Uudistin taidenäyttelyni esittelypuhetta, koska taidenäyttelyni on hyväksytty Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin 750-vuotisjuhlavuoden ohjelmaan
Vuonna 1276 perustettu tuomiokapituli loi pohjan suomalaiselle julkiselle hallinnolle, koulutukselle ja sivistykselle. Juhlavuoden valtakunnallinen teema on "Sydämen sivistystä vuodesta 1276". Tämä asia sopii erittäin hyvin rautiolaiseen arvomaailmaan. Olen siitä äärettömän iloinen ja onnellinen.
Hei Erkki,
kiitos näyttelysi tiedoista. Se sopii hyvin osaksi juhlavuoden ohjelmaa ja lisäsin sen nyt juhlavuoden tapahtumakalenteriin.
Mukavaa kevään jatkoa!
Ystävällisin terveisin
Karoliina Haapalehto
Projektikoordinaattori
Sydämen sivistystä jo 750 vuotta -hanke
Turun
arkkihiippakunnan tuomiokapituli
p.
050 5358926
karoliina.haapalehto@evl.fi
Tässä alkuosaa esittelypuheestani
Esittelypuhe 29.06.2026 klo 14.00
Hyvät näyttelyvieraat,
Kun katsomme pientä, rauhallista maaseutupitäjää Vääräjoen varrella, emme ehkä heti arvaa, kuinka dramaattisia, syviä ja suuria tarinoita sen sielunmaisema kätkee sisäänsä. Mitä oikeastaan on rautiolaisuus? Se on ilmiö, joka hakee vertaistaan koko Suomen historiassa. Se on mielenlaatu, jossa yhdistyvät käsittämätön sitkeys, tiedon jano ja rohkeus astua maailmannäyttämölle.
Tämä taidenäyttely on syntynyt rautiolaisen identiteetin poikkeuksellisista palasista. Taidenäyttelyni on virallinen osa laajempaa Kalajoki 500 vuotta -juhlanäyttelyäni. Samalla se kytkeytyy osaksi vielä suurempaa eurooppalaista virtaa, sillä Oulu on tänä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki, ja tämä näyttely on mukana tässä upeassa kokonaisuudessa. Euroopan ja maailman kartalla Rautio on aina ollut kokoaan suurempi.
Tänä vuonna näyttelyllämme on vielä yksi erityisen arvokas ja historiallinen kytkös. Se on virallisesti hyväksytty osaksi Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin 750-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Vuonna 1276 perustettu tuomiokapituli loi pohjan suomalaiselle julkiselle hallinnolle, koulutukselle ja sivistykselle. Juhlavuoden valtakunnallinen teema on "Sydämen sivistystä vuodesta 1276". Kun mietimme tätä teemaa – sydämen sivistystä – huomaamme, että se resonoi täydellisesti rautiolaisen sielun ja historian kanssa. Rautiossa sivistys ei ole koskaan ollut vain kylmää tiedon keruuta, vaan se on ollut sydämen sivistystä: yhteisöstä huolehtimista, henkistä paloa ja syvää periaatteen lujuutta.
Tämä rautiolainen sydämen sivistys ja rohkeus on aina tähdännyt myös maailmalle. Rautiosta lähti kaikkiaan 889 siirtolaista – määrä, joka suhteessa senaikaiseen väkilukuun on valtakunnallisesti poikkeuksellisen suuri. Lähes jokaisesta talosta ja perheestä lähti joku maailmalle. Heistä 619 suuntasi Amerikkaan. Yksi näiden siirtolaisten jälkeläisistä, rautiolaistaustainen John Raymond Ylitalo, nousi aina Yhdysvaltain Suomen-suurlähettilääksi saakka. Kirjoissaan hän valottaa maailmanpolitiikan kulissintakaisia salaisuuksia Naton perustamisesta siihen mysteeriin, miksi USA jätti sodan julistamatta Suomelle.
Maailmalle on ponnistettu muutenkin kuin siirtolaisina. Tästä vahvasta eteenpäinpyrkimisestä ja menestyksestä kertoo näyttelyssäni oleva karikatyyrimaalaus Pekka Niskasta. Hän on loistava esimerkki rautiolaisista juurista ja siitä, miten täältä ponnistetaan huipulle. Hänen nimeään kantava yrityksensä laajeni Suomesta useisiin Euroopan maihin. Pekka Niska oli esimerkillinen työnantaja, joka valittiin Suomen parhaaksi työnantajaksi, koska hän piti aidosti huolta työntekijöistään ja palkitsi heitä jopa terveistä elintavoista. Ja löytyipä tästä monipuolisesta miehestä sellaistakin herkkyyttä ja taitoa, että hän voitti vakiotanssin Suomen mestaruuden.
Rautiolaisuus on myös henkistä viisautta ja periksiantamatonta tahtoa. Tästä pienestä pitäjästä on noussut peräti 24 tohtoria – akateeminen saavutus, joka on suhteessa asukaslukuun täysin omassa luokassaan. Täällä on aina janottu sivistystä ja totuutta. Siitä kertoo myös Sulevi Juholan tekemä, perinpohjainen Pähkinäsaaren rauhanrajan tutkimus, joka haastoi perinteisen historiankirjoituksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti