Erkin blogi: MA 08.12.2025 Tärkeitä asioita

Susijahdit olivat ennen sallittuja. Kuva Typpön miesten susijahdista.

Suhteellisen suojelun taso susissa on määriteltävä uudelleen

Vuoden 2025 alussa, tarkemmin maaliskuussa, Suomen susikanta oli Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan noin 430 sutta (vaihteluväli 413–465), mikä oli merkittävä kasvu edellisvuodesta (n. 295). Kantamäärä vaihtelee vuoden mittaan: marraskuussa 2025 ennustettiin kannan kasvavan jopa 557 yksilöön (476–669), mutta maaliskuussa 2026 se taas laskisi noin 436 yksilöön. Kasvu painottuu voimakkaasti läntiseen Suomeen, ja susireviirien määrä kasvoi myös merkittävästi.

Mielestäni susien suhteellisen suojelun taso tulee olla 260. Susien elinpiiriä on rajotettava sellaisille alueille, joissa se ei ole uhka ihmisille.

Eilen oli havaintoja Kalajoen Holmanperällä 2-3 sudesta, jotka kiertelivät ihmisten pihoissa. Mehtäkylän ja Merijärven maastoissa on eiliseltä havaintoja suuresta susilaumasta.

Tunnin junan kannattavuusedellytykset ovat yhtä huteralla pohjalla kuin Hiekkasärkkien junan toiminta aikanaan.

Tunnin junan kannattavuus on todistamatta

Väyläviraston hankearviointi (2020): Väyläviraston alustavan hankearvioinnin mukaan Helsinki–Turku-nopealla junayhteydellä olisi nykyisillä perusteilla ollut heikko kannattavuus. Hankkeen hyöty-kustannussuhde (HCS) olisi ollut ilman vaiheittaista rakentamista vain noin 0,44, mikä tarkoittaa, että kustannukset olisivat merkittävästi suuremmat kuin suorat hyödyt.

Hankkeesta vastaava pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) on julkisuudessa kritisoinut hanketta ja toivonut uutta harkintaa hankkeen etenemisestä.

Ranne sanoi Iltalehden haastattelussa 18. heinäkuuta, ettei hanke ollut komission mukaan taloudellisesti kannattava ja ettei asia tullut minkäänlaisena yllätyksenä. Ministeri myös sysäsi vastuuta hankkeessa mukana oleville kunnille ja sanoi, että hankkeen eteneminen on nyt niiden käsissä.

Mielestäni tunnin junahanke on järjetön, koska ei ole tehty luotettavia kannattavuusselvityksiä ja ympäristövaikutusselvitystä.

Entinen Raution suojeluskuntatalo, joka toimi myöhemmin Raution kunnantalona. Keisarillisen majesteetin armollisella kuntajakoasetuksella Suomeen muodostettiin vuonna 1865 kuntia. On jo aika siirtyä ajan vaatimuksiin.

309 kunnan sijaan 100 pientalousaluetta

Keisarillisen Majesteetin armollisella asetuksella Suomen perustettiin kuntia vuonna 1865. Kuntien määrä on nyt 309. Kunnat voitaisiin korvata n.100 pientalousalueella. Suomesta voitaisiin purkaa väliportaan hallinto eli ELY-keskukset ja aluehallintovirastot sekä maakuntahallinto.

Sairaalapalvelut ovat kansalaisille tärkeitä. Ne pitää olla lähellä. Kuva Kalajoen sairaalasta.

Sairaalaverkko on turvattava

Erikoissairaanhoito on siirrettävä Suomen valtion vastuulle. Vastuusairaalaverkosto tulee siirtää pientalousalueiden vastuulle. Hyvinvointialueet tulee lakkauttaa kokonaan. Pientalousalueille tulee rakentaa senioritaloja ja seniorikeskuksia yksityisellä pääomalla.

Maahanmuuton kustannukset on järkyttävät suuret

Professori: "Maahanmuuton kustannukset jopa 900 000€ per tulija" (Vesa Kanniainen) | Puheenaihe 614

https://www.youtube.com/watch?v=_mHH2pM_qMo&t=86s

Professori teilaa tutkimuksen maahanmuuton hyödyistä

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d2acc710-2121-4ec1-8066-ed54c998601c?fbclid=IwY2xjawOim0RleHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZBAyMjIwMzkxNzg4MjAwODkyAAEedyxtCvWEt3VmRW5OrK3MijkOAg1xJnO3N2bP6Q22VB2h1QgNBFbAqkbVS1E_aem_8XD58sefP5MoLW2IQkRHnQ

Matti Viren: Miksi maahanmuuton todellisia kustannuksia ei lasketa? | Keijocast #79

https://www.youtube.com/watch?v=i3PlNuIepjo

Talouspolitiikka, markkinatalous, verotus ja maahanmuutto (Matti Viren) | Puheenaihe 544

https://www.youtube.com/watch?v=lmRxLGYyxKY

Samuli Sibakoff, perussuomalaisten eurovaaliehdokas 2019

https://www.youtube.com/watch?v=0BChY1k-WAw

Pauli Vahtera Vantaalta

Suomi hukkuu ulkomaalaisiin sosiaaliturvaturisteihin

Viimeisen 12 kk aikana Suomesta on hakenut ensimmäistä oleskelulupaa 50.214 ulkomaalaista. Lisäksi kansainvälistä suojelua ovat hakeneet lähinnä ukrainalaiset 11.526 ja turvapaikanhakijat 2583.

Käytännössä kaikki saavat myönteisen päätöksen tai jäävät tänne laittomina. Tulijoita on ollut yli 64.000 ja silti työnantajien EK ruikuttaa tarvitsevansa joka vuosi 40.000 uutta tulijaa. Niin varmaan, koska tuosta valtavasta määrästä työperustaista lupaa haki vain 11.153 henkeä.

Suuri tulijoiden määrä johtuu erityisesti Sanna Marinin hallituksen avaamista ovista opiskelijoiden perheille. Kun verrataan aikaan ennen Marinia vuotta 2018 oli perheperusteisia hakijoita 11.000 ja nyt 24.400. Miksei Orpon hallitus ole tukinnut tuota ilmiselvää sosiaaliturvaturistien tulvaa.

Marin toivoi ja onnistui tekemään ison muutoksen tulijoihin. Vuonna 2018 oleskelulupia hakivat venäläiset, ukrainalaiset, intialaiset ja kiinalaiset. Silloin työn perusteella oleskelulupaa haki 10.800 ihmistä, nyt 11.100. Miksi tulla töihin kun ilmaisen elatuksen saa helposti.

Viimeisen 12 kk:n aikana tänne ovat tungeksineet intialaisten lisäksi oleskelemaan väkeä mm. Bangladeshista, Sri Lankasta, Nepalista, Pakistanista, Iranista, Nigeriasta ja Somaliasta. Myös 1094 venäläistä on saanut ensimmäisen oleskeluluvan. Mistä he tulivat, koska rajanhan pitäisi olla kiinni. Lisäksi 5400 venäläistä sai jatko- tai pysyvän oleskeluluvan.

Erkin kommentti: Sosiaalituet vain Suomen kansalaisille