Kuningas Kustaa Aadolf II, keisari Aleksanteri I ja kuningas Aadolf Fredrikin muotokuvat on maalannut taitielija Rosista Tancheva.
Taidenäyttelyssäni on Raution viimeisen kansanedustajan virsiruonoilija Leonard Typpön muotokuvapiirros, jonka on tehnyt taiteilija Tanja Luukkonen
Olen lisäksi selvittänyt rautiolaisia asioita tekoälyn avulla. Rautiolaisuudelle on ominaista
1.suuri tohtorien määrä suhteessa väestön määrään
2.suuri siirtolaisuuden määrä suhteessa väestön määrään
3.erittäin suuri painonnoston arvokisamitalien määrä suhteessa väestön määrään
Neljäs asia on rautiolaisten väestön rakenne
Onko Raution nykyinen väestönrakenne poikkeava?
Kyllä on, sillä Kalajoen Raution taajaman ja entisen kunnan alueen väestönrakenteelle on tyypillistä poikkeuksellisen korkea lapsiperheiden ja nuorten osuus, mikä selittyy alueen vahvalla vanhoillislestadiolaisella herätysliikkeellä. [1, 2]
Vaikka Raution nykyinen väestörakenne heijastelee uskonnollisia perinteitä, se on kytköksissä myös laajempiin yhteiskunnallisiin trendeihin seuraavien ilmiöiden kautta:
Uskonnollisen taustan vaikutus väestöön
Korkea syntyvyys ja suurperheet: Vanhoillislestadiolaisuudessa torjutaan perinteisesti syntyvyyden säännöstely. Tämän seurauksena Kalajoen ja Raution alueella on syntynyt huomattavasti enemmän lapsia tuhatta asukasta kohden kuin Suomessa keskimäärin.
Nuori ikärakenne: Korkean lapsiluvun vuoksi väestön keski-ikä on pysynyt matalampana ja alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä merkittävästi korkeampana kuin monilla muilla Suomen maaseutualueilla.
Paikallinen elinvoima: Monet Suomen maaseutukylät kärsivät vakavasta ukkoutumisesta ja väestökadosta. Rautio on puolestaan onnistunut säilyttämään elinvoimansa ja suuren lapsimääränsä ansiosta esimerkiksi oman kyläkoulunsa. Kylä valittiinkin Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi osoituksena tästä aktiivisuudesta. [1, 2, 3]
1. Kasvukeskukset (Keskusta ja Hiekkasärkät)
Kehityksen suunta: Kasvava ja keskittyvä.
Piirteet: Kalajoen keskustaajama on kunnan ainoa alue, jonka väkiluku on kasvanut tasaisen varmasti. Se imee asukkaita kunnan omista kylistä sekä naapurikunnista. Hiekkasärkkien alue puolestaan houkuttelee uusia asukkaita ja matkailijoita, mikä pitää alueen dynaamisena, joskin väestönvaihtuvuus on sesonkien mukaan suurta. [1]
2. Rautio (Omaleimainen maaseutukeskus)
Kehityksen suunta: Vakaa ja elinvoimainen, lievästä rakennemuutoksesta huolimatta.
Piirteet: Noin 600–1 000 asukkaan Rautio (taajamassa noin 380 asukasta) poikkeaa muiden sivukylien trendistä. Vaikka se sijaitsee kaukana merenrannasta ja keskustasta (n. 30 km), sen korkea syntyvyys on hidastanut väestön ikääntymistä ja pitänyt lapsiperheiden määrän korkeana. Rautio pystyy tarjoamaan edelleen omia peruspalveluita (kuten uuden kyläkoulun), mikä houkuttelee nuoria perheitä jäämään tai muuttamaan takaisin. [1, 2, 3, 4]
3. Taantuvat maaseutukylät ja liitosalueet (Esim. Himangan sivukylät ja Mehtäkylä)
Kehityksen suunta: Voimakkaasti laskeva ja ukkoutuva.
Piirteet: Kalajoen pienemmät maaseutukylät (kuten Mehtäkylä tai Vasankari) sekä vuonna 2010 liitetyn Himangan reuna-alueet kärsivät perinteisestä maaseudun rakennemuutoksesta. Niistä nuoret muuttavat työn ja opintojen perässä Kalajoen keskustaan tai suurempiin kaupunkeihin (kuten Ouluun tai Ylivieskaan). Näillä alueilla ei ole vastaavaa uskonnollista perherakennetta korjaamassa tilannetta, joten kuolleisuus ylittää syntyvyyden ja väestö ikääntyy nopeasti. [1, 2, 3]
Yhteenveto kylien välisistä eroista
Väestötrendi |
Ikärakenne |
Vetovoimatekijä |
|
|---|---|---|---|
Kalajoen keskusta |
Kasvava |
Monipuolinen, työikäiset |
Palvelut, työpaikat, asuminen |
Rautio |
Vakaa / loivasti laskeva |
Poikkeuksellisen nuori |
Tiivis yhteisö, perinteet, koulu |
Muut sivukylät |
Voimakkaasti laskeva |
Ukkoutuva, iäkäs |
Luonnonrauha, edullinen asuminen |
Ilman herätysliikkeen tuomaa korkeaa lapsilukua Rautio olisi todennäköisesti kokenut saman kohtalon kuin muut Suomen ja Kalajoen pienet maaseutukylät: koulun lakkauttamisen ja palveluiden nopean vetäytymisen keskustaan. [1]
Nykyiset muutostrendit
Vaikka Raution uskonnollinen tausta tekee sen väestörakenteesta edelleen poikkeuksellisen, ilmiö on murroksessa:
Yleinen syntyvyyden lasku: Aluekehityksen seurantatietojen mukaan syntyvyys on 2020-luvulla laskenut huomattavasti myös kaikkein vahvimmilla lestadiolaisalueilla Pohjois-Pohjanmaalla.
Perhekoon pieneneminen: Vaikka uskonnollisen yhteisön perhekoot ovat yhä Suomen keskiarvoa suurempia, myös herätysliikkeen sisällä perhekoot ovat nuorempien sukupolvien myötä muuttuneet maltillisemmiksi. [1, 2, 3]
Kalajoen ja valtakunnan erot väestörakenteessa
Kalajoen väestörakenne on pitkään poikennut edukseen tyypillisistä suomalaisista maaseutukaupungeista. Ero näkyy erityisesti nuorten ikäluokkien suuressa osuudessa:
Nuorten osuus: Kalajoella alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on liikkunut noin 18–21 % tuntumassa. Koko Suomen keskiarvo saman ikäisille on valunut noin 15 prosentin tasolle.
Luonnollinen väestönlisäys: Kun suurin osa Suomen kunnista kärsii siitä, että kuolleita on enemmän kuin syntyneitä, Kalajoki on 2020-luvulla raportoinut useana vuonna positiivista luonnollista väestönlisäystä eli syntyneitä on ollut enemmän kuin kuolleita.
Polarisaatio kunnan sisällä: Vaikka kylät kuten Rautio säilyttävät nuoren rakenteensa, Kalajoen sisällä väestö keskittyy yhä enemmän keskustaajamaan. Pienemmät perinteiset maaseutukylät ilman vahvaa herätysliiketaustaa sen sijaan ukkoutuvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti