paikkakunnalla. Kalankasvatuksen lisäksi
nimismies Vesa Juntunen pyrki matkailukeisariksi ja suunnitteli
suuren lomakeskuksen rakentamista Hyrynsalmelle. Ukkohallan
lomakeskuksesta suunniteltiin turistirysää, joka vetäisi
maksukykyisiä asiakkaita ympäri Eurooppaa. Tätä varten
perustettiin parinkymmenen yrityksen yritysrypäs pyörittämään
erilaisia liiketoimintoja.
KRP tutki Juntusen toimia ja häntä
vastaan nostettiin syytteitä kirjanpitorikoksista, velallisen
epärehellisyydestä ja luottamusaseman väärinkäyttämisestä. Hän
aloitti dynastiansa rakentamisen perustamalla vuonna 1988 Emäjoen
Lohi Oy:n. Kalankasvatuksen avulla hän pyrki matkailukeisariksi ja
suunnitteli suuren lomakeskuksen rakentamista. Kaiken alku oli
kuitenkin Emäjoen Lohi Oy.
Suomussalmella oli toiminnassa
Jumalisjärven Lohi Ay. Jumalisjärven Lohi Ay:n osakkaina olivat:
-
Paavo Heikkinen 30.10.1979 - 31.12.1986,
- Seppo Heikkinen
1.1.1987 - 31.05.1991 ja
- Lauri Heikkinen 30.10.1979 -
31.12.1989.
- Avoin yhtiö joutui lopettamaan kalanpoikastuotannon
varattomana 31.5.1991.
Nimismies Vesa Juntunen perusti
kilpailevan yrityksen ja ammattitaidon hän sai yritykseen
Jumalisjärven Lohi Ay:n yhtiömieheltä Lauri Heikkiseltä, jonka
hän otti osakkaaksi oman yritykseensä Emäjoen Lohi Oy:öön.
Emäjoen Lohi Oy:n yhtiömiehet olivat Hyrynsalmen nimismies Vesa
Veikko Eemeli Juntunen,
Eija Birgitta Juntunen enemmistöosakkaana
ja
Lauri Eemeli Juntunen osakkaana ja
metsäinsinööri Juho
Kemppainen osakkaana omistivat Emäjoen Lohi Oy:n.
- Emäjoen Lohi
Oy toimi seurakunnalta vuokratulla maalla 4.2.1988 alkaen.
- Yhtiö
rekisteröitiin 13.7.1988.
- Kainuun Osuuspankki haki yrityksen
konkurssiin 21.9.1992.
- Kajaanin käräjäoikeuden tuomio
6.10.1992.
Yhteiskunnan tukea Emäjoen Lohi Oy sai
seuraavasti: Emäjoen Lohi Oy:lle KTM myönsi 27.4.1988
käynnistysavustusta 674 300 markkaa ja käynnistysavustusta kolmella
eri vuodelle 580 700 markkaa. Myös Kera Oy rahoitti hanketta.
Työministeriön varoista myönnettiin investointiavustusta 222 398
markkaa 13.3.1989.
Herrasmiessopimus, esteellisyys ja
rikollisten suojelu
Asianomistaja (S.H.) ei maallikkona
pystynyt vuonna 1989 arvioimaan asioita oikeudelliselta kannalta,
eikä pystynyt nimeämään rikoksia. Asianomistaja luotti poliisiin
toimintaan. Esitutkinnassa asianomistajaa avusti asianajaja Merja
Eskonpekka-Tuure Suomussalmelta. Asianajaja jättäytyi pois
avustajan tehtävästä, kun esiin tuli kalanpoikaskaupat Hyrynsalmen
nimismiehen Vesa Juntusen ja tämän yhtiön kanssa sekä niihin
liittyvät reklamaatiot. Asianajaja Merja Eskonpoika-Tuure ilmoitti,
että ”heillä on herrasmiessopimus toisten kanssa, että ei poleta
toistemme varpaille”. Tällä hän tarkoitti nimismies Vesa
Juntusta.
Rikostutkinnassa poliisi Seppo Pelli suhtautui
ylimielisesti ja välinpitämättömästi rikostutkintaan. Syykin oli
selvä, nimismiestä oli syytä epäillä rikoksista. Siksi
rikostutkinnat olisi pitänyt siirtää Keskusrikospoliisille. Näin
ei tehty. Suomussalmen nimismies Antti Karjalainen ei suorittanut
syyteharkintaa, vaikka olisi pitänyt toimia asian vaatimalla
tavalla. Myös lääninsyyttäjä Jouni Välkki jätti syytteet
nostamatta. Lääninsyyttäjä Jouni Välkin olisi pitänyt siirtää
syyteharkinta valtakunnansyyttäjälle, koska oli syytä epäillä,
että hän oli asiassa selvästi esteellinen.
Väärennetyt
avoimet valtakirjat
Asianajaja Merja Eskonpoika-Tuuren jälkeen
asiaomistajan asioita ryhtyi hoitamaan asianajaja Mikko Kovalainen.
Asianomistajat eivät saaneet myöskään oikeuden päätöksiä
tiedokseen, eivätkä voineet käyttää lain suomia
oikeussuojakeinoja asioissa eli eivät voineet valittaa päätöksistä,
koska eivät saaneet niitä tiedokseen.
Hän vei asioita
oikeuteen ennen kuin oli saanut HTM tilintarkastajan Väinö
Pulkkisen selvityksen yhtiön kirjapidosta. Asioita selvittänyt
Pekka Pesonen, todistaa, että toinen yhtiömies oli velkaa yhtiölle
642 191,45 markkaa eli oli käyttänyt yhtiön rahoja omiin
tarkoituksiinsa. Lisäksi nimismies Vesa Juntunen/Emäjoen Lohi Oy
oli velkaa yritykselle 211 800,00 markkaa. Näin aiheutettiin suurta
vahinkoa asianomistajalle. Mikko Kovalainen ei ole enää
asianajaja.
Suomussalmen poliisille on jätetty erittäin
tarkka tutkintapyyntö 9.12.1990 toisen yhtiömiehen toimista. Kaikki
nämä asiat poliisi jätti tutkimatta, koska oli syytä epäillä,
että rikoksissa oli mukana Hyrynsalmen silloinen nimismies Vesa
Juntunen.
Epäilty vakuutuspetos
Yritys laajensi
toimintaansa vuoden 1986-1987 aikana niin, että poikastuotantoon
rakennettiin uusi halli, kokonaiskustannuksiltaan miljoona markkaa.
Uuteen laitokseen tuli lämmönvaihtimella varustettu vedenkierto- ja
valvontajärjestelmä. Uutta järjestelmää käynnistettäessä
tapahtui erikoisia asioita. Lämmönvaihdin oli kytketty väärin,
mikä tarkoitti sitä, että altaissa kiersi koko ajan sama vesi ja
poikaset kuolivat omiin jätöksiinsä keväällä 1987. Vika oli
siinä, että vaihtimen putket oli kytketty vastoin ohjeita
ristiin.
Kytkennän oli tehnyt ja valvonut asianomistajan
toinen yhtiömies, joka harjoitti päätoimisesti LVI-urakointia. On
täysin selvää, että ammattimies ei voi tehdä tällaista vahinkoa
tietämättään. Vahingon suuruus oli 600 000 markkaa. Toinen
yhtiömies oli hakenut vahingonkorvausta vakuutuksesta. Tähän
vahingonkorvaushakemukseen hän oli väärentänyt asianomistajan
nimen keväällä 1987. Tämän teon hän tunnustaa
poliisikuulusteluissa. Tekoa on syytä epäillä törkeäksi
vakuutuspetokseksi, jonka poliisi jätti selvittämättä.
Toinen
yhtiömies oli lisäksi väärentänyt asianomistajan nimen
öljylämmityshakemukseen 8.12.1986. Toinen yhtiömies teki kauppoja
nimismiehen Vesa Juntusen yhtiön kanssa, jossa hän oli myös
osakkaana. Näin tämä toinen yhtiömies istui kahdella jakkaralla
ja myi nimismiehen yhtiölle erikoisilla hinnoilla poikasia 5.6.1988
ja 24-25.8.1988. Poliisi ei tutkinut reklamaatioita tehdyistä
kaupoista. Toinen yhtiömies sai tuomioita vuonna 1990 kavalluksesta
198 750,00 markkaa. Hänen kuitenkin sallittiin hukata omaisuutensa
sen jälkeen. Kysymys on törkeästä velallisen epärehellisyydestä,
mikä jätettiin tutkimatta.
Eduskuntakysely
Kansanedustaja
Sulo Aittoniemi teki eduskuntakyselyn Hyrynsalmen entisen nimismiehen
Vesa Juntusen toimista. Oli epäiltävissä, että nimismies Vesa
Juntusen liiketoiminnan vastuupiirissä oli myös yhtiöitä, joita
oli tuettu valtion taholta eri rahoitusmuotojen kautta.
Sulo
Aittoniemi kysyi 16.2.1994:
Ovatko
Hyrynsalmen Hiihtokeskus
Oy,
Tuomivaaran Matkailukeskus Oy,
Hyrynsalmen Matkailu
Oy,
Ukkohalla Oy,
Ukkohallan Myyntitykit Oy,
Ukkohallan
Rakennusliike Oy,
Ukkolohi,
Ukkohallan Tuomi-Invest Oy,
Emäjoen
Lohi Oy,
Tykkyukko Oy,
Ukkohallan Alppikylä Oy,
Kirkkonummen
Laskettelu & Golf Oy/ Hilfing Nyberg,
Kiinteistö Oy
Hyrynsalmen Hallan Luhtiaitta,
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan
Saunatonttu,
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Välskäri, Kiinteistö Oy
Hallanlinna,
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hirnu-Ukko ja
Kiinteistö
Oy Hyrynsalmen Hallan Kuppari
olleet valtion taholta erilaisten
tuki- ja lainoituspäätösten kohteena, ja onko Hallitus riittävän
tarkoin seurannut mahdollisten rahoituspäätösten oikeellisuutta ja
niihin liittyneiden varojen lainmukaista käyttöä.
Kauppa-ja
teollisuusministeri vastaa
Kauppa- ja teollisuusministeri
Seppo Kääriäinen vastasi mm. näin:
Hyrynsalmen
Hiihtokeskus Oy:lle kauppa- ja teollisuusministeriön Kainuun
piiritoimisto on myöntänyt 30.7.1991 investointiavustusta 855 000
markkaa hiihtokeskushankkeeseen. Kera Oy on rahoittanut yritystä
myös viidellä eri päätöksellä vuosina 1987-1992.
Tuomivaaran
Matkailukeskus Oy:lle lomakylähankkeeseen KTM:n Kainuun
piiritoimisto on myöntänyt 31.10.1988 tehdyillä päätöksillä
investointiavustusta ja käynnistysavustusta yhteensä 783 000
markkaa. Lisäksi KTM:n Kainuun piiri on myöntänyt yritykselle
30.11.1989 investointiavustusta 447 700 markkaa.
Emäjoen Lohi
Oy:lle KTM myönsi 27.4.1988 käynnistysavustusta 674 300 markkaa ja
käynnistysavustusta kolmella eri vuodelle 580 700 markkaa. Myös
Kera Oy rahoitti hanketta. Työministeriön varoista myönnettiin
investointiavustusta 222 398 markkaa 13.3.1989.
Ukkohalla
Service Oy:lle KTM:n yrityspalvelun Kainuun piiritoimisto myönsi
19.12.1990 pienyritystukea 50 000 markkaa. Ukkohallan Alppikylä
Oy:lle myönnettiin työministeriön varoista investointiavustusta 3
629 200 markkaa. Lisäksi myönnettiin 24.5.1990 työministeriön
varoista 2 908 800 markkaa.
Tukien maksatuksen jälkeen
tuetuista yrityksistä konkurssituomion on saanut Tuomivaaran
Matkailukeskus Oy joulukuussa 1993, Emäjoen Lohi Oy vuoden 1993
alussa, Ukkohallan Alppikylä Oy toukokuussa 1993. Myös Hyrynsalmen
hiihtokeskus asetettiin konkurssiin.
Kauppa- ja
teollisuusministeriön ja Keran toimesta on tiettyjen em. yritysten
osalta jätetty poliisille rahoituksen väärinkäyttöön liittyvän
syytteen nostamista koskeva kirjelmä. KTM:n tätä koskeva kirjelmä
on jätetty KRP:lle 21.2.1994. Lisäksi osa kysymykseen kohteena
olleista yhtiöistä on poliisitutkinnan alla. Hallitusneuvos Sakari
Arkio on myöntänyt, että on syytä epäillä avustuspetoksia Vesa
Juntusen yritysryppäässä.
Asianomistajan kärsimät
vahingot
Iltalehti kirjoitti 23.3.1994, että Ex-nimismiehen
liikesotkut tuonevat uusia syytteitä. Valtio avusti miljoonilla
yritysrypästä. Hyrynsalmen entisen nimismiehen Vesa Juntusen
sotkuiset liiketoimet poikivat yhä uusia syytteitä.
Iltalehti
kirjoittaa, että Hyrynsalmen nimismies aloitti dynastiansa
rakentamisen perustamalla vuonna 1988 Emäjoen Lohi Oy:n.
Kalankasvatuksen lisäksi nimismies Vesa Juntunen pyrki
matkailukeisariksi ja suunnitteli suuren lomakeskuksen rakentamista
Hyrynsalmelle. Ukkohallan lomakeskuksesta suunniteltiin turistirysää,
joka vetäisi maksukykyisiä asiakkaita ympäri Eurooppaa. Tätä
varten perustettiin parinkymmenen yrityksen yritysrypäs pyörittämään
erilaisia liiketoimintoja. KRP tutki Juntusen toimia ja häntä
vastaan nostettiin syytteitä kirjanpitorikoksista, velallisen
epärehellisyydestä ja luottamusaseman väärinkäyttämisestä
Asianomistajan
osalta poliisi on jättänyt asiat selvittämättä, vaikka tämä on
kärsinyt Vesa Juntusen ja oman yhtiökumppaninsa toimien vuoksi
seuraavat vahingot:
1987 vakuutuspetos 600 000 markkaa,
1988
kalakauppa 182 719,00 markkaa,
1988 kalakauppa 54 100,00
markkaa,
1990 kavallustuomio 198 750,00 markkaa,
1991 jatkettu
kavallus 9,669,30 markkaa,
1991 kotitilan metsät menivät
pakkohuutokaupassa 364 000,00 markkaa,
1992 yhtiön velka
henkilökohtaisesti maksettavaksi 300 000,00 markkaa, yhtiön velka
takaajien maksettavaksi 480 000,00 markkaa.
1992 asianomaisen muut
taloudelliset menetykset 1 000 000 markkaa, henkiset kärsimykset (
S.H. ja P.H.) yhteensä 800 000 markkaa. Vahingot yhteensä
vähintäänkin 4 miljoonaa markkaa + korot.
Olen käynyt
laajan rikosprosessin asiakirja-aineiston läpi ja haastatellut
keskeiset rikosten uhrit. Olen varma siitä, että asiassa annetut
oikeuden päätökset ovat varmasti vääriä ja todelliset
rikolliset ovat edelleenkin vapaalla jalalla
Todellista
sikailua?
On syytä epäillä ja on ilmeisen todennäköistä,
että asianajaja Mikko Kovalainen on väärentänyt avoimet
asianajovaltakirjat ja toiminut niiden avulla täysin päämiesten
tietämättä heidän lukuunsa. Sekä Seppo että Paavo Heikkinen
todistavat, etteivät he ole allekirjoittaneet avoimia
asianajovaltakirjoja Mikko Kovalaiselle. Samaa osoittavat myös
käsialanäytteet. Käräjäoikeuden pöytäkirjat tukevat vahvasti
tätä havaintoa.
Asianajaja Mikko Kovalaisella oli tapana
lainata päämiehiltään rahaa asioiden hoitamiseksi. Joensuun
käräjäoikeuden pöytäkirja 10.12.1996 R96 osoittaa selkeästi
millaista vempulointia Mikko Kovalaisen raha-asioiden hoito oli.
Siksi asianomistajat nostivatkin kanteen Mikko Kovalaista vastaan
kavalluksesta ja sellaisesta.
Otteita Joensuun käräjäoikeuden
pöytäkirjasta
Syyttäjä: Jokainen matkalaskuun merkitty
yksilöity päivä on virheellinen.
Kovalainen: Laskussa saattaa
olla päivämääräheittoja.
Virolainen: Kovalainen on myöntänyt
tekaisseensa laskun. Aino Jääskeläinen ei ole antanut mitään
selvityksiä matkoihin liittyen, ainoastaan selvitykset maksamistaan
palkkioista. Kovalainen on toimittanut asiakirjat verottajalle
matkalaskuna, koska nämä eivät silloin olleet verotettavaa tuloa.
Kovalainen on tässä asianomistajan käsityksen mukaan syyllistynyt
myöskin verorikokseen.
Virolainen: Matkalasku on esitetty
Tampereen käräjäoikeudessa. Siellä on esitetty kaikki se,
paljonko aikaa on käytetty neuvotteluihin ja matkoihin, mutta ne on
”könttäsummana”. Ei ole olemassa mitään tarkkoja selvityksiä.
Kun vertaa kaikkia niitä suorituksia, jotka Jääskeläinen ja
Kinnuset ovat Kovalaiselle maksaneet, Kovalaisen tekemiin
toimenpiteisiin, osoittaa, että on maksettu yli 40 000 mk enemmän
kuin mitä Kovalaisen toimeksiannoista olisi tullut.
Puheenjohtaja:
Väitetään, että olette tehnyt valtakirjat, pitääkö se
paikkansa?
Kovalainen: Kyllä varmasti pitää.
Puheenjohtaja:
Pöytäkirjan liitteenä olevan valtakirjan osalta väitetään,
ettei se ole ollut alkuperäisenä. Oletteko valmistanut
sen?
Kovalainen: Minulla oli joitakin sellaisia valtakirjoja
blancona, joissa oli kaikkien kolmen päämiesten
nimet.
Jääskeläinen: Sinulle ei ole koskaan annettu
blanco-valtakirjaa, sen saat painaa kaaliisi.
Kovalainen: Jos
minulta kysytään, että olenko väärentänyt Teidän nimet
valtakirjaan, vastaan, että en varmasti ole. Jossakin on olemassa
alkuperäinen valtakirja.
Virolainen: Esitutkinta ei ollut
riittävän tarkka. Kovalaisella ei ole ollut
blanco-valtakirjoja.
Virolainen: Esitän päämiehelleni kolme
avointa asianajovaltakirjaa, jotka liittyvät tähän Oulun jutun
pöytäkirjaan. Valtakirjat ovat diaarikansiossa
esitutkintapöytäkirjan liitteenä no 2 sivulla 18 ja 102. Sivulla
18 oleva avoin asianajovaltakirja on päivätty 12.11.1992 ja sivulla
102 oleva valtakirja on päivätty 2.11.1992. Lisäksi täällä on
vielä jonkun asian hoitamiseen Paavo Heikkisen valtakirja 1.11.1992.
Onko nimikirjoitukset teidän allekirjoittamia?
Heikkinen:
Yksikään nimistä ei ole minun kirjoittama, olen siitä
varma.
Virolainen: Onko nämä teidän
nimikirjoituksia?
Heikkinen: Ne ei ole minun käsialaa.
Lisäksi
Paavo Heikkinen todistaa, ettei hän saanut Oulun oikeudenkäynnissä
suuta aukaista. Sain jälkeenpäin oikeudenkäynnistä sen kuvan,
että kaikki oli etukäteen sovittu.
Pöytäkirja
21.1.1997 R96/233
Virolainen: Mitä tulee viittaukseen minun
hoitamasta asiasta, se on täysin yksipuolinen lausuma. Kovalainen ei
tunne tätä asiaa. Lähtökohtana on se, että Kovalainen on
kiertänyt Jämsässä keräämässä juttuja, jotka on luvannut
hoitaa ilmaiseksi, jos joku haluaa nostaa juttuja minua
vastaan.
Paavo Heikkinen: Aloitan ensimmäisestä suorituksesta,
mikä oli 7000 mk. Mikko soitti minulle, ensin puhuttiin 5000
markasta. Se sovittiin ja puhelu lopetettiin. Hetken päästä soitti
uudestaan ja sanoi ja noitui, että 7000 mk, joka piti hoitaa
etukynteen. Sovittiin, että se on 7000 mk, jolla Mikko lupasi hoitaa
Oulun reissun ja sanoi, että varmasti lähtee rahaa 500.000 –
600.000 mk. Mikko pyysi 10 000 mk, pankkisiirtoon tuli merkintä,
että lainaksi. En luottanut siihen, kun näin, että vasu on
pohjaton, vaan panin pankkisiirtoon eräpäivän, mihin mennessä
pitää maksaa takaisin. Sitä rahaa ei tullut. Sitten oli 11 000 mk,
jolla pelastimme hänet konkurssista, jossa oli 10 000 mk Timo
Heikkiseltä ja 1000 mk Bruno Kovalaiselta. Siinäkin oli vilppiä
Brunon ja Mikon kesken. Vaikka minä pistin Brunon puolesta tonnin,
Mikko ja Bruno olivat sopineet asiasta ja Mikko oli hyvittänyt
Brunolle 1000 mk. Soitin asiasta Brunolle, joka sanoi, ettei hän ole
sitä rahaa minulta ottanutkaan. Sanoin hänelle, että sinähän
käskit panna 1 000 mk, silloin Bruno sanoi, että niinhän se oli ja
että hän oli jo sopinut Mikon kanssa asian. Bruno teki laskun ja
sain vakuutusyhtiöstä sen, loppu on edelleen auki”.
Heikkinen:
Se on konkurssista pelastamiseksi. Jatkan vielä Törmäsen asiasta,
joka oli myös meidän asia. Törmänen oli ollut monta vuotta
konkurssissa. Kerran olen asiasta Mikolle maininnut, mutta siihenkään
asiaan en ole valtakirjaa antanut.
Kovalainen: Olen tunnettu
siitä, että aina otan ennakoita.
Pentti Heikkinen: Suomussalmen
kihlakunnanoikeudessa käsiteltiin allasvuokramaan purkamista, mikä
oli mielestäni aivan asiaton asia, koska siitä ei tullut muuta kuin
Paavolle lisäkustannuksia. Minusta se oli
käsittämätöntä.
Virolainen: Millä tavalla seurasitte
oikeudenkäyntiä?
Pentti Heikkinen: Olin siihen aikaan
lautamiehenä. Jääväsin itseni ja kuuntelin jutun.
Virolainen:
Mikä Teidän mielestänne siinä oli tavatonta?
Pentti Heikkinen:
Sitä ei olisi tarvinnut vetää oikeuteen ollenkaan, asian olisi
pystynyt hoitamaan muuten.
Virolainen: Onko Teillä tietoa siitä,
onko Paavo Heikkinen antanut Kovalaiselle suostumusta oikeudenkäynnin
nostamiseen?
Pentti Heikkinen: Ei varmasti. Paavo oli yllättynyt
itsekin siitä ja minäkin olin.
Virolainen: Mistä luulette sen
johtuneen.
Pentti Heikkinen: Tässä oli vain rahastuksen maku.
Paavon taloudellinen tilanne heikkeni koko ajan, kun tällaisia
juttuja vedettiin.
Pentti Heikkinen: Tarkoitin sitä, että kaikki
Mikon ajamat asiat ovat menneet siten, ettei niissä ole ollut
tarkoituskaan pärjätä. Rahastuksen maku on ollut koko
ajan.
Virolainen: Tunnetko veljenne käsialan?
Pentti
Heikkinen: Mielestäni tunnen.
Virolainen näytti Pentti
Heikkiselle esitutkintapöytäkirjan liitteen 2, hovioikeuden aktin
sivuja 18 ja 102.
Pentti Heikkinen: Sivun 18 allekirjoitus on
mielestäni oudonnäköinen käsiala.
Virolainen: Mitä sanotte
näistä nimikirjoituksista?
Pentti Heikkinen: Uskoisin, ettei
kumpikaan ole Paavon nimikirjoituksia.
Asiakirjoista selvenee,
että Heikkiset eivät tienneet minkä jutun milloinkin Mikko
Kovalainen on nostanut heidän tietämättään.
Pöytäkirjasta
käy selville myös seuraavaa
Pesonen: Meitä kiinnosti, millä
valtuudella asiamiehenä toiminut Kovalainen oli saanut kanteen
vireille. Olen tiedustellut asiaa laamanni Konsenilta ja hän piti
todennäköisenä, että Kovalainen oli jonkinlaisen valtuutuksen
esittänyt, mutta mistään tuomiokunnan asiakirjoista valtakirjaa ei
ole myöhemmin löydetty, ja ilmeisesti Kovalainen on asiakirjoja
puheenjohtajalle tuodessaan ottanut mahdollisesti itse tekaistun
valtakirjan haltuunsa peitelläkseen tekosensa.
Virolainen:
Esitutkintapöytäkirjan liitteen hovioikeuden asiakirjavihkon
sivuilla 18 ja 102 on valtakirjat. Oletteko ruvennut selvittämään
tätä asiaa jotenkin?
Pesonen: Se on ilmeisesti
harjoituskappale.
Virolainen: Mitä tarkoitatte sillä, että se
on harjoituskappale?
Pesonen: Käsiala viittaa siihen. Sillä
tavoitellaan Paavo Heikkisen nimikirjoitusta.
Virolainen: Paavo
Heikkinen on kertonut, ettei ne ole hänen nimikirjoituksia.
Pesonen:
Paavo Heikkiselle oli täysi yllätys, että vieraalla käsialalla
oli kirjoitettu hänen nimensä kolmeen valtakirjaan.
Virolainen:
Miksi tarkastelitte juuri valtakirjoja?
Pesonen: Paavo Heikkinen
ei ole antanut valtuutusta juttuun.
Virolainen: Tuliko Teille se
käsitys, ettei Paavo Heikkinen ollut antanut myöskään lupaa
kirjoittaa nimeään?
Pesonen: Paavo sanoi vahtimestarin kuullen,
että tämä on toisen kirjoittama ja ilman hänen
suostumustaan.
Virolainen: Miten tämä homma jatkui näiden
juttujen osalta?
Pesonen: Huhtikuussa 1994 menin Kovalaisen
toimistoon valtakirjalla hakemaan Paavo Heikkisen asiakirjoja.
Kovalainen käski poistumaan toimistostaan.
Oikeuden
puheenjohtaja: Mitkä ovat havaintonne siltä ajalta, kun Mikko
Kovalainen hoiti Paavo Heikkisen asioita?
Pesonen: Ennen kesäkuuta
minulla oli se käsitys, että Kovalaisen ja Paavo Heikkisen välillä
oli jonkin verho. Paavo Heikkisellä ei ollut tietoa, missä mennään
eikä Kovalainen silloin antanut hänelle tarkkoja tietoja.
KANTELIJA Aino Jääskeläinen
KANTELU
Kääntäjä
Mikko Kovalainen on toimittanut saamani tiedon mukaan saman
sisältöisen turvaamistoimihakemuksen sekä Rovaniemen
hovioikeudelle että Raahen käräjäoikeudelle. Allekirjoittaneen
käytössä on Kovalaisen 4.3.2009 päivätty Rovaniemen
hovioikeudelle osoitettu turvaamistoimihakemus. Olen saanut sen Erkki
Aholta allekirjoittaneeseen ja sukulaisiini sekä tuttaviini
kohdistuneiden vihjailujen ja väitteiden kommentoimista
varten.
Selvyyden vuoksi totean, että kääntäjä Kovalainen
on sama, aikaisemmin asioitsijan titteliä käyttänyt varatuomarin
arvonimen omaava henkilö. Raahen käräjäoikeudessa hän lienee
jokseenkin tuntematon henkilö.
Erkki Aho, johon
turvaamistoimihakemus kohdistuu, on minulle entuudestaan tuntematon
henkilö. En ole häntä koskaan tavannut enkä nähnyt missään.
Olen tullut tietoiseksi hänestä vasta joitakin aikoja sitten.
Hakemuksessa mainitaan Osmo Anttalainen, jota en tunne lainkaan ja
nimenkin näin ensimmäisen kerran turvaamistoimihakemuksesta.
Hakemuksessaan Kovalainen vihjailee, että olisin Ahon ja Anttalaisen
taustahenkilö. Aholta saamani tiedon mukaan Kovalainen oli liittänyt
useita kertoja minut turvaamistoimi-istunnon aikana vaatimuksiinsa ja
väitteisiinsä. Tosiasiassa minulla ei ole mitään osaa Ahon
nettikirjoitteluun Kovalaisen asioissa.
Hakemuksesta
tunnistamillani "taustalta löytyviksi" väitetyillä
henkilöillä ei tietämäni mukaan ole myöskään osaa Kovalaisen
ja Ahon välisissä riidoissa.
En tarkemmin tiedä eikä se
käy turvaamistoimihakemuksestakaan ilmi, mitä ovat tuomiossa
mainitut "rikolliset häväistysjutut". Olen Aholta
kuullut, että syyte on liittynyt nimen väärentämiseen.
Se vain
on tosiasia, että Kovalainen kirjoittaa luvatta päämiehensä nimen
valtakirjoihin tai ottaa päämiehen antamasta valtakirjasta kopion.
Jos päämies ei ole tarkkana, hän myös ajaa juttuja, joihin ei ole
oikeasti toimeksiantoa.
Kovalaisen käsissä Kovalaisen
päämiesten taloudelliset intressit saattavat olla vaarassa.
Päämiehelle saattaa aiheutua suuriakin taloudellisia menetyksiä
Kovalaisen toimien seurauksena. Kovalaiselle ei pitäisi antaa
toimeksiantoa eikä valtakirjaa lainkaan ei missään olosuhteissa -
ei missään olosuhteissa.
Tuomioistuimessa Kovalaisen
menettelyä ei ole pidetty nimen väärentämisenä. Siitä
väitteestä on väittäjälle rapsahtanut Kovalaiseen kohdistunut
kunnianloukkaustuomio, kuten allekirjoittaneen ja sukulaisteni
asianajajalle tapahtui (Ks. liite 11).
Ilmeisesti Joensuun
käräjäoikeuden antamaa tuomiota, jonka Itä-Suomen hovioikeus
pysytti ja johon Korkein oikeus ei antanut muutoksenhakulupaa,
Kovalainen käyttää hyväkseen.
Nyt kuulopuheiden perusteella
näyttää siltä, että Kovalainen jatkaa nimien kirjoittelua
entiseen tyyliin ilmeisesti em. tuomio "takataskussaan".
Kun joku käyttää nimien kirjoittelusta sanaa väärentäminen,
niin hänet vedetään käräjille vastaamaan
kunnianloukkausrikossyytökseen ja tuomitaan perättömästä
ilmiannosta tms. tuntuviin rahallisiin korvauksiin. Keplottelija
Kovalaiselle olennaista ovat nimenoman korvaukset ja tietenkin
tuntuvat korvaukset.
Kovalaisen erittäin hyvin tuntien
totean, että Kovalainen on niin kelvoton ihminen, että minun
mielestäni hänen kunniaansa ei kertakaikkiaan saata kukaan oikeasti
loukata.
Kun valtiovalta ei näytä suojelevan kansalaisia
ainakaan riittävästi Kovalaisen kaltaisilta lakimiehiltä, niin
mielestäni tulee sallia, että sen tekee edes Erkki Aho saattamalla
julkiseen tietoon Kovalaisen epäluotettavuuden ja asianajotehtäviin
sopimattomuuden sekä Kovalaisen kykenemättömyyden korvaamaan
päämiehelleen aiheuttamansa vahingon.
Kovalaisen väitteisiin
ja vaatimuksiin suhtautumisessa sekä Kovalaiseen kohdistuneeksi
väitettyä kunnianloukkausta harkittaessa tuomioistuimen tulisi
ottaa harkinnassa huomioon Kovalaisen taustatiedoista ainakin
seuraavaa:
TAPAHTUMIEN
KULKU ESIINTYMISKELLOSTA ALKAEN
Kovalaisen
allekirjoittaneeseen kohdistamat vuosikausia jatkuneet asiattomat ja
perusteettomat oikeudenkäynnit
Allekirjoittaneeseen
kohdistunut Kovalaisen vihanpito juontaa 1990-luvun alun tapahtumiin
ja niistä Kovalaiselle seuranneisiin pettymyksiin.
Esiintymiskielto
Kovalainen
saapui Kajaanin kihlakunnanoikeuteen 15.6.1993 pääasiaan täysin
valmistautumattomana. Lisäksi tuomarin jääväys meni "myttyyn",
josta seurasi Kovalaiselle sakot ja kahden vuoden esiintymiskielto
Kajaanin kihlakunnanoikeudessa, S 93/36 (Liite 1).
Esiintymiskielto
oli kova pala Kovalaisen nieltäväksi, kun vielä Itä-Suomen
hovioikeus vahvisti tuon esiintymiskiellon. Olin veljieni kanssa
vilpittomästi pahoillani, että hän sai esiintymiskiellon meidän
asiassamme. Tuo lienee ollut ensimmäinen kerta, kun Kovalainen sai
esiintymiskiellon.
Tämän jälkeen hän ikään kuin
"sekosi". Hän alkoi syyttää mm. minua ja puhui asioita,
joita en tunnistanut. Ilmoitin Kovalaiselle, että minun ei tarvitse
kuunnella hänen sopimattomia puheitaan.
Kovalaisen asiaton,
todistusautomaattien avulla valehteluun ja uhkailuun perustunut
viiden vuoden turha, yritykseksi jäänyt rahastusprojekti
Katkaistuani
välit Kovalaiseen meni kuukausi ehkä pari kuukautta, kun
Kovalaiselta tuli yli 160 000 (satakuusikymmentätuhatta) markan
lasku, jossa hän vaati osuutenani 1/3 eli noin 54.000 markkaa.
Reklamoimme laskusta välittömästi. Kovalainen ei siihen vastannut,
vaan lähetti kullekin 40 000 markan tratan. Koulutukseni perusteella
en Kovalaisen tratoista säikkynyt. Soitin kuitenkin Joensuun
Osuuspankkiin, jossa lakimiehen kanssa käydyssä keskustelussa kävi
ilmi, ettei siellä tiedetty Kovalaisen tratoista
mitään.
Seuraavaksi Kovalainen nosti velkomuskanteen
Tampereen käräjäoikeudessa tammikuussa 1994 ja vaati edelleen yli
160.000 markkaa. Aluksi hän kiisti saamansa suoritukset tai väitti
niiden menneen muihin toimenpiteisiin. Kun Kovalainen huomasi, ettei
varatuomarin tittelillä rahastaminen oikeudessa ollut itsestään
selvyys, niin Kovalainen joutui myöntämään saamansa rahamäärät.
Myöntämisen jälkeenkin vaatimus oli noin 120 000
markkaa.
Kovalaisen yhtenä vaatimuskohtana oli puhelut ja
faksit.
Puhelujen osalta laskutus oli 52 500 markkaa.
Osoittaakseen vaatimuksensa oikeaksi entinen asioitsija, nykyinen
kääntäjä Kovalainen oli valmistuttanut eräällä henkilöllä
"puhelinprintin" -varsinaisen rintitintin, jonka
"oikeellisuuden" oli todistanut eräs joensuulainen
puhelinoperaattorin työntekijä. Kovalaisen "rintintintissä"
väitetyistä puheluista kertyi laskua alle 400 markkaa - siis
kaukana 52 500 markasta. Oheistan kopion kääntäjä Kovalaisen
"printistä", joka osoittanee ilmeisen arveluttavaa
kunniallisuutta (Liitteet 2).
Tekeleen layout oli niin tökerö,
että sen saatoin osoittaa heti manuaalisesti tekstinkäsittelyllä
laadituksi eikä todelliseksi ATK-listaukseksi. Varmuuden vuoksi
kuulustutimme oikeudessa ulkopuolista ATK-asiantuntijaa. Oheistan
kopion hänen asiantuntijalausunnostaan (Liite 3).
Oheistan
vielä Kovalaisen mollaaman yksityisetsivän Joensuun Puhelin Oy:stä
hankkiman selvityksen ja sen liitteenä Joensuun Puhelin Oy:n oikean
ATK-järjestelmästä tulostetun puheluerittelyn (Liite 4).
Oheistan
myös Tampereen käräjäoikeudelle laaditusta loppuyhteenvedosta /
vastanäytöstä lyhennysjäljennöksen selvityksenä siitä, että
Kovalaisen "puhelinprintti" on todisteena epäuskottava
(Liite 5).
Erikoista oli sekin, kun minä Kovalaisen mukaan
faksasin hänelle asiakirjoja työpaikkani faksista Kovalaisen mukaan
vieläpä salaa, niin masina "räpsytti" puhelinlaskua
Kovalaisen puhelinnumeroon 14 400 markan edestä. Matemaattisen
kykyni ansiosta saatoin laskutoimenpitein osoittaa kantaja Kovalaisen
faksikulujen perättömyyden (Liite 5, kohta V).
Yhdessä
sukulaisteni kanssa esitetty loppuyhteenveto / vastanäyttö (Liite
5) oli kokonaisuudessaan sellainen aineisto, että sen esittämisen
jälkeen Kovalaisella ei ollut enää "eväitä" yli
160.000 markan vaateensa toteen näyttämiseen edes värväämänsä
todistelujoukkion avulla. Tampereen käräjäoikeus kirjoitti tuomion
19.9.1997 siten, että Kovalainen sai tyytyä kolmen ja puolen vuoden
riihimisen jälkeen siihen, mitä oli saanut ennen käräjöintinsä
aloittamista. Samaa mieltä oli Turun hovioikeus 15.4.1999
antamassaan tuomiossa diaarinro S 97/1197 (Liite 6).
Kovalainen
siis yritti rahastaa tuomioistuimen avulla tekemättömästä työstä
yli 100 000 markkaa. Onko tämä kunniallista?
Kovalaisen
asiakkaitten asiat arkistoituina todistusautomaatteihin
Aikoinaan
Kovalaisen todistusautomaatteihin kuului joku Juha Jolkkonen, jonka
näin ja kuulin ensimmäisen ja viimeisen kerran Tampereen
käräjäoikeudessa kesällä 1997. Saamani tiedon mukaan hän on
kuollut eikä voi olla enää Kovalaisen kaikki tietävänä
todistusautomaattina. Tuo minulle ja sukulaisilleni täysin
tuntematon ihminen tiesi meidän asiat paremmin kuin me itse. Toinen
Kovalaisen todistusautomaatti oli Annikki Karjalainen ja kolmas
Kalervo Savolainen. Annikki Karjalaisen ääni lienee vaiennut, kun
ei hänen nimeään ole viimeaikoina missään mainittu. Sen sijaan
Kalervo Savolainen saamani tiedon mukaan jatkanee edelleen
toimintaansa - nykyisin puhelimitse.
Kalervo Savolainen on
talousrikoksista vankilassa istunut entinen toimitusjohtaja, jolle
Kovalainen aikoinaan uskotteli, että hän voi puhdistaa Savolaisen
tahriintuneen maineen. Maine on jäänyt puhdistamatta mutta
Savolainen on kiertynyt Kovalaisen pauloihin siten, että hänestä
on tullut Kovalaisen todistusautomaatti.
Kovalaisen
sananasaattajana Savolainen uhkaili minua kirjoituksellaan 13.9.1996-
jopa työpaikan menetyksellä, jos en suostu maksamaan em. yli 160
000 markan vaateesta sukulaisteni kanssa 90.000 markkaa eli 3 x 30
000 markkaa. Kovalaisella oli ko. kirjeen mukaan varmuudella kovat
todistajat. Lisäksi hän oli ohjeistanut avustajani kääntymään
Annikki Karjalaisen puoleen. Hän väitti tuntevansa asian hyvin,
vaikkei tosiasiassa tiennyt omakohtaisesti asioistani yhtään mitään
(Liite 7).
Vaikka Savolainen ennusti minulle varmaa häviötä
ja työpaikan menetystä, niin kuitenkin niin vain kävi, että
kaikki tietävistä todistusautomaateistaan huolimatta Kovalainen sai
tyytyä siihen, mitä oli saanut ennen kuin aloitti riihimisensä
Tampereen käräjäoikeudessa. Työpaikkanikaan en menettänyt eikä
se ollut edes vaarassa.
Saamani tiedon mukaan Savolaista on
viime aikoina kuultu todistajana puhelimitse. Ilmeisesti Savolainen
on jo niin vanhuudenheikko, ettei kykene enää raahautumaan
käräjäpaikoille, vaan todistusautomaatti antaa tietämyksensä
puhelimitse. Mahtaakohan Savolainen olla enää oikeustoimikelpoinen?
Olen nähnyt hänet Joensuun käräjäoikeudessa keväällä 2000.
Hän oli jo tuolloin vanha mies, mutta oikeustoimikelpoinen.
Savolainen puhuu sitä mitä Kovalainen käskee. Savolaisen puheille
ei tulisi antaa mitään näyttöarvoa.
Hovioikeuden ja
käräjäoikeuden tulisi miettiä, onko Kovalaisen menettely
kunnianarvoista. Onko se ollut sitä Raahessa Savolaista
kuultaessa?
Kunnia avuksi rahastusoperaatioon
Kun rahaa
ei herunut perusteettomalla velkomuskanteella, niin Tampereen jutun
häviämisen jälkeen Kovalainen yritti rahastaa seuraavaksi
kunniallaan. Turun hovioikeudessa Kovalaisen kunnialla
rahastamisyritys ei menestynyt. Hovioikeus oli Kovalaista kohtaan
"armoton" ja tuomitsi 14.12.2000 antamallaan tuomiollaan
dnro R 99 / 2050 Kovalaisen korvaamaan oikeudenkäyntikuluni
38.290,75 markalla / 6.440,04 eurolla ja viivästyskorkoa 15.1.2001
lukien korkolain 4 § 3 momentin mukaan (Liite
8).
Turvaamistoimihakemuksen perusteella Kovalainen näyttää
viritelleen kunniansa kohentamiseksi lukuisia oikeusprosesseja mutta
hän ei näytä muistavan lainkaan, että kunniallisen miehen
tapoihin kuuluu myös velkojen maksu. Kovalainen ei ole maksanut
lainvoimaisella tuomiolla tuomittua korvausta
allekirjoittaneelle.
Mainittu noin 160 000 markan
velkomuskanne poiki syytetoimia Kovalaista vastaan Joensuun
käräjäoikeudessa. Sukulaisteni ja minun oikeudenkäyntiavustajana
toiminut asianajaja laati Kovalaisesta tutkintapyynnön poliisille
em. yli 160 000 markan vaatimuksiin liittyvistä toimista. Osasta
syyttäjä katsoi olevan aihetta nostaa syytteen Kovalaista vastaan.
Niiltä osin kuin syyttäjä teki päätöksen olla syyttämättä,
asianajaja katsoi, että on syytä ajaa myös syyttäjän luopumista
vaatimuksista Kovalaista vastaan syytettä. Asianajajan menettelyä
tässä yhteydessä tarkemmin yksilöimättä syyte ei menestynyt.
Menestymättömyys koitui myöhemmin asianajajan omaksi vahingoksi
monin tavoin. Olen vakuuttunut, että syytteillä olisi ollut
menestymisen mahdollisuudet, jos asianajaja olisi menetellyt toisin.
Asianajajan "töpeksimisestä" johtuen allekirjoittanut
sukulaisineen velvoitettiin korvaamaan Kovalaisen oikeudenkäyntikulut
arvonlisäveroineen. Itä-Suomen hovioikeus 9.4.1998 antamallaan
tuomiollaan R 97/361 ei viranpuolesta poistanut arvonlisäveron
osuutta (Liite 9).
Syyttäjän ajama syyte "lässähti"
mainitusta asianajajasta johtuneista syistä. Syitä tässä
yhteydessä tarkemmin yksilöimättä Kovalainen kuitenkin tuomittiin
palauttamaan sukulaiselleni häneltä lainaamansa rahamäärä
viivästyskorkoineen, jotka saatiin Kovalaiselta
kuittaustoimin.
Korkein oikeus oikaisi
Asianajajan
huolimattomuudesta johtuen Joensuun käräjäoikeus ja Itä-Suomen
hovioikeus tuomitsivat Kovalaiselle korvattavaksi perusteettoman
arvonlisäveron, jonka Korkein oikeus hakemuksesta poisti 21.12.2000
diaarinro H 2000/245 (Liite 10).
Kovalaisen kanne, johon
syyttäjä ei yhtynyt
Kun em. syytteet Kovalaista vastaan
hylättiin, Kovalainen ilmeisesti luuli rahahanojen avautuneen.
Korvausvaatimukset olivat suuren suuret - tuskin tästä maailmasta.
Lopputulos oli laihanpuoleinen kun Kovalaisen nostamat syytteet
kaikkien muiden osalta hylättiin paitsi em. asianajajan ja erään
toisen, oikeasti syyttömän henkilön osalta. Niiltä osin kuin
Joensuun käräjäoikeus oli hylännyt Kovalaisen vaatimukset,
pysytti Itä-Suomen hovioikeus 12.12.2000 antamallaan tuomiollaan R
00/666 Joensuun käräjäoikeuden tuomion. Korkein oikeus ei antanut
asianajajalle 29.1.2002 valituslupaa, diaarinro R 2001/167 (Liite
11).
Se, että Paavo Heikkinen tuomittiin, on mielestäni
järkyttävä oikeusmurha. Tuomitsemisessa ei otettu lainkaan
huomioon sitä, mitä Paavo Heikkinen on Kovalaisen taitamattomuuden
johdosta joutunut kärsimään. Tämä asiapuoli ei tullut
riittävästi oikeuden tietoon. Paavon asian hoidossa oli puutteita.
Joka tapauksessa Paavo Heikkinen olisi tullut jättää
tuomitsematta. Kovalainen on aiheuttanut toimillaan Paavo Heikkiselle
pelkkää vahinkoa kuten minulle ja veljilleni ja sitä Kovalaisen on
turha kiistää.
Liitän oheen vielä Oulun raastuvanoikeuden
jäsenten esittämän pyynnön Rovaniemen hovioikeudelle Kovalaisen
menettelystä, liittyen Paavo Heikkisen yrityksen asioihin (Liite
12).
Kovalaiselle ei ikinä valtakirjoja
Kovalaiselle
valtakirjan antaminen on vaarallista. Hän ei tyydy käyttämään
saamaansa valtuutusta vain siihen, mihin valtakirjan sai. Jos hän ei
käytä saamastaan valtakirjasta ottamaansa kopiota, niin hän
kirjoittaa päämiehensä nimen valtakirjaan ja ajaa
"toimeksiantoja", joita ei ole saanut - päämiehensä
tietämättä. Tämä on faktaa.
Sitä, että Kovalainen
kirjoittaa luvatta ihmisten nimiä valtakirjoihin, ei
tuomioistuimissa ole pidetty väärennysrikoksena eikä muutoinkaan
moitittavana. Päinvastoin väärentämisväitteen esittäjä on
tuomittu Kovalaisen kunnian loukkaamisesta. Kysyn, että minkälaisen
kunnian? Missä se näkyy? Mikä sen olemassa olon osoittaa muu kuin
tuomarin päätös.
Kovalainen taitava manipuloija
Kovalainen
on taitava manipuloija. Hän saa tuntemattomat, varsinkin
oikeudenloukkauksia kokeneet ihmiset uskomaan tieto-taitoonsa.
Tosiasia on kuitenkin se, että Kovalainen on epäluotettava ja
kykenemätön oikeasti hoitamaan ihmisten asioita. Hän saattaa
päämiehensä entistä syvemmälle vaikeuksiin.
Yhteenveto
Kuten
oheinen liiteaineisto osoittaa, Kovalainen on hävinnyt kaikki
kanteensa minua ja sukulaisiani vastaan - niin siviili- kuin
rikoskanteensa. Kun edellä esittämäni lisäksi otetaan huomioon ne
lukuisat esiintymiskiellot ja tuomiot, joita Kovalainen on saanut
tuomareitten mollaamisesta ja sopimattomasta käyttäytymisestään,
niin olen edelleen sitä mieltä, että Kovalaisen kunniaa ei voi
oikeasti loukata. Kovalainen on niin kavala ja kelvoton ihminen, että
häneltä pitäisi kieltää toisten ihmisten asioiden ajaminen
kaikissa tuomioistuimissa.
Eduskunnan tulisi säätää laki,
että Kovalaisen kaltaiset juristit asetettaisiin ikuisesti
esiintymiskieltoon. Hänen kaltaisiaan henkilöitä varten tulisi
olla oma rekisteri, jonka perusteella oikeuden puheenjohtaja
velvoitettaisiin valvomaan, etteivät kovalaiset pääsisi
vahingossakaan aiheuttamaan ikävyyksiä
ihmisille.
LIITEAINEISTO
Toimitan liiteaineiston vain
Rovaniemen hovioikeuteen, koska on todennäköistä, että Raahen
käräjäoikeus antaa ratkaisunsa ennen kuin liiteaineisto olisi
siellä.
• Kajaanin kihlakunnanoikeuden pöytäkirjan
lyhennysjäljennös S 93/36 (Liite 1)
• Joensuun Puhelin
Oy:n kirje 25.10.1994 Joensuun Lakiasiantoimistolle ja sen liitteenä
väitetty ATK-lista (Liite 2)
• ATK-suunnittelija Igor
Proninin asiantuntijalausunto 27.4.1997 (Liite 3)
•Yksityisetsivä
& Lakiasiaintoimisto Pekka Pesosen selvitys ja sen liitteenä
Joensuun Puhelin Oy:n tietojärjestelmistä tulostettu puheluerittely
(Liite 4)
• Loppuyhteenveto / Tampereen käräjäoikeuden
pyytämä vastanäyttö, lyhennysjäljennös (liite 5)
•
Turun hovioikeuden 15.4.1999 antamasta tuomiosta S 97/1197
lyhennysjäljennös, liitteenä Tampereen käräjäoikeuden 19.9.1997
antamasta tuomiosta 94/803 lyhennysjäljennös (Liite 6)
•Kalervo
Savolaisen kirje Pertti Virolaiselle 13.9.1996 (Liite 7)
•Turun
hovioikeuden 14.12.2000 antamasta tuomiosta R 99/2050
lyhennysjäljennös, liitteenä Tampereen käräjäoikeuden
tuomiolauselmat (Liite 8)
• Itä-Suomen hovioikeuden
9.4.1998 antama tuomiosta R 97/361 lyhennysjäljennös, liitteenä
Joensuun käräjäoikeuden 14.3.1997 antamasta tuomiosta R 96/233
lyhennysjäljennös (Liite 9)
• Korkeimman oikeuden
21.12.2000 antama päätös nro 2912 (Liite 10)
• Korkeimman
oikeuden 29.1.2002 antama päätös nro 193, liitteenä Itä-Suomen
hovioikeuden 12.12.2000 antamasta tuomiosta R 00/666
lyhennysjäljennös, liitteenä Joensuun käräjäoikeuden 25.4.2000
antamasta tuomiosta R 96/421 lyhennysjäljennös (Liite 11)
•Oulun
raastuvanoikeuden 6.4.1993 päiväämä kirje Rovaniemen
hovioikeudelle (Liite 12)
Tampereella 15. toukokuuta
2009
Aino Jääskeläinen
Varatuomari Mikko Kovalaisen
toimet herättävät yhä suurempaa mielenkiintoa.
Mikko
Kovalainen on esittänyt 7 550 000,00 euron maksuvaatimuksen
toimeksiantajanaan Risto Haikonen ja Sanri Trade OÜ Tallinnasta.
Velkojat pyytävät saataviaan maksettavaksi
välittömästi.
Maksuvaatimukseen on kirjoitettu: "Jos
emme saa mitään vastausta tai saatavien peruste tai määrä
kiistetään, joudumme käyttämään muita keinoja saataviemme
turvaamiseksi, kuten esim. hukkaamiskieltoja. Tämän lisäksi
joudumme käymään läpi tiettyjä seikkoja verottajan ja
esitutkintaviranomaisiin nähden. Pidämme menettelyänne - vielä
tässä vaiheessa - riita-asiana, mikä voi saada jatkossa myös
verotukselliset ulottovuudet ja käynnistää asianmukaisen
esitutkinnan."
Mistä on kysymys?
Vuonna 2006
perustettiin Eestiin Tallinnaan konepaja nimeltä Rotolex OÜ, jonka
omistajina perustamishetkellä olivat Arvi Kivirand, Renel Rürik ja
Kristo Niilo. Jo heti perustamishetkellä mukaan tuli suomalainen
liikemies Risto Haikonen, joka lupasi pojille töitä miljoonien
edestä, jos hän saisi osuuden yhtiöstä. Heti alkuvaiheessa
pojille jäi sellainen kuva, että Risto Haikonen on täydellinen
huijari ja näin ollen mitään kauppoja ei yhtiön osakkeista
koskaan tehty. Yhtiön omistajien mukaan Risto Haikonen aiheutti
kaikenlaisella epärehellisillä toimillaan yhtiölle suuret tappiot
ja lopuksi konkurssin.
Kun pojat sitten perustivat uuden konepajan
samalla kokoonpanolla, alkoi Risto Haikonen syyttämään heitä
yrityskaappauksesta. On aika erikoista, että Risto Haikoselta
voidaan kaapata yritys jota hän ei edes omista.
Vielä
erikoisemmaksi nämä syytökset muuttuivat viime viikolla, kun Mikko
Kovalaiselta tuli maksuvaatimus, johon oli sitten jo liitetty
asianosaiseksi suomalainen henkilö K.L, joka ihmettelee, että miten
hän, joka ei ole kyseistä yritystä omistanut, kaappaa firman Risto
Haikoselta, joka ei ole ko.firmaa koskaan omistanutkaan. Hän
ihmettelee muutenkin, että miten konkurssiin menneen firman voi
kaapata? Maksuvaatimus on 7 550 000 € firmasta, joka tuotti alusta
asti tappiota. Viron yritysrekisteristä selviää helposti, ettei
Risto Haikonen ole ollut yrityksessä millään lailla mukana, kuten
ei myöskään suomalainen henkilö K.L., joten jos jotain kuitteja
saati kauppakirjoja löytyy ovat ne väärennöksiä, K.L.
sanoo.
Maksuvaatimuksen perusteita
Mikko Kovalaisen
esittämän maksuvaatimuksen perusteista joitakin esimerkkejä:.
1.1.
Matkalaskuja vuodelta 2006 28 000 euroa + korot 12 000 euroa.
Tositteet ovat pääosin olemassa, näin lukee maksuvaatimuksen
perusteluissa.
1.3. Vuokrat ja palkkiot 89 000 euroa + korot 25
000 euroa, yhteensä 114 000 euroa.
1.4. Käsin tehtyjä
tositteita 35 000 euroa + korot 22 000 euroja.
1.6. Mainonnan
suunnittelu 28 000 euroa + korot 12 000 euroa, yhteensä 40 000
euroa.
1.9. Yhtiösopimuksen mukaan syntynyt vahingonteko 25.000
euroa + korot 10 000 euroa, yhteensä 35 000 euroa.
1.15.
Ulkopuoliset konsulttityöt 55 000 euroa + korot 15 000 euroa.
1.19.
Yhtiön tuhoaminen 1.950 000 euroa ja kaikista rikollisista toimista
1.970 000 euroa, yhteensä 3.920 000 euroa.
Kaikki yhteensä
4.969 000 euroa + perintäpalkkiot 20 % eli 993.800 euroa, yhteensä
5.862 800 euroa eli voisi olla lisäperintäpalkkioiden kanssa 2.880
000 + lisäperintäpalkkiot 20 % 576 000 kanssa, yhteensä 9.238 000
euroa.
„Käytä Mikko 5.862.800 euroa tai 9.238 000 euroa
mitä summaa itse haluat käyttää näistä tai n. puolesta välistä
esim. 7.550 000 euroa“, lukee maksuvaatimuksen
selvityksessä………
Törkeä kiristys rikoslain
mukaan
Rikoslaki 31 luku 4 § (24.8.1990/769) Törkeä
kiristys. Jos kiristyksessä uhataan vakavanlaatuisella rikoksella,
joka vaarantaisi toisen hengen tai terveyden tai aiheuttaisi
huomattavaa vahinkoa toisen omaisuudelle, rikoksentekijä käyttää
häikäilemättömästi hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai
muuta turvatonta tilaa, taloudellinen etu, josta toinen pakotetaan
luopumaan, on erittäin arvokas tai aiheutetaan rikoksen uhrille
tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa taloudellista
vahinkoa ja kiristys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä,
rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kiristyksestä vankeuteen
vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
Lisää tietoa Mikko Kovalaisen
toiminnasta
Varatuomari Mikko Kovalainen toimii Virosta käsin.
Hänen yrityksensä on nimeltään
Bonlex LTD (Bonlex OÜ, entinen
Barthes)
P.O.PB 3402, Narvaroad 1
10506 Tallinn/Estonia
Rek.nro
11053070, +358414962450 , +37253...(Mikko Kovalaisen numero
Espanjassa: +34627...)
Narvaroad 1 on oikealta nimeltään
Narva maantee 1. Tuossa talossa on ainoastaan Tallinnan
pääpostitoimisto eikä Kovalaisen yrityksellä siten ole
katuosoitetta. Viron kaupparekisterissä rik.ee Bonlex OÜ on
rekisteröity 29.6.2004 osoitteella Lembitu 14-37, Tallinn
10114.
Suomessa Kovalainen ilmoittaa yrityksekseen Bonlex LTD,
PL1399, 00101 Helsinki (Suomen kaupparekisteri ytj.fi ei tunne
tällaista yritystä).
Mikko Kovalainen työskentelee
yhteistyössä Risto Haikosen kanssa. Risto Haikonen on 66 vuotias
mies, jolla on yritys "Haikone oy". Sen Y-tunnus on
0108474-4 ja osoite Suomen kaupparekisterissä: Hiekkamäenkuja,
01150 Söderkulla, rekisterissä 15.3.1978 alkaen. Vuonna 1978
Haikone oy toimi metallialalla Insinööriuutiset -lehden (nykyisin
Tekniikka ja talous) tietojen mukaan.
Nyt tutkittavana on
epäilty kiristys 7 550 000 euroa (seitsemän miljoonaa 550 tuhatta
euroa) Suomessa ja Virossa. Risto Haikosen avoin asianajovaltakirja
Mikko Kovalaiselle 7 550 000 euron hankkimiseksi tyhjästä on
päivätty Helsingissä 1.10.2008. Selvitettävänä on, oliko Risto
Haikonen Helsingissä 1.10.2008. Mikäli ei ollut, niin Mikko
Kovalaisen esittämä asianajovaltakirjaa on syytä epäillä
väärennökseksi. Maksuvaatimuksen päivämäärä
kiristyshankkeessa on 6.10.2008.
Risto Haikosella on yritys
"Sanri Trade OÜ" (entinen Prozone OÜ) Virossa 11.01.2007
alkaen, Rek.nro 11338377, osoite Kaupmehe 6-35, Tallinn
10114.
Kantaja varatuomari Mikko Kovalaisesta voin todeta vain
kaikkien saatavilla olevat julkiset tiedot:
Itä-Suomen
hovioikeus on tuominnut 29.4.1997, tuomionumero 439 ja diaarinumero
E95/5, varatuomari Mikko Kovalaisen 75 päivän vankeuteen kahdesta
vastoin parempaa tietoa tehdystä ilmiannosta. Kovalainen
velvoitettiin korvaamaan valtiolle todistelukustannukset 3172,40
markkaa. Kovalainen on tuomittu korvaamaan myös Yrjö Sivolalle sekä
Pertti Mähöselle henkisistä kärsimyksistä 4000 markkaa ja
oikeudenkäyntikuluista 1000 markkaa.
Joensuun käräjäoikeus
on 18.11.2005 antanut päätöksen 05/2065 asiassa R05/1202, jossa
varatuomari Mikko Kovalainen on määrätty esiintymiskieltoon
asiamiehenä tai avustajana 18.11.2005 - 17.11.2008 väliseksi
ajaksi. Tuomio perustuu oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 10a
§:ään.
10 a § (12.12.1958/497)
Jos asiamies tai
avustaja osoittautuu epärehelliseksi, ymmärtämättömäksi tai
taitamattomaksi taikka jos hänet havaitaan toimeensa muutoin
sopimattomaksi, saa oikeus evätä häneltä vallan esiintyä siinä
jutussa. Oikeus voi myös, milloin syytä on, kieltää häneltä
oikeuden enintään kolmen vuoden aikana toimia siinä
tuomioistuimessa asiamiehenä tai avustajana. Jos kysymys on
asianajajasta, oikeuden on päätöksestään ilmoitettava yleisen
asianajajayhdistyksen hallitukselle.
Nurmeksen
käräjäoikeus on määrännyt varatuomari Mikko Kovalaiselle kolmen
vuoden esiintymiskiellon 4.11.2005 - 3.11.2008 väliseksi ajaksi.
Asia on H05/690 ja päätöksen numero 984. Kysymys on
edunvalvonta-asiasta.
Kajaanin kihlakunnanoikeus on 15.6.1993,
päätösnumero 361 asia S93/36, tehnyt seuraavan päätöksen: Koska
kantajien avustaja ja asiamies, varatuomari ja asioitsija nimikettä
käyttävä Mikko Kovalainen on esiintymisellään sekä säännösten
tuntemisellaan osoittautunut sekä ymmärtämättömäksi ja
taitamattoamksi, niin kihlakunnan oikeus harkitsee
oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 10 a §:n perusteella oikeaksi evätä
Mikko Kovalaiselta oikeuden esiintyä tässä jutussa enää
avustajana ja asiamiehenä. Oikeus harkitsee myös oikeaksi
Kovalaisen asiattoman ja joko tahallisen tai tahattoman
tiettämättömyyden vuoksi viimeksimainitun lainpaikan nojalla
oikeuden esiintyä tässä tuomioistuimessa kahden kahden (2) vuoden
ajan tästä päivästä lukien avustajana ja asiamiehenä eli siis
15.6.1995 saakka.
Merkittiin, että Kovalainen huusi
tyytymättömyyttä tehtyyn ratkaisuun ja jatkoi: Mies on noiden
pöytäkirjojen muuntumisen jälkeen vielä tuomarin virassa. Voi
jumalauta. Häpee. Onpa raukka tuomari. Nyt suututit väärän
miehen. Tästä vieltä kuulet. Teen tästä julkisen
asian.
Puheenjohtaja: Kovalainen, poistukaan heti
oikeudesta.
Itä-Suomen hovioikeus on 22.12.2005 antanut
päätöksen nro 1541, jossa se on määrännyt varatuomari Mikko
Kovalaisen esiintymiskieltoon Itä-Suomen hovioikeudessa 22.12.2005
-15.12.2008 väliseksi ajaksi.
Helsingin hovioikeus on
määrännyt 29.12.2006 varatuomari Mikko Kovalaisen
esiintymiskieltoon kolmeksi vuodeksi. Esiintymiskielto päättyy
30.11.2009. Päätöksen numero on 4082. Asia koski törkeää
petosta ja tuomarin esteellisyyttä.
Itä-Suomen hovioikeus on
27.6.1996 antamassaan päätöksessä numero 752 määrännyt
varatuomari Mikko Kovalaiselle vuoden esiintymiskiellon sekä
katsonut viitaten oikeudenkäymiskaaren 15:4;1:een, että Kovalaisen,
joka ei ole asianajaja eikä yleinen oikeusavustaja hänen tulee
esittää päämiehen omakätisesti allekirjoittama
valtakirja.
Korkein oikeus on jo 7.6.1994 viitaten juuri
Oikeudenkäymiskaaren 15:4 jutussa S94/461 katsonut, että Kovalaista
ei hyväksytä erään jutun asiamieheksi, ennenkuin Kovalainen
esittää asianmukaisen valtakirjan tai muun selvityksen.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti