Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedu on joutunut historiansa vakavimman taloudellisen ja hallinnollisen kriisin eteen. Opetus- ja kulttuuriministeriö perii oppilaitokselta takaisin yli 2,2 miljoonaa euroa korkoineen vuosien 2022–2023 valtionosuusrahoituksesta. Summa on moninkertaistunut kevään ensiarvioista ministeriön syvennettyä tutkimuksiaan.
Laskun taustalla on kolmansista maista, erityisesti Venäjältä ja Kiinasta, suuntautunut opiskelijoiden rekrytointi. Opetushallituksen laajoissa tarkastuksissa paljastui vakavia, järjestelmällisiä ja toistuvia puutteita ulkomaalaisten opiskelijoiden opintojen järjestämisessä, henkilökohtaisissa opintosuunnitelmissa (HOKS), näyttöjen suunnittelussa sekä lakisääteisessä dokumentoinnissa. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan opiskelupaikkoja on annettu jopa hakijoille, jotka olivat virallisesti hylätty suomen kielen kokeissa, vaikka Jedulla on lupa järjestää vain suomenkielistä opetusta.
Byrokratian ja käytännön arjen törmäyskurssi
Kuntayhtymän johto on puolustautunut vetoamalla siihen, että kyseessä on pelkkä muotovirhe – puute dokumentoinnin muodossa, ei itse opetuksen sisällössä. Johdon mukaan valtionosuusrahoitus on käytetty oikein suoraan koulutukseen, opiskelijat ovat todistetusti olleet läsnä ja he ovat suorittaneet opintojaan. Jedu aikoo jättää virallisen oikaisuvaatimuksen ministeriön päätöksestä yhtymähallituksen kokouksessa lokakuun lopussa.
Tämä puolustuspuhe kuitenkin ontuu hallinto-oikeudellisessa syynissä. Valtion virkamiesjuristit katsovat asiaa puhtaasti lakipykälien kautta: jos opiskelijalta puuttuu vaadittava kielitaito, hän ei viranomaisten silmissä kykene itsenäisesti ymmärtämään työturvallisuusmääräyksiä, materiaaliopinnoita tai suorittamaan tutkintokriteerien mukaisia näyttöjä. Paperittomuus ja laiminlyönnit kirjaamisissa ovat valtiontalouden tarkastuksessa yhtä vakavia virheitä kuin opetuksen puuttuminenkin.
Kuka maksaa laskun ja miten käy Kalajoen?
Koska ministeriön päätös kohdistuu juridisesti suoraan emoyhtiöön eli koulutuskuntayhtymään, julkisuuteen ei ole annettu toimipistekohtaisia eritellyitä summia. Emme siis tiedä tarkalleen esimerkiksi Kalajoen kampuksen tai sen Artema-yksikön taloudellista osuutta jättilaskusta. Varmaa kuitenkin on, että takaisinperintä iskee suoraan Jedun yhteiseen kassaan, mikä heikentää kuntayhtymän omaa pääomaa ja pakottaa sen laajoihin säästöihin.
Tämä heijastuu suoraan alueen 13 jäsenkuntaan, kuten Kalajokeen, jotka kantavat perussopimuksen mukaisen vastuun kuntayhtymän riskeistä. Vaikka kunnat eivät osallistu opetuksen arjen pyörittämiseen, ne vastaavat kiinteistöinvestoinneista. Kalajoki on panostanut merkittävästi uuteen kampushankkeeseensa, ja nyt yhteisen kassan tyhjeneminen luo synkän varjon tulevaisuuden investointien ja koulutustarjonnan päälle.
Kansainvälisyyden kaksi puolta: Vuosi 1995 vs. 2026
Tilanne herättää pakollisen vertailun menneisyyteen. Vielä 1990-luvun puolivälissä Kalajoen Artemaan onnistuttiin tuomaan Venäjän Karjalasta nuoria opiskelijoita, jotka oppivat ammatin "tekemällä ja näyttämällä" – mestari-kisälli-mallilla. Silloin oppilaitoksen arjessa venyttiin: venäjänkieliset opettajat ja opiskelijatoverit toimivat tulkkeina, ja nuoret suorittivat opintonsa erinomaisin arvosanoin. Lopputuloksena saavutettiin huikeita inhimillisiä ja taloudellisia onnistumisia: ryhmästä nousi Suomeen menestyviä rakennusalan yrittäjiä ja Venäjän Karjalaan merkittäviä päättäjiä. Suomen valtio sai sijoittamansa rahat moninkertaisesti takaisin verotuloina.
Miksi tämä ei onnistu enää vuonna 2026? Vastaus on säännösten jäykistymisessä ja digitaalisessa valvonnassa. Ennen vanhaan oppilaitoksilla oli vapaus soveltaa ja katsoa ihmistä pykälien takana. Nykyään kaikki tiedot ristiinajetaan sähköisissä rekistereissä algoritmien toimesta. Järjestelmä on muuttunut sokeaksi inhimillisille tekijöille – se ei tunnista sitä, että osa venäläisistä nuorista pakenee naapurimaan sotaa ja autoritaarisuutta haluten vain rakentaa turvallisen tulevaisuuden rehellisellä työllä ja käden taidoilla. Järjestelmä näkee vain puuttuvan kielitaitotodistuksen.
Valituksen ammattitaito koetuksella
Suurin kysymysmerkki on nyt se, riittääkö Jedun oma ammattitaito ministeriön haastamiseen. Vastassa ovat valtion parhaat valtionosuusjuristit, jotka ovat hioneet päätöstään kuukausia. Jos Jedu yrittää marssia oikaisuvaatimusprosessiin pelkillä selityksillä alueellisesta työvoimapulasta tai korjaamalla puutteellisia papereita takautuvasti, on epäonnistumisen riski valtava.
Oman mausteensa soppaan tuo se, että Jedun hallinnossa istuu Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari, joka on taustaltaan etevä juristi ja toimii yhtymähallituksen varapuheenjohtajana. Puoskarin rooli on kuitenkin vaikea kaksoisroolin ja esteellisyyden vuoksi; hän ei voi toimia kuntayhtymän omana asianajajana, ja Kalajoen edustajana hänen on suojeltava ensisijaisesti oman kaupunkinsa veronmaksajia muiden tekemiltä virheiltä.
Jotta Jedu voi selvitä tästä miljoonasotkusta, sen on uskallettava katsoa peiliin, myönnettävä järjestelmän valvonnan pettäminen ja ostettava prosessiin ulkopuolista, huipputason hallinto-oikeudellista apua. Pelkkä maalaisjärkeen vetoaminen ei enää nykypäivän byrokratiassa riitä – sen saimme tällä viikolla kokea vaikeimman kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti