maanantai 20. lokakuuta 2025

TI 21.10.2025 Jatkosodan historiaa


Isäni Martti Aho


Kuvassa oikealta Martti Aho, Jalo Nivala, Erkki Saari ja tuntematon.

Isä vartiossa

Isä, kaljupäinen mies, sotilaskoulutuksessa

Isä ja Leo Mäenpää

Isä asemasodan aikana. Isä oikealla istumassa. Muistona tuolta ajalta kaunis koristerasia.

Jatkosodan aikana Raution miehet osallistuivat sotaan siten, että reserviläiset kuuluivat JR/29:ään, jonka komentajana oli evl. Paavo Susitaival. Ne miehet, jotka sodan kestäessä suorittivat asevelvollisuuttaan kuuluivat JR/50:een, jonka komentajana oli evl. Aho. Asevelvollisia oli myös JR/8:ssa, jonka komentaja oli ev. AuttiTämä rykmentti on "tuntemattoman sotilaan rykmentti".

Keskipohjalaisrykmentti määrättiin liikekannallepanomääräyksen mukaan perustettavaksi 18.6.1941. Tällöin lämpimänä kesäpäivänä jaettiin Raution reserviläisille palvelukseenastumismääräys. JR/29:n III-pataljoona muodostettiin Sievin asemalla. Sinne rautiolaiset marssivat 18.6.1941 Pöllän koululta.


Nämä kolme rykmenttiä JR29, JR50 ja JR8 muodostivat tulevissa sotatoimissa 11 divisioonan, jonka komentajan oli jalkaväenkenraaliksi myöhemmin noussut K.A.Heiskainen, joka sai lempinimen "Kylmä Kalle".

Kun III pataljoona oli Sievissä Ylitalojen pihoilla saatu koottua, sotilaspuvut ja varustukset aseineen jaettua, marssi se komppanioittain Sievin aseman KPO kaupan vieressä olevalle kentälle. Rykmentinkomenttaja everstiluutnantti Paavo Susitaival piti voimakashenkisen puheen pataljoonalle.


20.6.1941 kolmas pataljoona, jossa rautiolaiset olivat sen seitsemännessä komppaniassa sekä osa kranaatinheitinjoukkueessa, kuormattiin niin sanottuihin härkävaunuihin. Ylivieska-Iisalmi-Pieksämäki kautta tultiin Joensuun lähelle Ylämyllyn aseman tienoille 23.6. Täällä otettiin telttamajoitus käyttöön, ja varsinainen sotilasselämä alkoi.


Seitsemännen komppanian ensimmäinen taistelu


Kolmas pataljoona sai määräyksen 6.7.1941 vallata rajan läheisyydessä oleva vihollisen tukikohta Ilomäki. Se kuului Värtsilän pitäjään. Illalla 17.45 annettiin suomalaisten tykistökeskitys Ilomäkeen. Hyökkäyksen ensimmäisessä portaassa oli 8 komppania (Kalajoki). Tässä ensimmäisessä hyökkäyksessä kävi niin, että oma krh tulittaessa Ilomäkeä ampui vahingossa liian lyhyitä laukauksia. Näistä osa putosi etenevään komppaniaan. Eteneminen pysähtyi. Kaatuneita ja haavoittuneita tuli. Tämän johdosta 8 komppania vedettiin takaisin ja nyt oli 7 komppanian vuoro. Komppanian kolmas joukkue teki oikealta sivustalta kaarroksen ja karkotti siellä olleen vihollisen partion. Tämä käytti ensi kerran ns. kiväärikranaatteja, jotka ammutaan tavallisella kiväärillä ja ovat käsikranaatin kokoisia. Ne räjähtävät ilmassa. Näistä kranaateista Jaakko Yliverronen haavoittui käteen ja joukkueenjohtaja vänrikki Eero polveen. Ilomäen varustukset olivat niin vahvat, että ilman tykistön tulivoimaa ja apua ei noille bunkkereille voitu mennä. Rinteessä haavoittui muun muassa Kaarlo Korhonen Rautiosta.

Seuraavana aamuna hyökkäys uusittiin tykistötulen jälkeen ja nyt Ilomäki vallattiin suuremmitta tappioitta.


Seitsemännen komppanian toinen taistelu


Ilomäen valtauksen jälkeen 12.7.1941 III pataljoona alistettiin osittain JR 50:lle ja JR 8:lle. Seitsemäs komppania hyökkäsi JR 8:n kanssa Koirivaaran maastossa. Kun lähdettiin metsätieltä hyökkäämään Koirivaaran kukkuloita kohti, oli 7 komppanian ryhmitys kantakolmio. Se tarkoitti sitä, että eturivissä etenivät I, II ja IV joukkueet, III joukkue, joka oli menettänyt joukkueenjohtajan Ilomäessä, oli hyökkäyksen reservinä ja eteni noin 50 metriä takana. Noin kilometrin jälkeen alettiin nousta ensimmäiselle kukkulan rinteelle. Rinteen päällä oli jotakin rakennelmia ja todettiin liikehdintää. Kun ei oltu varmoja, missä vihollinen oli ja missä oli omat joukot, huudettiin rinnettä noustessa, että "Onko siellä suomalaisia?". Sieltä vastattiin "On suomalaisia". Mutta lähestyttäessä mäen ylärinnettä alkoivat konekiväärit laulaa ja käsikranaatteja lenteli mäeltä suomalaisia kohti. Komppania sai tuliylläkön niskaansa. Käsikranaatit lentelivät ja suorasuuntaustykin ammukset sekä kaukaisempi tykistö yhtyi leikkiin. Rautiolaisista Vilho Hihnala haavoittui konekiväärisuihkusta vaikeasti ja joukkosidontapaikalle kannettaessa hän menehtyi. Aukusti Pahkamaa haavoittui käsikranaatista jalkaansa. Kirivaaran valtauksen jälkeen seitsemäs komppania siirtyi metsämaastossa muutaman kilometsin päässä olevaan Helmelänvaaran tienoille.

Seitsemäs komppania ohittaa Soanlahden

Seitsemäs komppania sai marssia vapaasti Soanlahden maantietä etelään, Jääkärikomppania oli lähetetty pyörillä vihollisen perään. Rykmentti sai 18.7.1941 käskyn siirtyä marssien Uomaalle. Samalla kuljettiin talvisodan kuuluisan Lemetin mottialueen läpi.


Vanhan rajan ylitys


Uomaalta jatkettiin marssien melko vapaasti. Tilanne oli vihollisen puolella käynyt kestämättömäksi. Siksi se vetäytyi nopeasti. Uomaalta jatkettiin Käsnäselän kautta Kolatselkään. Tällä välin ylitettiin vanhan valtakunnan raja. Seutu oli rämeistä metsää. Pahaista maantietä jatkettiin Kolatselkään, jossa nähtiin harmaita Itä-karjalaisen rakennustyylin puoliksi lahonneita taloja.

Hyrsylän taistelut

Kolmas pataljoona saapui 24.7.1941 korpimaiseman halki monta vuorokautta marssittuaan Hyrsylän kylän lähistölle. Marssien aikana viholliseen yhteyttä oli pitänyt kevytosasto Riitesuo, jolta kolmas pataljoona otti etulinjan valvonnan vastuulleen. Seitsemäs komppania asettui asemiin itäänpäin menevän vähäisen tien molemmin puolin.

Rautiolaisten kolmas taistelu

Kolmas pataljoona sai 25.7.1941 määräyksen vallata Hyrsylän kylä. Pataljoona kiersi Hyrsylän itäpuolelle sitä polkua, jota se oli aikaisemmin partioinut. Kylän valtauksen jälkeen pataljoona kokonaisuudessaan saapui Suonjoen rannalla Ignoilan kylän luokse. Igonoila asemavaiheen aikana ei ollut helppoa. Tällöin kaatuivat Heikki Perttula, Veikko Kola ja Erkki ToivanenHeino Hillukkala, Onni Olkkonen, Vilho Murtoniemi, Jaakko Tokola, Eino Mustasaari, Osmo Tokola ja E. Pirttilahti haavoittuivat.

JR 50 otti 12.8.1941 Ignoilan asemat ja kolmas pataljoona siirtyi kuorma-autoilla Yläjoelle, jossa I ja II pataljoona jo olivat. Ajoa kesti nelisen tuntia.
Komppania majoittui 20.8.1941 Beskin asemalta noin 1 km itään. Petroskoin rautatie oli saatu poikki. Ratakiskoja oli räjäytetty ainakin kahdeksasta kohti. Panssarijuna jäi mottiin. Saksalaiset pommikoneet saivat lopulta tuhottu panssarijunan. Hyrsylän ja Yläjoen seudun taistelupäivät ja viikot olivat JR 29:lle erittäin raskaat.

Somban kylän valtaus

JR29, jolle Raution komppania oli alistettu, sai käskyn vallata tulivalmistelun jälkeen Somban kylä. Iltamyöhällä seitsemäs komppania sai käskyn saartaa kylä idästä. Viholliseen saatiin heti kosketus ikävällä tavalla, Yksi Raution mies surmattiin pistimellä. Siinä syntyneessä kahakassa Otto Saaronmaa sai kuitenkin tuhottua vihollisporukan. Seuraava päivä ja yö pidettiin motti kiinni. Motitus onnistus ja Somban kylä vallattiin. Vihollisia kaatui 53.

Ikävä yllätys

Somban jälkeen kauniin syyskesän päivän siirryttiin muutamia kilometrejä itään. Komppania sai muutaman kilometrin marssittuaan luvan pystyttää teltat. Oli lepohetken vuoro. Niinpä kolmas joukkuekin pystytti kaksi telttaa ja pojat hiipivät levolle,. Kolmannessa joukkueessa jäi vartioon aluksi Olavi Blomqvist. Eipä kestänyt monta minuuttia, kun telttaan kuului outoa huutoa ja laukaus. Sombasta harhailevia vihollisia oli metsässä pyrkimässä omille linjoilleen. Yksi yritti pistimellä surmata Olavin. Vihollinen saikin Olavin sydämen kohdalle osuman, mutta Olavi, joka tunnettiin erittäin nopeana ja toimintakykyisenä miehenä, sai survaistua pistimen sivuun. Pistin nirhaisi rintalastaan aikamoisen kolon. Olavin konepistooli lopetti pistämistä yrittäneen suuren miehenkoljatin. Olavi vietiin nopeasti JSP:lle.

Sombasta Pääsään

Somban valtauksen jälkeen Raution komppania eteni Suojärven-Petrsokoin leveän maantien tuntumassa. Kintaan kylä vallattiin III pataljoonan voimin ja jatkettiin kilometri kaksi eteenpäin. Saatiin kovaa tykistötulta vastaan. Tässä tykistötulessa Jaakko Yliverronen, joka oli juuri palannut ensimmäiseltä toipumislomaltaan, haavoittui heti uudestaan.

Teru eli Prääsä

Niiniselän kylään ryhtyivät hyökkäämään I ja II pataljoona. Prääsä oli siinä risteyksessä, jossa Kintaasta tuleva tie kohtaa Aunuksesta tulevan tien. Maasto oli suurimmaksi osaksi suota ja vaikeakulkuista rämettä. Matkaan meni koko yö. Kranaatinheitinmiehet ja konekiväärimiehet olivat lujimmilla kantamuksineen. Kukkulalla oli ruispelto, joka oli jo leikattu. Kuhilaita oli pystyssä. Pian alkoi kuulia tulla niskaan. Kylä näkyi hyvin kukkulalle. Ruispelto muuttui perunapelloksi. Siellä oli naapuri vastassa. Kylässä oli useita hyökkäysvaunuja, jotka ryhtyivät ampumaan kukkulalle. Tässä 7.9.1941 aloitetussa Prääsän hyökkäyksessä kaatuivat Niilo Saaronmaa, Matti Kivisaari, Lauri Huuha ja Arvi Hietamäki. Haavoittuneina poistuivat rivistä Lauri Haveri, Jaakko Tokola, Väinö Haapakoski ja Janne Haapasaari.

Prääsän valtauksen aikana haavottuneiden saaminen jsp:ltä eteenpäin oli vaikeaa. Monet haavoittuneet olisivat ehkä selviytyneetkin, jos apu olisi ollut nopeampaa.

III pataljoona hivuuttautui vähän kerralaan Prääsän kauppalaan. Prääsässä yhtyivät rykmentti II ja pataljoona III. JR8 kävi raivoisia taisteluita Pyhäjären asutuskeskuksessa. Täällä Armas Vuorio haavoittui vaikeasti.

Prääsästä Matroosaan ja Vilgaan

Prääsän jälkeen saatiin päivän parin lepo. Prääsästä itään oli vihollinen pesiytynyt metsäkukkulaan, jonka valtaus tuotti uusia tappioita Aale Petäjistö haavoittui vaikeasti. Hänen veljensä Veikko syöksyi auttamaan veljeään, mutta hän kaatui samalle paikalle. Aale saatiin kannettua pois, mutta hän menehtyi joukkosidontapaikalle. Valo Niska ja Kaarlo Verronen haavoittuivat. Pataljoona eteni aina Matroosan kylän laidalle. Matroosan jälkeen Raution komppania eteni vähäisin taisteluin Puolimatkan eli Polovinan kylään. Polivinan jälkeen oli vuorossa Vilgan valtaus. Raju tykistökeskitys osui 7 komppanian alueelle täsmällisesti. Kranaatti osui nuotioon ja Eino Kärkinen huusi apua. Eino menehtyi nopeasti ja Augusti Niiranen oli kaatunut. Keskitys pani komppania sekaisin. Hevosia kuoli ja kalustoa menetettiin. Erkki Kuoppala ja Yrjö Hakkarainen haavoittuivat. Pataljoonan komentaja ratsumestari Eerola kaatui tarkka-ampujan luodista. Taistelussa kaatuivat Eero Yliverronen ja Väinö Hollanti. Saatiin uustista kuulla, että suomalaiset olivat valloittaneet Äänislinnan kaupungin.

Äänislinna

Äänislinnassa oleville sotilaskasarmeille siirtyi myös III pataljoona. Pataljoona oli niin loppuunkulunut, että sille annettiin kolmen viikon toipumisaika. Raution kirkkoherra Kalevi Vihma kävi komppaniaa tervehtimässä.

Syvärille

Lepokauden jälkeen pataljoona ja myöehmmin koko rykmentti siirrettiin junakuljetuksessa Petroskoissa Syvärin asemalle. Syvärin asemalta marssittiin 30-40 km pohjoispuolen heikkoa tietä Äänisjärvelle päin Homorovitsankullän. Täällä otettiin etulinjan vastuu. Homorovitsan rintamilla II ja III pataljoona miehittivät Kimjärven maason. Talvi painoi päälle. Marras-joulukuun vaihteessa alettiin korsujen teko. Maaliskuun 10 päivänä rykmentin purkamiskäsky määräsi, että 1912 ja sen jälkeen syntyneet reserviläiset siirretään I pataljoonan alaisiksi ja osa Kevyt Osasto 10:een. Vuonna 1911 syntyneet ja sitä vanhemmat pääsivät siviliin. Tähän päättyi rykmentti JR 29 vaiheet yhtenäisenä sotilasyksikkönä. Raution komppaniasta suurin osa siirtyi I pataljoonan yhteyteen.

Suomalainen partio kävi 21.7.1942 Kiipuron takan. Partiossa oli 14 miestä. Paluumatkalla linjojen ylitys epäonnistui. Olavi Pokela kaatui ja yhdeksän haavoittui. Vain neljä säilyi terveenä. Omat joukot tulivat apuun.

Suomen Puolesta -dokumentti / OSA 4 "Välirauha"

https://www.youtube.com/watch?v=WIfnZa-qvXo&t=180s

Suomen Puolesta -dokumentti / OSA 5 "Jatkosota"

https://www.youtube.com/watch?v=HXX_K7GcvQ8&t=238s

Suomen Puolesta -dokumentti / OSA 6 "Lapin sota"

https://www.youtube.com/watch?v=2qMLQNtLoh8&t=15s

Suomen Puolesta -dokumentti / OSA 7 "Naiset rintamatehtävissä"

https://www.youtube.com/watch?v=R3WuA9J6cbs


Suomen Puolesta -dokumentti / OSA 8 "Kotirintama"

https://www.youtube.com/watch?v=RAWxkbtjNao&t=219s

Suomen Puolesta -dokumentti / OSA 9 "Sotiemme jälkiseuraukset"

https://www.youtube.com/watch?v=BRFbcXctf4o&t=202s

Tuntemattoman sotilaan rykmentti

https://www.youtube.com/watch?v=ceG0UD40QDM&t=517s

"Tuntematon sotilas" on meille suomalaisille tuttu kirjana ja elokuvana. Kävin ensimmäisen kerran katsomassa Tuntemattoman sotilaan 1950-luvun lopussa tai vuonna 1960 syyskuussa, en ollut tuolloin vielä koulussa. Menin isäni polkupyörän tarakalla elokuviin Ilomantsin Työväentalolle, yöllä palasimme takaisin kotiin huonokuntoista salotietä ajaen. Kalpean kuun valossa ajelimme pimeässä yössä kohti kotia ja erään suon kohdalla usva oli noussut suon päälle. Tuolloin mielikuvitukseni laukkasi ja koin, että olimme oikeasti Tuntemattoman sotilaan elokuvan maisemissa. Tämä kokemus on jäänyt pysyvänä mieleeni ensimmäiseltä elokuvareissultani. Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta tunnettu Jalkaväkirykmentti kahdeksan perustettiin 17. kesäkuuta 1941 Joensuun seudulla sijainneen 8. prikaatin pohjalle. Se liitettiin perustamisessa Paavo Talvelan 11. divisioonaan ja määrättiin aluksi siirtymään Kiteelle ja kesäkuun lopussa 1941 Tynkä-Korpiselän Saarivaaraan sekä Tohmajärven Kenraalinkylään. Tällä videolla etenemme Jalkaväkirykmentti kahdeksan miesten mukana jatkosodan taistelupaikoille vanhojen valokuvien ja tarinani avulla. Tarinani perustuu Jalkaväkirykmentin sotapäiväkirjoista koostamaani lyhyeen Jalkaväkirykmentti kahdeksan sotahistoriikkiin yhdistettynä sodan aikana otettuihin vanhojen ja nyt valokuvankäsittelyjen avulla värittämieni valokuvien avulla. Otan tähän loppuun erään JR 8 toisen pataljoonan sotilaan kertomuksesta pienen katkelman; "Valtakunnan raja ylitettiin heinäkuun 5. pnä ja II pataljoona eteni vihollispartioiden kanssa kahakoiden Petäjävaaran ja Suolampien väliselle kukkulalle. Torjuimme kaikki vihollisen iskut Petäjävaarassa. Samaan aikaan ensimmäinen pataljoona ylitti valtakunnanrajan Saarivaaran alueelta ja joutui siellä kiivaaseen taisteluun vihollisen JR 52 joukkojen kanssa. Se taistelu päättyi vasta 7. heinäkuuta 1941 suomalaisten voittoon. Vastassamme Petäjävaarassa ja Saarivaarassa oli vihollisen JR 52 yksi pataljoona ja sen rippeet pakenivat Tsiipakan suuntaan ja sieltä edelleen Tolvajärvelle. Pataljoonamme eteni Petäjävaarasta 8. heinäkuuta Havuvaaralle johtavalle tielle ja siellä tuli ensimmäinen pataljoonamme avuksi. Havuvaaran omistuksesta kävimme kovia taisteluja ja saimme sen haltuumme 10. heinäkuuta. Havuvaaraa oli puolustamassa vihollisen JR 367, joka vetäytyi itään." JR 8 liitettiin 17.6.1944 seitsemänteen divisioonaan. Rykmentti peräytyi Syvärin takaisilta Juksovanjärven, Särkijärven ja Kiimajärven etulinjasta 18. kesäkuuta Pidman sillan kautta Syvärin pohjoispuolelle. Sieltä rykmentti vetäytyi ensin Latvaan ja sieltä edelleen Kaskanan kautta Pyhäjärven Simanistoon. Vetäytyminen jatkui taistellen Vieljärvelle. Vieljärveltä osa rykmentistä määrättiin 25. kesäkuuta 1944 Suurmäen alueelle viivyttämään Laatokan rantatien suunnassa hyökkääviä venäläisosastoja. Suurmäeltä pataljoonan rippeet peräytyivät taistellen Palalahteen ja sen jälkeen vetäytymistä jatkettiin yhdessä JR 9 pataljoonien kanssa Loimolaan saakka.


Jatkosodan hyökkäysvaihe - miksi Suomi pysäytti etenemisen joulukuussa 1941?

https://www.youtube.com/watch?v=hS-TkK9od5M&t=75s

Jatkosota käynnistyi osana Saksan Operaatio Barbarossaa. Toisin kuin Saksa, Suomi kuitenkin lopetti etenemisen syvemmälle Neuvostoliiton alueille. Paikoin näin tapahtui elo-syyskuussa 1941 ja lopulta hyökkäysvaihe päätetiin joulukuun alussa. Miksi Suomi teki näin? Miksi Suomi ei jatkanut hyökkäystä eteenpäin?

Jatkosota - Hyökkäys Neuvostoliittoon

https://www.youtube.com/watch?v=OpimUkk6iLM&t=2s

Talvisota päättyi maaliskuussa 1940 rauhansopimukseen Neuvostoliiton kanssa, jonka yritys liittää Suomi kansojensa joukkoon oli onnistuttu torjumaan. Rauhansopimus Neuvostoliiton kanssa aiheutti kuitenkin suomalaisissa ristiriitaisia tunteita. Vaikka Suomi oli onnistunut säilyttämään itsenäisyytensä, se joutui luovuttamaan Neuvostoliitolla yhteensä 57 000 neliökilometriä maata. Tämä merkitsi sitä, että kaikkiaan 430 000 suomalaista joutui lähtemään evakkoon Pian saatiin huomata, etteivät Suomen ja Neuvostoliiton välit rauhasta huolimatta palautuneet normaaleiksi.Neuvostoliitto painosti Suomea poliittisesti ja taloudellisesti sekä esitti sotilaallisia uhkauksia. Talvisodassa Suomi oli taistellut yksin ilman liittolaisia. Sodan jälkeen Suomi haki turvaa Ruotsista, mutta se ei sopinut sen enempää Neuvostoliitolle kuin Saksallekkaan. Jatkosodan kynnyksellä kesällä 1941 Suomi ei ollut enää yksin, vaan sillä oli aseveljenä Saksa. Tällä videolla kerron tapahtumat, mitkä johtivat sotaan Neuvostoliiton kanssa. Kerron välirauhan epävarmat ajat, Lähentymisen Saksan kanssa ja varsinaiset sotatoimet. Tärkeässä osassa on myös Mannerheimin miekantuppipäiväkäsky, jossa hän pyrki lunastamaan miekkavalassa antamansa lupauksen Itä-Karjalan kansojen liittämisestä takaisin Suomeen.

Jatkosota

https://www.youtube.com/watch?v=YW9L0k1Pic0

Jatkosota

https://www.youtube.com/watch?v=hql_jTzT8tk

Jatkosodan kipupisteet

https://www.youtube.com/watch?v=xzSKkjBvL7M


Ilmarinen 13.09.1941

https://www.youtube.com/watch?v=5VUXTDJ7pY8

Villavaara 14-21.09.1941

https://www.youtube.com/watch?v=f9UO8tERDHc

Suursaari 27-28.03.1942

https://www.youtube.com/watch?v=Nhs-1QY-i0w

Suursaaren valtaus maaliskuussa 1942

https://www.youtube.com/watch?v=ZuulazkNoWU&t=39s

Suursaari sijaitsee keskellä Suomenlahtea noin 40 kilometrin päässä Suomen rannikosta ja 56 kilometrin päässä Viron rannikosta. Se on 11 kilometriä pitkä ja 1,5–3 km leveä ulkosaari. Tytärsaari sijaitsee noin 20 km etelään ja Haapasaaret 25 km koilliseen Suursaaresta. Suursaarella oli kolme korkeaa vuorta, Lounatkorkea (158 m), Haukkavuori 142 m) ja Mäkiinpäällys (118 m). Saarella asui vakituisesti lähes 1000 asukasta, mutta lomakausina saaren asukasluku moninkertaistui. Pääelinkeinona asukkailla oli kalastus, mutta matkailijat antoivat lisätyötä saaren asukkaille 1930-luvulla. Vuosittain Suursaaressa yöpyi yli 5000 matkailijaa. Suursaari siirtyi Suomelle vuoden 1809 Suomen sodassa, mutta suomalaiset kalastajat asuttivat saarta jo 1500-luvulta lähtien. Ennen talvisotaa Neuvostoliitto vaati useaan otteeseen Suursaaren luovuttamista, mutta Suomen hallitus ei suostunut pyyntöihin. Suursaari jouduttiin luovuttamaan puna-armeijan joukoille 1. joulukuuta 1939. Puna-armeijan lentokoneet ja jalkaväkiyksiköt hyökkäsivät saarelle tuolloin. Saaren pieni suomalainen puolustajajoukko poistui Haapasaareen. Saaren valtauksen toteuttaminen annettiin 10. maaliskuuta päivätyllä käskyllä 18. divisioonan komentajalle kenraalimajuri Aaro Pajarille. Osasto nimettiin Taisteluosasto Pajariksi. Siihen liitettiin Jalkaväkirykmenteistä 6, 27 ja 36 pataljoonia, sekä 2. Rannikkoprikaatin yksiköitä. Suursaari saatiin suomalaisille 27.-28.3.1942 ja se oli suomalaisjoukoilla syksyyn 1944 saakka. Videon mustavalkoiset valokuvat olen värittänyt kuvankäsittelyohjelmilla.


Välähdyksiä Suursaaren historiasta

https://www.youtube.com/watch?v=kTx9Svhf9FI&t=41s

Noin 40km päässä Suomen rannikolta sijaitsee mystinen ja kiehtova Suursaari jossa ennen Toista Maailmansotaa mannersuomalaiset viettivät kesälomiaan. Saarella oli kasino ja kaksi kylää. Kaikki kuitenkin muuttui Talvisodan syttymisen myötä ja Suursaari jouduttiin luovuttamaan Jatkosodan päätyttyä Neuvostoliitolle. Mutta mitä tiedämme saaren aikasemmasta historiasta? Tässä They Talk Suomen jaksossa perehdymme Suursaareen aina jääkaudelta nykypäiviin. Mukana on jännittäviä tarinoita haaksirikoista, sisällissodasta ja paratiisin omaisesta lomakohteesta. Tervetuloa mukaan.

Suursaari 15.09.1944

https://www.youtube.com/watch?v=N54EQGoteqo

Lavansaari 18.11.1942

https://www.youtube.com/watch?v=UwYKOy9mV1s

Partisaani-iskut 1941-1944: sotilaallisen terrorin syitä, tapahtumia ja jälkipyykkiä

https://www.youtube.com/watch?v=aoUWfSCy4KI

Miksi Stalin ei valloittanut Suomea?    • Miksi Stalin ei valloittanut Suomea?   Stalinin vainot ja puna-armeija    • Stalin vainot ja puna-armeija - kuinka suu...   Mannerheimin nousu presidentiksi ja rauhanneuvottelut    • Rauhaa kohti - Mannerheimin nousu tasavall...   Suomen aluemenetykset    • Suomen aluemenetykset toisen maailmansodan...  


Polkupyörillä Syvärille syyskesällä 1941

https://www.youtube.com/watch?v=3_83_mgfoqg&t=10s


Tohmajärveltä taistellen Syvärille 1941

https://www.youtube.com/watch?v=zKJl-bOU_0o&t=55s


Sungunniemen (Äänisniemi) ja Klimetskinsaaren taistelut 1941

https://www.youtube.com/watch?v=D5Uo7DlyYNs&t=47s


Ryhmä Oinosen sotapolku Ilomantsista Karhumäkeen 1941- Group Oinonen in the Continuation War 1941

https://www.youtube.com/watch?v=eXRK3vLUedY&t=171s

Group Oinonen Warpath from Ilomantsi to Karhumäki 1941. The video follows the group’s military path in Ilomantsi, Korpiselkä, Suojärvi and Russian Karelia in the summer and autumn of 1941.

Laguksen jääkärit

https://www.youtube.com/watch?v=LaKDkfLH0cU&t=65s

Ruben Laguksen johtama ensimmäinen jääkäriprikaati eteni Korpiselästä, Muuannon kautta Loimolaan ja Koirinojalle. Koirinojalta jääkäreiden hyökkäys jatkui edelleen Salmin, Rajakonnun ja Viteleen kautta Tuulokseen. Tuuloksessa pidettiin järjestäytymistauko ja sieltä syykuussa 1941 eteneminen jatkui Aunukseen ja Syvärille. Ensimmäinen Jääkäriprikaati nimettiin Tuulosjoella heinäkuun lopussa 1941 Osasto Lagukseksi. Tuolloin sen esikuntapäälliköksi määrättiin majuri Sandström, adjutantiksi luutnantti Leino sekä taisteluosastojen päälliköiksi kapteenit Paavola, Lehtonen L ja Lehtonen U K. Myöhemmin jatkosodan aikana Jääkäriprikaati liitettiin osaksi Panssariprikaatia. Ruben Laguksen johtamistapa oli vaativa ja hänen johdollaan jääkärit koulutettiin jatkosodassa Mannerheimin parhaimmaksi iskujoukoksi. Tällä videolla esittelen Laguksen jääkäreiden sotataivalta Korpiselästä, Syvärin, Äänislinnan, Paateneen ja Kuuterselän taistelujen kautta Lapin sotaan. Valokuvista osa on kersantti Väinö Jaakonahon sodan aikana laatikkokameralla ottamia kuvia. Valokuvia on myös Sota-arkiston ja Museoviraston kokoelmista. Osaa näistä mustavalkoisista valokuvista olen käsitellyt kuvankäsittelyohjelmilla.

Savolaiset Syvärillä

https://www.youtube.com/watch?v=v43AP7mRtNA

Tässä kesän 2024 viimeisessä videossani kerron Savossa perustetun Jalkaväkirykmentti 30 sotahistoriasta. Rykmentin komentajana toimi sodan alussa everstiluutnantti Erkki Ruotsalo. Hän toimi talvisodan jälkeen Pohjois-Savon suojeluskuntapiirin päällikkönä. Rykmentin sotilaat tulivat jatkosodan alussa Ruotsalon rykmenttiin pääosin savolaisista pitäjistä, mutta sodan aikana siihen otettiin paljon miehiä Pohjois-Karjalasta ja myös kymmeniä miehiä kotikunnastani Ilomantsista. Savolaisrykmentti kuului eversti Antero Svenssonin 7. Divisioonaan ja sen sotilaat määrättiin kesäkuussa 1941 Tohmajärvelle ja sieltä edettiin 10. heinäkuuta Pälkjärvelle ja edelleen Pirttipohjaan, Kirkkolahteen ja Sortavalan maaliskuntaan. Ensimmäisenä sodan syksynä divisioona eteni Syvärin taakse Ostan, Goran ja Kimjärven alueelle. Divisioona oli siellä eturintamassa aina kesään 1944 saakka. Puna-armeijan suurhyökkäys alkoi 9.–10. kesäkuuta 1944 ja nopeasti edennyttä puna-armeijaa vastaan kerättiin lähes kaikilta rintamalohkoilta miehiä Ihantalaan ja Vuosalmelle. Myös Jalkaväkirykmentti 30 siirrettiin 24. kesäkuuta Ihantalaan. Videossa olevat museoviraston ja sota-arkiston mustavalkoiset valokuvat olen käsitellyt kuvankäsittelyohjelmilla. Videoon teksti on pääosin otettu kirjoittamistani Syväri-sarjan kirjoista; Levinan miehet, Itärajan korpisoturit, Verinen marssi ja Kuolema Syvärillä. Hyvää syksyn odotusta kaikille videoitani seuraaville!


Pohjanmaan pojat Karjalassa

https://www.youtube.com/watch?v=sEbmulOY1bc

Eversti Hannukselan 19. divisioona perustettiin Vaasassa ja Eteläpohjanmaalla kesäkuussa 1941. Siihen määrättiin reserviläisiä useista Etelä-Pohjanmaan kunnista. Hannukselan divisioonassa olivat Jalkaväkirykmentit 16, 37 ja 58, sekä Kenttätykistörykmentti 10, kevyt osasto 18, pioneeripataljoona 30, viestipataljoona 28, sekä 266. Ilmatorjuntakonekiväärikomppania. Divisioonan pataljoonat ja kalusto siirrettiin junilla ja autoilla Pohjanmaalta Pieksämäelle ja sieltä edelleen Punkaharjulle. Kuljetuksiin tarvittiin yhteensä 45 junaa. Hannukselan divisioonan taistelut alkoivat 10. heinäkuuta 1941 Kiteellä ja sillä oli vaikeuksia edetä vanhaan Suomen karjalaan. Elokuussa 1941 taistelut siirtyivät Laatokan rannan läheisyyteen ja hyökkäys päättyi Rautalahden mottitaisteluihin elokuussa 1941. Lokakuun alussa Hannukselan divisioona siirrettiin Kannaksen Valkeasaareen ja sieltä Rajajoelle. Divisioona lakkautettiin keväällä 1942. Videon olen ottanut valokuvia Museoviraston ja Sota-arkiston sivustoilta, ne olen käsitellyt kuvankäsittelyohjelmien avulla värikuviksi.

Suuntana Kiestinki

https://www.youtube.com/watch?v=W-Y1J-1l9p8&t=131s

The Finnish 3. Division participated in the Continuation War in the summer of 1941 in the Kuusamo and Salla areas. Lieutenant Colonel Johannes Turtola's battalions advanced to areas lost in the Winter War in early July through the villages of Kuusamo. The battalions advanced to Sohjana and from there to Kiestinki. On August 8, the progress continued in the direction of Louhi, where the Turtola stand was in Left behind enemy lines in Kapustnajapuro. Lieutenant Colonel Turtola deth On a patrol trip. His soldiers did get back to retreat from Kapustnajapuro to Kiestinki in early September. The attack of Turtola troops was supported by the German Stuka - Fighter bombers, who were home air station to Rovaniemi, and the German armor department and one of the Division of germany from Salla. Suomalainen 3. divisioona osallistui jatkosotaan kesällä 1941 Kuusamon ja Sallan alueilla. Everstiluutnantti Usko Johannes Turtolan pataljoonat etenivät heinäkuun alussa talvisodassa menetetyille alueille Kuusamon itäpuolen kylien kautta. Pataljoonat etenivät teitä tehden ensin Tuhkapatunaan, Kananaiseen ja Sohjanaan ja sieltä edelleen Kiestinkiin. Elokuun 8. päivänä eteneminen jatkui Louhen suuntaan, jossa Turtolan osasto jäi mottiin Kapustnajapurolle. Everstiluutnantti Turtola kaatui motissa oloaikana ja hänen miehensä pääsivät vasta syyskuun alussa perääntymään motista Kiestinkiin. Turtolan joukkojen hyökkäystä tukivat saksalaiset Stuka – syöksypommittajat, joiden kotikenttänä oli Rovaniemi, sekä saksalainen panssariosasto ja yksi Sallassa taistellut vajaalukuinen divisioona Videon valokuvat ovat pääosin sota-arkiston ja museoviraston kokoelmista, ne olen käsitellyt kuvankäsittelyohjelmilla värikuviksi. Lähdeaineistona ovat olleet pääasiassa sotapäiväkirjat.

Pajarin miehet Kannaksella

https://www.youtube.com/watch?v=9Oo3j01wxwM&t=2s

Pohjois-Hämeen sotilaslääni perusti Aaro Olavi Pajarin 18. divisioonan kesäkuussa 1941. Perustamisvaiheessa siihen kuuluivat Jalkaväkirykmentit 6, 27 ja 48 sekä Kenttätykistörykmentti 19, Raskas patteristo 26, Kevyt osasto 7, pioneeripataljoona 23, viestipataljoona 24, 253. Ilmatorjuntakonekiväärikomppania sekä 13. ja 23. Rajakomppania. Eversti Aaro Pajarin divisioona siirtyi kesäkuun lopussa 1941 Rautjärvelle ja sen pataljoonat asettuivat Vuoksen vesistön pohjoispuolen rajalle noin 40 kilometrin matkalle. Ensimmäinen hyökkäysyritys Ensoon tehtiin 29. kesäkuuta 1941 ja varsinaiset sotatoimet alkoivat 31. heinäkuuta. Pajarin divisioonaa vastassa oli vahvat puna-armeijan joukot, jonka vuoksi Pajarin divisioona kärsi suuria miestappioita. Pajarin divisioona eteni elokuun loppuun 1941 mennessä vanhojen suomalaiskylien; Enson, Jääsken, Kirvun, Antrean, Vuoksenrannan, Vuosalmen, Äyräpään, Muolaan ja Kivennavan kautta vanhalle rajalle Valkeasaareen ja Rajajoelle, jossa hyökkäys pysäytettiin. Videoon sisällön olen etsinyt sota-arkiston sotapäiväkirjoista ja osan Kansa Taisteli lehtien sivuilta. Tässä videossa esitetyt Museoviraston, Lappeenrannan museon ja Sota-arkiston mustavalkoiset valokuvat olen muokannut kuvankäsittelyohjelmilla värikuviksi.

Kalpadivisioona hyökkää itään

https://www.youtube.com/watch?v=eSUifC7UMTU

Talvisodan jälkeen Suomi menetti Karjalankannaksen, Laatokan karjalan, Rajakarjalan, Suomenlahden ulkosaaret, sekä osia Sallan ja Kuusamon kunnista. Lisäksi jouduimme luovuttamaan Petsamon alueesta Kalastajasaarennon, pääosa Petsamoa jäi tuolloin Suomelle. Talvisodan jälkeen sota Euroopassa jatkui ja Suomi ajautui kesällä 1941 tilanteeseen, jossa maamme johto päätti vallata takaisin talvisodassa menettämämme rajantakaiset kylämme sotilaallisella erikoisoperaatiolla, kuten nykyään "sotaa" eräs itäinen naapurimaamme nimittää. Monien mielestä olisimme joutuneet sotaan joka tapauksessa, vaikka Suomi ei olisi lähtenyt heinäkuussa 1941 vapauttamaan entisiä Suomen kyliä Neuvostoliiton hallinnasta. Tässä videossa esittelen 7. divisioonan eli Kalpadivisioonan sotatien jatkosodan alusta aina vuoden 1941 loppuun saakka. Divisioona kuului Karjalan Armeijaan, jonka komentajana toimi kenraaliluutnantti Erik Heinrichs. 7. Divisioona eli Kalpadivisioona muodostettiin 10. kesäkuuta 1941 Savo-Karjalan alueella toimineista Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirien varusmiehistä ja reserviläisistä. Sen komentajaksi määrättiin eversti Antero Svensson. Seitsemänteen divisioonaan kuuluivat sen perustamisvaiheessa JR 9, JR 30, JR 51, Kevyt osasto 15, Kenttätykistörykmentti 2, raskaat patteristot 28, 3 ja 4, Pioneeripataljoona 35, Viestipataljoona 26, sekä 261. Ilmatorjuntakonekiväärikomppania. Lisäksi divisioonan alaisuuteen kuului Osasto Korvenheimo, joka siirtyi Värtsilän raja-alueelle heinäkuun alussa 1941. Seitsemäs divisioona kärsi kesän ja syksyn 1941 aikana suuria tappioita. Kaatuneita oli yhteensä 1673 miestä. Suurimmat tappiot kaatuneina tulivat JR 9 (588), JR 30 (457) ja JR 51 (422) miestä. Videossa olevat valokuvat olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla.

Hyökkäys Tolvajärvellä heinäkuussa 1941

https://www.youtube.com/watch?v=XCYkA0Oj5DM

Suomalainen 5. divisioona hyökkää Korpiselkään 9. - 10.7.1941. Hyökkäys jatkuu Tolvajärvelle saakka. Tässä vaiheessa Tolvajärvelle saapuvat Jääkäripataljoonat 5 ja 6, jotka jäävät Tolvajärven alueelle taistelemaan puna-armeijan JR 52 joukkojen kanssa. Lisäksi alueelle saapuu saksalainen 163. divisioona, jonka komennukseen suomalaisjoukot asetetaan...


Tyrjän taistelu 30.6 - 4.8.1941

https://www.youtube.com/watch?v=ssaX-dXBH7c

Omistan Jalkaväkirykmentti seiskasta tekemäni kaksi videota, kesällä 1941 Parikkalan Tyrjässä, Laatokan Karjalassa ja Karjalankannaksella yli 400 kaatuneelle sankarivainajalle, heistä muutamia miehiä asui ennen talvisotaa kotikunnasani Ilomantsissa. Videon toisessa osassa tutustumme lyhyesti Lempaalan, Ohdan ja Valkeasaaren asemasodan taisteluihin sekä suurhyökkäyksen torjuntataisteluihin Siiranmäen, Kanneljärven, Kuuterselän, Äyräpään ja Vuosalmen alueella. Sivuan JR 7 ohella 2., 3. ja 10. divisioonan joukko-osastoihin, näistä divisioonista kaatui tuhansia miehiä jatkosodan aikana. Näissä videoissa olen käyttänyt pääosin sota-arkiston valokuvia, jotka olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla. Talvi- ja jatkosodassa kuoli, kaatui tai katosi yli 94 600 suomalaista sotilasta, heistä lähes 300 oli Lottia. Sodissa haavoittui lisäksi yli 200 000 suomalaista sotilasta. Suomalaiset maksoivat kalliin hinnan itsenäisyydestä, mutta se on kannattanut, kun katsoo Neuvostoliiton ja Venäjän toimia naapurivaltioita vastaan. Omassa kunnassa lähes jokaisesta perheestä kaatui tai haavoittui miehiä. Setäni Väinö kaatui Syvärin Ostan kylästä 3 km etelään Bunkkerin tukikohdassa huhtikuussa 1942. Isäni haavoittui lähellä Äänisen kanavaa, Voseroksan Suonlohkolla syksyllä 1942 ja setäni Ostan kylän pelloilla Haaksi tukikohdassa.


Salamahyökkäys Kannakselle

https://www.youtube.com/watch?v=PKEoxTP4crI

Tällä videolla kerron helsinkiläisten ja uudenmaalaisten sotilaiden salamahyökkäyksestä Karjalan Kannaksella, se tapahtui elokuussa 1941. Eversti Vihman 12. divisioona perustettiin Helsingissä ja Uudellamaalla kesäkuussa 1941. Sen miehet siirrettiin kesäkuussa Imatran ja Nuijamaan väliselle rajalinjalle. Elokuun 21. päivä IV Armeijakunta (4., 8. ja 12. divisioona) aloitti hyökkäyksen Länsi Kannakselle ja sen joukot etenivät kymmenessä päivässä vanhalle rajalle Rajajoelle. Hyökkäyksien aikana Kannakselle saatiin muodostumaan yksi Suomen suurimmista moteista Porlammella ja Säiniöllä. Motissa kaatui tai vangittiin yksi puna-armeijan divisioonista (43. D sekä osia 115.D ja 123.D). Porlammen ja Säiniön moteista saatiin sotasaaliina satoja tykkejä, 500 autoa, 55 panssarivaunua, niistä 13 saatiin tuhottuina. Lisäksi mottiin jäi tuhansia hevosia, kymmenen tuhatta tykistön kranaattia ja tuhansia erilaisia jalkaväen aseita. Eversti Vihman divisioona kesän 1941 taistelut vaativat myös suomalaistappiota, niitä oli yli 3 500 miestä kaatuneena, kadonneina tai haavoittuneina. Puna-armeijan sotilaita löytyi kaatuneena yli 7 000 sotilasta ja 9 000 miestä saatiin vangittua, heistä noin 1000 haavoittuneena. Vihman divisioona lakkautettiin vuoden 1942 alussa ja sen divisioonat jaettiin Rajajoelle sekä Maaselän kannakselle. Videon alussa olevat kaksi kuvaa on otettu Rajajoella 1. ja 2. syyskuuta 1941. Videon mustavalkokuviin olen lisännyt värit kuvankäsittelyohjelmilla.


Kuolema Syvärillä

https://www.youtube.com/watch?v=AirDOO2FFeg

Kuolema Syvärillä ja Verinen marssi kirjat, jotka kirjoitin vuosina 2017 ja 2018 kertovat Kalpadivisioonan hyökkäyksestä itään kesällä 1941. Hyökkäys alkoi 10. heinäkuuta 1941 ja syksyn aikana divisioona eteni vanhojen suomalaiskylien kautta Aunukseen. Hyökkäys päättyi lokakuussa Syvärin taakse Ostan ja Goran kylien alueelle. Tällä videolla kerron Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon reserviläisistä kootun Jalkaväkirykmentin sotatiestä vuosien 1941–1942 aikana. Videossa olevat sota-arkiston ja museoviraston valokuvat olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla.


Partisaanien iskut rajakyliin

https://www.youtube.com/watch?v=rQPf71EOQnQ

Petroskoissa alkoi 19. heinäkuuta 2024 kansanmurhaoikeudenkäynti Suomea vastaan. Se on Venäjän hallinnon keksimä valhe ja yksi tapa syyttää Suomalaisia nyt, kun sota Ukrainassa on ollut vastatuulessa. Tiedämme, että arkistoistamme löytyvät pitävät todisteet siitä, että Neuvostoliiton sotilaat ja partisaanit tappoivat viattomia suomalaisia vuosina 1939-1944. Tällä videolla esittelen Neuvostoliiton partisaanien tekemistä siviilien kansanmurhista Suomessa vuosina 1941 - 1944. Nämä partisaanien tekemät murhat tapahtuivat Suomen itärajan kylissä. Esittelen myös yhdestä kotikuntani Kuuttivaaraan kohdistuneesta partisaani-iskusta heinäkuussa 1944, siinä kaatui kymmeniä suomalaisia. Kävin näillä partisaanien iskupaikoilla 2000-luvulla ja löysin vielä todisteita partisaanien tekemistä iskuista. Neuvostopartisaanien Seitajärven ja Lokan kylien siviilimurhien ajankohdasta on kulunut tänä kesänä 80 vuotta. Asia nousi heinäkuussa 2024 päivälehtien otsikkoihin ja myös Ylen lähetyksiin. Sodan vuosina 1941–1944 Neuvostoliiton partisaanit hyökkäsivät yli 45 suomalaiskylään surmaten niissä yli 180 siviiliä. Eniten siviilejä kuoli Sodankylän Lokassa, Savukosken Seitajärvellä sekä Suomussalmen Viiangin kylissä. Partisaaneja oli jatkosodan aikana Suomen rajaseuduilla keskimäärin 3 000–5 000, heistä lähes 20 % Karjalaisia tai Suomalaisia. Monien suomalaisten mielestä partisaanien tekemät surmat olisi pitänyt käsitellä sodan jälkeen kansainvälisen oikeuden mukaan. Mutta Neuvostoliitto ei tunnustanut partisaanien siviilimurhia eikä partisaanien vierailuja siviilikylissä. Valvontakomission painostuksesta suomalaiset poliitikot sulkivat silmänsä partisaanien hirmuteoilta. Tällä videolla kerron muutamista vuosien 1941–1944 aikana tapahtuneista partisaani-iskuista. Aihe on vieläkin 80 vuoden jälkeen arka puheenaihe Suomalaisten keskuudessa. Toivottavasti videoni ei loukkaa ketään ja että se toisi lisätietoa katselijoille jatkosodan aikaisista itärajan siviiliasukkaisiin kohdistuneista surmateoista. Tietoja videooni olen etsinyt sotapäiväkirjoista, Kansa Taisteli lehdistä, vanhoista sanoma- ja viikkolehtileikkeistä sekä uusimmista sanomalehdistä, joissa on paneuduttu 80 vuoden takaisiin tapahtumiin kesällä 1944. Videon valokuvat olen ottanut Museoviraston, SA-kuvien ja vanhojen lehtien sivuilta. Ne olen muuttanut kuvankäsittelyohjelmilla värikuviksi.


Sissejä ja partisaaneja

https://www.youtube.com/watch?v=v3dk6R-zwlo&t=42s


Suomen historian häpeän hetkiä – Itä-Karjalan leirit

https://www.youtube.com/watch?v=OXNdI7Epmu0&t=74s

Lokakuussa 1941 Äänislinnan alueelle perustettiin ensimmäinen internointileiri. Miksi ei-suomensukuinen väestö (ja joukko muita) koottiin leireille? Olivatko leirit keskitysleirejä? Monet eivät tunne tätä osaa Suomen historiassa, mutta Itä-Karjalan leirien historian ohella suomalaisten leirien synkkään historiaan kuuluu muutakin..


JR 51 miesten sotapolku Tohmajärveltä Syvärin taakse Baraniin

https://www.youtube.com/watch?v=4votLBHFh1A&t=38s

Tämä video on 7. divisioonan rykmenttien osalta viimeinen. JR 51:ssä palveli mm. tätini mies ja Kuuksenvaaran koulun opettaja majuri Vilho Julkunen. Hän toimi myös Ilomantsin suojeluskunnan päällikkönä useita vuosia ja taisteli talvisodassa Ilomantsin rintamalla. Talvi- ja jatkosodassa kaatui tai katosi noin 92 500 suomalaista, yli 200 000 suomalaista haavoittui. Maksoimme sodista kalliin hinnan, mutta säilytimme itsenäisyyden. Kiitos siitä kuuluu sankarivainajillemme, sekä muille sodissa palvelleille suomalaisille. Näiden videoiden tavoitteena on tuoda tietoa nykypolville heidän esivanhempiensa sotapoluista ja missä paikoissa esivanhemmat ovat taistelleet sotien aikana. Talvi- ja jatkosotien aikana eläneet muistavat sodan kauhut ja myös tänä helmikuisena päivänä olemme täällä Euroopassa saaneet kokea jotakin vastaavaa! Kiitos sarjan katsojille, pidän nyt pienen talviloman videoiden teossa!

Porajärven taistelut kesällä 1941

https://www.youtube.com/watch?v=gPTVpKTnKkM&t=5s

Tällä videolla kerron Osasto Partisen ja Osasto Kuussaaren taisteluista jatkosodan alkaessa 1941. Osasto Partinen hyökkäsi rajan taakse Lieksan Inarista 5. heinäkuuta 1941. Se eteni heinäkuun ja elokuun aikana Lieksasta Lentieran, Suoverkan, Lupasalmen, Klyyssinvaaran, Märätjärven ja Kuutamolahden kautta Porajärvelle. Porajärvi vallattiin 10. lokakuuta ja sieltä suomalaisjoukot etenivät Soutjärvelle, Jänkäjärvelle ja Juustjärvelle. Hyökkäys jatkui lokakuussa Seesjärvelle ja Karhumäen länsipuolen kyliin. Videossa olevat sota-ajan kuvat olen värittänyt kuvankäsittelyohjelmilla värikuviksi.


Karhumäen ja Karjalan Maaselän taistelut 1941 1942

https://www.youtube.com/watch?v=Z1qQ1VBCjF0&t=143s

Tällä videolla tutustumme Karhumäen ja Karjalan Maaselän kannaksen taisteluihin syksyllä 1941 ja keväällä 1942. Suomalaisjoukot valtasivat vuoden 1941 loppuun mennessä Poventsa-Voljärvi-Hiisjärvi-Vansjärvi-Malu-Krivi-Suurlahti etulinjan. Tammikuussa 1942 venäläiset hyökkäsivät vahvennetuilla joukoilla Krivin ja Malun alueella ja saivat takaisin Krivin lohkon. Helmikuussa suomalaiset saivat vallattua takaisin Krivin alueen ja sen jälkeen taistelut muuttuivat kevään aikana asemasodan aikaan. Suomalaiset olivat Karjalan Maaselän alueella aina 20. kesäkuuta 1944 saakka. Näissä taisteluissa kaatui lähes 1000 suomalaista ja 10000 venäläistä. Keväällä 2019 julkaisin kirjan Taistellen Karhumäkeen ja sain Karhumäkeläiseltä Aleksanterilta pyynnön osallistua Voljärven, Hiisjärven ja Vansajärven alueella vainajien etsintäryhmään kesällä 2019. Toisen pyynnön sain keväällä 2020, silloin kohteena olisi ollut Ilomantsi Liusvaarassa kadonneitten suomalaisvainajien etsinnät. Ikäni ja koronapandemian vuoksi jätin etsintäleirit väliin. Videon valokuvat olen käsitellyt kuvankäsittelyohjelmilla ja pääosa kuvista on Sota-arkistosta.


Taistelu Petsamosta, osa I

https://www.youtube.com/watch?v=mYEGrCP2-6I&t=126s

With this video series, we will continue from Salla to the north of the Petsamo fell area, where the German Mountain Division and the Department Pennanen fought between 1941 and 1944. In the first part of the video series, I briefly tell about the history of Petsamo and the German battles in the Petsamo fells in the summer and autumn 1941. In the second part of the video series, the department of Pennanen battles in the summer and autumn 1941. Tällä videosarjalla jatkamme pohjoiseen Petsamon tunturialueelle, jossa saksalainen vuoristodivisioona ja Osasto Pennanen taistelivat vuosina 1941–1944. Videosarjan ensimmäisessä osassa kerron lyhyesti Petsamon historiasta sekä saksalaisten taisteluista Petsamon tuntureilla sodan ensimmäisenä vuotena 1941. Videosarjan toisessa osassa paneudun Osasto Petsamon taisteluihin kesällä ja syksyllä 1941. Videon kuvat ovat pääosin Sota-arkistosta ja Museoviraston kokoelmista, ne olen värittänyt kuvankäsittelyohjelmilla värikuviksi. Petsamon omistusoikeudesta käytiin 1800-1900 lukujen vaihteessa kiivasta keskustelua. Venäjä, Norja ja myös Englantilaiset halusivat Petsamon ja suomalaisten ikiaikainen oikeus omaan kalasatamaan unohdettiin. Venäjä lupasi Petsamon Suomelle, kun se luovutti 1800-luvulla Rajajoen tykkitehtaan. Tykkitehdas luovutettiin, mutta Petsamo saatiin vasta 1921. Asiaan lienee vaikuttanut Vienan ja Aunuksen väestön halu liittyä Suomeen ja sen estämiseksi Suomi sai Petsamon??? Petsamo jouduttiin luovuttamaan takaisin Neuvostoliitolle syksyllä 1944. Lähdetiedostoina olen käyttänyt pääasiassa sotapäiväkirjoja, mutta kartoista osa on Kansa Taisteli lehdistä.

Asemasotaa Syvärin takana Levinassa - Trench warfare behind river Syväri in Levina

https://www.youtube.com/watch?v=E2MrO9_ElJ0

Videolla esitellään lyhyesti JR 9 asemasodan aikaiset asemat Syvärin takana Levinassa. The video briefly introduces the Battle Stations during the JR 9 station war behind river Syväri in Levina.


Viiksimon veritorstai - partisaanien toimeenpanema joukkomurha Kuhmon Viiksimossa syyskuussa 1942

https://www.youtube.com/watch?v=kghEsWPrTf8&t=46s


Partisaanijahti Seesjärvellä kesällä 1942

https://www.youtube.com/watch?v=j6fQSxD0MVQ&t=38s


Epäonninen kaukopartioreissu Äänisellä

https://www.youtube.com/watch?v=nE944J5Sz64&t=60s


Tapponiemen taistelu tammikuussa 1942

https://www.youtube.com/watch?v=d7MGiaTiNQk&t=40s


Suursaaren valtaus maaliskuussa 1942

https://www.youtube.com/watch?v=ZuulazkNoWU&t=39s


Karhumäen ja Karjalan Maaselän taistelut 1941 1942

https://www.youtube.com/watch?v=Z1qQ1VBCjF0&t=39s

Tällä videolla tutustumme Karhumäen ja Karjalan Maaselän kannaksen taisteluihin syksyllä 1941 ja keväällä 1942. Suomalaisjoukot valtasivat vuoden 1941 loppuun mennessä Poventsa-Voljärvi-Hiisjärvi-Vansjärvi-Malu-Krivi-Suurlahti etulinjan. Tammikuussa 1942 venäläiset hyökkäsivät vahvennetuilla joukoilla Krivin ja Malun alueella ja saivat takaisin Krivin lohkon. Helmikuussa suomalaiset saivat vallattua takaisin Krivin alueen ja sen jälkeen taistelut muuttuivat kevään aikana asemasodan aikaan. Suomalaiset olivat Karjalan Maaselän alueella aina 20. kesäkuuta 1944 saakka. Näissä taisteluissa kaatui lähes 1000 suomalaista ja 10000 venäläistä. Keväällä 2019 julkaisin kirjan Taistellen Karhumäkeen ja sain Karhumäkeläiseltä Aleksanterilta pyynnön osallistua Voljärven, Hiisjärven ja Vansajärven alueella vainajien etsintäryhmään kesällä 2019. Toisen pyynnön sain keväällä 2020, silloin kohteena olisi ollut Ilomantsi Liusvaarassa kadonneitten suomalaisvainajien etsinnät. Ikäni ja koronapandemian vuoksi jätin etsintäleirit väliin. Videon valokuvat olen käsitellyt kuvankäsittelyohjelmilla ja pääosa kuvista on Sota-arkistosta.


Kaukopartion vaarallinen tehtävä (Osasto Vehniäinen Itä-Karjalassa 1943)

https://www.youtube.com/watch?v=o1obvhiOHZA

Syvälle vihollisen selustaan lähetettyjen kaukopartioiden tehtävänä oli usein tiedustelu. Tosin tehtäviin lukeutui myös tuhoamis- ja häirintätehtävät. Kesäkuussa 1943 vääpeli Mauri Kärpänen partioineen sai vaikean tehtävän Vytegran seudulle. Retkestä tuli vaarallinen ja se kesti lopulta lähes kuukauden päivät. Osasto Vehniäiseen kuuluneen Partio 49:n kohtalo oli kova eikä verenvuodatukselta säästytty syvällä Puna-armeijan selustassa.

Kaukopartio-osastonjohtaja Paul Marttina

https://www.youtube.com/watch?v=xGqYiL7Z7IM

Lähteet: SA-kuva, wikipedia,sotasampo,erillinenpataljoona4.fi, kuoleman porteilla: ilmavoimien kaukopartio-osasto Hartikainen 1942 kirjoittanut Patrik Berghäll.


Desanttijahti Säämäjärvellä

https://www.youtube.com/watch?v=SsYmP3iwmoE&t=38s

Jatkosodan aikana Neuvostoliiton desantit tekivät satoja tuhoamisretkiä suomalaisten selustaan. Desanttijahdit työllistivät suomalaisia joukko-osastoja ja desanttijahdeissa menetettiin myös sotilaita ja sotapoliiseja. Tammikuussa 1943 eräs desanttipartion havaittiin Säämäjärven Villavaarassa. Tämä desanttipartio oli ylittänyt maantien etelästä pohjoiseen noin neljä kilometriä Villavaaran asemalta länteen. Desantit olivat edellisenä yönä miinoittanut rautatien Villavaarassa. Desanttiryhmään kuulunut inkeriläinen mies ilmoittautui Villavaaran asemanhoitajalle aamulla 11. tammikuuta. Mies kertoi, että hän kuuluu kahdeksanmiehiseen desanttiryhmään. Mieheltä saatiin tieto, että partiossa oli mukana inkeriläismiehen lisäksi yksi nainen, Vera sekä vielä kuusi miestä. Desanttiryhmään kuuluneet oli koulutettu joulukuussa 1942 Sorokassa ja heidät oli pudotettu lentokoneesta Kutisman pohjoispuolelle 29. joulukuuta. Heidän majapaikkansa oli ollut kahden viikon ajan metsäkämppä. Se sijaitsi 15 km Villavarasta pohjoiseen, Tseringalammen rannalla. Desantit olivat saaneet elintarvikkeita, ammuksia ja sukset 8.tammikuuta. Elintarvikkeet oli varastoitu pudotuspaikan läheisyyteen, 4 km päähän kämpästä pohjoiseen. Mies kävi näyttämässä rautatieltä kohdan, jonka desantit olivat miinoittaneet. Tämän desanttipartion perään hälytettiin sotapoliisien lisäksi Osasto Kuismasen Onni Määttäsen partion sekä kaksi jääkäriosastoa. Videossa esitettävät mustavalkoiset valokuvat olen käsitellyt kuvankäsittelyohjelmilla värikuviksi.


Kaukopartio-osastonjohtaja - Into Kuismanen

https://www.youtube.com/watch?v=ShoXLJAkHO4


Nikke Pärmin vankipataljoona

https://www.youtube.com/watch?v=mdnHlTwSr7c

Tällä kertaa tutustumme majuri Nikke eli Nikolai Pärmin Erillinen pataljoona 21 taisteluihin Itä-Karjalassa syksyllä 1941. Pärmin pataljoona perustettiin Riihimäellä elokuussa 1941 ja siihen otettiin miehet Suomen eri vankiloista. Pärmi valittiin komentajan tehtävään hänen hyvän ihmistuntemuksensa ja huumorintajunsa vuoksi. Pärmin pataljoonan perustamisvaiheessa pääosa vangeista tuli Sukevan, Pelson ja Köyliön vankiloista. Pataljoonan sotatie ei alkanut hyvin, sillä ensimmäisten viikkojen aikana puna-armeijan puolelle loikkasi satakunta miestä, heistä pääosa oli Pärmin mukaan ”ryömäläisiä”. Sodan jatkuessa pataljoonan miehet omaksuivat taistelutaidon, jonka avulla he valtasivat Semsjärven ja Kumsan kylät nopealla hyökkäyksellä, ilman raskaiden aseiden tukea. Pärmistä on kerrottu monia legendoja ja varmaan osa niistä on totta. Erään kertomuksen mukaan Pärmin pataljoonaan tuli uusia vankeja tammikuussa 1942. Pärmi käveli uusien miesten edessä ja kyseli adjutantiltaan, miksi tämä mies oli ollut vankilassa. Jokaisen miehen kodalla tuli Pärmiltä sama kysymys; Midäpä dämä mies on dehnyd, kun on dänne dullud? Ensimmäisen miehen kohdalla adjutantti sanoi; Miehellä on kahden vuoden tuomio murtovarkaudesta. Tähän Pärmi sanoi; Dämä mies odedaan Bioneerijoukkueeseen! Toisen miehen kohdalla adjutantti sanoi miehestä; tämä mies on kavalluksen tehnyt virkamies. Pärmi sanoi; Döpinään, döpinään muoniddajan apulaiseksi. Kolmannen miehen kohdalla adjutantti sanoi; Tällä miehellä on kahdentoista vuoden tuomio murhasta! Tässä kohdassa Pärmi katsoi hetken mieheen ja sanoi; Luulemba, eddei deildä dule däällä döidä puuddumaan. Videon valokuvat olen käsitellyt kuvankäsittelyohjelmilla värikuviksi.


Karhumäen, Seesjärven ja Porajärven taistelut 1941- 1942

https://www.youtube.com/watch?v=aJBC2MSt7V0&t=49s

Tällä esittelyvideollani kerron syyskuun lopussa ilmestyvistä videoista Lieksan ja Ilomantsin rajantakaisista kylistä liikkeelle lähteneiden joukko-osastojen taisteluista Lupasalmella, Klyyssinvaaralla, Kuutamolahdella, Porajärvellä ja Paatenessa kesällä ja syksyllä 1941 sekä alkutalven 1942 taisteluista Karhumäen ja Karjalan Maaselän alueella. Videon sota-ajan kuvat olen käsitellyt kuvankäsittelyohjelmilla värikuviksi.


Suomen vakoilutoiminta jatkosodan aikana. - Osasto Raski

https://www.youtube.com/watch?v=5T7lMkbyayo


Mies joka johti kuuluisan kaukopartio-operaation - Ilmari Honkanen

https://www.youtube.com/watch?v=jGKjBfDGBMo


10 Suomen jatkosodan urheaa kaukopartiomiestä

https://www.youtube.com/watch?v=bhChi6aPzJU&t=86s

Kaupallisessa yhteistyössä Atena Kustannuksen kanssa ? Sotahistorioitsija Mikko Porvalin kirja "Viimeiseen asti" seuraa kaukopartioiden ja erityisesti Osasto Vehniäisen vaiheita jatkosodan lopulta lapin sotaan saakka. Tällä videolla esittelen kirjasta inspiroituneena 10 Suomen jatkosodan urheaa kaukopartiomiestä.


Kaukopartiomies Eugen Wistin tarina

https://www.youtube.com/watch?v=zQ0iUO9iwdc


Torjuntavoitto Vuosalmella kesällä 1944

https://www.youtube.com/watch?v=zF5IMGzabys&t=135s

Tässä videossa esittelen oman näkemykseni kesän 1944 torjuntataistelujen tapahtumista Karjalankannaksella. Päähuomio videossani on Jalkaväkirykmentti 7 perääntymistaisteluissa Kivennavan itäpuolen Ohdan lohkolta Vuosalmelle, mutta sivuan videolla myös 10. divisioonan ja 3. divisioonan taisteluja Kuuterselässä. Käydessäni Pasurinkangas-Punnus-Äyräpään-Vuosalmen alueella, sain mielikuvan perääntymistaistelujen aikaisesta maastosta. Perääntyvillä joukoillamme ei ollut siellä maastollisesti puolustettavia kohteita kovinkaan paljon, lähes kaikkialla oli tasaista metsää tai peltoja. Vuoksen vesistö oli mielestäni ainut puolustettavissa oleva kohta ja siellä suomalaiset sotilaat saivat jatkosodan yhden merkittävimmän voiton puna-armeijasta. Tali-Ihantala, Äyräpää-Vuosalmi ja Ilomantsi kesän 1944 taistelut on mainittu useissa yhteyksissä Suomen torjuntavoiton ja itsenäisyyden säilyttämisen sinetteinä ja varmaankin se on osittain totta. Valokuvat ovat pääosin SA-kuvia, jotka olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla.

Päämajan kaukopartio Kannaksella

https://www.youtube.com/watch?v=-pgFdbqnbag&t=10s

Vuoden 1944 alussa Päämajan kaukopartio-osastossa syntyi idea Matti-toiminnasta, jossa perääntymisen aikana kaukopartiomiehiä jätetään selustaan tiedustelijoiksi, heille varataan muonaa ja ammuksia Kannaksen eri osiin. Toukokuussa 1944 Karjalan kannakselle kaivettiin ja varustettiin useita tarvikekätköjä, joista vihollisen selustaan jättäytyville kaukopartioille varattiin täydennystä. Venäläisten suurhyökkäys alkoi 9. kesäkuuta 1944 ja seuraavan viikon aikana seitsemän Matti-partiota oli jäänyt Kannaksella etenevän vihollisen selustaan. Nämä Päämajan kaukopartiomiehet suorittivat Karjalan Kannaksella tärkeää tiedustelua syvällä vihollisen selustassa. Tällä videolla kerron osasto Vehniäisen yhdestä Matti-partiosta, jossa kaukopartiomiehinä olivat ylikersantti Urpo Lempiäinen, kersantti Muisto Lassila, sekä sotamiehet Erkki Haltsonen ja Olavi Hietanen. Tämä Matti-partio oli vihollisen selustassa yhteensä 52 vuorokautta. Partio lähetti heinäkuun lopussa merkittävän tiedon Päämajalle, miehet ilmoittivat puna-armeijan siirtävän miehiä ja kalustoa rintamalta poispäin kohti Leningradia. Tämä tieto yllätti suomalaisen sodanjohdon. Tiedon ansiosta voitiin Kannakselta lähettää joukkoja mm. Ilomantsiin, jossa puna-armeijan kaksi divisioonaa yritti murtautua Ilomantsiin ja Joensuun suuntaan. Jatkosodan aikana partiomiehistä kuvatut mustavalkoiset valokuvat olen muuttanut kuvankäsittelyohjelmilla värikuviksi.


Syvärin Kelirikkohyökkäys

https://www.youtube.com/watch?v=lOcutvfBHA8&t=259s

Syvärijoen takana Aunuksen rintamalla keskitettiin huhtikuun alussa 1942 neuvostojoukkoja Shemenskin ja Pertjärven itäpuoleisille korpialueille. Syvärin esikunnissa saatujen tiedustelutietojen jälkeen upseerien lomat peruttiin. Kaukotähystäjät huomasivat huhtikuun alussa 1942 satoja majoitussavuja Pertjärven ja Shemensikin eteläpuolen metsissä, sekä runsasta liikennettä rajalle johtavilla teillä. Kaukopartiomiehet yrittivät päästä selustaan Pertjärven itäpuolelta 6. huhtikuuta 1942, mutta eteneminen pysähtyi suuren majoitusalueen eteen. Tällöin kaukopartio palasi takaisin ja ilmoitti suurista neuvostojoukoista esikuntaan. Neuvostojoukot aloittivat suurhyökkäyksen Pertjärven ja Shemensin alueella 11. huhtikuuta 1942 ja myöhemmin hyökkäystä on kutsuttu nimellä Kelirikkohyökkäys. Tällä videolla kerron lyhyesti tästä hyökkäyksestä ja videossa olen käyttänyt Sota-arkiston valokuvia, jotka olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla.


Viljo Suokas - Kaukopartiojohtajan surullinen loppu

https://www.youtube.com/watch?v=HMWEoaAsqRA


Simolan pommitus 19.-20.6.1944

https://www.youtube.com/watch?v=-OGQ6878lU0

Video on nauhoitettu toukokuussa 2025. Tällä videolla tutustumme Lappeen Simolan pommituksiin juhannuksen seutuna 19.-20.6.1944. Kesäkuun 19. päivänä Simolan ja Etu-Simolan asemat olivat täynnä kannakselta pakenevia siviilejä, rintamalle meneviä sotilaita, työvelvollisia, ammusjunia ja tavarajunia. Kannaksen alueelle kuljetettiin kalustoa ja sotilaita, takaisin tuotiin siviilejä ja kaatuneita. Lähes kaikilla Simolan raiteilla oli junanvaunuja odottamassa siirtoa Lappeenrannan, Kouvolan tai Viipurin suuntaan. Illalla 19. kesäkuuta puna-armeija 13. Ilma-armeijan syöksypommittajat hyökkäsivät Simolaan aiheuttaen yli sadan suomalaisen kuoleman, heistä yli puolet oli siviilejä. Ilmapommituksissa tuhoutui paljon kalustoa ja rataverkosto. Seuraavana aamuna ja iltana pommitukset uusiutuivat ja niiden jälkeen kuolonuhrien määrä Simolan alueella ylitti 150 henlkeä kesäkuun 20 päivään mennessä. Videon kuvat olen käsitellyt kuvankäsittelyohjelmilla.

Puolikuurosta ritariksi - Johan Similä

https://www.youtube.com/watch?v=RNKhByG6mbY

Kuhmon ja Suomussalmen partisaanisurmat

https://www.youtube.com/watch?v=x3AJmsWmcAs

Jatkosodan aikana Uhtuan ja Sekeen suunnalla toimi toistakymmentä partisaaniosastoa. Partisaaniosastojen komentajana toimi kenraalimajuri Vershinin. Ensimmäisen kerran suomalaisten selustassa kävi Uhtuan suunnalla perustettu Taistelulippu. Sen perusti suomalainen Bruno Lahti, joka syntyi Helsingissä 1895 ja taisteli Suomen sisällissodassa punaisten puolella. Myöhemmin Bruno opiskeli Pietarin sotakoulussa ja toimi Talvisodassa autopataljoonan ja 71. divisioonan puhelinaseman päällikkönä. Bruno Lahti kävi jatkosodan alussa yhdellä partiomatkalla ja sen jälkeen Taistelulipulle valittiin uusi komentaja. Osaston nimi vaihtui ja uudeksi nimeksi tuli Krasnyi Partizan eli Punaiset partisaanit. Sen komentajana toimi kesällä 1942 Fadei Fjodorovits Zurih, komisaareina M.F. Korolov ja Vasilei Perttunen. Osastossa palveli suomalaisia loikkareita, karjalaisia, venäläisiä ja muista kansanryhmistä tulleita miehiä ja naisia. Kesällä 1944 Krasnyi Partizanin noin 60 hengen osasto tappoi Ilomantsin Kuuttivaaralla ja Salmijärvellä noin 60 suomalaista sotilasta. Osaston komentajana toimi tuolloin suomalainen Jorma Kukkonen. Pääsin näkemään tämän osaston tuhoamien kuorma-autojen jäänteitä Salmijärvellä 2000-luvun alussa. Maantienvarressa ruostuneet autonromut olivat vielä lähes 50 vuoden jälkeen samassa asennossa kuin 1944. Tällä videolla kerron Kuhmossa ja Suomussalmella neuvostopartisaanien tekemistä siviilisurmista. Pääosan niistä teki Krasnyi Partizan -osasto. Myös muista partisaaniosastoista osallistui miehiä ja naisia siviilikyliin kohdistuneisiin iskuihin. Partisaanien julmista teoista oltiin sodan aikana ja sen jälkeen hiljaa. Suomen poliittinen johto vaikeni partisaanisurmista, koska poliitikot eivät halunneet ärsyttää Neuvostoliiton päättäjiä. Neuvostoliiton näkemys sota-ajan partisaanien teoista on ollut koko ajan se, että partisaanit tuhosivat sotilaskohteita. Olin Petroskoissa 1990-luvulla seuraamassa partisaanien kesäjuhlia. Mieleen on jäänyt heidän paatokselliset puheensa suomalaisten sotilaskohteiden tuhoamisesta. Suurin osa lavalle nousseista miehistä ja naisista kerskuivat oman partisaaniosaston tekemisiä ja onnistumisia. Tällä videolla esittelen näitä sota-ajan siviilisurmia omien tutkimusmenetelmien pohjalta. Onko ne oikeita vai vääriä, jäänee katselijoiden päätettäväksi. Lähdetiedostona olen käyttänyt Kansa Taisteli ja viikkolehtiä, Veikko Erkkilän, Eino Pietolan ja Jaakko Rukojevin -teoksia sekä Reijo Nikkilän, Tyyne Martikaisen ja Eino Viheriävaaran kirjoituksia. Videon valokuvat olen kuvankäsittelyohjelmilla muuttanut värikuviksi.

Er Os Pn huoltokuljetusta Luttojoella

https://www.youtube.com/watch?v=ZcM37FoF4XY&t=96s

Luton miehet

https://www.youtube.com/watch?v=rEUahm2EqFk&t=17s

Tapponiemen taistelu tammikuussa 1942

https://www.youtube.com/watch?v=d7MGiaTiNQk&t=95s

Aiemmissa videoissani kerroin Karhumäen ja Poventsan kaupunkien valtauksesta 6.–7. joulukuuta 1941. Puna-armeija menetti taisteluissa tuhansia miehiä kaatuneina, tuhansia jäi myös suomalaisten vangiksi. Tällä videolla jatkan kertomustani loppiaisena 1942 Poventsassa alkaneista taisteluista. Taisteluihin osallistuivat 1. jääkäriprikaatin Jääkäripataljoonat 2 ja 3 sekä Jääkäripataljoona 6. Taistelujen loppuvaiheeseen osallistuivat myös Laguksen panssarijoukot. Loppiaisena suomalaisten hallussa ollut Poventsan Suurniemi, jota miehet kutsuivat Matoniemeksi, joutui puna-armeijan hyökkäysten kohteeksi. Puna-armeijan 1. hiihtoprikaatin neljä hiihtopataljoonaa sekä kaksi jalkaväkidivisioonaa yrittivät vallata Poventsan Suurniemeä noin viikon ajan, siinä kuitenkaan onnistumatta. Tämä tarina keskittyy Jääkäripataljoona toisen taisteluihin. Pataljoona kuului jatkosodan aikana Laguksen Jääkäriprikaatiin, sen miesten sotatie alkoi Korpiselästä heinäkuussa 1941. Pataljoonan komentajana toimi majuri Toivo Nikodemus Häkkinen. Hänet nimitettiin 14. tammikuuta 1942 toisen luokan Mannerheim-ristin ritariksi yhdessä Jääkäripataljoona 3:n komentajan majuri Jouko Hynnisen kanssa. Videossa esitetyt mustavalkokuvat olen värittänyt kuvankäsittelyohjelmilla värikuviksi.

Hyökkäys Uhtualle

https://www.youtube.com/watch?v=ErZnvHKodu0

in this video, I will deal with the attack of the third army of Finland and the third division of Finland, or Colonel Uno Fagernäs, in the summer of 1941. The Finns had a goal for Uhtua Church Village, but it did not achieve. The front line was less than ten kilometers' away from the target. At the end of the video, I will tell the ice of Eldankajärvi and come to "Röhö" Beach about the birth of songs in Uhtua during the first year of the Continuation War. Tässä videossa käsittelen Suomen kolmanteen armeijakuntaan kuuluneen kolmannen divisioonan ja erityisesti sen eversti Uno Fagernäsin F-Ryhmän hyökkäystä Uhtualle kesän 1941 aikana. Suomalaisilla oli tavoitteena Uhtuan kirkonkylä, mutta se jäi saavuttamatta. Etulinja jäi vajaan kymmenen kilometrin päähän tavoitteesta. Videon lopussa kerron Eldankajärven jää ja Tule Röhön rantaan -laulujen synnystä Uhtualla jatkosodan ensimmäisenä sotavuotena. Seuraavalla videolla on vuorossa Usko Johannes Turtolan J-ryhmän sotatien vaiheet kesällä 1941 Kuusamosta Kiestinkiin ja sieltä elokuussa 1941 epäonnistuneesta hyökkäyksestä Louhen radan suunnalla. Videon valokuvat ovat Museoviraston kokoelmista ja Sota-arkistosta, ne olen käsitellyt valokuvankäsittelyohjelmilla. Lähdeaineistona ovat olleet pääasiassa sotapäiväkirjat, historiaosuuden kohdalla Wikipedia ja Uhtuasta kertovat matkakertomukset.

Suur-Suomi hanke - Petroskoin valtaus jatkosodassa

https://www.youtube.com/watch?v=noW44J-5zvw

Kesällä 1941 suomalaiset joukot vyöryivät Itä-Karjalaan, ja pian heidän edessään avautui Neuvostoliiton strateginen sydän: Petroskoi. Mutta mitä todella tapahtui, kun kaupunki vallattiin ja muutettiin Äänislinnaksi? Katso, miten sotilaallinen voitto ja ideologinen unelma kietoutuivat yhteen – ja miksi tästä vaiheesta harva puhuu

Salattu tarina: Suomalaiset natsien riveissä!

https://www.youtube.com/watch?v=j9xJBtmEDxY

Miten suomalaiset nuoret päätyivät taistelemaan natsi-Saksan riveissä, vannomaan valan Hitlerille ja osallistumaan verisiin rintamotaisteluihin? Tämä tarina paljastaa salaiset värväykset, ristiriitaiset motiivit ja sodan pimeimmät puolet, joista harva haluaa puhua.

Simo Häyhä - Maailman tappavin tarkka-ampuja ?￰゚ヌᆴ

https://www.youtube.com/watch?v=h99OsCrNKxk&t=52s

Jokainen sodassa taistellut suomalainen sotilas ansaitsisi varmasti oman videon. Yksi nimi kuitenkin nousee esille aina, kun puhutaan Talvisodasta. Hän on tarkka-ampuja Simo Häyhä, jonka kivääri kylvi tuhoa ja kauhua puna-armeijan riveissä. Hänen tilillään on viitisensataa kaatunutta vihollista. Simo Häyhä oli nöyrä mies, jonka ampumataito haki vertaistaan. Hänellä oli loistavan amputaidon lisäksi etuna se, että hän oli tottunut metsästäjä. Lisäksi hänen pieni kokonsa (160 cm) teki hänestä haastavan kohteen viholliselle. Simo "Simuna" Hähä taisteli Talvisodassa Kollaa-joen tuntumassa, missä taistelut kävivät kuumana koko talvisodan ajan! Ennen haavoittumistaan Häyhä ehti poistaa päiviltä 500 puna-armeijan sotilasta! Tämä video on luotettaviin lähteisiin perustuva dokumentti Simo Häyhästä. Sen tarkoitus ei ole järkyttää ketään ja sitä voi hyvin käyttää oppimateriaalina peruskoulun ja lukion oppitunneilla.

Mikko Pöllä - Kylmäverinen kaukopartiomies ja radisti

https://www.youtube.com/watch?v=l81YTZoVcQw&t=57s

Moro kaikille! Tänään vuorossa Marskin ritari, Ville Pöllä! Muista tykätä videosta, laittaa kanava tilaukseen ja heittää jokin kommentti!

Onni Palaste - Viestimiehestä Sissiksi

https://www.youtube.com/watch?v=BNXiGKaZgvE

Videolla lyhyt katkelma Onni Palasteen elämästä ja pieni seloste Jeljärven sissi-iskusta. Mikäli tykkäsit videosta niin painahan peukku ylös!

Leo Ranne - Sotavankina Neuvostoliitossa

https://www.youtube.com/watch?v=QrY_h9-pfCY

Noniin tervehdys vaan taas kaikille teille katsojille! Tänään tulin kertomaan teille Leo Ranne nimisestä sotilaasta, joka joutui sotavangiksi jatkosodan aikana. Sotavangin elämä ei ollut mitään herkkua, mutta tämä isänmaan puollustaja kesti vastoinkäymiset hyvin! Paina peukku ylöspäin ja tilaa mun kanava mikäli tykkäsit!

Yllättävät faktat asemasodasta! 1941-44

https://www.youtube.com/watch?v=9RCl7pbDgxc

Asemasotavaihetta on usein kuvailtu rauhalliseksi ajaksi, jolloin sotilaat veistelivät puukkoja korsun suojissa. Totuus oli kuitenkin toinen – pienimuotoisia yhteenottoja käytiin lähes päivittäin, ja miehiä kaatui jatkuvasti. Mutta mitä kaikkea rintaman hiljaisen pinnan alla oikeasti tapahtui?

Kaukopartioreissu Petrovski Jamiin

https://www.youtube.com/watch?v=vGvHly_U2hg&t=98s

Suomalaiset kaukopartiomiehet tekivät jatkosodan aikana tiedustelumatkoja, mutta myös tuhoamispartiota lähetettiin aika ajoin vihollispuolelle. Yksi kaukopartiomiesten kuuluisimmista tuhoamisretkistä oli 8. – 16. helmikuuta 1942, tuolla reissulla tuhottiin Petrovski Jamin huoltokeskus. Tätä operaatiota pidetään Suomen kaukopartiotoiminnan yhtenä suurimmista onnistumisista ja se tuli täytenä yllätyksenä Puna-armeijalle. Tämä Maaselän kannaksen suurin huoltokeskus perustettiin vuoden 1942 alussa Uikujärven ja Uikujoen rannalle Petrovski Jam nimiseen kylään. Sen verran asia koskettaa minuakin, sillä Karhumäestä kotoisin ollut Aleksanteri pyysi minua kesällä 2018 Lumbusin, Voljärven ja Uikujärven alueelle etsimään kadonneita suomalaisvainajia, mutta ne hommat minun kohdalta oli jätettävä nuoremmille miehille. Hän oli kuullut sinä keväällä julkaisemastani Taistellen Karhumäkeen nimisestä kirjasta, siinä käsittelin Karhumäen, Povetsan, Voljärven ja Malun rintamien tapahtumia tammi-helmikuussa 1942. Naapurikylässä, muutaman kilometrin päässä asuinpaikastani, asui aiemmin Mannerheim-ristin ritari Onni Määttänen, joka oli myös tällä Petrovski Jam reissulla mukana. Petrovski Jam reissulla oli myös muita Mannerheim-ristin ritareiksi myöhemmin nimitettyjä partiomiehiä. Videossa olevat valokuvat olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla.

Korpisotaa Ilomantsissa kesällä 1944

https://www.youtube.com/watch?v=5GN2JO7UXFk&t=12s

Heinäkuun lopussa 1944 Tali-Ihantala, Vuosalmi ja Nietjärven torjuntavoittojen jälkeen jatkosodan viimeisten taistelujen painopistealueeksi muodostui Ilomantsi, jonne Karhumäen rintamalta vetäytyivät väsyneet eversti Torvald Ekmanin 21. prikaatin joukko-osastot. Tällä videolla esittelen jatkosodan taistelupaikkoja nyky-Ilomantsin ja rajan taakse jääneen Ilomantsin maisemissa. Videon valokuvista pääosa on otettu kesällä 1944. Uudemmat valokuvat rajan Suomen ja Venäjän puolella on otettu sotahistoriakirjojeni tekemiseen toteutettujen matkojeni aikana, niitä varten olen hakenut ja saanut molempien maiden rajanviranomaisten myöntämän rajavyöhykeluvan. Nykyään rajavyöhykelupia ei enää myönnetä kuin ainoastaan rajavyöhykkeellä asuville! Suomalaiset joukko-osastot saapuivat Ilomantsin Megriin ja Liusvaaraan 16. heinäkuuta. Seuraavana päivänä viivyttävä osasto jäi mottiin Megrin alueelle ja päivää myöhemmin Korkeavaaraan. Korkeavaaran mottiin jääneistä kaatui 17. heinäkuuta 46 sotilasta ja 29 miestä katosi. Heinäkuun 18. päivänä Korkeavaaran motti saatiin auki pääosin tykistön avulla ja prikaatin viivyttävät osastot pääsivät perääntymään Liusvaaran kylään. Liusvaarassa 21. Prikaati jäi uudelleen mottiin 21. heinäkuuta 1944, ainoastaan 4. pataljoona kerkesi vetäytyä Kuolismaan alueelle. Kävin kerran katsomassa motin aluetta Liusvaarassa ja siellä näkyy vielä maastossa jälkiä Prikaatin asemista. Heinäkuun 22. päivänä 1944 prikaatin mottiin jääneet komppaniat pääsivät vetäytymään Kuolismaahan ohittamalla motittavan venäisen partisaaniosaston metsien kautta kiertäen ja pääosa joukoista vetäytyi Liusvaarasta Kuuttivaaran kautta kulkevan maantien kautta. Liusvaara-Kuuttivaaran tiellä ja Kuuttivaarassa suomalaisosastoja tuhonnut partisaaniosasto oli siinä vaiheessa oletettavasti siirtynyt Liusvaara - Kuolismaa maantielle suuremman partisaaniosaston tueksi? Heinäkuun lopussa 1944 Ilomantsin puolustuksesta vastasi Ryhmä Raappana, johon saatiin lisäjoukkoja Viipurinlahdelta ja Rukajärveltä. Tällä videolla palaamme kesään 1944 vanhojen redusoitujen valokuvien avulla. Ryhmä Raappanan sotilaat kantoivat suuren vastuun Suomen tulevaisuudesta itsenäisenä valtiona samalla tavalla kuin Viipurinlahdella, Tali-Ihantalassa, Vuosalmella ja Nietjärvellä taistelleet sotilaamme. Videossa olevat valokuvat olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla.

Viipurinlahti kesällä 1944

https://www.youtube.com/watch?v=BToBg0vnQ4M&t=83s

Suomalaiset muistavat Tali-Ihantala torjuntavoiton yhtenä suurimmista jatko-sodan taisteluista. Kesäkuun 9. päivän aamuna 1944 neuvostojoukot aloittivat suurhyökkäyksen Valkeasaaressa ja Rajajoella. Altavastaajaksi joutuneet suomalaiset vetäytyivät taistellen Valkeasaaresta Viipuriin ja Vuosalmelle. VKT-linjassa saavutettiin kesäkuun lopussa Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntavoitot. Näiden jälkeen kovia puolustustaisteluja käytiin vielä Viipurinlahdella, Laatokan Karjalassa ja Ilomantsissa. Viipurinlahden tapahtumat ajoittuivat osittain samoille päiville kuin Tali-Ihantalan sekä Vuosalmen ratkaisutaistelut. Viipuri luovutettiin neuvostojoukoille 20. kesäkuuta 1944, se oli suuri menetys suomalaisille. Viipurinlahden saarien omistuksesta käydyt taistelut olivat eräänlainen jatkumo Tali-Ihantala alueen taisteluille. Taistelut saarista ja Viipurinlahden pohjoisrannan hallinnasta kestivät kesäkuun lopusta heinäkuun puoliväliin saakka. Niiden aikana sekä suomalaiset että neuvostoliittolaiset kärsivät huomattavia tappioita. Suomalaisia kaatui, katosi tai haavoittui näissä taisteluissa lähes 4 400, neuvostoliittolaisen 59. armeijan tappiot olivat noin 9 000 miestä. Viipurin alueen taisteluissa kesällä 1944 kaatui sota-arkiston mukaan yhteensä 2 824 miestä. Tällä videolla esillä olevat Sota-arkiston ja Museoviraston valokuvat olen muuttanut värikuviksi valonkuvankäsittelyohjelmilla ja pääosin lähdetiedostoina ovat olleet sotapäiväkirjat ja Kansa Taisteli lehtien kertomukset Viipurinlahden taisteluista.

21. Prikaatin vetäytyminen Karhumäestä Ilomantsiin kesällä 1944

https://www.youtube.com/watch?v=6z630i_ZVuw&t=73s

Suur-Suomi hanke - Petroskoin valtaus jatkosodassa

https://www.youtube.com/watch?v=noW44J-5zvw&t=130s

Kesällä 1941 suomalaiset joukot vyöryivät Itä-Karjalaan, ja pian heidän edessään avautui Neuvostoliiton strateginen sydän: Petroskoi. Mutta mitä todella tapahtui, kun kaupunki vallattiin ja muutettiin Äänislinnaksi? Katso, miten sotilaallinen voitto ja ideologinen unelma kietoutuivat yhteen – ja miksi tästä vaiheesta harva puhuu.

Kannaksen tulihelvetti-Neuvostoliiton tavoitteet & Suomen tilanne ennen kesäkuun 1944 suurhyökkäystä

https://www.youtube.com/watch?v=wlKffA1iD5s&t=46s

Kesäkuun 9. päivä Neuvostoliitto käynnisti suurhyökkäyksen Suomea vastaan. Tässä videosarjassa käsittelen 80 vuoden takaisia tapahtumia, joiden aikana itsenäisen Suomen olemassaolo oli vaakalaudalla. Sarjan ensimmäisellä videolla aiheena ovat suurhyökkäystä edeltäneet tapahtumat, Neuvostoliiton tavoitteet sekä 15.4. kariutuneet rauhantunnustelut.

Kannaksen tulihelvetti 2#- kuinka venäläisten suurhyökkäys saattoi yllättää Suomen kesäkuussa 1944?

https://www.youtube.com/watch?v=NPcJDwPE74g&t=44s

Karjalan kannaksen suurhyökkäys käynnistyi 9.6.1944. Suomalaiset puolustajat yllätettiin ja vihollinen murtautui nopeasti läpi ensimmäisen puolustuslinjan. Kuinka oli mahdollista, että Suomi yllätettiin?

Kannaksen tulihelvettti 3#- Suomen rintama murtuu kesäkuun 1944 suurhyökkäyksen alussa

https://www.youtube.com/watch?v=jzt514jshIU&t=56s

Karjalan kannaksen suurhyökkäys käynnistyi 9.6.1944. Seuraavana päivänä suomalaisten rintama murrettiin. Esitys suurhyökkäyksen alun tapahtumista ja Suomen historian kohtalon päivistä.

Kannaksen tulihelvetti 4# - suomalaiset perääntyvät puna-armeijan tieltä kohti Viipuria

https://www.youtube.com/watch?v=_dB7XKcWT2U

Neuvostoliitto yllätti Suomen 9.6.1944 aloittamalla Karjalan kannaksen suurhyökkäyksen. Seuraavana päivänä pääpuolustuslinja murtui. Tässä esityksessä käsittelen suomalaisten vetäytymistä kohti viimeistä puolustuslinjaa ja Viipuria.


TALI-IHANTALA TAISTELUT 1944

https://www.youtube.com/watch?v=XTbHONjD2qI&t=141s

Talin–Ihantalan taistelu oli jatko-sodassa Suomen kannalta ratkaiseva. Jos Suomi olisi hävinnyt taistelun, olisi Neuvostoliitolla ollut mahdollisuus avata tie kohti Helsinkiä! Suomalaiset kuitenkin taistelivat urheasti ja saivat estettyä Neuvostoliittolaisten läpimurron! Tämä video ei sisällä väkivaltaista kuvitusta tai kuvailua.

Tali-Ihantalan taistelu

https://www.youtube.com/watch?v=i9K6wMubpWw

Ihantala 1.7.1944

https://www.youtube.com/watch?v=YZi6z8t7FSw

Tali-Ihantala

https://www.youtube.com/watch?v=YZi6z8t7FSw

Tali Ihantala taistelut kesällä 1944

https://www.youtube.com/watch?v=RSZzIfuvpEA&t=267s

The battle of Tali and Ihantala in the summer of 1944 saved Finland's independence. In Ihantala, the Finnish army defeated a ten times larger Red Army. In this video, I present the battles of Tali and Ihantala using old photos from the war archive. I have colored the pictures with artificial intelligence programs. Tali-Ihantalan taistelut ovat meille suomalaisille hyvänä esimerkkinä siitä, mitä sotilaamme tekivät meidän itsenäisyytemme hyväksi. Tali-Ihantalan taisteluissa kesällä 1944 yli 2500 miestä antoi henkensä isänmaan puolesta ja tuhansia miehiä haavoittui, osa vaikeasti. Tällä videolla esittelen Tali-Ihantala taisteluja vanhojen ja vähän uudempien valokuvien avulla. Vanhat valokuvat olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla siitäkin huolimatta, että osa katsojista kokee mustavalkokuvat paremmiksi. Toivon, että Tali-Ihantala taistelu olisi meille hyvänä esimerkkinä siitä, miten tärkeää on se, että saamme asua itsenäisessä ja ihmisyyttä kunnioittavassa maassa. Sotilasvalassa me suomalaiset olemme luvanneet puolustaa itsenäisyyttämme viimeiseen mieheen saakka. Tukenamme tänä päivänä meillä on pääosa Euroopan valtioista ja sotilasliitto Nato. Nykyiset rajan takana olevat vallanpitäjät ovat taas uhkaamassa meidän ja eurooppalaisten itsemääräämisoikeutta. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Afganistan, Syyria ja Ukraina, joissa venäjä barbaarimaisesti on tappanut siviilejä. Nyky-Venäjää voi hyvin verrata Natsi-Saksaan, molemmilla oli ja on halu valloittaa ja alistaa Euroopan kansat. Tässä on mukana itseironiaa, sillä Tali-Ihantalan voitossa Natsi-Saksan panssarintorjunta-aseet, rynnäkkötykit ja Stukat (Sturzkampfflugzeug) olivat auttamassa meitä suomalaisia voittoon. Toivon lapsiemme, nuorten ja lastenlasten puolesta, että saisimme elää täällä Suomessa ja Euroopassa rauhassa ilman sotaa. Minun ikäpolvi, joka on syntynyt jatkosodan jälkeen, muistaa hyvin lapsuudessa eletyn ajan, jolloin pelättiin uutta sotaa. Risto Ryti sanoi radiopuheessa 26.6.1941 viisasti ja enteellisesti; "Vuosisadat ovat osoittaneet, että paikalla. minkä kohtalo on kansallemme antanut, ei pysyväistä rauhaa ole voitu saavuttaa. Idän paine on aina ollut meitä vastassa."

JR 9 vetäytyminen Syväriltä U-asemaan Loimolaan kesällä 1944

https://www.youtube.com/watch?v=QhxGjw2-RPU&t=74s

JR 9 vetäytyi 16.6.1944 alkaen Syvärin takaa Levinan rintamalta U-asemaan Loimolassa. Kerron perääntymisestä kuvin ja sanoin tällä videolla. On June 16, 1944, JR 9 withdrew from Levina to Syväri, U-station in Loimola, and fought there until peace came. This YouTube video tells this story.

Rajamiesten taistelut Rukajärvellä

https://www.youtube.com/watch?v=06rpbZX3uNs

Edellisellä kerralla tutustuimme Mannerheim-ristin ritareihin Eino Penttilään ja Toivo Korhoseen. Tällä kertaa kerron Rukajärven alueen Rajajääkäripataljoonan tapahtumista jatkosodan aikana. Kaukopartiojohtajana toiminut Eino Penttilä siirtyi mtöhemmin jatkosodan aikana majuri Murolen rajamiesten komppanian päälliköksi.

Rukajärven taistelut kesällä 1941

https://www.youtube.com/watch?v=CUoti_NYtz0

Tällä kertaa tutustumme eversti Erkki Raappanan 14. divisioonan taisteluihin Lieksa – Rukajärvi suunnalla kesällä 1941. Aiemmilla videoillani olen julkaissut Rukajärven alueen kenttävartioiden ja kaukopartioiden kertomuksia jatkosodan ajalta. Seuraavalla viikolla kerron Mannerheim-ristin ritarista Erkki Raappanasta, hänen nuoruudesta ja sota-ajan tapahtumista. Raappana on ollut meille Pohjois-Karjalaisille tärkeä henkilö, sillä hän toimi Pohjois-Karjalan rajavartiostossa 1920-luvulta. Talvisodan alla hänen sotilaat puolustavat Lieksan aluetta voitokkaasti. Myös jatkosodan aikana Lieksan, Repolan ja Rukajärven alueita. Lisäksi hänen ansiosta Ilomantsin korpitaistelut olivat voitokkaita kesällä 1944. Meille ilomantsilaisille Raappanan maja Parppeinvaaralla on tärkeä esittelypaikka Erkki Raappanan Rukajärven alueen historialle ja myös henkilöstä Erkki Raappana. Videoitteni perimäisenä tarkoituksena on tuoda nykynuorisolle tietoon suomalaisten sotilaiden uhraukset sodan aikana. Tuhannet sotilaat uhrasivat oman henkensä rintamalla. Toimin 36 - vuotta opettajana ja siitä kolmasosa erityisopiskelijoiden parissa. Suurimmalla heistä ei ollut nuorisolla tietoa sodan ajan tapahtumista, eikä kosketusta sankarivainajiin. Sen vuoksi olen tehnyt kymmenkunta kirjaa ja yksi niistä kertoo sankarivainajista. Jatkosodassa omasta suvusta kaatui useita, mm. setäni ja myös useita vanhempien serkkuja. Muutama heistä joutui venäläisten vangitsemiksi ja heistä kaksi jäi sille matkalle. Jatkosodan alla eversti Raappana komensi 14. Divisioonaa. Divisioonan esikunta perustettiin 18. kesäkuuta Maaselän sotilasläänin alueelle ja kesällä 1941 se siirrettiin Ontrosenvaaran alueelle. Divisioonan muodostivat Jalkaväkirykmentit 10, 31 ja 52, Kevyt Osasto 2, kenttätykistörykmentti 18, raskas patteristo 18, pioneeripataljoona 24, Viestipataljoona 30 ja ilmatorjuntakonekiväärikomppania 262. Videon valokuvat olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla, ne ovat pääosin Museovirastin valokuvia. Muutama katsoja ihmetteli valokuvien värittämistä, mutta omasta puolesta värikuvilla saadaan elävöitettyä videon sisältöä. Tavoitteena on ollut ainoastaan tuoda sota-ajaan tapahtumia ja sotilaittemme kohtaloita nykyajan suomalaisille!!!

 Hyökkäys Rukajärvelle

https://www.youtube.com/watch?v=F52YzotGqFw&t=3s

Attack on Rukajärvi in the video I will tell you about the 14th division battles during the summer and autumn 1941. Colonel Erkki Johannes Raappana's division advanced, fighting from Lieksa, Repola, Omelia, Ontrosenvaara to Rukajärvi. The attack stopped behind Lake Rukajärvi and in the Ontajärvi area in the autumn of 1941. The Rukajärvi defense was mainly based on field guard stations, where men were guarded and patrolled by the integrity of the Rukajärvi area. Hyökkäys Rukajärvelle -videolla kerron 14. divisioonan taisteluista kesän ja syksyn 1941 aikana. Eversti Erkki Raappanan divisioona eteni taistellen Lieksasta, Nurmeksesta ja Kuhmosta Repolan, Omelian, Ontrosenvaaran kautta Rukajärvelle. Hyökkäys pysähtyi Rukajärven taakse ja Ontajärven (Ondajärvi) alueelle syksyllä 1941. Rukajärven puolustus perustui pääosin kenttävartioasemiin, joista käsin miehet vartioivat ja partioivat Rukajärven alueen koskemattomuutta. Suomessa käynnistettiin liikekannallepano 10. kesäkuuta 1941. Kesäkuun 18. päivänä 14. divisioonan esikunta perustettiin Kajaaniin, sen komentajaksi tuli eversti Erkki Johannes Raappana. 14. Divisioonaan kutsuttiin kesäkuun puolivälissä 1941 Kainuun, Pohjois-Savon ja Pohjois-karjalan reserviläisiä ja varusmiehiä. Divisioonaan liitettiin kolme jalkaväkirykmenttiä; JR 10, JR 31 ja JR 52, sekä kevyt ja raskas tykistö, Pioneeri-, Viesti- ja Ilmatorjuntakomppaniat. 14. Divisioona sijoitettiin Lieksan, Nurmeksen ja Kuhmon itärajalle, sen eteläpuolella Ilomantsin alueella olivat hyökkäysasemissa VII AK ja pohjoisessa Suomussalmella III AK. Raappanan joukkojen hyökkäys itään alkoi 3. heinäkuuta 1941 ja se päättyi Rukajärvellä 16.–19. syyskuuta 1941. Hyökkäyssotaa kesti 75 vuorokautta, se oli raskas reissu 14. divisioonan sotilaille. Rukajärven etulinja muotoutui päätien suunnalla vajaan 10 kilometriä itään Rukajärven kylästä, siellä sijaitsevan Ontajoen (Ondajoki) taakse. Edessä oli tuolloin vahvat vihollispesäkkeet. Eteläinen rintamaosa pysähtyi Ontajärven etelärannalle ja Jolmajärven alueelle Kuusiniemeen. Syyskuun lopussa Rukajärven suunnalla alkoi varsinainen asemasotavaihe. Rukajärvellä divisioonan etulinja alkoi Ontajärven etelärannalta Jolmajärven kannakselta ja päättyi Pohjoisessa Nuokkijärven rannoille. Etulinjalla oli pituutta yli 200 km ja pääosa divisioonan puolustuksesta perustui Kenttävartioasemiin. Kenttävartioasemia oli kesällä 1943 jo yli 70 eri paikassa. Ainoastaan päätien suunnalla oli tuolloin vajaan 10 kilometrin matkalla perinteisiä kiinteitä puolustuslinjoja, joista Pallo (=Vuori ja Mäki), Suvi ja Sukellusvene olivat kuuluisimpia. Videossa olevat valokuvat olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla.

Murtovaaran partisaani-isku

https://www.youtube.com/watch?v=aQXWMd8TIrI

Video on koostettu toukokuussa 2025. Kerron videolla Partisaani-iskujen lisääntymisestä kesällä 1942. Ne kohdistuivat suomalaisten ja saksalaisten selustassa moniin kohteisiin, mm. Seesjärven, Rukajärven, Uhtuan ja Sallan alueilla. Eniten partisaani-iskuja oli kesäaikaan vuosina 1942, -43 ja -44. Partisaanien tukikohtia ja koulutuskeskuksia oli mm. Sorokassa, Kantalahdessa, Murmanskissa, Uhtualla ja Äänisjärvellä. Partisaanien tekemät hyökkäykset kohdistuivat Suomen maanteille ja siviilien asuttamiin kyliin mm. Pielisjärvellä, Kuhmossa, Suomussalmella, Kuusamossa ja Sallassa. Tässä videossa paneudun Kuusamon Murtovaarassa 5. heinäkuuta 1942 partisaaniryhmän tekemään iskuun. Iskussa kuolivat Sotilaskotiliiton puheenjohtaja Toini Jännes, Sotilaskotikeskuksen talouspäällikkö Faini Aflecht sekä Sotilaskotiliittoa pohjoisella rintamalla edustanut Greta Palojärvi. Heidän lisäkseen iskussa menehtyivät korpraalit Toimi Rossinen ja Veikko Moilanen. Videon valokuvat olen värittänyt kuvankäsittelyohjelmilla värikuviksi.

Sotarikos sodan jälkeen - partisaani-isku aselevon jälkeen Lieksassa 6.9.1944

https://www.youtube.com/watch?v=c6YA4e-1oio

Seitajärven partisaani isku 7.7.1944 - kahdeksankymmentä vuotta sitten tapahtunut sotarikos

https://www.youtube.com/watch?v=yF-cBnoK8II

Partisaani-iskut - sotarikoksia ja sissitoimintaa vuosina 1941 -1944

https://www.youtube.com/watch?v=jwjqPjPnlYo&t=87s

Lokan partisaani-isku 14.7.1944 - joukkomurha erämaakylässä

https://www.youtube.com/watch?v=4ypBSaD5K0E&t=193s

Partsisaaniosasto Stalinets - verityö Lapissa

https://www.youtube.com/watch?v=yrjM2Oxzl7o

Kesällä 1944 partisaanitoiminta oli kaikkein vilkkaimmillaan. Eräs lukuisista Suomea vastaan käytetyistä osastoista oli partisaaniosasto Stalinets, joka jätti jälkensä historiaan ennen kaikkea kiistattoman sotarikoksen myötä sen iskettyä siviilejä vastaan Lokan kylässä. Miksi Suomi pysäytti etenemisen jatkosodassa? Miksi Suomi ei jatkanut niin pitkälle kuin pystyi?    • Miksi Suomi pysäytti etenemisen jatkosodas...   Kuinka Suomi sai koottua niin suuren armeijan jatkosotaan?    • Kuinka Suomi sai koottua niin suuren armei...   Kuinka natsi-Saksa pelasti Suomen kaksi kertaa: ensin nälältä ja sitten puna-armeijalta    • Kuinka Natsi-Saksa pelasti Suomen - ensin ...   Itä-Karjalan leirit    • Suomen historian häpeän hetkiä – Itä-Karja...   Miksi Saksa taisteli loppuun saakka?    • Miksi Natsi-Saksa taisteli loppuun saakka?   Miksi Neuvostoliitto ei valloittanut Suomea kesällä 1944?    • Torjuntavoitto 1944 - miksi Neuvostoliitto...   Kuinka Saksa kuvitteli voivansa voittaa toisen maailmansodan?    • Kuinka Saksa kuvitteli voivansa voittaa to...   Kuinka Suomi sai koottua niin suuren armeijan jatkosotaan?    • Kuinka Suomi sai koottua niin suuren armei...  

Kummun tukikohdan pamaus 1944

https://www.youtube.com/watch?v=aAj2Wl78Iao&t=53s

Äkkilähtö Syväriltä

https://www.youtube.com/watch?v=XmaKHL0ImoQ

Seitsemäs divisioona vetäytyi Levinan ja Baranyn rintamalta Syvärin pohjois-puolelle 17.-18. kesäkuuta 1944. Lähtö toteutettiin salassa neuvostojoukoilta, sen vuoksi paljon tarvikkeita jäi Syvärin taakse ETP:n varastoihin. Perääntymistä jatkettiin kohti Äänislinnaa 22. kesäkuuta. Viivytysosastoksi jätettiin Mannerheim-ristin ritari Ahti Vuorensolan Kevytosasto, johon miehiä otettiin useista toisen pataljoonan komppanioista. Vuorensola haavoittui Soutjärvellä päähän ja käteen, mutta pystyi johtamaan osastonsa taistellen takaisin omien joukkojen yhteyteen. Lisäksi Soutjärven taistelussa kaatui kuusi hänen osastonsa miestä sekä toistakymmentä miestä haavoittui. Näistä kesäkuussa 1944 Vuorensolan osaston viivytystaisteluista kerron videolla, samalla tutustumme Äänisen rantatien maisemiin vanhojen valokuvien avulla. Mustavalkoiset valokuvat olen käsitellyt valokuvankäsittelyohjelmilla värikuviksi. Näissä videossa esitellyissä maisemissa olen käynyt tutustumismatkoilla mm. vuosina 2015 ja 2019. Isäni palveli Levinan rintamalla (II/JR 9) kapteeni Ahti Vuorensolan alaisena aina kesään 1944 saakka. Hänen sotatiestä olen tehnyt kirjan nimeltä; Levinan miehet (2015).

Taistellen Äänislinnasta Loimolaan

https://www.youtube.com/watch?v=yJkvigLk79A&t=48s

Kalpadivisioona vetäytyi lähes taisteluitta 27. kesäkuuta 1944 Äänislinnan Uusiselästä, Hiilisuolta ja Latvasta kohti Jessoilaa, Nuosjärveä ja Topasjärveä. Tuossa vaiheessa suomalaiset jäivät viivytysasemiin. Nuosjärvellä, Topajärvellä, Vieljärvellä ja Kolatselässä suomalaiset sotilaat joutuivat kokemaan jatkosodan ankarinta tykistön, raketinheittimien, panssarivaunujen ja maataistelukoneiden tulta. Puna-armeijan ylivoimaisen kaluston ja miesylivoiman vuoksi kalpadivisioona vetäytyi vanhalle rajalle ja sieltä Käsnäselän kautta kohti Loimolaa. U-asemassa puna-armeijan ylivoimainen hyökkäys saatiin pysäytettyä. Heinäkuun lopusta aina syyskuulle 1944 saakka taistelut olivat asemasodan kaltaisia. Videon valokuvat ovat pääosin sota-arkistosta, ne olen käsitellyt valokuvankäsittelyohjelmilla värikuviksi.

Sankarivainajat jäivät Rukajärven korpeen

https://www.youtube.com/watch?v=yRFVdbK8NUk

Keväällä 2025 selvittelin kolmen ilomantsilaisen sankarivainajan hautapaikkoja Ilomantsin sankarihautausmaalla. Näistä miehistä kolme kaatunutta olivat väärissä paikoissa ja halusin oikaista virheen, joka oli syntynyt jatkosodan vuosina 1941 - 1944. Ilomantsilainen Onni Penttinen oli merkitty yhteen hautapaikkaan keväällä huhtikuussa 1942, mutta tämä Onni Penttinen kuoli vasta lokakuussa 1943. Hän jäi Ontajärven taakse Onihmajärven ohitse kulkevan maantien varteen 18.10.1943. Samalle paikalle metsään jäi jaakkimalainen Aaro Juutilainen. Molemmat miehet kuolivat oman partion vahingonlaukauksessa ja koska läheisessä venäläisessä kenttävartioasemalla olleet venäläiset olivat tulossa ampumispaikalle, kaksi suomalaista kaukopartiota oli jätettävä kuusikkoon. Molemmat miehet on siunattu poissaolevana Suomen puolelle, Ilomantsin Kakonahossa syntynyt Onni Penttinen Ilomantsiin ja sekä Imatrankosken sankarihautausmaalle, jaakkimalainen Aaro Juutilainen puolestaan on siunattu Lapinlahden sankarihautausmaalle. Videon valokuvat olen muokannut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla.

Kaukopartion Kohtalokas lento

https://www.youtube.com/watch?v=9KOFUL3Mp5s&t=60s

Jatkosodan aikana Ilomantsiin putosi neljä sotilaskonetta. Yksi niistä putosi syntymäkodin lähelle, se oli De Havilland DH 60 Moth -merkkinen postikone. Möhkön ja Ontronvaaran väliselle suolle putosi venäläinen pommikone DB 3, paikka sijaitsee nykyään venäjän puolella. Kolmas kone putosi Ilomantsin Longonvaaraan kesällä 1944. Se oli venäläinen maataistelukone Iljusin Il 2. Koneen putoamispaikalla olen käynyt kolmesti, mutta en löytänyt sieltä koneen osia. Neljäs kone oli suomalaisia kaukopartioita Säämäjärvelle kuljettanut Heinkel 59. Sen putoamispaikka oli Ala-Vieksijärven etelärannalla Lokanvaarassa. Paikka sijaitsee vajaat 10 km Ilomantsin Sotkasenvaaralta itään, nykyään venäjän puolella rajaa. Putoamispäivä oli 13.8.1944. Kaukopartiomiehiä Suojärvelle kuljettanut Heinkel 59 vaurioitui Salmijärven takana sijaitsevalle Suuri Karhujärvellä 2.8.1944. Laskujärvi on kivinen ja kapea. Olli Kepsu ohjasi konetta ja laskun jälkeen koneen toinen ponttoni vaurioitui ja Kaukopartiomiehet tuhosivat koneen Suuri Karhujärven rannalle. Kyseisellä järvellä olen käynyt kahdesti, mutta en löytänyt käyntikerroilla koneen osia? Tällä videolla kerron 13.8.1944 Heinkel 59 koneen putoamisen tapahtumista. Kyseinen putoamispaikka on vanhan Ilomantsin puolella, lähellä isäni tädin taloa. Nykyään se on venäjän rajavyöhykkeellä. Videon valokuvat olen käsitellyt valokuvienkäsittelyohjelmien avulla värikuviksi.

Sodan jälkeinen aika, asekätkentä, sotakorvaukset ja jälleenrakennus Suomessa

https://www.youtube.com/watch?v=zocKWSpHnvU&t=179s

Jatkosodan lopussa Suomi taisteli Lapissa saksalaisia vastaan, samalla alkoivat valvontakomission ja Valpon sotasyyllisyysoikeudenkäynnit valtion johtajia ja armeijan upseereita vastaan. Asekätkennän paljastuttua Valpo etsi syyllisiä aikoen jakaa kansan kahteen leiriin. Vaaran vuosien aikaan maksoimme sotakorvauksia Neuvostoliittoon, vaikka talvisotaan syyllisenä sen olisi kuulunut maksaa korvauksia Suomelle. Jälleenrakennuskausi alkoi heti jatkosodan päätyttyä ja se jatkui 1960-luvun alkuun saakka. Sota-ajan jälkeen syntyneenä muistan hyvin arkisen elämän haasteet Neuvostoliiton pelossa ja jatkuvassa köyhyydessä.

Asekätkentä

https://www.youtube.com/watch?v=3VyqINVDsOg&t=183s

Asekätkentäjupakka

https://www.youtube.com/watch?v=GC09SJjkD-Q&t=34s

Keväällä 1945 paljastui niin sanottu asekätkentä. Ympäri Suomea oltiin kätketty aseita kymmenille tuhansille sotilailla. Miksi moiseen ryhdyttiin? Mistä oli oikein kyse?

Vaaran vuodet 1944 - 1948 (HI3)

https://www.youtube.com/watch?v=K7jBg6nUoPk&t=195s

Valvontakomissio

https://www.youtube.com/watch?v=eX1Q7L-3nZU&t=36s

Liittoutuneiden valvontakomission (1944- 1947) toiminta lyhyesti,

HI3 Sotakorvauksien maksaminen

https://www.youtube.com/watch?v=AuYbZ1F9mpE&t=35s

Suomen sotakorvaukset 1944–1952

https://www.youtube.com/watch?v=jj1mfLdKndE&t=113s

Lauri Törni - Kolmen armeijan taistelija

https://www.youtube.com/watch?v=58mX-jojgeI&t=316s

Lauri Törni on yksi tunnetuimmista suomalaisista sotilaista. Hän palveli elämänsä aikana kolmessa eri armeijassa ja taisteli monissa merkittävissä 1900-luvun taisteluissa. Törni palveli niin Suomen, Saksan kuin Yhdysvaltojenkin armeijassa. Tämä video on historiallinen kuvaus Lauri Törnistä, eikä se sisällä väkivaltaista kuvitusta tai kuvailua. Video sopii hyvin opetuskäyttöön! Lauri Törnin persoonasta on vaikea saada syvällistä kuvaa, koska hän ei ollut puhelias eikä harrastanut kirjeiden tai päiväkirjan kirjoittamista. Kyseessä oli siis perinteinen suomalainen toiminnan mies. Vaikka Törniä juhlittiin Suomessa ensin sotasankarina, niin taistelu Saksan asevoimien riveissä Lapin sodan jälkeen sai aikaan sen, että Törniä syytettiin Suomeen palattuaan maanpetoksesta. Viimeisenä Törni palveli Yhdysvaltojen armeijassa ja sai myös maan kansalaisuuden! Samalla hän vaihto nimensä Larry Alan Thorneksi. Lopulta Lauri Törni sai surmansa Vietnamin sodassa helikopterionnettomuudessa. Hänet haudattiin lopulta vasta vuonna 2003.

Törni - Sotilaan tarina (A Soldier's Story) English Subtitles

https://www.youtube.com/watch?v=4geJx_AMrDg

Finnish documentary of the legendary Finnish-American soldier. Born as Lauri Allan Törni in Viipuri Finland 1919. After WW2 moved to USA and became US citizen Larry Allan Thorne. Fought under 3 flags: Finnish, German and American. Died in Vietnam in 1965. This is his story.

Mannerheim ristin ritari Lauri A. Törni

https://www.youtube.com/watch?v=GKDF8SglPAE&t=146s

Tällä videolla kerron Lauri Törnin tarinan. Seuraavat videoni päättyvät tämän kesän aikana henkilökohtaisista syistä. Tulossa on mm. aiemmin ennen sairastumista tekemiä videoita, julkaisen ne heti kun se on mahdollista. Kuvia mahdollisesti kesän 1944 siviiliuhreja vaatineet Elisenvaara ja Simola, sekä talvisodan syyt sekä Lottien johtoryhmän kuolema partisaani iskujen seurauksena. Toivottavasti olette nauttineet karjalan ja sotahistorian videoistani. Valokuvat olen muuttanut kuvankäsittelyohjelmien avulla värikuviksi.

Lauri Törni - Kolmen univormun sotilas

https://www.youtube.com/watch?v=vrGWfDwRj5E

Lauri Törni, myöhemmin Larry Thorne oli kolmen maan armeijassa toiminut ammattisotilas. Hänen elämänsä oli aika sodantäytteinen, ja siihen ei paljoa muuta sisältöä kuulunutkaan. Hän on maailmalla yksi tunnetuimpia Suomalaisia sotilaita. Tässä videossa kerron Törnin elämänkulusta. Tätä videota minulta on pyydetty jo nyt moneen kertaan. Jos kiinnostaa jatkossa tämänlaiset videot, TILAA KANAVA!

Kenraalimajuri Ruben Lagus – Mannerheim-ristin Ritari nro. 1

https://www.youtube.com/watch?v=EXtYe41zkk0&t=38s

Tässä They Talk Suomen erikoisjaksossa perehdymme ensimmäisen Mannerheim ristin ritarin, kenraalimajuri Ruben Laguksen sotilasuraan ja tekoihin joista kunniamerkki myönnettiin. Jos suomalainen sankaritarina kiinnostaa niin kannattaa katsoa.

Päämajoitusmestari – Kenraaliluutnantti Aksel Airo

https://www.youtube.com/watch?v=Hq-mXP9zIX0&t=130s

Aksel Airon sotilaallinen lahjakkuus havaittiin heti vapaussodan jälkeen. Tuossa vaiheessa hautautuivat lopullisesti haaveet insinöörin urasta. Upseerin uralla hän eteni nopeasti: vän-rikki 1918, luutnantti 1919, kapteeni 1921, majuri 1923, everstiluutnantti 1927, eversti 1933, kenraalimajuri 1940 ja kenraaliluutnantti 1942. Millainen mies tämä vanhanaikaista tittliä kantanut kenraaliluutnantti oli kriittisessä tehtävässään Jatkosodan aikan? Miten kansanomainen upseeri tuli toimeen aristokraattisen Mannerheimin ja muiden upseerien kanssa? Millainen rooli hänellä oli kesän 1944 torjuntataisteluissa? Näistä puhumme tässä They Talk Suomen jaksossa.

FIN MIX - Sotasankari Kenraali Aksel Airo

https://www.youtube.com/watch?v=UqXqBXZ8IYk&t=77s

FIN MIX - Sotasankari Kenraali Paavo Talvela

https://www.youtube.com/watch?v=hAUFwlEzC7A&t=42s

FIN MIX - Sotasankari Kenraali Erik Heinrichs - Heinrichs:n veljekset

https://www.youtube.com/watch?v=TSr3l2SO5Qo&t=44s

Marttisen miesten keulamies - Alpo Marttinen

https://www.youtube.com/watch?v=xqMZ-oP7XOE&t=83s

FIN MIX - Sotasankari KenraaliLuutnantti Lennart Oesch

https://www.youtube.com/watch?v=fMrhx4oZsxU&t=46s

FIN MIX - Sotasankari Kenraalimajuri Aaro Pajari

https://www.youtube.com/watch?v=cBNhzsgaG2U&t=62s

FIN MIX - Sotasankari Aarne Juutilainen

https://www.youtube.com/watch?v=a0hDhc2M904

FIN MIX - Sotasankari Kenraali Adolf Ehrnrooth

https://www.youtube.com/watch?v=46Oj4rMG-vA&t=51s 


Väinö Tanner – Neuvostoliiton ja Saksan vihollinen

https://www.youtube.com/watch?v=rAQPmkF9TgM

Toisen maailmansodan aikaan Suomea johti käytännössä suhteellisen tiivis piiri. Avainpelaajia olivat puolustusvoimien ylipäällikkö marsalkka Carl Gustaf Mannerheim, ennen Talvisotaa pääministerinä ja sen jälkeen presidenttinä toiminut Risto Ryti, sekä eri ministeritehtävissä toiminut sosiaalidemokraattien Väinö Tanner. Hän oli puolueensa todellinen voimahahmo. Tanner oli mies joka ei ollut Moskovan eikä liioin Berliinin suosiossa. Hän oli myös mies jonka avulla suomalaisten rivit pysyivät yhtenäisinä kansakuntamme kohtalon hetkenä.


RISTO RYTI - Jatkosodan presidentti

https://www.youtube.com/watch?v=Tlf2tQPr89M&t=61s

Risto Ryti palveli maamme presidenttinä vaikeina vuosina 1940–1944. Talvisodassa pääministerinä kunnostautunut Ryti johti politiikkaamme jatkosodassa, ja lopulta johti Suomen oman maineensa uhraten rauhaan Neuvostoliiton kanssa. Millainen tausta Risto Rytillä oli? Videolla käymme läpi hänen lapsuuttaan, nuoruuttaan, opiskeluaan, rakkauttaan ja uransa alkua sekä tietenkin aikaa presidenttinä ja sen jälkeen. AIKALEIMAT: 00:00 Johdanto: Ryti vankilassa 02:16 Presidenttisarja jatkuu 03:18 Nuori lahjakkuus 08:18 Kansanedustajasta Suomen taloudenpitäjäksi 11:39 Sota-ajan pääministeri ja presidentti 18:46 Sodan jälkeen 21:31 Loppusanat ?￰゚ヌᆴ VILLE MÄKIPELLON SUOMEN PRESIDENTIT -VIDEOSARJA:


C. G. E. Mannerheim - Suomen Marsalkka

https://www.youtube.com/watch?v=5MI9I1w9LXw

Tänään tulin kertomaan teille historiallisesti erittäin tärkeästä henkilöstä, nimittäin Carl Gustaf Emil Mannerheimista. Mannerheim eli aika rujon nuoruuden, mutta mitä vanhemmaksi hän tuli, niin sitä paremmaksi hänen elämänsä muuttui. Pakko myöntää, että kun tein käsikirjoitusta tähän videoon, niin pariin kertaan piti päätä raapia. En olisi uskonut, että esimerkiksi Mannerheimin käyttäytyminen koulussa olisi ollut tuollaista. Niin se vain oli ja tästä huolimatta hänestä tuli suurin suomalainen :D Jos jatkossa kiinnostaa tämmöinen materiaali NIIN TILAA KANAVA! SUBSCRIBE!! KIITTI!


GUSTAF MANNERHEIM - Suomen marsalkka ja kuudes presidentti

https://www.youtube.com/watch?v=SfdBaa6tLU4&t=63s

Carl Gustaf Emil Mannerheim on ikoninen hahmo Suomen historiassa. Hän toimi kuudentena presidenttinämme ja puolustusvoimien ylipäällikkönä sotien aikana. Mannerheim on Suomen ensimmäinen ja ainoa marsalkka. Mannerheimin elämä ja ura on kuitenkin ollut vuosikymmeniä kestävä, ja sen varrella on ollut monenlaisia käänteitä. Tällä videolla käydään läpi Gustavin elämää lapsuudesta kuolemaan asti: Millainen henkilö oli kyseessä ja mitä kaikkea hän ehti uransa aikana tehdä?

Marsalkka Mannerheim - Merkittävin suomalainen ?￰゚ヌᆴ

https://www.youtube.com/watch?v=HaV8aaiaJrM

Carl Gustaf Emil Mannerheim on yksi merkittävimmistä ellei jopa merkittävin suomalainen! Tämä video kertoo Mannerheimin tarinan aina lapsuudesta kuolemaan saakka! Pääpaino videolla on Mannerheimin henkilökuvassa! Tämä video on historiallinen dokumentti Mannerheimista, eikä se sisällä väkivaltaista kuvitusta tai kuvailua. Se sopii mainiosti opetusmateriaaliksi esimerkiksi historian oppitunneille!

Suomen marsalkka - Vapaaherra Carl Gustaf Emil Mannerheim

https://www.youtube.com/watch?v=6qknKh4Ghcg

Mannerheim 75 Years with Adolf Hitler and Focke-Wulf Fw 200 Condor (Mannerheim 75 vuotta)

https://www.youtube.com/watch?v=Vw9wK5WdbuM&t=175s

Focke-Wulf Fw 200 Condor visiting Finland during WW2 (Mannerheimin 75-vuotisjuhlat. Adolf Hitler vierailee Mannerheimin luona. Kentälle laskeutuu Focke-Wulf Fw 200 Condor (useampia). Kentällä vastassa on Risto Ryti. Siirrytään Merzedes-autossa Mannerheimin junavaunulle, jossa on joukko suomalaisia huippu-upseereja. Joukossa mm. eversti Adlara Paasonen, kenraaliluutnantti A.F. Airo sekä muita Marskin pöydän ("paprikaklubi") jäseniä. Käydystä keskustelusta on tallenne, josta on katkelma toisessa videossa.

The Unexpected Birthday Guest. -Hitler visits Mannerheim in Finland

https://www.youtube.com/watch?v=FDgTvVPRiFQ

Hitler visits Finland on Marshal Mannerheim's birthday. A film by Atso Pärnänen. Music By Paolo Potí. Photographs from SA-Kuva used with permission. Filmed archive footage used with permission from Finnish National Audiovisual Institute. Copyright 2021 All Rights Reserve


Adolf Hitler Talking with Mannerheim in Finnland

https://www.youtube.com/watch?v=395LsIt-BTA


Rajantakaiset kylämme on 150 videon sarja meneteyistä kylistä. Nämä viedot katsottuaan ymmärtää kuinka valtavan tappio Neuvotollitti aiheutti Suomelle. Lisäksi valtavat sotakorvaukset ja muut inhimilliset kärsimykset. Nyt ymmärrän miksi isäni sotaveteraaniina oli niin vihainen venäläisille.

https://www.youtube.com/watch?v=Ms0fc2Fg95I&list=PLX_-vT8HvOZqwzbXCW9OMP-hkHwuIpqMo






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti